Sivu 134 / 134 EnsimmäinenEnsimmäinen ... 34 84 124 132 133 134
Näyttää tulokset 3.991 - 4.006 / 4006

Aihe: Ilmastonmuutoskeskustelua, irrotettu lähettiaiheesta

  1. #3991
    Liittynyt
    02/2017
    Viestit
    1.135
    Greenpeace sanoo:” Metsän hakkaaminen vapauttaa puuston sitoman hiilen ilmakehään.”

    Onkos ne puut sitten kuten ilmapalloja, kun runko katkeaa niin Co2 sihisee pois. Minun saunanlauteissa sitä ei sitten enää ole?

  2. #3992
    Liittynyt
    09/2006
    Paikkakunta
    itähelsinki
    Viestit
    10.978
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti Laroute Katso viesti
    Juuri näin! Meillä on metsälaki ja sen myötä alati kasvava metsämassa, takaamassa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoito ja käyttoä, sekä biologisen monimuotoisuuden säilymistä.

    Jos avohaakkuut olisivat uhka metsävarannoille ja monimuotoisuudelle, metsävarannot pienentyisi.
    Tässä on se (tahallinen) perspektiivivirhe, että metsä nähdään puupuistona. Jos metsässä on puita, kaikki on hyvin. Eihän se näin ole.

    Avohakkuiden vaikutuksesta metsän monimuotoisuuden katoamiseen on sen verran monta tutkimusta, että asia tuskin lienee jonkun viherhörhön kuvitelmaa.

  3. #3993
    Liittynyt
    02/2017
    Viestit
    1.135
    ^ aikamoinen sanaseppo saa olla jos pystyy kääntämään avohakkuut merkittäväksi luontoteoksi. Hömötintit ei todellisuudessa pidäkään puista?

  4. #3994
    Liittynyt
    07/2009
    Viestit
    2.843
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti uljaa Katso viesti
    Puun määrällä ei ole paljoakaan tekemistä monimuotoisuuden kanssa, eikä hakkuaukoilla viihtyvät heinät, horsma ja vattu ole varsinaisesti uhanalaisia.

    Vanhojen metsiennlajit, kuten hömötiainen, erilaiset varjoissa viihtyvät sammalet ym. Ovat kusessa.
    Joillekkin menee näköjään metsäyhtiöiden propaganda vieläkin sellaisenaan läpi.
    Kannattaa tutustua kotimaiseen ekologiantutkimukseen.
    Puun määrällä on merkitystä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Periatteessa karkeasti jaoteltuna luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi suhteessa puustoon tarvitaan erilaista elinympäristöä sekä avointa että peitteistä. Runsas puusto tarjoaa suojaa, elintilaa, ravintoa eliölajeille jotka viihtyvät peitteisessä elinympäristössä ja sitten taas päinvastoin - avoimessa elinympäristössä viihtyvät toisenlaiset eliölajit. Molemmantyyppistä maastoa tarvitaan Suomessa koska perinteisesti Suomi on viimeisten satojen vuosien aikana alueena ollut aika pirstaleinen. Metsää, suota, peltoja, niittyjä, paljon järviä ja pieniä taajamia jne. Pohjoisessa vielä peitteinen maasto monesti huonosti kasvavaa ja kitukasvuista. Tänne on asettunut ja kotiutunut lajeja jotka viihtyvät avoimessa tai peitteisessä elinympäristössä. Maataloudessa tapahtunut eläinten ulkolaiduntamisen vähentyminen on vähentänyt avoimia niittyalueita ja avohakkuut ovat niitä osittain korvanneet avoimena maastona.

    Toinen oleellinen asia on sitten se että osa eliöistä kuten eläimet, linnut, hyönteiset pystyy siirtymään alueelta toiselle eli välimatkat samantyyppisten alueiden välillä ei ole liian pitkiä. Tarkoittaa sitä että sekä valtavan isot, pysyvät peitteiset alueet että isot avoimet alueet ovat huonoja. Semmoiset eliöt kuten kasvit, jäkälät, sienet jne. jotka juurtuvat samaan paikkaan eivät pysty liikkumaan. Tuulen mukana kantautuvat siemenet tai siitepöly tuulessa tai hyönteisten kantamana on sitten vaihtoehto näiden eliölajien siirtymiselle tai keinoistutus ihmisen toimesta.

    Kun puhutaan uhanalaisista lajeista niin se ei tarkoita samaa kuin harvinainen. Uhanalainen tarkoittaa sitä että se on muuttunut tietyllä alueella harvinaiseksi. Samankaltaisten alueiden väliset siirtymät takaavat osaltaan sen että eliöt säilyvät. Uhanalaisissa eliölajeissa on toki myös harvinaisuuksia eli monesti niitä joiden elinympäristö ja kasvuvaatimukset ovat hyvin tiukkarajaisia eikä niiden kanta pysty siirtymään alueelta toiselle. Nämä tarvitsevat erikseen suojelualueita.

    Eliöiden määrissä on aina vaihtelua ja sukupuuttoon kuolemistakin välillä valitettavasti tapahtuu. Suomessakin on tapahtunut muutoksia esim. hirvieläinten tai suurpetojen määrissä jotka on kasvaneet. 100v sitten karhuja, susia oli vähemmän kun niitä kaadettiin koska ne olivat uhka ihmisille, kotieläimille ja karjalle. Hirviä ja muitakin ruuaksi kelpaavia eläimiä tapettiin paljon syötäväksi. Hirvi oli jopa suuressa vaarassa kuolla sukupuuttoon ja saatiin pelastettua siten että niitä kerättiin vartioituun aitaukseen. Nykyään hirvikanta on jo niin runsas että se on jopa uhka joillakin alueilla metsän uudistumiselle kun ne syövät puiden taimien latvoja.
    Now that we all know that Santa Clause is not for real, we can all get back to enjoying Christmas

  5. #3995
    Liittynyt
    07/2009
    Viestit
    2.843
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti quicksilver Katso viesti
    ^ aikamoinen sanaseppo saa olla jos pystyy kääntämään avohakkuut merkittäväksi luontoteoksi. Hömötintit ei todellisuudessa pidäkään puista?
    Hömötiaisten kannan pieneneminen ei johdu puuston määrästä koska kanta on vähentynyt vaikka puuston määrä on Suomessa kasvanut. Erityisillä suojelualueillakin on hömötiaisten määrä vähentynyt ja hömötiaisen kanta on levittäytynyt kohti pohjoista. Hömötiainen viihtyy sekä vanhoissa että nuorissa metsissä mutta on siinä mielessä aika tarkkarajainen asuinympäristöstään että vaati erityisen pehmeää lahopuuta mielellään koivua tai jotain muuta lehtipuuta. Tekee mm. pesän kaivamalla lahoa puuta eikä nokkimalla kuten useat muut linnut jotka pesivät puihin tehtyihin koloihin. Lahonkin kuusen tai männyn kaarna voi olla niin kovaa että hömötiainen ei siihen pienellä nokalla saa pesää koverrettua.

    Säästöpuut, tekopökkelöt ja mitkä ikinä konstit on käytössä myös avohakkuualueilla jotta tuollaisille tarkkarajaisille eliöille saadaan sopivia asuinympäristöjä. Etelä-Suomessa lahopuun määrä onkin saatu nousuun, toivottavasti hömötiaisten kanta saadaan elpymään Etelä-Suomessakin.
    Now that we all know that Santa Clause is not for real, we can all get back to enjoying Christmas

  6. #3996
    Liittynyt
    02/2017
    Viestit
    1.135
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti pulmark Katso viesti
    Hömötiaisten kannan pieneneminen ei johdu puuston määrästä koska kanta on vähentynyt vaikka puuston määrä on Suomessa kasvanut. Erityisillä suojelualueillakin on hömötiaisten määrä vähentynyt ja hömötiaisen kanta on levittäytynyt kohti pohjoista. Hömötiainen viihtyy sekä vanhoissa että nuorissa metsissä mutta on siinä mielessä aika tarkkarajainen asuinympäristöstään että vaati erityisen pehmeää lahopuuta mielellään koivua tai jotain muuta lehtipuuta. Tekee mm. pesän kaivamalla lahoa puuta eikä nokkimalla kuten useat muut linnut jotka pesivät puihin tehtyihin koloihin. Lahonkin kuusen tai männyn kaarna voi olla niin kovaa että hömötiainen ei siihen pienellä nokalla saa pesää koverrettua.

    Säästöpuut, tekopökkelöt ja mitkä ikinä konstit on käytössä myös avohakkuualueilla jotta tuollaisille tarkkarajaisille eliöille saadaan sopivia asuinympäristöjä. Etelä-Suomessa lahopuun määrä onkin saatu nousuun, toivottavasti hömötiaisten kanta saadaan elpymään Etelä-Suomessakin.
    "Tutkimusten mukaan lajin talviselviäminen on riippuvainen varttuneiden metsien määrästä talvireviirillä, ja varttuneiden metsien määrän vähenemistä pidetään tärkeimpänä syynä hömötiaisen vähenemiselle."

    Niin että avohakkuu ja muutama pökkelö pystyyn

    Kannattaa tehdä paluu todellisuuteen tässä kohtaa

    https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhanalaisuus/suomi/homotiainen/


    Mutta tuossa osut oletettavasti asian ytimeen: "Hömötiaisten kannan pieneneminen ei johdu puuston määrästä koska kanta on vähentynyt vaikka puuston määrä on Suomessa kasvanut. ". Istutuspuistot on kaiketi eläinten mielestä yhtä houkuttelevia kuin merihaka ihmisten. Muutama sinne eksyy ja muut kavahtaa.

    Ilman ruokaa on snadisti hankala elää:

    https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/0...uista-metsista

    Hömötiainen ei löydä talousmetsästä talvella syötävää - muutaman naulan painoiseen lintuun mahtuu vain vähän rasvavarastoja


  7. #3997
    Liittynyt
    05/2012
    Viestit
    5.039
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti quicksilver Katso viesti
    Greenpeace sanoo:” Metsän hakkaaminen vapauttaa puuston sitoman hiilen ilmakehään.”

    Onkos ne puut sitten kuten ilmapalloja, kun runko katkeaa niin Co2 sihisee pois. Minun saunanlauteissa sitä ei sitten enää ole?
    Oli tuolla monta muutakin hupaisaa väitettä.

    Entä ne satoja vuosia vanhat puukirkot? Jos se puu olisi kaatamisen ja rakentamisen sijaan jäänyt metsään mätenemään, niin se hiili olisi jo kahteen kertaan kiertänyt ilmakehään ja takaisin puuksi.

    Siinä vaiheessa, kun greenpeacen aktivistit pukeutuu pelkästään luonnonmateriaaleista tehtyihin vaatteisiin purjehtivat kohteisiinsa moottorittomilla puulaivoilla, niin voin harkita almun antamista.

    Jos pukeutuu öljyteollisuuden tuotteisiin ja käyttää liikkumiseen öjystä jalostettua polttoainetta, niin on todella kaksinaismoralismista mennä vastustamaan mm. öjynporausta.

  8. #3998
    Liittynyt
    03/2003
    Paikkakunta
    Autostania
    Viestit
    5.969
    Onko ihan noin, että avohakkuu on esimerkiksi metsäpaloon verrattava tapahtuma metsässä? Mokin lähellä on vähän reilu 100 hehtaarin hakkuuaukea. Hakkuu tehtiin 16 vuotta sitten ja taimet sinne istutettiin ihan käsipelillä, tai ainakin tuttuja oli siellä kesäduunissa ja väittävät käsipelillä istuttaneensa. 16 vuodessa ei uutta kasvua ole tullut juuri lainkaan ja parhaat taimet ovat hikisesti metrin mittaisia. Toisaalla taas on vuonna 2016 metsäpalon polttamaa aluetta melko suositun maastopyoräreitin varrella. Metsäpalon polttamaa aluetta ei palaneeksi enää tunnistaisi ellei tietäisi sen palaneen 5 vuotta sitten. Maallikon silmään noilla on huikea ero, molemmat siis pohjoista boreaalimetsää, eli metsäpalo on osa luonnollista kiertoa ja hakkuu kaiketi vähemmän luonnollista kiertoa.

    Kanadan mets
    ästä ja metsätaloudesta ei oikein voi puhua yhtenä asiana kun eroa on maan sisällä niin tolkuttomasti. Länsirannikko on aivan eri asia kuin sisämaan puoleinen vuoristo ja molemmat ovat eri asia kuin boreaalimetsävyohyke. Ja aikaisempaan, kumipyorillä täällä on valtaosa puusta kulkenut sotien jälkeen.
    6.7 WTF/kg


  9. #3999
    Liittynyt
    07/2009
    Viestit
    2.843
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti quicksilver Katso viesti
    "Tutkimusten mukaan lajin talviselviäminen on riippuvainen varttuneiden metsien määrästä talvireviirillä, ja varttuneiden metsien määrän vähenemistä pidetään tärkeimpänä syynä hömötiaisen vähenemiselle."
    Niin että avohakkuu ja muutama pökkelö pystyyn ....
    En oikein ymmärrä tuota hömötiaisen vähenemistä ja ruuan vähenemistä suojelualueilla. Suojelualueethan ovat luonnontilaisia alueita. Lisäksi jos metsänhoitoalueilla pesintä tai ruuansaanti vaikeutuu luulisi että suojelualueet puskuroisivat esim. hömötiaisen lajikantaa. Miksi suojelualueet ei kelpaa eikö siellä mukamas ole lahopuuta ollenkaan ? Vaikka hömötiainen luokitellaan paikkalinnuksi niin kyllä se myös vaeltaa. Pesän se kaivaa aina uuteen paikkaan eikä käytä vanhoja pesiä.

    Tekopökkelö lahoaa nopeasti muutaman vuoden päästä ja tekopökkelöllä saadaan metsään luotua nopeasti pystylahopuuta. Neljä puuta hehtaarille taitaa olla nykyinen käytäntö joka perustuu metsissä pesivien, lahopuuta hyödyntävien lintujen keskimäärään. Säästöpuuryhmissä lahoaminen kestää kauemmin. Viive lahoamiseen aina toki liittyy mutta ei se puu lahoa silmänräpäyksessä missään metsässä. Noita lahopuita lisääviä tapoja voidaan käyttää ihan minkälaisissa metsänuudistustavoissa eli ei ole merkitystä onko avo-, poiminta- tai harvennushakkuu. Olemassaolevat yksittäiset lahoavat puut voidaan nykyisin jättää ja kannattaa jättääkin jo metsään hakkuissa.

    Ylen artikkelin tapaan mä voin esittää heittona tosin perusteltuna sellaisena että Lintuatlaksen mukaan talitiaisen ja käpytikan määrät ovat kasvaneet. Molemmat lajit ovat kolopesijöiden kuten hömötiaisen kilpailijoita. Talitiainen käyttää pesimiseen valmiita pesiä ja käpytikka syö kolopesijöiden poikasia. Käpytikka ei ole riippuvainen lahopuusta. Tuolla voi olla osaltaan vaikutusta hömötiaisten määrän vähenemiseen sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolisissa metsissä. Kilpailijat valtaavat tilaa.

    Lintuatlaksen mukaan hömötiaisten määrä on vähentynyt voimakkaasti 1940-1980 jonka jälkeen vähentyminen on tasaantunut. Toisaalta taas pyrstötiainen joka ei ole kolopesijä on lisääntynyt.

    https://cdn.laji.fi/files/birdatlas/lintuatlas3koko.pdf
    Now that we all know that Santa Clause is not for real, we can all get back to enjoying Christmas

  10. #4000
    Liittynyt
    02/2017
    Viestit
    1.135
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti OJ Katso viesti
    Onko ihan noin, että avohakkuu on esimerkiksi metsäpaloon verrattava tapahtuma metsässä? Mokin lähellä on vähän reilu 100 hehtaarin hakkuuaukea. Hakkuu tehtiin 16 vuotta sitten ja taimet sinne istutettiin ihan käsipelillä, tai ainakin tuttuja oli siellä kesäduunissa ja väittävät käsipelillä istuttaneensa. 16 vuodessa ei uutta kasvua ole tullut juuri lainkaan ja parhaat taimet ovat hikisesti metrin mittaisia. Toisaalla taas on vuonna 2016 metsäpalon polttamaa aluetta melko suositun maastopyoräreitin varrella. Metsäpalon polttamaa aluetta ei palaneeksi enää tunnistaisi ellei tietäisi sen palaneen 5 vuotta sitten. Maallikon silmään noilla on huikea ero, molemmat siis pohjoista boreaalimetsää, eli metsäpalo on osa luonnollista kiertoa ja hakkuu kaiketi vähemmän luonnollista kiertoa.

    Kanadan mets
    ästä ja metsätaloudesta ei oikein voi puhua yhtenä asiana kun eroa on maan sisällä niin tolkuttomasti. Länsirannikko on aivan eri asia kuin sisämaan puoleinen vuoristo ja molemmat ovat eri asia kuin boreaalimetsävyohyke. Ja aikaisempaan, kumipyorillä täällä on valtaosa puusta kulkenut sotien jälkeen.
    Taisi jo olla tämä HS:n tuore metsäpaloon liittyvä artikkeli täällä. Tuollainen metsäpaloalue ei ole lopulta luototuho vaan jotakin ihan muuta. Sama ei kuitenkaan päde avohakkuisiin mutta jotain voi paloista oppia.

    https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008262684.html

    "
    Pitäisikö metsää sitten ryhtyä polttamaan lisää?
    ”Ilman muuta pitäisi”, Kouki vastaa nopeasti. Hänen mielestään luonnollisia paloja pitäisi jäljitellä metsänhoidossa kulotuksen avulla.
    ”Kulotukset ovat avainasemassa. Sen lisäksi hakkuualueelle tulisi jättää puustoa poltettavaksi. Sitä ei tarvitse jättää kaikkialle, vaan säästöpuita keskittämällä saadaan parempia tuloksia.”"

  11. #4001
    Liittynyt
    02/2017
    Viestit
    1.135
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti pulmark Katso viesti
    En oikein ymmärrä tuota hömötiaisen vähenemistä ja ruuan vähenemistä suojelualueilla. Suojelualueethan ovat luonnontilaisia alueita. Lisäksi jos metsänhoitoalueilla pesintä tai ruuansaanti vaikeutuu luulisi että suojelualueet puskuroisivat esim. hömötiaisen lajikantaa. Miksi suojelualueet ei kelpaa eikö siellä mukamas ole lahopuuta ollenkaan ? Vaikka hömötiainen luokitellaan paikkalinnuksi niin kyllä se myös vaeltaa. Pesän se kaivaa aina uuteen paikkaan eikä käytä vanhoja pesiä.

    Tekopökkelö lahoaa nopeasti muutaman vuoden päästä ja tekopökkelöllä saadaan metsään luotua nopeasti pystylahopuuta. Neljä puuta hehtaarille taitaa olla nykyinen käytäntö joka perustuu metsissä pesivien, lahopuuta hyödyntävien lintujen keskimäärään. Säästöpuuryhmissä lahoaminen kestää kauemmin. Viive lahoamiseen aina toki liittyy mutta ei se puu lahoa silmänräpäyksessä missään metsässä. Noita lahopuita lisääviä tapoja voidaan käyttää ihan minkälaisissa metsänuudistustavoissa eli ei ole merkitystä onko avo-, poiminta- tai harvennushakkuu. Olemassaolevat yksittäiset lahoavat puut voidaan nykyisin jättää ja kannattaa jättääkin jo metsään hakkuissa.

    Ylen artikkelin tapaan mä voin esittää heittona tosin perusteltuna sellaisena että Lintuatlaksen mukaan talitiaisen ja käpytikan määrät ovat kasvaneet. Molemmat lajit ovat kolopesijöiden kuten hömötiaisen kilpailijoita. Talitiainen käyttää pesimiseen valmiita pesiä ja käpytikka syö kolopesijöiden poikasia. Käpytikka ei ole riippuvainen lahopuusta. Tuolla voi olla osaltaan vaikutusta hömötiaisten määrän vähenemiseen sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolisissa metsissä. Kilpailijat valtaavat tilaa.

    Lintuatlaksen mukaan hömötiaisten määrä on vähentynyt voimakkaasti 1940-1980 jonka jälkeen vähentyminen on tasaantunut. Toisaalta taas pyrstötiainen joka ei ole kolopesijä on lisääntynyt.

    https://cdn.laji.fi/files/birdatlas/lintuatlas3koko.pdf
    En lähtisi nyt veivaamaan Birdlifeä vastaan tässä. Helposti muodostuu olkisia ukkeleita.

  12. #4002
    Liittynyt
    07/2009
    Viestit
    2.843
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti OJ Katso viesti
    Onko ihan noin, että avohakkuu on esimerkiksi metsäpaloon verrattava tapahtuma metsässä? Mokin lähellä on vähän reilu 100 hehtaarin hakkuuaukea. Hakkuu tehtiin 16 vuotta sitten ja taimet sinne istutettiin ihan käsipelillä, tai ainakin tuttuja oli siellä kesäduunissa ja väittävät käsipelillä istuttaneensa. 16 vuodessa ei uutta kasvua ole tullut juuri lainkaan ja parhaat taimet ovat hikisesti metrin mittaisia. Toisaalla taas on vuonna 2016 metsäpalon polttamaa aluetta melko suositun maastopyoräreitin varrella. Metsäpalon polttamaa aluetta ei palaneeksi enää tunnistaisi ellei tietäisi sen palaneen 5 vuotta sitten. Maallikon silmään noilla on huikea ero, molemmat siis pohjoista boreaalimetsää, eli metsäpalo on osa luonnollista kiertoa ja hakkuu kaiketi vähemm[COLOR=#333333]än luonnollista kiertoa.
    No ei se ihan yksi yhteen ole, yksi ero on se että palamisessa syntyvä tuhka on erittäin hyvä lannoite ja maanparannusaine. Tuhka kalkitsee maan ja sisältää melkein kaikkia puiden tai kasvien tarvitsemia ravinteita typpeä lukuun ottamatta. Tuhkaa olen itsekin ollut kylvämässä ihan pelloille ja kasvimaalle. Tuhka myös nopeuttaa lumen päälle kylvettynä lumen sekä roudan sulamista. Hakkuun jälkeisen maaperänkin ja hakkuujätteet voi myös polttaa ja kulottaa ennen taimien istuttamista, edistää puiden kasvua ja eliöiden monimuotoisuutta.

    https://www.mhy.fi/metsanhoito/metsa...uudistamisessa
    Now that we all know that Santa Clause is not for real, we can all get back to enjoying Christmas

  13. #4003
    Liittynyt
    07/2009
    Viestit
    2.843
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti quicksilver Katso viesti
    En lähtisi nyt veivaamaan Birdlifeä vastaan tässä. Helposti muodostuu olkisia ukkeleita.
    Niin kauan kun Birdlife ei esitä mitään järkeviä perusteita hömötiaiskantojen vähenemiseen vaan syyllistää vain ja ainoastaan yksinomaan metsätaloutta esim. kantojen vähenemisestä myös suojelualueilla mulla on hyvät perusteet kyseenalaistaa Birdlifen johtopäätökset. Hömötiaisen tapauksessa mä ymmärtäisin että on eroja lahopuun määrässä suojelualueilla ja metsätalousalueilla. Miksi hömötiaiset ei käytä suojelualueita vaan niiden määrä vähenee myös siellä ? Tähän haluaisin selvityksen.

    Raimo Virkkala & kumppanit tutkimuksessaan esittää jo parempia selvityksiä sekä perusteita (maksumuurin takana):

    https://www.researchgate.net/publica...lation_decline

    1. Ilmastonmuutos vaikuttaa koska hömötiaisten leviämisalue suuntautuu kohti pohjoista
    2. Hömötiaisten määrä kasvaa pohjoisessa suojelualueilla sekä myös suojelualueiden ulkopuolisissa metsissä kun elinolosuhteet paranee

    Lintujen kannanmuutoksia on tutkittu Helsingin Yliopiston talvilintulaskennan pitkäaikaisaineistojen avulla. Vaikka hömötiainen on paikkalintu voi se kenties lähteä pitemmällekin vaellukselle paremman elinympäristön perässä.
    Now that we all know that Santa Clause is not for real, we can all get back to enjoying Christmas

  14. #4004
    Liittynyt
    02/2017
    Viestit
    1.135
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti pulmark Katso viesti
    Niin kauan kun Birdlife ei esitä mitään järkeviä perusteita hömötiaiskantojen vähenemiseen vaan syyllistää vain ja ainoastaan yksinomaan metsätaloutta esim. kantojen vähenemisestä myös suojelualueilla mulla on hyvät perusteet kyseenalaistaa Birdlifen johtopäätökset. Hömötiaisen tapauksessa mä ymmärtäisin että on eroja lahopuun määrässä suojelualueilla ja metsätalousalueilla. Miksi hömötiaiset ei käytä suojelualueita vaan niiden määrä vähenee myös siellä ? Tähän haluaisin selvityksen.

    Raimo Virkkala & kumppanit tutkimuksessaan esittää jo parempia selvityksiä sekä perusteita (maksumuurin takana):

    https://www.researchgate.net/publica...lation_decline

    1. Ilmastonmuutos vaikuttaa koska hömötiaisten leviämisalue suuntautuu kohti pohjoista
    2. Hömötiaisten määrä kasvaa pohjoisessa suojelualueilla sekä myös suojelualueiden ulkopuolisissa metsissä kun elinolosuhteet paranee

    Lintujen kannanmuutoksia on tutkittu Helsingin Yliopiston talvilintulaskennan pitkäaikaisaineistojen avulla. Vaikka hömötiainen on paikkalintu voi se kenties lähteä pitemmällekin vaellukselle paremman elinympäristön perässä.
    YLE:n artikkeli perustuu juuri tuon Virkkalan tutkimuksiin.

    "Syy uhanalaistumiseen on täsmentymässä: hömötiainen ei löydä talousmetsästä ruokaa"

    "Hömötiainen syö talvisin hämähäkkejä ja muita selkärangattomia puiden oksilta. Hömötiainen on myös hamstraaja. Se tekee syksyisin satoja ruokakätköjä metsään törmätäkseen niihin talven ankarimpaan aikaan. Aiemmin puiden pinnalla kasvoi naavaa, luppoa ja jäkälää eli puiden päällyskasveja. Niistä monet vaativat juuri vanhojen puiden jatkumoa. Sitä, että metsässä on eri-ikäistä vanhaa puuta riittävästi.
    Jäkäliin oli hyvä kätkeä hämähäkkejä talven varalle, niissä eli myös monipuolinen ötökkälajisto. Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että selkärangattomien eläinten määrä myöhäistalvella riippui jäkälien määrästä oksilla


    Nuoressa talousmetsässä päällyskasveja on paljon vähemmän. Niiden puuttuminen heijastuu myös muuhun eliöstöön."

    Mutta kerros nyt miten Hömötiaisiesta saa sen hakkuuaukean ystävän...

  15. #4005
    Liittynyt
    07/2009
    Viestit
    2.843
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti quicksilver Katso viesti
    Mutta kerros nyt miten Hömötiaisiesta saa sen hakkuuaukean ystävän...
    YLE artikkeli lainaa vähän valikoivasti tuota Virkkalan & co tutkimusta :-)

    Hömötiainen muuttaa ilosta visertäen hakkuuaukealle kun uudistettu metsä alkaa kasvaa sinne, hyönteisiä ja muuta syötävää löytyy ravinnoksi ja lahopuihin saa tehtyä pesäkoloja. Hakkuuaukeille jätetty säästöpuu ylittää hakkuukierron rajat ja siitä muodostuu pitkäikäistä järeämpää ja aikanaan lahoavaa puuta jo aikaisemmin lahonneiden ja tekopökkelöiden lahoamisen ohella.

    Hakkuuaukea tai mikään muukaan esim. metsäpalon tai myrskyn seurauksena metsään syntynyt aukea alue ei ole mikään "ikuinen kuoleman kenttä" jossa mikään ei koskaan kasva eikä elä vaan osa metsän kiertokulkua ja sen puuston uudistumista. Mikään puu ei myöskään elä ikuisesti.
    Now that we all know that Santa Clause is not for real, we can all get back to enjoying Christmas

  16. #4006
    Liittynyt
    02/2017
    Viestit
    1.135
    ^ näemmä riittävällä mielikuvituksella saa petusteltua mitä vaan. Hömötintithän suorastaan tuntuu odottavan avohakkuita.

    Ja kuten HS:n artikkelissa todetaan se metsän palaminen tuottaa lopulta sellaista hyvää jota avohakkuista puuttuu.

    Tsekkaa muuten mitä Virkkala sanoo näistä ihannoimistasi talousmetsistä…

Kirjanmerkit

Viestin säännöt

  • Käyttäjä ei voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Käyttäjä ei voi vastata viesteihin
  • Käyttäjä ei voi liittää liitetiedostoja
  • Käyttäjä ei voi muokata viestejään
  •