Ylikunto

[Stimulant]

Urheilija ei tervettä päivää näe! Sen jos minkään olen siitä oppinut. Olen nähnyt ja kokenut lukemattomia jalkavammoja ja ties minkä näköisiä vaivoja. Nyt olen kuitenkin altistunut kuningas vaivalle, uran tappajalle = Ylikunnolle, josta oikeastaan ei tiedetä juuri mitään..

Olen ollut 8kk harjoittelematta ja vieläkään ei pysty treenata. Ennuste on, että kuukausien päästä aletaan kevyesti kokeilemaan. Pahimmat oireet alussa ovat pelko ja vieroitusoireet treeneistä. Ne jatkuvat kuukausia. Ylikunnon oireet (rytmihäiriöt, tuskanhiki, huono ääntäminen, rankat univaikeudet jne.) tuovat tietenkin oman lisänsä, varsinkin niiden jatkuessa yli 4kk pahana. Vieläkin 8kk jälkeen koen kerran viikossa rasittuneena rytmihäiriön ja joskus nopeasti sohvalta noustessani todella pahaa tykytystä jolloin tuntuu, että sydän kirjaimellisesti pysähtyy.

On kuitenkin outo nähdä nyt treeneistä 100% vieroittuneena maailmaa. Olen 13 vuotiaasta asti noudattanut rankkaa harjoitusohjelmaa joista viimekesäinen oli periaatteessa pyöränpäällä elämistä. Maailmankuva laajenee nopeasti ja huomaa kuinka ihmeellinen paikka se on. Ja huomannut kuinka hullun touhua intensiivinen treenaaminen on. Loppuunpalaminen on vaikeaa. Jopa raskaita töitä on vältettävä.. Maailma pysähtyy vuodeksi ja jokainen minuutti on hitaampi kuin koskaan ennen.

Onko kellään muulla ylikunnosta kokemuksia? Olen löytänyt muutaman samaan aikaan ylikunnosta kärsivän urheilijan ja oireet täsmäävät.

[Birling]

Aika syvällä olet käynyt, mutta kirjoituksestasi päätellen olet menossa parempaan suuntaan. Minulla ei ole ollut mitään verrattuna sinun kokemuksiin. Pari kertaa on tullut kilpailtua liikaa, mutta se on rankassu heti ( lievänä väsymyksenä ) ja siksi sen on saanut heti lyhyellä kevennys jaksolla aisoihin.
Pirullistahan ( henkisesti ) ylikunnossa on kun se saattaa iskeä silloin kun on tunne, että hei nythän mulla menee kovaa.

[Salamana]

Aikoinaan olin siinä kunnossa että oikeastaan sama koska lähti juoksemaan cooperin-testin niin meni väh.3000 vaivattomasti. Siihen aikaan treenaminen oli elämäntapa. Viikkorytmi oli oikeastaan tarkalleen näin työt,TREENAUS,vapaa-aika..Työt antoi mahdollisuuden treenata usemman tunnin päivässä ja sitten oli vielä illat vapaa-aikaa
Sitten joskus syksyn aikoihin alkoi meno hyytymään eikä jaksanut puoliakaan siitä treeni määrästä mitä normaalisti teki. Rytmihäiriöt tuli mukaan myöhemmin,jatkuva väsymys ja jalkojen tärinä sai mut menemään suoraan yksityiselle lääkäriasemalle ja siellä sydänlääkärille joka totesi mun kärsivän pahasta ylikunnosta
Pakkolepoa urheilusta loppuvuosi,tosin pakkolepo jatkui loppujen lopuksi kesään asti. Kesä oli ja meni,en uskaltanut koskea treenikamppeisiin enkä fillariin. Yhteensä meni 1,5vuotta"täydelliseen"palautumiseen. Monesti tuli vieroitusoireita urheilun tuomasta mielihyvästä ja eikä tuo masennuskaan poissa pysynyt..
Nykyisin viisaampana ja vanhempana osaan kuunnella kroppaani(ja vaimoani) näistä jälkimmäinen pitää mut oikealla tiellä treenaamisessa
Fillariin on kertynyt mukavasti kilometrejä,keskinopeutta EI!
Nykyään pystyn nauttimaan urheilusta ilman sitä pelkoa että tulisi treenattua liian kovaa!
Pakkolepo on perseestä mutta niin on rytmihäiriöt ja unihäiriöt,sitä on vaan kohdattava maailma ja levättävä!
Kuten mun erikoislääkäri sanoi että "kaikki kunto ei ole hyvää kuntoa"!

[supertele]

Viime vuoden toukokuusta loka-marraskuuhun täydellinen lepo ylikunnon seurauksena. mainitsemasi oireet kuulostaa oikein tutulta. Pahinta oli alkuvaiheessa tietämättömyys mistä oli kyse, kun suvussa on perinnöllistä sydänvikaa ja olen tarpeeksi läheltä nähnyt mitä on kun sydän on rikki. Onneksi kyse oli kuitenkin "vain" ylikunnosta.
Pk-seudun lääkäriasemia tuli kierrettyä moneen kertaa. Onneksi lopulta löytyi lääkäri, joka tiesi mistä puhuu: hyvät neuvot auttoivat suuresti eteenpäin jatkamista.
Viime kesän suunnitelmat meni kokonaan uusiksi, kun jo sohvalta nousu tuntui pahalta. Intti siirtyi vuodella eteenpäin sotkien hieman opiskelusuunnitelmia. Nyttemmin oireet alkavat olla takanapäin. Harjoittelua voin tehdä lähes normaalisti, mutta kuntotaso on vielä masentavan alhaalla. Peruskunnon rakentaminen pitäisi nyt vain jaksaa aloittaa aluta. Henkinen puoli ja huolettomuus sekä yleinen tunne omasta terveystilasta on edelleen heikolla tasolla. Toisaalta nyt ainakin tiedän mitä varoa. Ylikunto on kyllä kokemus, jota en ikinä halua enää kokea.

Toivottavasti sinäkin saat itsesi kuntoo. Ylikunto on prseestä

[Fusion]

Ylikunnon oireita alkoi olla itsellänikin. Univaikeuksia, pieniä rytmihäiriöitä silloin tällöin ja yleinen levottomuus. Oikeastaan siitepölyaika tuli mulle ihan hyvään saumaan, kun mun on pakko pysyä muutama viikko sisätiloissa pois fillarin päältä.

Tykkään treenata kovaa, ja varmaan olen jäänyt koukkuun siihen adrenaliini-endorfiini -tulvaan, minkä kovaa ajamalla saa päälle. Olen yrittänyt muistaa rauhallisen pk-ajamisen, mutta se tuntuu usein vaan niin tylsältä, että jossakin vaiheessa lenkkiä syke nousee helposti liian korkeaksi.

Välillä olen kyllä onnistunut tyhjentämään ja rauhoittamaan mielen, ja ajamaan hyvin rauhallisella tempolla; vapauden tunteesta, maisemista ja luonnon tuoksuista ja äänistä nauttien. Lenkin jälkeen ei ole ollut edes väsynyt, mutta silti on loistofiilikset. Jospa yrittäisi pakollisen kevättauon jälkeen tavoitella lisää noita fiiliksiä.

[Stimulant]

Minulla ylikunto tuli kilpailukauden jälkeen. Luultavimmin liian monotonisen treenin takia eli 3-4h lenkkejä rankoissa maastoissa päivästä toiseen joskus nopeammin ja joskus hitaammin. Rytmihäiriöt vaivasivat kyllä 2-4 viikkoa ennen pahaa ylikunnon esille tuloa. Tarkoitan siis jatkuvaa 5s välein muljahtelevaa rytmihäiriötä (ei kiva). Kesällä tein tuloksia jopa yli odotuksien, rupesin tuntemaan itseni kulemattomaksi. Se kostautui..

[tempokisu]

Muuten tuttua tunnetta, mutta ei tuota rytmihäiriö-ongelmaa. Onneksi täällä ei ole kukaan valittanut että on saanut paniikkihäiriön!
Omalla kohdallani voi olla hyvinkin että myös ylikuntoa...vaikka tuntuu vaikealta tajuta, kun harjoittelumäärät putosivat koko ajan, mutta myös näitä muita terveysongelmia, migreeni nyt pahimpana rajoittaen myös muuta elämää kuin kuntoilupuolen juttuja.

Mutta kun nyt ajattelee, että joskus jos vielä treenaisi, niin kyllähän se ajatus pelottaa. Voiko mennä enää salille? Osaako enää ajaa? Ja miten sitä aloittaa, millaisella matkalla ja vauhdilla. Olen kyllä todella vieroittunut koko kuntoilun maailmasta, ja erityisesti kilpakuntoilusta. Pelottavaa, ettei se enää kovasti jaksa kiinnostaakaan.
Ja mitä olen kisakalenteria katsonut, niin kiinnostus vähenee edelleen. 2-päiväiset kisat ei kiinnosta, ja maksut nousevat, joten jatkossa lähinnä ihan nämä lähikisat sitten. Joskus jos...

[Marsusram]

On kyllä tuttu ilmiö, muttei noin paha.
Taustana oli laiska talviharjoittelu motivaation puutteessa. Sitten kuitenkin kesällä alkoi kulkea ihan hyvin ja tuli pitkitettyä kilpailukautta syksyyn. Nyt oli jo ikääkin, mutta treenasin kuin nuorena. Se söi lyhyen pohjakunnon, tuli ylirasitusta ja orastava flunssa päällä kisoissa juokseminen oli niitti.

Pelästyin sydänlihastulehdusta, mutta olikin ylikuntoa, vain.
Loppuvuosi kävellen jaloittelua, ihan väsynyt olo. Leposyke yli 50 (normaali 35) ja tehorajoitin tuntui olevan päällä koko ajan.
4 kk jälkeen tapahtui muutos parempaan, huomasin kun leposyke laski ja juoksuaskeleita saattoi ottaa. Pohjakuntoa rakentaen seuraava vuosi.

Sen jälkeen kilpailuilla ei ole ollut merkitystä, tärkeintä on päästä pitkille nautiskelulenkeille hienoihin maastoihin.
Pääsin varoituksella, nyt malttaa levätäkin, kuuntelee kehoa, ymmärtää vanhenemisen haasteen ja tietää minkä takia pitää kuntopohjasta huolta.

[MacBuggy]

itellä ylikunto ilmeni sydämmen rytmihäiriönä ja paikkojen särkymisenä. Harrastin triathlonia ja siinä tulee herkästi tunteja paljon. Tärkein syy ylikuntooni oli varmasti liian kovalla sykkeellä harjoittelu. Lopulla ei oikein enää liikunta kiinnostanut ja lopetinkin urheilemisen. Viimen talvena kävin jälleen hiihtää ja tuntu mahtavalta pitkästä aikaa. Eikä ollut yhtään kiire suorittaa. Sama nyt kevällää kun on päässyt pyöräilemään. Pyörälenkillä tärkein mittari on ollut sykemittari, josta tarkkeilen ettei keski syke nouse yli 130 näin alkukaudesta. Se on vaan silleen, että kohtuus kaikessa niin hyvä tulee!!

[Leht1n]

Kamppailin itse ylikuntoa vastaan eräänä vuonna, joten kylmä hiki, hermostuneisuus, kohonnut leposyke ja univaikeudet ovat tuttu asia. Todella kiusallisia jokainen. Tämä on tärkeä asia ja on kai hyvä puhua siitä miten ylikunnon voisi välttää...

Itse koitan noudattaa ainakin näitä ohjeita:

- en treenaa väsyneenä väkisin esim. töiden jälkeen, että korkeintaan kevyttä "tuntuman ylläpitoajoa", tai nokoset ja sen jälkeen kevyt peekoo
- en treenaa ollenkaan tai kovaa päivinä, jolloin leposyke on aamulla poikkeuksellisen kova, koska se on merkki keskeneräisestä palautumisesta, tai ylirasituksesta
- vältän kahta peräkkäistä kovaa päivää ja pidän viikossa yhden tai kaksi välipäivää, jollloin ajan korkeintaan työmatkat 50% sykkeellä
- pidän yhden viikon kuukaudessa palauttavana, jolloin ajan vain yhden tai pari päivää arkena ja viikonloppuna pidempään, mutta kevennetysti...ajaminen maistuu kummasti, kun laittaa pyörän välillä nurkkaan ja ottaa rennosti aikaa ja ajatusta jollekin ihan muulle



t.Timo

[Fusion]

...Onneksi täällä ei ole kukaan valittanut että on saanut paniikkihäiriön!...

En ole saanut treenaamalla paniikkihäiriötä, mutta ihan virallisesti todettua sellaista vastaan olen taistellut kohtuullisen hyvällä menestyksellä. Kieltämättä ylikunnon oireet ovat aika pitkälti samoja kuin paniikkikohtauksissakin. (sydän hakkaa, ahdistaa, hikoiluttaa, oksettaa...) Mulla treenaamisesta on ollut paljon apua paniikkihäiriön hoidossa, kun sen avulla voi tyhjentää yläkerran kaikesta ylimääräisestä stressistä. Mutta kohtuus taas tässäkin asiassa, liialla treenamisella voikin ruveta taas ahdistamaan...

[Fillarimies]

Kuinka monta tuntia keskimäärin pitää treenata viikossa, että voidaan sanoa, että treenaa liikaa?(tämähän riippuu tietenki ihmisestä, mutta jos haetaan noin-arviota)

[Leht1n]

Kuinka monta tuntia keskimäärin pitää treenata viikossa, että voidaan sanoa, että treenaa liikaa?(tämähän riippuu tietenki ihmisestä, mutta jos haetaan noin-arviota)

Ei kai se niinkään määrästä ole kiinni. Harva Suomessa töissä käyvä perheellinen varmaan pääsee sellaisiin määriin, että ylikunto siitä olisi seurausta. Luulisin että kyse on ennemminkin siitä treenaako esim. väsyneenä, tai usein liian kovalla teholla.



t.Timo

[hannupulkkinen]

Kuinka monta tuntia keskimäärin pitää treenata viikossa, että voidaan sanoa, että treenaa liikaa?(tämähän riippuu tietenki ihmisestä, mutta jos haetaan noin-arviota)

Liikaa on aina enemmän kuin ennen ilman riittävää lepoa.
Vuosia harjoitellut ja maltillisesti määriä ja tehoja voi nostaa korkeallekin kun lepää hyvin. Aloittelijan täytyy tehdä vähän ja matalilla tehoilla sekä levätä paljon.

[Stimulant]

Pahimmista vieroitusoireista selvisin aika hyvin. Tosin ylikunnon yksi oireista on juuri treenihaluttomuus ja paha väsymys. Joten jo oireisiin kuuluu treenihaluttomuus. Mutta pahimmat vieroitusoireet tulevat juuri esim. loukkaantumisesta, penikkataudista jne. Kun siis on aivan terve mutta ei pääse treenaamaan ja jos kunto on vielä hyvä. Siinä oikeen tuskanhiki otsalle vierähtää ja pulssi nousee kun treenejä muistelee...

[Salamana]

Itellä nykyään kaksi lajia jotka vie mun sielun,tennis ja pyöräily
Oikeastaan vuosirytmi on seuraava: Tammikuussa alkaa punttikausi jossa kerätään voimaa pääsääntöisesti jalkoihin. Samalla alkaa tenniskausi,onneksi pelihalli(yksityinen)löytyy 500metrin päästä.
Punttia 2krt/vko. Tennistä 1-2krt/vko.
Tuolla systeemillä EI ole enää riskiä ylikuntoiluun
Varsinkin kun lenkkeily on jäänyt talvelta pois kokonaan.
Keväällä punttisali loppuu ja tilalle tulee pyöräily,tennis jatkuu normaalisti.
Pyörällä kevyitä pk.lenkkejä tuonne kesäkuun alkuun asti jolloin alkaa tenniksessä ulkokausi,sitten mennään luonnon armoilla,jos sataa niin sitten ollaan sisällä ja toivotaan parempaa huomista.
Kesällä tulee pelattua tennistä sen verran paljon että lenkkeily jää johonkin 2000-3000kilometriin.
Paras vuosi oli 98-99 kun ajoin vajaa 12000km vuodessa.
Noh,nykyään rauhallisesti urheilusta ja ennenkaikkea ELÄMÄSTÄ nauttien ilman vammoja ja YLIKUNTOA!!!

Kuunnelkaa kroppaanne,pitäkää välipäiviä vaikka se tuntuisikin turhalta!!

[trauma]

Kuinka monta tuntia keskimäärin pitää treenata viikossa, että voidaan sanoa, että treenaa liikaa?(tämähän riippuu tietenki ihmisestä, mutta jos haetaan noin-arviota)

Tuntimäärää ei voi sanoa, koska se riippuu harjoitustaustasta ja tehoista.

Mutta jos nyt jotain sanois, niin pistetään että jos treenaa PK-kaudella 15 tuntia viikossa tai yli, niin hyväkuntoisenkin on pidettävä huolta siitä että välillä tulee huomattavasti kevyempiä viikkoja. Esimerkiksi joka kolmas tai neljäs viikko tulisi olla vain puolet "ison" viikon määrästä. Sitten jos pistetään tehojakin kunnolla peliin, pitää palautumista seurata tarkemmin jopa viikkotasolla. Tehot kuulemma tarttuu paremmin kun niitä harjoitetaan palautuneena.

trauma

[supertele]

Ylikuntohan on lähes aina enemmänkin psyykkinen väsyminen. Henkisiä rasitteita ja väkisin "väsyneenä" treenaamista, niin paketti on valmis.

Ylikunto itseasiassa on neurologinen vaiva. Tarkemmin ottaen autonomisen hermoston (sympattinen ja parasympaattinen hermosto) tasapainohäiriö.
Psyykkinen väsymys on sitten asia erikseen, vaikkakin näillä varmasti usein on yhteys toisiinsa.

[hannupulkkinen]

Ortostaattista sykereaktiota pyritään mm.nykyisin käyttämään työuupumuksen diagnosointiin.

Sykevälianalyysistä näyttää tulevan uusi hyvä väline stressin mittaamiseen. Siitä tullee myös uusi mittariteollisuus Suomeen.
Mullakin on FRWD:ssä tuo mittari ja se kyllä ilmoittaa milloin on lähtenyt väsyneenä lenkille.

[di luca]

Ylikuntoa edeltää aina huippukunto, joten jarruja pitää laittaa silloin, kun kulkee "taivaallisesti" eikä vasta, kun tökkii!

[ketju44]

Ylikuntoa edeltää aina huippukunto, joten jarruja pitää laittaa silloin, kun kulkee "taivaallisesti" eikä vasta, kun tökkii!

Tuon opin kantapään kautta yli 10vuotta sitten. Lähes joka päivä töiden jälkeen 75km lenkki ( teen fyysistä työtä ). Sitä kesti n4kk. Sitten loiva ylämäki 6km ennen kotia.............täys "sippaus" . Juuri kotiin jaksoin. 3...4 kk meni ennen seuraavaa treeniä.

[hannupulkkinen]

Ylikuntoa edeltää aina huippukunto, joten jarruja pitää laittaa silloin, kun kulkee "taivaallisesti" eikä vasta, kun tökkii!

Ookkonä varma, että aina?

Sympaattisen harjoitteluväsymisen(yliharjoittelun, v) oireita:

Väsyy helposti
Helppo ärtyvyys
Uni häiriintynyt
Ruokahalu heikentynyt
Painonlasku

Taipumus yölliseen hikoiluun
käsien kostuminen

Tummat silmänaluset
Taipumus päänsärkyyn
Sydämentykytys ja ahdistus,
sydänmenpistokset

Lepopulssi nopeutunut
Perusaineenvaihdunta kiihtynyt
Lämpö hieman koholla
Selvä punainen dermografia
Sykkeen palautuminen lepotasolle
kuomituksen jälkeen hidastunut
Verenpaine epätyypillinen

Voimakas hengästyminen
kuormituksessa
Yliherkkyys astiärsykkeille
(etenkin kuuloärsykkeille)
Liikeratojen koordinaatio huono,
usein liian voimakkaita liikkeitä

Reaktioaika lyhentynyt, mutta
paljon virhereaktioita
Vapina
Palautuminen hidastunut
Sisäinen levottomuus, ärsyyntyneisyys

Tulee nopeasti yleensä liian kovatehoisen harjoittelun seurauksena ja paranee aika nopeasti.

Parasympaattisen väsymimisen(Harjoitusuupumus)oireita:

Syvä väsymisen tunne
Estyneisyys
Uni normaali
Ruokahalu normaali
Paino ennallaan

Lämmönsäätely normaali

Syke hidastunut
Perusaineenvaihdunta normaali
Lämpö normaali

Verenkierron nopea rauhoittuminen
kuormituksen jälkeen
Diastolinen verenpaine kuormituksen
aikana ja jälkeen yli 100 mgHg
Ei hengitysvaikeuksia

Liikeradat kulmikkaita ja huonosti
koordinoituneita suurella kuormituksella

Reaktioaika normaali tai pidentynyt

Hyvä tai erinomainen palautumiskyky
Välinpitämättömyys, normaali mielentila

Tila tulee vähitellen ja huomaatta ja on melkein parantumaton koska aivoihin tulee rakennemuutoksia.

Ps. tässä on hyvä ja helppotajuinen pro gradututkimus aiheesta: http://selene.lib.jyu.fi:8080/gradu/v04/G0000683.pdf

[tempokisu]

Voisi varmuuden vuoksi tarkistuttaa kilpirauhasarvot, jos oireet on kovin voimakkaat.

[di luca]

Minä siis tarkoitin, että ei pääse tulemaankaan noita Hannu P:n listaamia oireita. Kyllä tosi asianuntijan suusta tämän väitteen olen kuullut ELI ei oo levätty oikein! Train smart not hard!

[exurheilija]

Ylikunto iski minuun tosi salakavalasti ja olen paininut ongelman kanssa toista vuotta. Voin kertoa, että tämä on yhtä helvettiä kun töitäkään(fyysisiä) ei voi kunnolla tehdä ettei tila romahda. Pääsin kroonisesta vaiheesta pois kolmeksi kuukaudeksi, mutta sitten tuli taas romahdus vaikka otin todella kevyesti. Urheilemaan en ole päässyt kahteen vuoteen.
Alussa en edes tajunnut että kyse on ylikunnosta koska minulle ei ole ollut rytmihäiriöitä, flunssakierteitä tai mitään voimakkaita pahoinvointeja. Leposykkeenikään ei ole korkea. Ainoastaan rasituksesta palautuminen on todella heikkoa ja pienikin treenaaminen vetää aivan jumiin. Lääkärit ovat poissulkeneet kaikki muut mahdollisuudet.
Onko tästä suosta enää poispääsyä?Onko kukaan kokenut vastaavaa?

[Hans Opinion]

Todella rankkaa luettavaa, hyvä että tämäkin puoli tulee esille niin osaa ne keillä ei ole ylikunton merkkejä varoa ja treenata sopivasti.

Tuloksiin pyrkimiseen liittyy aina riskejä ja urheilussa on muitakin riskejä kuin ylikunto ja ne kaikki voivat "invalisovia" pahasti. Vaikka urheilee kuinka ja kauan niin aika ajoin tuntemukset ovat ylikuntoon viittavia, vaikenta on nimenomaan tiedostaa se kuinka kaukana ylikuntotilasta liikutaan. Sitä ei voi tietää kukaan koska ylikuntotilassa on niin paljon "psyykkisiä" ulottuvuuksia, ylikuntoa on tosiasiassa todella vaikea mitata etukäteen vaikka täälläkin on jotain numeroita esitetty.

On helppo sanoa että niin kauan kun tuntuu hyvältä ei ylikunto ole ongelma - mutta tuo hokema on lähes ainoa tapa pysyä poissa ylikuntotilasta... tämä vain on vaikeaa jos hararstaa kilpaurheilua... mutta siskot ja veljet; malttia siihen treenaamiseen... toteaa hän ja päättää pitää lepopäivän... mutta vain yhden...

[Sianluka]

Ylikunto taisi iskeä meikäläisellä aika rajusti, normaalin suorituksen alkaessa, kun nostin kuormitusta, pulssi alkoi olla yhtäkkiä 210 (maksimipulssi minulla 180), sainsen sitten vaivoin laskettua 187:ään, josta sitten taas se pomppasi yli kahdensadan. Tätä jatkui reilut 20 minuuttia, ja olo alkoi tuntua melko uupuneelta, happea ei enää meinannut saada. Tässä vaiheessa keskeytin suorituksen, koetin levätä ja 15 minuuttia pulssi oli vielä levosta huolimatta 150. No, sitten se yhtäkkiä putosi 75:een mutta olo jatkui voimattomana vielä seuraavanakin päivänä. Tänään pääsin EKG:hen ja sitä kautta sitten rasitus-ekg:hen ja mahdollisesti utraäänitutkimuksiin. Olen ylittänyt pitää lenkeillä rasitustason tiukasti PK-tasolla.

[exurheilija]

Olen käynyt muutamalla urheilulääkärillä, mutta ovat olleet kokemattomia kroonisen ylikunnon kanssa. Varsinkinkin silloin kun puhutaan hermostollisesta ylikunnosta jolloin hormoniarvot ym. ovat ok tiedot ja keinot tuntuvat loppuvan. Sanovat vaan että lepäähän pari viikkoa niin kyllä se siitä. Onko tietoa lääkäristä pääkaupunkiseudulla, joka on ollut tekemisissä vaikeiden tapausten kanssa??

[Pekka L]

Ylikunto taisi iskeä meikäläisellä aika rajusti, normaalin suorituksen alkaessa, kun nostin kuormitusta, pulssi alkoi olla yhtäkkiä 210 (maksimipulssi minulla 180), sainsen sitten vaivoin laskettua 187:ään, josta sitten taas se pomppasi yli kahdensadan. Tätä jatkui reilut 20 minuuttia, ja olo alkoi tuntua melko uupuneelta, happea ei enää meinannut saada. Tässä vaiheessa keskeytin suorituksen, koetin levätä ja 15 minuuttia pulssi oli vielä levosta huolimatta 150. No, sitten se yhtäkkiä putosi 75:een mutta olo jatkui voimattomana vielä seuraavanakin päivänä. Tänään pääsin EKG:hen ja sitä kautta sitten rasitus-ekg:hen ja mahdollisesti utraäänitutkimuksiin. Olen ylittänyt pitää lenkeillä rasitustason tiukasti PK-tasolla.

Tää kuulostaa ihan flimmeriltä. Kaverilla oli myös kerran kesken treenin. Ei hääviä, jos ei kovin vaarallistakaan.

[Lasse]

Itselläni oli ylikuntoa niinkin kaukana kuin v.1986 ollessani nyrkkeilyn harrastaja ajoin itseni loppuun liialla laihduttamisella (riittämätön ravinto) ja joka vuorokautisilla 6h treeneillä jotka sisälsivät, juoksua, saliharjoituksia ja punttisalia.Vain yksi vapaa viikossa ...
Nykyään olen lukenut viisaimpien kirjoittaneen että ylikuntoon voi johtaa niin henkiset kuin ruumiillisetkin rasitteet. Eli jos jokin vituttaa rankasti niin nostaahan se sykettä ja palautuminen ei ole täydellisstä ... Eihän???