Vedyn voi sitoa hiileen. Yhteen hiiliatomiin menee jopa neljä vetyatomia.
Vedyn voi sitoa hiileen. Yhteen hiiliatomiin menee jopa neljä vetyatomia.
Kyllä puusta yli puolet päätyy energiaksi.
Alussa 43,1 miljoonaa tonnia puuta, josta lopulta 28,9 miljoonaa tonnia poltetaan = 67 %.
Osalle siitä olisi parempaakin käyttöä. Esim haapa haketetaan melkein kaikki, vaikka se on shatavarana kuutuohinnaltaan 10x verrattuna mäntyyn tai kuuseen.
Monelta harvennuskohteelta menee kuitupuut ja jopa pikkutkit haketettavaksi jos niiden osuus koko puukasasta on pieni.
Pohjoisen metsien tukkipuutkin poltetaan voimaloissa, kun sahat ei osta, kun vanhojen luonnonmetsien hakkuut ei ole niiden sertifikaattien mukaisia. Saariselän mökit lämpeää siis alueen ikimetsillä.
Mitä nieluihin ja nielutavoitteisiin tulee, niin Saksan parjattu metsäteolisuus luo isomman hiilinielun JA isomman liikevaihdon SEKÄ isomman liikevoiton/liikevaihto eli suuremman arvonlisän suomalaiseen metsäteollisuuteen verrattuna.
Muissa maissa saatetaan myös vaanviljelyä osata tehdä hiiltä sitoen, eli myös peltoala voi toimia hiilinieluna.
Suomessahan tuo nielutavoite on verrattain vaatimaton, mutta keskuspersukristilliset on oonnistuneet luomaan kuvan ylivoimaisesta tavoitteesta muiden maiden päästöjen sitomiseksi, kun ovat omat nielunsa tuhonneet.
Todellisuus on toisenlainen. Moni tiheämmin kansoitettu maa, osaa hyödyntää pinta-alansa paremmin.
Annoin jo kertaalleen sinulle linkin, josta voit käydä sivistämässä itseäsi ja joka kumoaa valtaosan väitteistäsi. Tässä se uudestaan: https://mmm.fi/metsat/puun-kaytto/puun-energiakaytto. Väitteesi jonka mukaan yli 50% hakatusta puusta päätyy polttoon ei pidä paikkaansa. Se että puun kuiva-aineesta päätyy prosessin jossain vaiheessa polttoon tuo osa, ei ole sama asia. Polttoon päätyy pääasiassa ns. tuotannon perkuujätteet, jota ei voida enää muuten hyödyntä.
Saataisiinko Suomeen myös saksalaiset kasvuolot maaperineen ja pitkine kasvukausineen, ja metsät täyteen arvokkaita jalolehtipuita? Samoin luulisin että pelto joka ehtii kasvukaudessa tuottaa 2-3 satoa sitoo hiiltä enemmän kun suomalainen. On ne suomalaiset maanviljelijät nuijia, kun eivät vaan ala kylvämään maaliskuussa. Todellisuus on sellainen, että monessa muussa maassa olosuhteet ovat vaan huomattavasti suotuisammat. Siitä huolimatta hiilinielut ovat hyvin vaatimattomat, varsinkin kun niitä tarkastelee per capita.Lisäksi laitokset käyttivät järeää runkopuuta, joka on lähinnä lahovikaista ja pystykuivaa runkopuuta ja kantoja yhteensä 0,9 milj. kuutiometriä.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ave...kun-se-kasvoi/
Tuossa yksi pohdinta metsiemme hiilinieluista, jos se sopii omaan ajatusmaailmaan.
Hyvä juttu ja minusta ainakin vaikutti hyvin perustellulta.
Espanjassa 30 lämmintä jo nyt. Nämä uutiset varmaan tulee lisääntymään…
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-20000...b03ec11c52fec2
Se on mahtavaa että talvi väistyy,kesä lähestyy ja ilmat lämpenee, niin sää muuttuu taas ilmastoksi.
On käsittämätöntä että on ihmisiä jotka kuvittelevat, että yksittäinen lämmin päivä tai jakso jossain on todiste ilmastonmuutoksesta. Kesällä hellettä = ilmastonmuutos, pakkasta talvella = sää.
Ilmastonmuutoksesta ei ole "varmoja merkkejä" sen kummemin kuin siitä ettei sitä olisi. Muutos havaitaan pidemmällä aikajänteellä.
Niin, mutta lumisade Espanjassa tai helleputki Suomessa eivät ole niitä.
Taitaa se NASA julkaisema selvitys siitä että Suomi on jo nyt hiineutraali pitääkkin paikkansa. Ylen ykkösaamussa tänään vieraana ollut Petteri Taalas toteaa näin:
Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas kehottaa luottamaan Nasan tutkimukseen: ”Suomi on sitonut enemmän hiiltä kuin tuottanut päästöjä”
– Nasan arvio perustuu satelliittimittauksiin. Luonnontieteellinen fakta on, että mitattuna viiden vuoden skaalalla Suomi ja myös esimerkiksi Ruotsi ovat ilmaston kannalta myönteisiä. Nettona nämä maat ovat sitoneet enemmän hiiltä kuin tuottaneet päästöjä, eli kannattaa uskoa siihen, mitä on mitattu.
https://areena.yle.fi/1-63224081
Taitaa olla herra sen verran arvostettu taho, että luulisi nyt vihreänkin uskovan tämän.
Elikkä noi meidän suorat (omasta toiminnastamme; Scope 1&2) päästöt on neutraaleja?
Entä välilliset?
Herra taisi sanoa että nielut on NASAnkin mukaan kasvaneet 2020. Mediassa kohuttu nielujen heikkeneminen on tapahtunut sen jälkeen, siitä NASA ei sano mitään.
Lisäksi herra suositteli sähköpyöräilyä (plus tietenkin taas kerran kaikkia niitä ilmastotoimia, joita löytyy nimenomaan vihreiden ohjelmasta eli fossiiliset vex, vähemmän lihaa, vähemmän fossiilisilla tuotettuja tuotteita, turvemaiden vesittäminen).
Nielulaskelmat ovat aika lailla teoreettisia, eivätkä ota huomioon vaikkapa luonnotilaisia alueita, esim. soita joita Suomessa on jonkun verran. Toki laskentasäännöt ovat samat kaikille, mutta niistä joku hyötyy enemmän kuin toiset.
NASAn mittaukset voivat sitten kuvastaa enemmän todellista tilannetta.
No ainakin noiden hänenkin esittämien lukujen mukaan nielu on pienentynyt. Eli se kasvun lisäys. Kukaan ei kai ole väittänytkään, että nielua ei olisi.
Tuosta suojelualasta sitten. Suomen metsistä 4% on "vahvasti suojeltu". Suomessa on MCPFE1 luokan suojeltuja metsiä vajaat 3 miljoonaa ha.
Enemmän on ranskassa, saksassa, italiassa, puolassa ja espanjassa. Eli 6. eniten vahvasti suojeltua metsää, ei eniten, kuten väite linkatussa jutussa oli.
Suhteellinen suojeluosuus metsäpinta-alasta on eun 15. suurin.
Rahaa suomi suojelutoimiin suomi käyttää EUn vähiten suhteessa bkt:een.
Pakolla ei ole hyvä suojella. Paitsi valtion maita. Sitä ei tehdä. Kiitos mmm&mh&kepu.
Rahaa vapaaehtoiseen ei laiteta.
Lähetetty minun SM-A525F laitteesta Tapatalkilla
^Nuo eivät ole metsiä, vaan tunturi- ja kitumaita, puusto lähinnä tunturikoivikkoa.
Tässä ilmastonmuutoskeskustelusssa tulee aina mieleen, että tää pallo pärjää kyllä pitkässä juoksussa.
Se on sitten eri asia, mitä lajeja täällä milloinkin on tallustelemassa.
- Heroes are ordinary people in extraordinary situations doing the right thing -
^
Täytyy pitää mielessä aikaskaalalla mitkäkin tapahtumat tapahtuneet. Eri asia onko lämpeneminen tai viilentyminen tapahtunut useissa tuhansissa tai vielä yleisemmin miljoonissa vuosissa vai nykyisellään sadoissa vuosissa. Näin ainakin eliöstön ja kasvillisuuden perusteella.
Pallo kyllä pärjää.
Mikä on metsä? No, se määritellään puulla. Mikä on puu?
Kappas, sekä puu että metsä voidaan määritellä ... oravalla!
Puu on sellainen puuvartinen kasvi, jossa orava voi oleilla.
Metsä on sellainen puiden muodostama alue, jossa orava pääsee kulkemaan käymättä välillä maassa.
Kirjanmerkit