Kah, onnistuin näköjään poistamaan aiemman viestini..
Hyvä rullaavuus toki on kiva, mutta toissijaista. Tokikaan ihan hirveää täryytystä niska ei kestä.
Tää oli loistava vinkki! Perus huoltohommat fillarin kanssa sujuu, muttei niin loistavasti että takapyörää vaihtelisi yhtenään mielellään 😄
Tohon SuomiTyresin w240 40mm olin itsekin vertailujeni pohjalta päätymässä, mut täytyy tsekata vielä tuo Continental ja Winter plus. 🙂
Contact Spiken itse tällä hetkellä ostaisin cyclooni jos olisi tarve uusille nastarenkaille koska rullaavuus on tärkeä ominaisuus itselleni. Contact spikestä mulla ei ole kokemuksia mutta foorumin tietäjät sitä jopa hehkuttavat ja lienee lähinnä paras hinta, rullaavuus ja pito kompromissi jos Terrenen Griswoldin noin satkun hintalappu ei miellytä. Kuviota kun katsoo niin luulen että W240 kuvio toimii paremmin joissain lumisateisissa ja loskaisissa keleissä. Lumisateista kun on päivä mennyt ja hyvä tamppaantunut luminen talvisää niin siinä varmasti contact spike on yhtä pitävä ja rullaa siis kaiketi paremmin.
Sent from my ONEPLUS A5000 using Tapatalk
Hommasin nastoja ja asennustyökalun, tarkoituksena laittaa irronneiden tilalle uusia ja mahdollisesti myös nastoittaa uudet renkaat alusta asti (lasten pyörään johon ei muuten oikein kunnollista nastarengasta saa). Mutta nastat tuntuvat istuvan melko tiukasti itse työkalussa, jos nastan painaa työkalussa pohjaan asti niin sitä ei käsillä enää saa ulos. Eikä nasta siten myöskään halua oikein jäädä koloonsa vaan tulee työkalun mukana ulos. Onkohan kyseessä maanantaikappale vai enkö vaan osaa käyttää?
Ajo-olokelit vaihtelee ja myös kuskien taidot ja pyörätkin toki. Mulle Terrene on nyt se paras, tallin perukoilla on kyllä parikin marawintteriä jemmassa.
29maasturissa parhaaat mitä rahalla saa. Jos noillla talven pärjäisi?
I väntan på ännu dåligare tidet
Contin contact spiket on kyllä oikein kelvolliset kumit. Paineita piti laskea reilusti että alkoi pitämään mutta siitä huolimatta rullaa vielä hyvin toisin kuin marat.
Takana 2.5bar / 37mm ja edessä 1,8bar / 42mm.
Mulla on tällä hetkellä Bobby nic addic dd edessä ja takana, jotka eivät ole tubeless eikä vissiin eivät mene tubelessina(?) Kannattaako mun nastoittaa kyseiset renkaat vai ostaa ice spiket alle? Kesäksi olisi kiva saada tubelessit alle joten nastoitus olisi järkevää.
Monet nykyiset renkaat saa toimimaan tubelessina, jos vaan löytyy aikaa, innostusta ja kärsivällisyyttä. Tähän mennessä kaikki Contsut (myös maantie), Svalpet ja Maxxikset toimineet itsellä hyvin tubelessina riippumatta tubelessmerkinnöistä. Toisia renkaita saa ahertaa pidempään, toiset ei-tubelessit toimivat suoraan jo pelkän litkunlisäyksen jälkeen.
Nastoituksesta en osaa kummempia haastella. Tykkään itse näperrellä ja siinä mielessä itsenastoitus olisi oiva vaihtoehto. Toisaalta, toiset ISPit menossa ja niistä ei ole pahaa sanottavaa. Itse lähtisin valmisnastarenkailla, hinta kipuaa kuitenkin lähelle samoja lukemia, jos nastoja kylvää itse renkaisiin suuren määrän (vrt. ISPien 402/29”-renkula).
Sinällään kannattaa, jos Nobbyille ei muuten olisi enää käyttöä nykyisessä roolissaan. Kiertotaloutta. Ekologista. Peukku minulta. Lisäksi sinulla on näin kahdet renkaat eri olosuhteita varten, mikä on myös hyvä.
Jos nastoja laittaa itse vaikkapa parisen sataa per rengas, joka on (jo) ihan riittävä, pääset halvemmalla kuin ISP Evot etkä näin tee ”tappiota”. Ja pääset tod näk myös halvemmalla kuin ISP performancet. Olettaen että ne Nobby Nicit löytyy jo ennestään varastosta eikä niitä tarvitse erikseen hommata nastoitusta varten.
Vastasinko kysymykseen?
nobby nickit löytyvät pyörästä, nickeissä ei ole mitänä vikaa eli tavallaan olisi käyttöä nykyisessä rollissa, ajatuksena olisi se että minionit voisi olla paremmat renkaat alamäki touhuun.
Onko kukaan asentanut / ajanut Gravdaleja tubelessina? Olisi tuolla varastossa nyt pari joissa on sisäkumit välissä, mutta jos vetäisen nuo pois niin kiinnostaa että kuinka infernaalinen tubelesshelvetti taas on luvassa, että ajanko suosiolla sisäkumeilla lopputalven vai vieläkö kannattaa litkuttua?
Uudet renkaat on uudet renkaat, mutta minusta tuntuu siltä että rullaavat paremmin kuin Schwalben Mara Winterit, vaikka ovat vähän järeämmän oloiset. Onhan vanha kumi jo kulunut ja kovettunut muutaman vuoden käytön jälkeen, rinnakkain näitä on aina hauska vertailla.
![]()
Ainakaan 120tpi Gravdaleilla ei ole ollut mitään ongelmia tubelessina FFWD:n F3A-kiekkojen kanssa. Litkuna olen käyttänyt Orange Seal subzeroa.
^ Samat kokemukset 120tpi versioiden kanssa. Vaijerikylkisten litkutusta en näe edes järkevänä, koska ovat aika hirveät renkaat ajaa ja tubelesshyödyt ovat varmaan aika olemattomat. Nuo 120tpi gravdalit ovat ohuiden ja joustavien kylkiensä ansiosta aivan eri tuntuiset sisureilla tai litkuilla. Saahan litkuilla vähän turvaa flättejä vastaan, mutta muuten hyödyt varmaan aika olemattomat.
Gravdalissa oli korkeampi kuvio kuin Contact Spikessä .. oliskohan hyvä combo Contact taakse ja Gravdal eteen
Ok, kiitoksia tiedoista! Pysykööt siis sisärenkaat paikallaan kun mulla on ne 33tpi version gummit. Latexin toistuva pumppailu ei iske kun tässä on työmatkakulkineesta kyse, niin mitä vähemmän joutuu koskemaan sitä parempi, kunhan pyörä pysyy ajokunnossa.
Sen verran haastan että kai sen vaijeriversionkin kyljet ohenevat sisäkumin poistumisen myötä ja tuntuma pehmenee? Vai olenko ymmärtänyt rakenteen jotenkin väärin?
Vaikka en ole noilla 33tpi kumeilla itse koskaan ajanutkaan (yhdet 120tpi:t ajoin loppuun ja nyt alla terrenet), niin kyllä mä nekin heittäisin tubelessiksi, jos ne vaan istuu tukena oloisesti vanteella ja vaikuttavat muuten "tubeless-kyvykkäiltä".
Kyllä tubelessin etu on aina se, että siitä häviää kokonaan sen sisä- ja ulkorenkaan välinen muodonmuutos, eli häviöitä tulee vähemmän, joten rullaavuus ja (ehkä myös) mukavuus paranee.
Lisäksi tossa saa samalla vielä vähän helpotusta paikkaus hommiin, kun pienet reijät paikkautuu itsekseen ja isommat on helppo paikata maxalamilla tai vastaavalla "kamelin paskalla".
Tubelessi kestää myös paremmin vanteelle paukuttamista (snake bitet), mitä ainakin itse toisinaan (tahattomasti) harrastan talvisilla Grävel-seikkailuilla.
Mulle tubelessin on siis ainakin ihan no brainet, etenkin käyttö pyörään. En itse nää mitään syytä miksi tuota ei tekisi.
Tokihan sillä ohuemmalla päälirenkaalla saa vielä paremman rulaavuuden ja mukavuuden, mutta ei se mielestäni poista jäykemmän päälirenkaan kaikkia tubeless etuja.
Speksausta ja Pyöräilyä.
||| Road: Canyon - Ultimate CF (Custom) || MTB: Trek Fuel EX 8+ || Gravel: Kona Private Jake
Velogi testaa perus- käyttölaatuisia nastarenkaita, noilla molemmilla menee omatkin talvet. Onhan se mukava aina noista siirtyä kesäkauteen!
https://youtu.be/32qscKC9mGc
Olen ajanut Gravdaleilla (33 tpi) marraskuusta alkaen yhteensä n. 1000 km pk-seudun asfalteilla ja soraulkoiluväylillä. Sepeliä tuntuvat kestävän oikein hyvin, vaikka muruja on päätynyt irronneiden nastojen reikiin. Ensimmäinen rengasrikko (takarengas) tapahtui kuitenkin äskettäin ja sen aiheuttajaksi osoittautui nastan kanta, joka oli lävistänyt renkaan ja hangannut sisäkumin puhki. Vastaavan turman välttämiseksi päätin litkuttaa renkaat.
Litkutus sujui eturenkaan osalta hienosti ja ilmat näyttävät pysyvän. Takarengas puolestaan ei meinannut millään nousta vanteelle boosterista huolimatta, vaan ilma pakeni jostain. Luulin, että renkaan ja vanteen välistä. Lopulta sain silikonispraylla liukastettua reunaa riittävästi, jolloin reuna napsahti paikalleen ja pääsin laittamaan litkut sisään. Rengasta pumpatessani huomasin, että rengas vuotaa kuin seula ja litku tirskuu ulos useiden keskirivin nastojen juuresta. Vuotavia nastankantoja oli ainakin toistakymmentä, melko tasaisesti noin 10-15 cm välein.
Oletan, että rengas on litkutuksen suhteen entinen ja on tyytyminen sisurilla ajamiseen ja uuden rengasrikon uhkaan. Jos homman olisi hoitanut heti uusille renkaille, homma olisi varmaan toiminut hienosti. Olen kuitenkin hieman pettynyt siihen, että Gravdalit eivät kestä omia nastojaan.
Onkohan rengaspaineilla muuten vaikutusta tähän nastojen läpitunkemisilmiöön? Jään puutteen vuoksi olen ajellut n. 4 bar paineilla.
^ Tuohon läpitunkevien nastojen ongelmaan voi auttaa pistosuojanauhojen hankinta. Ainakin Marathoneissa on myös ilmeisesti myös ollut tuota ongelmaa (taidettiin mainita tuolla Velogin ^^ videollakin.)
Speksausta ja Pyöräilyä.
||| Road: Canyon - Ultimate CF (Custom) || MTB: Trek Fuel EX 8+ || Gravel: Kona Private Jake
Jouduin heittää joitain vuosia sitten Nokian W106:n roskiin kun nastoja tunki läpi. Kuvio oli hyvä. Nastat toki oli vähä kääntynytkin oaittain jo mutta olis niillä ajanu vielä paljon. W240 kävi samoin mutta pelastin laittamalla sisäpuolelle paikan ja vaimokkeen kaupunkipyörään eteen. Siinä on kestänyt useamman talven joskin kilsoja tullu ehkä pari satkua.
Eli ei tää nastojen läpi tuleminen mikään harvinainen ilmiö ole. Maroja mulla ei oo koskaan ollu mutta kuullu niissä samaa tuttavilta.
Sent from my ONEPLUS A5000 using Tapatalk
Eikö siinä käy niin että ensin nasta kääntyy ja alkaa sitten työntyä kanta tai siis kannanreuna edellä renkaan läpi? Eli mitä kauemmin nastat pysyvät suorina, sitä pitempään renkailla saa ajaa ennen kuin ensimmäinen nasta on tunkenut läpi?
Veikkaisin korkeampaa tai tarpeettomankin korkeaa ilmanpainetta osasyylliseksi. Samoin uskon edelleen - foorumilla esitetyistä toisenlaisista kokemuksista huolimatta - että rauhallisesti ja ohjeiden mukaisesti suoritetulla sisäänajolla on vaikutusta siihen miten kauan nastat pysyvät (a) paikoillaan ja (b) suorina.
Tuhat kilometriä on joka tapauksessa luvattoman vähän. Ei niinkään käyttäjän kuin valmistajan kannalta. Jos nastarengas ei sen vertaa kestä etupäässä lumettomilla ja jäättömillä teillä ajamista, pitäisi renkaan mukana tulla käyttöohjeet joissa varoitetaan moisesta väärinkäytöstä.
Pistosuojanauha antaa toki lisäkilometrejä renkaille joista nastat ovat alkaneet työntyä läpi eivätkä jonkun Marathon Winterin ajo-ominaisuuksissa paljon eroa huomaa, ei ainakaan jos on ajanut sisureilla - mutta en arvaa sanoa mitään edes näistä 33 TPI:n Gravdaleista. Tubeless-ajosta sisurilliseen ajoon siirtymisen huomannee varmasti, mutta huomaako enää pistosuojanauhan vaikutuksen ajo-ominaisuuksiin...
^Niin, painaako ilmanpainen kumia nastojen ympäriltä ulospäin .. vai tukisiko ilmanpaine nastoja painumasta sisään? Mulla on ehkä ollut melko korkeat paineet eikä nastat ole painuneet, tietty korkea paine on suhteellinen käsite
Mä luulen ettei ilmanpaine-eroilla ole tuossa mielessä kummoistakaan vaikutusta kumpaankaan suuntaan. Ero voisi johtua siitä että alemmalla ilmanpaineella rengas "myötäilee" paremmin - eli vähän sama juttu kuin siinä että tavallisilla renkailla ajettaessa kivensiru tms tunkeutuu helpommin renkaaseen silloin kun ajetaan korkeammilla ilmanpaineilla. (Tämä lienee virallinenkin nykykäsitys tai jos ei ole, niin se vastaa sitä käsitystä jonka lukuisat fillaristit ovat kokemuksiensa pohjalta muodostaneet.)
Sinua voisi kenties onnitella (1) oikein suoritetusta sisäänajosta, (2) ajotavasta johon ei sisälly hurjia jarrutuksia ja tiukkoja kaarroksia tms jotka vääntävät nastoja vinoon, ja (3) hyvästä tuurista.
Itselläni ei nastarengasajovuosia taida vielä olla täyttä kymmentäkään, mutta vaikka talvikilometrejä on kertynyt, en muista että olisin renkaita keväisin tai syksyisin syynätessäni huomannut läpipainuneita nastoja yhtä enempää - ja sekin oli Marathon Winterissä jonka olisin ehkä jo muutenkin tuominnut loppuunajetuksi.
Periaatteessa tullut sisäänajettua .. löysilläkin paineilla aika huolella mutta yksiä WXC300 maastorenkaita tuli Lauttasaaren rantakallioilla melko uutena muinoin vähän rääkättyä ja viidessä minuutissa nastakato oli huomattava
^^ Minulla tuli mutama harmiton kaatuminen vuosituhannen alussa, niin hommasin nastarekaat, samanmoisia kaatumisia näilläkin tasaisesti kerran talvessa. Renkaat aluksi W106 ja nyttemmin noita parjattuja marawinttereitä, leveydet aina olleet 35/37 mm. Näinkin pitkältä ajalta on vain kolme rengasrikkoa ja siksi jokaisen muistaa yksityiskohtia myöten. Kesälläkään ei tienpäällä renkaiden kanssa ole hauska buljata, talvella tuollainen ajatus hirvittää. Niin ja renkaat ajan loppuun nastattomana pistosuojanauhaa käyttäen. Ilmanvastus on paaljon isompi vastus kuin muut tekijät ajaessa. Ei muutosta havaittavissa.
Kirjanmerkit