Leposyke, palautuminen

[wannabe]

näkeekö leposykkkeestä palautumisen kohdan. Esim normaali leposyke 48 ja kovaa treeniä seuraavana aamuna leposyke 73. Ja Onko noissa jotain rajoja mistä tietäis, että milloin voi taas reenaa?

[Polla]

Kovaa treeniä vasta kun leposyke on normalisoitunut, siihen asti a) lepoa b) kevyttä ajoa. Jos rasittuneessa tilassa ajaa kovia treenejä niin kehitystä ei tapahdu tai pahimmassa tapauksessa ylikunto / joku muu sairaus. Ja tuskin se pyöräkään kulkee sinä päivänä kun kroppa on väsynyt. Kunto kasvaa treenin, levon ja oikean ruokavalion kombinaatiolla

nimim. kokemusta on vähän liikaakin väärin treenaamisesta

[hannupulkkinen]

Leposyke ei ole hyvä mittari. Ortostaattinen syke on parempi, eli ensin mitataan aamusyke makuulla ja sitten noustaan ylös ja syke katsotaan minuutti ylösnousemisen jälkeen.
Syke-ero on yksilöllinen ja oma ero pitää mitata täysin levänneenä.
Yleensä ero on 15-20 lyöntiä. Jos ero on isompi et ole palautunut.

Nylyisin on parempiakain tapoja. Ns. First beat ja sykevälimittaus.
Esimerkiksi Polarin mittareiden palautumisanalyysit perustuvat tähän.
Jos ei ole tällaista mittaria niin tuo sykevälimittaus on kohtuullisen hyvä.

Jos treenaa niin, että leposyke on aamulla aina palautunut niin ei monta lenkkiä viikossa voi tehdä.

[Polla]

Jos treenaa niin, että leposyke on aamulla aina palautunut niin ei monta lenkkiä viikossa voi tehdä.

kyllähän rauhallisesti pystyy palauttavaa ajamaan mutta ei treenaamaan - treenaamisella minä käsitän kovan treenaamisen. lenkkeily ja treenaaminen on kaksi eri juttua.

[hannupulkkinen]

kyllähän rauhallisesti pystyy palauttavaa ajamaan mutta ei treenaamaan - treenaamisella minä käsitän kovan treenaamisen. lenkkeily ja treenaaminen on kaksi eri juttua.

Leposykkettä parempia palautumisen mittareita on, kuten sanottu.
Kehittävällä jaksolla leposyke on aina vähän koholla ja palauttavalla kaudella taas se normalisoituu tai ainakin ortostaattinen syke tekee niin.

Paras mittari on kuitenkin tuo sykevälimittaus.

Valmentautumisen kohtalokysymys huippu-urheilussa on juuri tuo palautumisen seuranta. Pitää treenata juuri sillä kynnyksellä että ei mene yli, mutta kehitystä tapahtuu koko ajan. Harvoilta tämä onnistuu.

[Pekka L]

Pitää muistaa sekin, että alhainen syke voi olla myös ylirasituksen merkki.

[H. Moilanen]

Ja korkea syke puhtaan univelan merkki.

[hcfreak]

Siinä vähän tavoteltavaa.
https://yle.fi/urheilu/3-9780972

[Marsusram]

^Kiinnostaisi tietää millä mittarilla noin alhaisia lukemia saa mitattua?
Yleensä mittarit on koodattu 30bpm rajan alla näyttämään Erroria ja jättämään lukemat rekisteröimättä.

Taitaa olla joku tarkempi laite, jolla tuon mittauksen yksittäinen väli mennyt 25bpm, keskiarvo kuitenkin vähän alle 30bpm.
Ei ultra-alhainen syke ole mikään tavoite, mutta kestävyysurheilijoille edullinen synnynnäinen ominaisuus.

[Halloo halloo]

^^ Pahus, voitti minut.

[90kg]

Erilaiset mittarien antamat palautumisarvot on vähän hassuja. Polar Flow ehdottaa pitkän lenkin jälkeen 3-4 vuorokautta palautumiseen tasapainoiseen tasoon. Ja sitten sen illallatehdyn pitkän lenkin jälkeen seuraavana aamuna ortostaattinen testi kertoo että on palautunut. Tuskin on mutta, toisaalta joku 3-4 päivääkin tuntuu täysin virhearviolta. Monikohan lenkki jää väliin sen takia että ollaan jonkun digitaalin orjia.

[fiber]

Minulla on suht säännölliset elämäntavat, joten olen ajatellut voivani tarkkailla väsymystiloja leposykkeestä. Puolisen vuotta olen nyt seurannut aika säännöllisesti yön sykkeitä Apple Watchin kautta. Tein ihan taulukkoakin mitä leposyke on 2-3 tunnin kuluttua nukahtamisesta sekä viimeisenä tuntina ennen heräämistä.

Kun olen ajanut kisaa tai muuten itseni ihan poikki, leposyke on matalimmillaan 39-44. Kun olen levännyt hyvin, leposyke on 36-40. Pieni on ero, ja osin menee päällekkäin. Ortostaattinen syke tosiaan kertoisi varmasti enemmän, mutta ei ole mahdollista aamuisin - tai muuten saattaa olla koiranpissalammikko lattialla.

Minulla jonkinlaisena indikaattorina toimii se, missä vaiheessa yötä syke laskee 45:n alle. Tietysti kaikkinaiset heräämiset ym. hiukan sekoittavat.

Lyhyesti: pelkkä leposykkeen seuraaminen on ainakin itselleni ihan liian epätarkka mittari.

[hubba]

Itsellä leposyke käyttäytyy omituisesti yön aikana, illalla makoillessa usein alle 50, kuitenkin nukkumaan käydessä se nousee noin 55 keskiarvoon rasittuneena jopa 58. Sitten heräämisen aikaan tai noin tuntia ennen laskee takaisin alle 50.
Kellään vastaavaa kokemusta mistähän johtuu? Hankala seurata garmin kellolla leposykettä kun se laskee sen yön keskiarvosta.

[paaton]

Kyllähän connectista näkee leposykkeen käyränä.

Ehkä et nuku hyvin? Minulla kyllä tulee unessa matalimmat sykkeet.

[90kg]

Kas, Polar Flown Testiraporttiosio uudistui (ainakin meikäläisellä jolla V800). Ilmoittaa nyt sen päivän ortostaattisen testin tuloksen lisäksi valitun aikajakson tulokset tyyliin 67%:sti palautunut.

[EsaJ]

kyllähän rauhallisesti pystyy palauttavaa ajamaan mutta ei treenaamaan - treenaamisella minä käsitän kovan treenaamisen. lenkkeily ja treenaaminen on kaksi eri juttua.

Mitä on sitten esim 4 tunnin PK lenkki. Minusta se on treeni, kevyt sellainen mutta antaa mahdollisesti ajajalle kehitys stimulaation (kuntotasosta riippuen). Intensiteetti matala, kesto korkea.

[brilleaux]

kyllähän rauhallisesti pystyy palauttavaa ajamaan mutta ei treenaamaan - treenaamisella minä käsitän kovan treenaamisen. lenkkeily ja treenaaminen on kaksi eri juttua.

Pelkkä kovaa treenaaminen on pään hakkaamista seinään. PK-kuuluu treeniin siinä missä VK. Näin aloittevalla PK näyttelee suurta osaa nimenomaan treenaamisessa?
Juoksussa huomasin selkeästi PK:n tärkeyden ja vaikutuksen kehitykseen. Samoin jatkuvan kovaa juoksemisen vaikutuksen: seinä tulee vastaan aika äkkiä. Voihan siihen toki pääkoppaansa hakata jos haluaa.

Nyt pitäis sitten pyöräilyssä sisäistää sama.

Leposykkeestä; itsellä yön leposyke nousee n. 10-15% jos olen treenannut vähän kovemmin päivällä. Myös voimaharjoittelu aiheuttaa saman, vaikka harjoittelu on sykkeen puolesta hyvin maltillista.

[Marsusram]

PK kehittää etenkin nuorilla verenkierron kapasiteettia. Sydän ja hiussuonistot kehittyvät volyymiltään.
Leposyke yleensä laskee.
Pohjan rakentaminen tehdään PK:lla, koska VK menee kuluttavan puolelle. Kovaa jaksaa vain sen verran kuin on pohjaa jota kova treeni syö.
Vuosien pohjan rakentamisella pystyy nostamaan palautumiskyvyn sellaiseksi, että treeniin mahtuu enemmän VK:ta ilman että menee kuluttavan puolelle.
Pitää ensin treenata, että voi treenata kovaa.

Yön aikana sykkeeseen vaikuttaa palautumistila, mutta myös unen vaihe. REM vaiheessa sykkeet nousevat hieman.

[JTJ]

Ketjun aloittajalla leposyke oli noussut yli 50 %. En pitäisi sitä ihan normaalina. Ensiksikin epäilisin mittausvirhettä. Jos siitä ei ole kyse, niin itse ainakin palauttelisin, että leposyke ja ortostaattinen syke palaavat normaalimpiin lukemiin. PK-lenkit eivät ole palauttavia. Palauttavalla lenkillä sykkeen pitäisi olla PK:n alapuolella.

edit: Marsusram puhuu asiaa. Sitten kun leposyke on palautunut, niin kannattaa aloittaa PK-treeneillä.

[paaton]

Pitäisi tosiaan eritellä pk lenkit ja oikeasti kevyet. Minä käsitän pk lenkin tosiaan aerobisena, joka kehittää kuntoa.

Näitä oikeasti hiljaisia lenkkejähän ei voi edes alussa ajaa pyörällä, vaan kannattaa kävellä. Eli esimerkiksi minulla on kynnyssyke n.170 ja hissuttelulenkeillä pyrin pitämään sykkeen noin satkussa. On näistäkin käsittääkseni hyötyä. Palautuu, nukuttaa ja ääreisverenkierto tykkää, kun jalkoja pyöritellään.

[EsaJ]

näkeekö leposykkkeestä palautumisen kohdan. Esim normaali leposyke 48 ja kovaa treeniä seuraavana aamuna leposyke 73. Ja Onko noissa jotain rajoja mistä tietäis, että milloin voi taas reenaa?

Herää kysymys, mitä on tullut tehtyä, että leposyke seuraavana aamuna on noin rajusti koholla? Tai siis pidemmän ajan otantana, mitä on tehty? Mikä on harjoittelutausta sekä oma arvio kuntotasosta?

[TetedeCourse]

Tuossa mielenkiintoinen artikkeli Whoopilta EF Protallin whoopdatasta TDF:n aikana - leposyke, palautuminen, sykevälivaihtelu ja rasitus yms

https://www.whoop.com/thelocker/tour...kb7tOcusd-DCEM

[Slatan]

Oletteko käyttäneet Garminin stressimittausta fyysisen suorituskyvyn palautumisen seurantaan? Siellä on ns. stressikäyrä, joka käsittääkseni perustuu firstbeatin sykevaihtelumittaukseen. Kuinkahan luotettavasti sitä voi käyttää myös fyysisen rasituksen palautumisen seurantaan? Ainakin treenin jälkeen näkee selvästi, että mitä kovempi suoritus, sen enemmän stressiä pukkaa ja toisinaan näkyy myös yön datassa. Yleensä on seuraavaan päivään mennessä palautunut. Minä olen seuraillut tätä stressiä yhdessä leposykkeen kanssa ja kokenut ne ihan hyödylliseksi suuntaa antavana mittarina.

Muutaman oluen juominen myös näkyy todella selvästi yön ja seuraavan aamun käppyrässä

[paaton]

Minulla on nyt ollut vivosmart tuota varten. En kyllä hirveästi tuohon luota. Harmittaa, kun ei saa ulos yön ajalta pelkkää rmssd dataa sykevälivaihtelusta. Oura ring tekisi tuon, mutta sormusta en pystynyt pitämään töissä, enkä fillaroidessa. Ranneke ei häiritse oikeastaan yhtään.

En siis tosiaan osaa oikein sanoa, mittaako garmin oikeaa sykevälivaihtelua vai heittääkö se vaan arvioita sykkeen perusteella. Suljetty systeemi on ahterista.

[hcfreak]

Erilaiset mittarien antamat palautumisarvot on vähän hassuja. Polar Flow ehdottaa pitkän lenkin jälkeen 3-4 vuorokautta palautumiseen tasapainoiseen tasoon. Ja sitten sen illallatehdyn pitkän lenkin jälkeen seuraavana aamuna ortostaattinen testi kertoo että on palautunut. Tuskin on mutta, toisaalta joku 3-4 päivääkin tuntuu täysin virhearviolta. Monikohan lenkki jää väliin sen takia että ollaan jonkun digitaalin orjia.

Polar flow oppii sun reeni taustat ja arvio sen perusteella.

Ortostaattinen kuuntelee vain sykettä. Ei ota huomioon lihasrasitusta

[Sotanorsu666]

Muutaman oluen juominen myös näkyy todella selvästi yön ja seuraavan aamun käppyrässä

Totta. Garmin Fenix 5 Plus on kädessä koko ajan ja viime vuoden syksynä tehty Firstbeatin hyvinvointianalyysin(mittaa sykevälivaihtelua) mukaan leposykkeeni on normaalisti välillä 30-40, mutta kun soppaan sotketaan muutama iltakalja, niin haarukka on heti 40-70 lyöntiä.

Itselläni ei leposykkeeseen vaikuttanut päivällä tehdyt harjoitukset. Kahtena firstbeatin mittauspäivänä kävin lenkillä ja yhtenä päivänä pidin välipäivän ja kävin vain koirien kanssa kävelemässä. Palautuminen alkoi kaikkina päivinä heti, kun vain pääsi kotiin rauhoittumaan. Firstbeat analyysista sain kokonaispisteet 100/100 joita ei kyseinen mittaaja ollut nähnyt koskaan aikaisemmin ja oli tehnyt mittauksia usemman vuoden. Tulimme siihen lopputulokseen, että pitkät pk-lenkit ja palauttavat käppäilyt koirien kanssa ovat avain hyviin pisteisiin.

Eli jos haluat alhaisen leposykkeen ja sen kautta hyvät palautumisominaisuudet, niin aja paljon pk-lenkkiä ja hommaa koira.

[90kg]

Hurahdin vähän lukemaan HRV:stä. Vaikka HRV:n idea on verrata omiin vertailuarvoihin niin lääketieteen isomman populaation arvot pisti silmään. Vaikka huomioi oman iän (56) ja sen että HRV laskee iän myötä, niin omat ortostaattisen testin HRV arvot ovat aika alhaisia verrattuna koko populaatioon, puhumattakaan eliittiurheilijoista. Tosin en ole mitannut riittävästi. On lähinnä sellaisia ryppäitä mittauksia ja sitten monta kuukautta että en ole mitannut ollenkaan. Levossa (aamulla) niin keskiarvo on 21ms ja alimmat sellaista 12-13ms tasoa. Ekat mittaukset tehty marraskuussa 2018 jolloin oli vielä vähän yli 30ms tuloksia. Nykyään ei paljoa yli 26ms nouse. Seisten keskiarvo on 14ms ja alimmat tulokset 2-3ms.

Alhainen HRV on liitetty viime aikaisissa tutkimuksissa moneen vakavampaan sairauteen, vaikka ei varsinaisesti syy-seuraussuhteessa, pikemminkin ns. biomarkerina kun tutkitaan sairautta ja riittävän isoa populaa niin huomattaan että kappas - korrelaatio.

Onkos noissa uusissa Polareissa Vantage V/ Grit X / H10 joissa jatkuva sykemittaus myös jatkuva HRV:n seuranta? Siis ilman mitään käyttäjän inputtia, yön aikana? On tietty Oura-sormuksen mahdollisuus mutta kiinnostaisi jos HRV:n saisi EKG:n (eli sykevyön) kautta, eikä ranne/sormimittauksen kautta. Nappipattereita tietysti menisi, mutta jos mittaamisen ottaisi harrastuksena.

Toinen kysymys on että eikö ennen Flowsta saanut HRV arvot exportattua ja vietyä esim. Kubiokseen? En nyt keksi muuta kuin treenien exporttauksen.

Monet asiat vaikuttavat HRV:hen. Tämähän voisi olla kiinnostava projekti kokeilla itseensä miten HRV:tä saa nostettua, muutoinkin kuin vähentämällä treeniä. Itsellä kaikki alhaiset arvot ei tunnu suoraan liittyvän edeltävän jakson koviin harjoituksiin. On jaksoja jolloin arvot dipannut vaikka en ole treenannut paljoakaan.

Koska mittaustuloksia on vain parilta vuodelta on vaikea sanoa kuinka paljon kyseessä on geneettiset ominaisuudet. Muitakin stressitekijöitä on elämästä löytynyt viime vuosina. Mutta ei niistä enempää kuin se että ne voi myös vaikuttaa isosti.

Jonkun verran tiesinkin että sydänhommeleissa en ole ihan keskiarvokamaa. Olin aiemmin mukana sydän-ja verisuonisairausten genettisessä tutkimuksessa ja tulokseksi tuli että olen Gaussin-käyrän ääripäässä populaation verrattuna ja on infarkteilta suojaavia tekijöitä ja riski ei iän myötä nouse paljoakaan kun taas populatiolla nousee aika logaritmisesti. Vähän silmäilin tutkimuksia että alhaisella HRV:llä kuitenkin yhteys äkillisiin sydänperäisiinkin kuolemiin. Kiinnostava aihe. Kuten sanoin: hurahdin.

[Lauri H]

Tässä muuten omakohtainen tuore käytännön palautumisenseurantakokemus. Mulla tavallinen leposyke nukkuessa on ollut siellä 40-45 välillä öisin nukkuessa. Viimeiset pari viikkoa ovat olleet aika tiivistahtista treenaamista (mun treeni ei ole erityisen suunnitelmallista) ja tuossa loppuviikosta huomasin, kuinka leposyke nukkuessa lähenteli jo 50. Lisäksi eilen illalla treeneistä kotiin polkiessa huomasin, kuinka syke loppumatkasta oli rauhallista tahtia ajaen koko ajan 140 pintaan, mikä on n. 40 lyöntiä enemmän kuin normaalisti samalla vauhdilla. Illalla tein vielä Garminin Fenix 3:lla stressitasotestin, joka näytti n. 45/100. Viime yön leposyke oli edelleennsiellä 50 pinnassa ja aamulla tehty stressitasotesti antoi tulokseksi 15/100.

Ei siis sinänsä mitään hälyttävää ja olo tuntui siltä, että hyvin olisi voinut treenatakin, mutta päätin silti pitää lepopäivän tähän väliin. Nyt äskettäin päiväunien aikaan leposyke olikin palautunut ns. normaalilukemiin (42) ja uskoisin huomenna olevani taas treenikunnossa ilman huolta ylirasituksesta. Ilman leposykkeen seurantaa olisin varmaan tänäänkin lähtenyt harrastamaan, kun olo sinänsä oli ihan jees.

Käykö järkeen?

[paaton]

Hurahdin vähän lukemaan HRV:stä. Vaikka HRV:n idea on verrata omiin vertailuarvoihin niin lääketieteen isomman populaation arvot pisti silmään. Vaikka huomioi oman iän (56) ja sen että HRV laskee iän myötä, niin omat ortostaattisen testin HRV arvot ovat aika alhaisia verrattuna koko populaatioon, puhumattakaan eliittiurheilijoista. Tosin en ole mitannut riittävästi. On lähinnä sellaisia ryppäitä mittauksia ja sitten monta kuukautta että en ole mitannut ollenkaan. Levossa (aamulla) niin keskiarvo on 21ms ja alimmat sellaista 12-13ms tasoa. Ekat mittaukset tehty marraskuussa 2018 jolloin oli vielä vähän yli 30ms tuloksia. Nykyään ei paljoa yli 26ms nouse. Seisten keskiarvo on 14ms ja alimmat tulokset 2-3ms.

Alhainen HRV on liitetty viime aikaisissa tutkimuksissa moneen vakavampaan sairauteen, vaikka ei varsinaisesti syy-seuraussuhteessa, pikemminkin ns. biomarkerina kun tutkitaan sairautta ja riittävän isoa populaa niin huomattaan että kappas - korrelaatio.

Onkos noissa uusissa Polareissa Vantage V/ Grit X / H10 joissa jatkuva sykemittaus myös jatkuva HRV:n seuranta? Siis ilman mitään käyttäjän inputtia, yön aikana? On tietty Oura-sormuksen mahdollisuus mutta kiinnostaisi jos HRV:n saisi EKG:n (eli sykevyön) kautta, eikä ranne/sormimittauksen kautta. Nappipattereita tietysti menisi, mutta jos mittaamisen ottaisi harrastuksena.

Toinen kysymys on että eikö ennen Flowsta saanut HRV arvot exportattua ja vietyä esim. Kubiokseen? En nyt keksi muuta kuin treenien exporttauksen.

Monet asiat vaikuttavat HRV:hen. Tämähän voisi olla kiinnostava projekti kokeilla itseensä miten HRV:tä saa nostettua, muutoinkin kuin vähentämällä treeniä. Itsellä kaikki alhaiset arvot ei tunnu suoraan liittyvän edeltävän jakson koviin harjoituksiin. On jaksoja jolloin arvot dipannut vaikka en ole treenannut paljoakaan.

Koska mittaustuloksia on vain parilta vuodelta on vaikea sanoa kuinka paljon kyseessä on geneettiset ominaisuudet. Muitakin stressitekijöitä on elämästä löytynyt viime vuosina. Mutta ei niistä enempää kuin se että ne voi myös vaikuttaa isosti.

Jonkun verran tiesinkin että sydänhommeleissa en ole ihan keskiarvokamaa. Olin aiemmin mukana sydän-ja verisuonisairausten genettisessä tutkimuksessa ja tulokseksi tuli että olen Gaussin-käyrän ääripäässä populaation verrattuna ja on infarkteilta suojaavia tekijöitä ja riski ei iän myötä nouse paljoakaan kun taas populatiolla nousee aika logaritmisesti. Vähän silmäilin tutkimuksia että alhaisella HRV:llä kuitenkin yhteys äkillisiin sydänperäisiinkin kuolemiin. Kiinnostava aihe. Kuten sanoin: hurahdin.

Voin lohdutuksena sanoa, että rmssd arvo tosiaan paranee, kun ajaa vaan. Eli kyllä se korreloi johonkin syvempään kuntotason muutokseen, tai ainkin itse elän tuollaisessa toiveessa. Mullakin oli siis muutama vuosi sitten tosi huonoja rmssd arvoja. Nyt kun kestävyysliikuntaa on tullut harrastettua jo noin viisi vuotta, niin rmssd onkin jo yli 50. Samalla olen kyllä huomannut leposykkeen laskunkin ja ehkä jopa pienenpientä kehitystä pyörän kulkemisessa. Määrät ovat siis nousseet vuosi vuodelta.

Minä kyllä odotan tosiaan rannelaitetta, josta saisi yön ajalta rmssd arvon hrv4 apsiin ja sitä kautta trainingpeaksiin. Aamu mittauksiin tulee minusta liikaa heittoja. Ei ne aamut ole aina samanlaisia. Käsittääkseni kovin monessa rannelaitteessa ei vielä ole rautapuoli kunnossa, tai sitten niistä ei saa dataa ulos. Apple watch olisi kai pätevä, mutta hinnassa ei ole pienintäkään järkeä, varsinkaan kun applet ei muuten ole käytössä.

[EsaJ]

Tässä muuten omakohtainen tuore käytännön palautumisenseurantakokemus. Mulla tavallinen leposyke nukkuessa on ollut siellä 40-45 välillä öisin nukkuessa. Viimeiset pari viikkoa ovat olleet aika tiivistahtista treenaamista (mun treeni ei ole erityisen suunnitelmallista) ja tuossa loppuviikosta huomasin, kuinka leposyke nukkuessa lähenteli jo 50. Lisäksi eilen illalla treeneistä kotiin polkiessa huomasin, kuinka syke loppumatkasta oli rauhallista tahtia ajaen koko ajan 140 pintaan, mikä on n. 40 lyöntiä enemmän kuin normaalisti samalla vauhdilla. Illalla tein vielä Garminin Fenix 3:lla stressitasotestin, joka näytti n. 45/100. Viime yön leposyke oli edelleennsiellä 50 pinnassa ja aamulla tehty stressitasotesti antoi tulokseksi 15/100.

Ei siis sinänsä mitään hälyttävää ja olo tuntui siltä, että hyvin olisi voinut treenatakin, mutta päätin silti pitää lepopäivän tähän väliin. Nyt äskettäin päiväunien aikaan leposyke olikin palautunut ns. normaalilukemiin (42) ja uskoisin huomenna olevani taas treenikunnossa ilman huolta ylirasituksesta. Ilman leposykkeen seurantaa olisin varmaan tänäänkin lähtenyt harrastamaan, kun olo sinänsä oli ihan jees.

Käykö järkeen?

Omat tuntemukset kunniaan.

Onko väsy olo -> Lepää
Käyttäytyykö syke lenkillä poikkeuksellisesti (huomattavasti herkemmin nousee, ei meinaa nousta sykkeet rasitusta vastaavalle tasolle. -> Lepää (tarkemminsanottuna, pudota intensiteetti ja kurvaa suoraan kotiin).

Poikkeuksellinen syke rasituksessa kielii aina jostain. Ylikuormituksesta, sairaaksi tulosta tms. Oletan, että kuntokaan ei tartu näissä tilanteissa kunnolla ja saattaa ajaa vaan itteään tilaan, missä tarvitaan pidempi jakso lepoa. Väitän, että enemmän saa ajotunteja, kun lepää järkevästi ja kuuntelee kehon ääniä ja vireystilaa.

Itsellä leposyke pysyy tiukasti 48-52 tuntumassa, mutta HRV heittelee sitten reenien kautta melkoisesti. Niiden kautta ohjaan kovat päivät ja lepopäivät. Muuten ajan sykerajoitettua PKta Z1-Z2 sisällä, niissä ei höntyillä, muuten ei kovat päivät kulje kovaa ja silloin ei ole kivaa