Sivu 1 / 2 12 ViimeinenViimeinen
Näyttää tulokset 1 - 30 / 53

Aihe: Sykealueet pyöräillessä?

  1. #1
    Liittynyt
    04/2007
    Paikkakunta
    Helsinki
    Viestit
    149

    Kymysys Sykealueet pyöräillessä?

    Eri lajien välinen syke-eroasia askarruttaa minua.

    Haluan tehdä pk-lenkkejä juoksun lisäksi pyöräillen (ja uiden). Tiedän sykerajani juoksuun (max 192, ank 173, aek 139), joten osaa ohjata pk-juoksulenkin alueelle 118 - 139. Entäs kun pyöräilen (tai uin)?

    Olen löytänyt epämääräisiä viittauksia siitä, että "monilla ihmisillä uinnissa ja pyöräilyssä sykerajat ovat jopa 15 lyöntiä alempia kuin juoksussa", mutten ole löytänyt ns. vakavasti otettavaa tietoa.

    Kysymys: miten saan tietooni ja/tai määritän pk- ja vk- alueiden rajat pyöräilyyn (ja uintiin)?

  2. #2
    Liittynyt
    05/2002
    Paikkakunta
    Siilinjärvi
    Viestit
    7.276
    Testaamalla varmaa tietoa, mutta ei mene kauaksi jos testaat mikä on pyöräillessä(uidessa) maksimisykkeesi ja lasket siitä kynnysrajat samoilla prosenteilla kuin ne ovat juostessa.
    Pyöräilyn maksimisykkeen saat vetämällä loivaan ylämäkeen viiden minsan vetoja kolmen minsan palautuksella tietenkin lämmittelyn jälkeen. Kolmannella vedolla pitäisi sykkeen nousta tappiinsa tai jo toisella.
    Ilman tuota pitkää hyssyttelypalautteetta taas syke ei nouse maksimiin.
    Uinnissa riittänee kolmen minuutin vedot kolmen minsan palautteella.
    Jos et aja et voi ottaa!

  3. #3
    Liittynyt
    04/2006
    Paikkakunta
    Pori
    Viestit
    6.360
    Mulla on rajat mitattu soudussa ja pyörällä. Maksimit on samat, mutta pyörällä kynnykset matalammalla. AeK 10 lyöntiä ja AnK viitisen lyöntiä matalammalla. Subjektiivinen tunne rasituksesta, (Borgin asteikko) tukee testitulosta. Juoksussa syke/rasitus tuntuu hyvin samalta kuin soudussa. Suoralla hapenoton testillä saa varmuuden.
    Kaar ittelles vaa

  4. #4
    IluH Guest
    Pyöräilyssä sykkeet ovat varmasti sen 10-20 pienemmät kuin juoksussa. Uinnista en itse kyllä menisi sanomaan samaa. Veikkaisin, että samat kuin juoksussa pätee myös uintiin.

    Hannu onko nämä sinun maksimisykkeen mittaustavat jostain kirjallisuudesta tms.? Vai mistä olet ne löytänyt. En sano, että olisivat väärät mutta kun en ole koskaan nähnyt ko. mittaustapaa uinnin puolella käytettävän. Joten kiinnostus heräsi

  5. #5
    Liittynyt
    04/2001
    Paikkakunta
    Asikkala
    Viestit
    5.566
    Pajulahden testiasemalla ainakin ohjeistettiin juuri kuten Pekka tuossa totesi

  6. #6
    jupakka Guest
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti IluH Katso viesti
    Pyöräilyssä sykkeet ovat varmasti sen 10-20 pienemmät kuin juoksussa. Uinnista en itse kyllä menisi sanomaan samaa. Veikkaisin, että samat kuin juoksussa pätee myös uintiin.
    Yksi mahdollinen selitys alhaisemmalle sykkeelle veden alla tapahtuvan rasituksen yhteydessä on veren takaisinvirtauksen lisääntyminen sydämeen. Syke on myös pienempi pitkässä uintisuorituksessa verrattuna esim. juoksuun vastaavalla tehoalueella mm. kehon "lämmönhukasta" johtuen (vesi jäähdyttää ilmaa tehokkaammin).

    Tuolta löytyy tutkimusta ja kasa viitteitä (myös portugaliksi ): http://www.scielo.br/scielo.php?scri...rm=iso&tlng=en. Siitä löytyy myös viitteitä tutkimuksiin, joissa todettiin, että myös maksimisyke on 12 - 20 lyöntiä minuutissa pienempi uidessa kuin esimerkiksi juoksumatolla juostessa/kävellessä.

  7. #7
    Liittynyt
    05/2002
    Paikkakunta
    Siilinjärvi
    Viestit
    7.276
    Joe Friel kirjoittaa tuosta tavasta Training ower 50 kirjassaan. Muistaakseni. Nyt se kirja on minulla mökillä.
    Jos maksimit nousevat pyörällä samoiksi kuin juostessa niin sitten en osaa varmasti sanoa miten nuo kynnysrajat saisi johdeetua juoksun kynnysrajoista, mutta koeta seuraavaa. Juokset tunnin niin kovaa kuin pääset kohtuudella ja katsot keskisykkeesi.
    Sitten ajat(tietenkin muutaman päivän palauteltuasi) tunin täysillä ja katsot keskisykkeesi.
    Juoksun keskisyke pitäisi olla lähellä anaerobista kynnyssykettäsi ja pyöräilyn lähellä pyöräilyn kynnyssykettä. Veikkaan että ero ei ainakaan ole suuri.
    Tämä perustuu siihen tietoon, että hyväkuntoinen jaksaa tunnin anaerobisella kynnyksellä, mutta sen jälkeen sykkeet alkavat joko nousta tai laskea jos vauhti pysyy samana.

    Esim. Fogelholm, Vuorimaa Haasteena pitkät kestävyyslajit on hyvä kirja myös kenttätestaamisen perusteista

    Nuo sykearvot eivät treenauksen kannalta ole niin muutaman sykkeen päälle koska ne rajat vaihtelevat kuitenkin eri päivinä kehon rasittuneisuuden mukaan jonkin verran. Tähänkään tietoon en muista lähdettä kun olen lukenut aika paljon treenikirjallisuutta ja tietoja on tarttunut matkaan.
    Tämän vaihtelun takia pitäsikin treenata myös tuntuman mukaan ja ortostaattinen sykereaktio kertoo parhaiten tästä rasittuneisuudesta.

    Lainaus Alkujaan tämän lähetti IluH Katso viesti
    Pyöräilyssä sykkeet ovat varmasti sen 10-20 pienemmät kuin juoksussa. Uinnista en itse kyllä menisi sanomaan samaa. Veikkaisin, että samat kuin juoksussa pätee myös uintiin.

    Hannu onko nämä sinun maksimisykkeen mittaustavat jostain kirjallisuudesta tms.? Vai mistä olet ne löytänyt. En sano, että olisivat väärät mutta kun en ole koskaan nähnyt ko. mittaustapaa uinnin puolella käytettävän. Joten kiinnostus heräsi
    Tuo maksimisykkeen mittaustapa on myös kirjallisuudesta tai valmentajakursseilta tarttunut ja perustuu siihen, että
    alle kolmen minuutin vedossa ei sydän ehdi reagoida tarpeeksi ja alle kolmen minuutin palautuksella ei kreatiinitasot nouse rittävästi.
    hannupulkkinen muokkasi tätä : 02.10.2007 at 22.44
    Jos et aja et voi ottaa!

  8. #8
    IluH Guest
    Sykkeet altaassa ja kuivalla varmasti voivat heitellä jonkin verran. Ja koskaanhan ei saa tuijottaa mitattuihin arvoihin pelkästään kuten Pekka, Markku ja Hannukin jo mainitsi.

    Mietin noita poppelin laittamia kynnyksiä uinnissa näkemiini kynnysarvoihin ja ne tuntuivat istuvan kokemuksiini aika lailla yhteen. Eli ank n 165-175 ja aek 140-155 riippuen uimarista ja hänen kuntopohjastaan sekä iästä. Maksimisykkeiden pyöriessä testeissä 185-200 välillä jälleen vaihdellen uimarista. Nämä kokemukset tulevat omista testeistäni, pitämistäni testeistä sekä testejä seuranneena ja testituloksia muualta tutkineena. Näiden pohjalta veikkasin, että nuo kynnysarvot eivät kovin heitä ja niitä vois käyttää.

    jupakan heittämä linkki oli mielenkiintoinen ja sitä pitänee lueskella rauhassa, maksimisyke on varmaan pienempi uinnissa kuin esim. juoksussa tätä en epäile. Useita vuosia sitten eräällä leirillä testattiin kynnykset uimalla, juoksemalla sekä pyörällä. Näitä testituloksia en löytänyt. Mutta suurin yllätys näissä testeissä oli kynnysarvot ja kuinka lähellä ne loppujen lopuksi olivat juoksussa ja uinissa. Pyöräilyssä kynnykset olivat alempana. Mutta tuo pitänee yrittää etsiä jos löytäis jostain.

    Oletko Hannu kokeillut tuota maksimisykkeen mittausta koskaan altaassa? Tuo kuulosti mielenkiintoiselta ja sitä pitää varmasti kokeilla. Itse olen huomannut, että maksimisyke (noin arvo) tulee esille lyhyelläkin testillä: 50 metriä max vauhtia (viimeinen 25 m hengittämättä tai yhdellä hengityksellä), 5-10 sek lepoa ja 25 metriä max vähillä hengityksillä. Tällä tulee maksimisyke aikalailla samaksi kuin kynnystestissä altaassa (heittoa n plus/miinus 1 %), tämä arvo varmastikin riittää.

    Nämä valmennukselliset asiat ovat mielenkiintoisia kun altaassa ja sen reunalla on tullut oltua reilut 30 vuotta. Ja sen uran päätyttyä kiinostus pyöräilyyn on noussut ja nyt olen alkanut harrastamaan pyöräilyä oman kunnon ylläpitämiseksi. Luonnollisesti sitten yrittää hyödyntää omia kokemuksia, täältä löytynyttä tietoa ja muualta luettua tietoa. Ja aina minulla on ollut periaate, että ole avoin kaikelle idealle valmennuksessa. Joten täälläki pohdittuja asioita en polje maahan vaan mietin miten hyödyntää tietoa.

  9. #9
    Liittynyt
    06/2004
    Paikkakunta
    Espoo
    Viestit
    5.032
    Itse kävin suorassa kuntopyörällä (omat polkimet ja kengät kiinni) ajetussa testissä loppukesästä Siuntion hyvinvointikeskuksessa. Siellä ei kuitenkaan mitattu uloshengitysilmaa tai otettu niitä verinäytteitä. Rinnassa oli vain kiinni kolme anturia.

    Testin tulos yllätti minut sykerajojen osalta. 28 vuoden iällä ja 68 kg painolla laskurit ovat veikkailleet maksimisykkeekseni 191 lyöntiä minuutissa. Testin tulos oli 197, tosin oma suunnon t6 rekisteröi testin aikana vain 194. Vo2 ml/kg/min oli testiraportin mukaan 60.

    Mutta sitten ne kynnykset. Aerobiseksi kynnysarvoksi testi antoi 156, ja anaeroksi 176. Ovat mielestäni oudon korkeat. Olin kuvitellut pk-alueekseni ennen testiä 115-135 mutta se olisikin peräti 136-156. Toisaalta, kesällä olen ajanut useammankin 4-5 h maantielenkin 145 keskisykkeellä mikä tukee noita korkeampia arvoja. Mutta silti, 156? Ja jos kerran juostessa ne olisivat vielä 5-10 korkeammat niin lukemat jo aika hurjan kuuloisia.
    Ensi kesänä on pakko mennä vierumäelle tai johonkin ns. oikeaan testiin, jossa otetaan ne verinäytteet kynnysarvojen saamiseksi kohdilleen.

    Kysyisin myös teiltä kirjallisuutta tutkineilta, että onko sykealueet muista tuloksista riippumatta aina noin 20 lyönnin suuruisia? Meitä oli testeissä kolme henkilöä, hyvin eri kuntoisia, painoisia ja eri sukupuolta ja testi antoi kaikille anaerobisen kynnyksen tasan 20 lyöntiä aerobista suuremmaksi. Kahdella naisella oli myös maksimisyke tasan 20 lyöntiä anaerobista korkeampi. Itselläni näköjään 21.

  10. #10
    Liittynyt
    04/2006
    Paikkakunta
    Pori
    Viestit
    6.360
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti kauris Katso viesti
    Kysyisin myös teiltä kirjallisuutta tutkineilta, että onko sykealueet muista tuloksista riippumatta aina noin 20 lyönnin suuruisia? Meitä oli testeissä kolme henkilöä, hyvin eri kuntoisia, painoisia ja eri sukupuolta ja testi antoi kaikille anaerobisen kynnyksen tasan 20 lyöntiä aerobista suuremmaksi. Kahdella naisella oli myös maksimisyke tasan 20 lyöntiä anaerobista korkeampi. Itselläni näköjään 21.
    Eeiii... Mulla on pyörällä AeK 139 ja AnK 168. Ja nää on mitattu suoralla testillä. Soudussa kynnykset oli 149/174. Max 190.
    Teille tuli vaan hassu sattuma.
    Kaar ittelles vaa

  11. #11
    jupakka Guest

    Anaerobinen kynnys

    Lainaus Alkujaan tämän lähetti poppeli Katso viesti
    Kysymys: miten saan tietooni ja/tai määritän pk- ja vk- alueiden rajat pyöräilyyn (ja uintiin)?
    Tuolta löytyy triathlon-lajeihin liittyen infoa ainakin suuntaa antavan anaerobisen kynnyksen määrittämiseen:
    http://ezinearticles.com/?How-to-Con...ests&id=237899

  12. #12
    Liittynyt
    04/2001
    Paikkakunta
    Asikkala
    Viestit
    5.566
    >Kauris

    Varmaan sama testiasema teillä kaikilla? (siksi on sama toi kynnysväli) Jos kaasuja ja maitohappoa ei mitattu, niin kyseessä on lasketut arvot joko % maksimisykkeestä tai ehkä ns sykereservin mukainen laskenta (maksimisykkeen ja leposykkeen väliin jäävä kaista; antaa vähän eri arvot)

    Se on ihan yksilöllistä. Harrastaja joka on harjoitellut fiiliksellä vähän liian tehokkaasti omaa yleensä laajahkon vk-alueen, kapean pk-alueen ja yläreunan l. mk-alueen joka on mitä tahansa huonosta superhyvään (lahjakkuus jota ei huomattu tai joka ei välitä liikunnasta).

    Harjoittelussa pyritään yleensä saamaan pk-alue isoksi = hyvä perusvauhti ilman hapotusta + 'rajattoman' energian l. rasvan käyttö mahdollisimman pitkälle liikunnassa. Tällöin rajalliset hiilarit säästyvät niihin kovempiin rypistyksiin.

  13. #13
    Liittynyt
    04/2001
    Paikkakunta
    Asikkala
    Viestit
    5.566
    >Kauris

    Varmaan sama testiasema teillä kaikilla? (siksi on sama toi kynnysväli) Jos kaasuja ja maitohappoa ei mitattu, niin kyseessä on lasketut arvot joko % maksimisykkeestä tai ehkä ns sykereservin mukainen laskenta (maksimisykkeen ja leposykkeen väliin jäävä kaista; antaa vähän eri arvot)

    Se on ihan yksilöllistä. Harrastaja joka on harjoitellut fiiliksellä vähän liian tehokkaasti omaa yleensä laajahkon vk-alueen, kapean pk-alueen ja yläreunan l. mk-alueen joka on mitä tahansa huonosta superhyvään (lahjakkuus jota ei huomattu tai joka ei välitä liikunnasta).

    Harjoittelussa pyritään yleensä saamaan pk-alue isoksi = hyvä perusvauhti ilman hapotusta + 'rajattoman' energian l. rasvan käyttö mahdollisimman pitkälle liikunnassa. Tällöin rajalliset hiilarit säästyvät niihin kovempiin rypistyksiin.

  14. #14
    Liittynyt
    06/2004
    Paikkakunta
    Espoo
    Viestit
    5.032
    Joo testiasema oli kaikilla sama. Testi tehtiin itse asiassa samaan aikaan kaikille.

    Pk-alueen laajuskin tuli tuolla testillä kaikille samaksi. Eli aerobinen kynnys (minulla 156) ja siitä 20 lyöntiä alaspäin. Koska pk-alueeni on noinkin korkealla 136-156, olen usean ainakin osin vk-lenkkinä pitämäni pitkän lenkinkin tullut tehneeksi lähes kokonaan pk-alueella. Jos luvut ovat paikkaansa pitäviä. Pk-lenkkejä pitäisi siis olla kyllä ihan reilusti kaikista ajeluistani. Tai... oikeestaan kun olen yrittänyt tehdä pk-lenkin, niin olen ennen testiä ajanut noin 115-135(140) sykkeellä ja sehän onkin ollut alle pk-alueeni. Tiedä sitten onko lenkit menneet kuinkakin "hukkaan".

    Palauttavia lenkkejä, joissa testaajan mukaan sykkeen pitäisi pysyä alle 120 lyönnin, en ole tehnyt oikeestaan koskaan. Nyt kun viimeiset 20 minuuttia tai puoli tuntia olen lenkin perään yrittänyt ajaa mainitulla alhaisella sykkeellä, olen huomannut sen käytännössä mahdottomaksi. Vähänkin kun polkee vaikka vain tasaisella tai jopa loivassa alamäessä, syke pyörii 120-130 välillä juuri päättyneen lenkin rasituksen ilmeisesti pitäessä sykkeen noin korkealla. Pitäisi varmaan tehdä palauttava myöhemmin samana päivänä kävelemällä mutta siihen on hankala löytää aikaa.
    kauris muokkasi tätä : 04.10.2007 at 07.58

  15. #15
    Liittynyt
    04/2006
    Paikkakunta
    Pori
    Viestit
    6.360
    Varsinkin jos suoraa testiä ei ole tehty, vaan tulokset ovat laskennallisia, on tärkeää kuunnella myös omia tuntemuksia. Siinä voi käyttää avuksi tuota mainitsemaani Borgin asteikkoa. Tässä aiheesta vähän osviittaa. Jos liikunta tuntuu rasittavalta, vaikka pitäisi olla pk-alueella, se myös käytännössä ON rasittavaa. Toisaalta, jos liikunta tuntuu hyvin kevyeltä ja silti syke on suht' korkea, se liikunta myös ON kevyttä. Ei olla mittareiden orjia.

    Toisaalta vaikka kynnykset ja rajat olisi tarkkaan tiedossa, niin päivät on itse kullakin erilaisia. PK-kynnyssyke voi tuntua joskus todella raskaalta, joskus menee kuin tyhjää vaan. Aina ei liikaa kannata tuijottaa lukuja.
    Kaar ittelles vaa

  16. #16
    Liittynyt
    11/1999
    Paikkakunta
    Espoo
    Viestit
    1.268
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti kauris Katso viesti
    Tai... oikeestaan kun olen yrittänyt tehdä pk-lenkin, niin olen ennen testiä ajanut noin 115-135(140) sykkeellä ja sehän onkin ollut alle pk-alueeni. Tiedä sitten onko lenkit menneet kuinkakin "hukkaan".
    No, tuskinpa ne lenkit hukkaan ovat menneet Välillä noi testipaikkojen antamat "pk-alueet" vähän ihmetyttää. Jos aer.kynnys on 156, niin toi 135-156 on ennemminkin sun PK2-alue; koko pk-alue on tyyliin 120-156. Pitkät pk-lenkit ajaisin mieluummin 115-135 sykkeillä (PK1), ja lyhyemmät sitten 135-156 (PK2). Palauttavilla sykkeet vois olla PK1-alueen alaosassa ja alle.
    Taivas on kirkas ja napakka. R.A.

  17. #17
    Liittynyt
    03/2004
    Paikkakunta
    Salo
    Viestit
    984
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti kauris Katso viesti
    Joo testiasema oli kaikilla sama. Testi tehtiin itse asiassa samaan aikaan kaikille.

    Pk-alueen laajuskin tuli tuolla testillä kaikille samaksi. Eli aerobinen kynnys (minulla 156) ja siitä 20 lyöntiä alaspäin. Koska pk-alueeni on noinkin korkealla 136-156, olen usean ainakin osin vk-lenkkinä pitämäni pitkän lenkinkin tullut tehneeksi lähes kokonaan pk-alueella. Jos luvut ovat paikkaansa pitäviä. Pk-lenkkejä pitäisi siis olla kyllä ihan reilusti kaikista ajeluistani. Tai... oikeestaan kun olen yrittänyt tehdä pk-lenkin, niin olen ennen testiä ajanut noin 115-135(140) sykkeellä ja sehän onkin ollut alle pk-alueeni. Tiedä sitten onko lenkit menneet kuinkakin "hukkaan".

    Palauttavia lenkkejä, joissa testaajan mukaan sykkeen pitäisi pysyä alle 120 lyönnin, en ole tehnyt oikeestaan koskaan. Nyt kun viimeiset 20 minuuttia tai puoli tuntia olen lenkin perään yrittänyt ajaa mainitulla alhaisella sykkeellä, olen huomannut sen käytännössä mahdottomaksi. Vähänkin kun polkee vaikka vain tasaisella tai jopa loivassa alamäessä, syke pyörii 120-130 välillä juuri päättyneen lenkin rasituksen ilmeisesti pitäessä sykkeen noin korkealla. Pitäisi varmaan tehdä palauttava myöhemmin samana päivänä kävelemällä mutta siihen on hankala löytää aikaa.
    Mulla testattiin viimeksi 2006 joulukuussa ja tulos oli AerK 135 AnK 158 ja Max 186. testissä mitattiin verestä maitohappoa. Ohjeet testin perusteella oli PK vedetään sykkeellä alle 158, mutta mielummin alle 135 pääsääntöisesti. Kun sinulla ei mitattu maitohappoja niin tota alempaa kynnystä on mahdoton määritellä. Ja jos lenkin lopussa et pysty palauttelee pienillä sykkeillä niin palautumiskyvyssä on parantamisen varaa.

    Minun poikani testattiin silloin samalla ja tulos oli AerK 150 AnK 178 ja Max 200 ja tässä hänen treeni ohjeet:

    HARJOITUSTYYPPIHARJOITTELUN MÄÄRÄHARJOITTELUN TEHOHARJOITTELUN LUONNEHDINTA
    121-150 helppo, rauhallinen, ei "väsyttävä"(rakentava, palauttava)pitkät, rauhallistempoiset kävelyt/juoksut, pyöräilyt, uinnit, pelailut yms.
    150-178 hiki virtaa, hengästyminen, ei "läkähdyttävä"(kuntoa nostava)"normaali" harjoittelutempo, juoksulenkit, kuntopyörä, pallopelit yms.
    178-200 voimakas hengästyminen (juttelu katkonaista), rasittava(kuluttava pitkällä ajanjaksolla )ottelut, kilpailut, intervalliharjoitukset yms.
    Mr. Truth muokkasi tätä : 04.10.2007 at 08.50
    Vastuu sanoistani kuulijalla. Ei minulla.
    http://www.hypy.fi/

  18. #18
    Liittynyt
    06/2004
    Paikkakunta
    Espoo
    Viestit
    5.032
    Kiitokset vielä lisäkommenteista. Yritän sitä palautumista juuri nyt parantaa alkamalla ylipäätään tekemään niitä palauttavia
    Eiköhän se siitä.

  19. #19
    Liittynyt
    07/2005
    Paikkakunta
    Varsinais-Suomi
    Viestit
    143
    Itse en pysty pk-lenkkejä tekemään juosten, koska vatsavaivat estävät juoksuharjoittelun. Joten teen lähes kaiken kestävyysharjoittelun pyörällä. Näin syksyllä 2h lenkkejä sykkeellä 130-135. Onko mielestänne pk- lenkeille sopiva keskisyke?
    Välillä käyn pururadaoilla vääntämässä, jolloin saan hetkellisesti sykkeeni yli 150.

  20. #20

    Aloittelijana sykealuiden ihmeellisessä maailmassa

    Näistä on muitakin viestiketjuja, mutta kirjoitetaan vaikka tähän.

    Käväisin tänään Velodromilla töiden jälkeen kokeilemassa miten 5 km kulkisi. Alkoi tietenkin sataa ja 3,9 km kohdalla painoinkin Polar CS400n väliaikanappulaa ja poistuin märältä radalta. Keskari tälle rypistykselle oli 36,1 km/h. (Taustoitettakoon kuntoani sen verran että viime vuonna TdH:n 140 km kulki ajassa 4.50 eli n 29 km/h).

    Kun kotona pääsin siirtämään tiedot koneelle huomasin sykkeideni olleen aika korkeat. Käyrästä arvoin että 5 km olisi tuottanut keskisykkeen 172 bpm, tuntui myös että vauhti olisi pysynyt viimosen kilometrin suht samana.

    Edellistä arvoa sitten syöttämään kirjastosta lainaamaani Joe Frielin Training Biblen kaavaan: maitohappokynnyksen pitäisi kirjan mukaan olla 5 km matkalla ja "treeninä" 172 / 1,04 eli noin 165.

    Tästä taas Frielin seitsemästä sykealueesta 2 eli Aerobinen olisi itselleni 135-145. Tuntuu toisaalta yllättävältä, koska yksinkertaisemmat kaavat, joissa lähdetään maksimisykkeestä (tai pikemmin varmaan sen arviosta liikkeelle) antavat "peruskuntoalueeksi" tms jotain sellaista kuin 120-130. Eli selvästi pienemmät luvut.

    Miltä nämä luvut asioista paremmin perillä olleista kuulostavat?

    Sinällään tuo 120-130 on tuntunut matalalta, on melkein aina tehnyt mieli ajaa kovempaa kuin sykkeellä 120. Toisaalta se että Frielin kaavan mukaan 130 olisikin minulle palauttelua, tuntuu aika jännältä.

  21. #21
    Liittynyt
    10/2008
    Paikkakunta
    Repovuoren kupeessa
    Viestit
    1.607
    Onko tässä jo mainittu kirja Joe Friel, Total Heart Rate Training (2006). Saa esim aika edullisesti Amazonista. Sieltä löytyy vastauksia moniin kysymyksiin, myös tähän uinti/juoksu/hiihto/pyöräilysykekysymykseen. Suosittelen.

  22. #22
    Liittynyt
    10/2009
    Paikkakunta
    Keskisuomi
    Viestit
    54
    Minua myös kiinnostaisi kovasti noiden omien alueiden sykerajat. Ongelma on siinä että eri opuksia lukemalla toki saa suuntaa antavia sykerajoja mutta näitä suuntaa antavia rajoja on yhtä monta kun eri opuksia.

    Eli henkilökohtaisten pyöräily sykerajojen selvittämiseen on ymmärtääkseni vain yksi varma keino ja se on jonkun testiaseman testi(?). Osaako kukaan suositella hyvää (ja edullista) testiasemaa pääkaupunkiseudulla??

  23. #23
    Liittynyt
    08/2008
    Paikkakunta
    Helsinki
    Viestit
    67
    Hyvä testiasema pk-seudulla kiinnostaisi minuakin. Voiko tällaiseen testiin saada jotenkin lääkärin lähetteen?

  24. #24
    Liittynyt
    04/2001
    Paikkakunta
    Asikkala
    Viestit
    5.566
    Testiasema on toki paras tapa, mutta suosittelen vielä hyvää purkkasysteemiä l. kun voit syödä purkkaa lenkillä ilman että se alkaa kyrsimään ja häiritsemään hengitystä ollaan pitkän peekoolenkin tehoilla. Tai puhumaan kaverin kanssa ilman että kokee sen vaikeaksi (pitäisi pitää taukoja hakeakseen hengitysrytmiä)

    Toinen perusmittari pitkällä peruslenkillä on se, että pystyy pitämään toisella puolikkaalla saman keskinopeuden kuin ensimmäisellä. Kuitenkin tuon em. hengityssäännön ehdoilla. Tällä teholla jaksetaan siis jotain 3-8 tuntia.

    Vauhtikestävyysalueella hengitys on voimakasta melko syvää, valitun vauhdin yllä pitämiseen on keskityttävä selkeästi, mutta pätkittäin pystyy puhumaan. Vauhdin pitäisi tällaisessakin vedossa pysyä toisella puolikkaalla vähintään samana kuin ensimmäisellä. Tällä vauhdilla jaksaa 30-60 minuuttia.

    Maksimivedossa hengitys on niin voimakasta ja syvää, että ei pysty puhumaan, mutta pitäisi pystyä ajamaan 5-10 minuuttia ilman että hapotus kaataa homman. Vaikean tästä tekee sykepohjaisesti se, että sykkeen nousu ko työtasolle kestää aikuisella helposti +-minuutin ja alkuvauhti saattaa olla ylikova jolloin suunnitellusta tehosta mennään ylihapotukseen ja keskeytykseen tai liian suureen vauhdinlaskuun jolloin vedon keskiteho on selkeästi vajaa. maksimiteho on niin voimakkaasti happoa tuottava, että se katkeaa em. ajassa hapotukseen/yritykseen 'niin Lancella kuin Markullakin' (teho vaan on eri..)

  25. #25
    Liittynyt
    09/2005
    Paikkakunta
    Espoo
    Viestit
    999
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti Tapza Katso viesti
    Minua myös kiinnostaisi kovasti noiden omien alueiden sykerajat. Ongelma on siinä että eri opuksia lukemalla toki saa suuntaa antavia sykerajoja mutta näitä suuntaa antavia rajoja on yhtä monta kun eri opuksia.

    Eli henkilökohtaisten pyöräily sykerajojen selvittämiseen on ymmärtääkseni vain yksi varma keino ja se on jonkun testiaseman testi(?). Osaako kukaan suositella hyvää (ja edullista) testiasemaa pääkaupunkiseudulla??
    Koetapa tätä:

    http://www.hula.fi/Kuntotestaus/kestavyys.html

    Kaverini kävi tuolla juoksutestissä - itse pitäisi joskus mennä fillaritestiin ..
    The Power is in the Peloton

  26. #26
    Menen nyt vähän vaatimattomampaan kuntoliikuntamuotoon eli sauvakävelyyn ja olen verrannut sitä pyöräilyyn. Sauvakävelyähän on mainostettu hyvänä kunnon kohottajana. Olen Suunnon T3:lla mitannut kalorikulutusta ja sykkeitä (keskisyke ja suurin syke). Itseäni on yllättänyt se, miten ennakkokäsitykseeni nähden varsin vähän sauvakävely kuluttaa kaloreita ja miten alhaisia sykkeet ovat. Jos pyöräilen saman ajan kuin, mitä sauvakävelen, niin kalorikulutus on puolta suurempi pyöräilyssä kuin sauvakävelyssä. Keskisykkeet ja suurimmat sykkeet ovat pyöräilyssä tietenkin korkeammat

  27. #27
    Liittynyt
    05/2005
    Viestit
    145
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti epaz Katso viesti
    Hyvä testiasema pk-seudulla kiinnostaisi minuakin. Voiko tällaiseen testiin saada jotenkin lääkärin lähetteen?
    Ei niihin mitään lähetteitä tarvitse . Soitat ja varaat ajan , ja se on siinä.

  28. #28
    Liittynyt
    03/2003
    Paikkakunta
    Autostania
    Viestit
    6.418
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti Markku Silvenius Katso viesti
    Vaikean tästä tekee sykepohjaisesti se, että sykkeen nousu ko työtasolle kestää aikuisella helposti +-minuutin ja alkuvauhti saattaa olla ylikova jolloin suunnitellusta tehosta mennään ylihapotukseen ja keskeytykseen tai liian suureen vauhdinlaskuun jolloin vedon keskiteho on selkeästi vajaa.
    Omalla kohdalla se syke reagoi sen verran hitaasti, että 5 minuutin vedoissa ei syke edes nouse yli testatun aner-kynnyssykkeen vielä ensimmäisessä vedossa. VK-vedoissa sykke nousee sinne 160 korville vasta kymmenen minuutin ajon jälkeen. Nämä siis tasavauhtisessa vedossa.
    6.7 WTF/kg

    ”World War III will be a guerrilla information war with no division between military and civilian participation” - Marshall McLuhan


  29. #29
    Liittynyt
    10/2009
    Paikkakunta
    Keskisuomi
    Viestit
    54
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti TetedeCourse Katso viesti
    Kiitoksia tästä vinkistä. Tämä vaikuttaa juuri siltä mitä haen. Täytynee ottaa yhteyttä tonne.

  30. #30
    Liittynyt
    06/2007
    Paikkakunta
    Helsinki
    Viestit
    4.768
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti epaz Katso viesti
    Voiko tällaiseen testiin saada jotenkin lääkärin lähetteen?
    Lähetteen saamisen edellytys on epäily sairaudesta. En vaan äkkiä keksi sellaista sairautta minkä diagnosoiminen edellyttäisi latkaattien mittaamista ja sykerajojen määrittelyä aktiivisesti liikuntaa harrastavalta ihmiseltä.
    Holokki auki ku H. Moilane.

Kirjanmerkit

Viestin säännöt

  • Käyttäjä ei voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Käyttäjä ei voi vastata viesteihin
  • Käyttäjä ei voi liittää liitetiedostoja
  • Käyttäjä ei voi muokata viestejään
  •