Jottei kaikki muut keskustelut täyty ladulla ajamisesta, kävelemisestä tai ladun läheisyydessä oleskelusta, niin täällä voi asiasta avautua puolin ja toisin.
Printable View
Jottei kaikki muut keskustelut täyty ladulla ajamisesta, kävelemisestä tai ladun läheisyydessä oleskelusta, niin täällä voi asiasta avautua puolin ja toisin.
Höhö! Loistava uusi keskustelunavaus. Oma elämäni hiihtoladulla helpottui, kun a) osasin valita sopivia vaatteita puuvillaisten tilalle, ja b) osasin pysyä laduilta kokonaan pois :)
Saako hiihtoladun ylittää? Onko sitä varten risteyksiä?
Mistä tietää onko hiihtolatu sellainen siirtymälatu? Saako niillä liikkua ilman suksia, kunhan ei tuhoa hiihtouria?
Mun edellinen kokemus hiihdosta on armeijasta jolloin hiihdettiin 2 kertaa. Ekan kerran ei sinällään hiihdetty vaan meillä oli suksisulkeiset nurmikentällä. Tokan kerran "hiihdettiin" yöpymiselle, lunta oli maassa pari senttiä, koko yön satoi vettä ja aamulla kun lähdettiin hiihtämään takaisin niin maassa ei ollut kuin havuja ja käpyjä. Matkalla kasarmille mentiin vielä läheiselle hiekkakuopalle harjoittelemaan mäenlaskua hiekalla. Eli mä en ymmärrä mitä nämä nykyhiihtäjät valittaa "likaisista" laduista, kyllä armeijan sukset ainakin lähes joka kolmannella luisti jopa hiekalla.
Tosiaan hyvä syy pysyä poissa laduilta ja niiden korvikkeina kesäisin toimivilta pururadoilta, ne kerää kaikki mahdolliset vinkujat ja valittajat!
nurelle, Onko Turun Rinkeby sama kuin Varissuo?
Saunassa ei piereskellä ja ladulla ei kävellä.
Tänään petti hissitolppa ja tietenkin tasan lenkin kauimmaisessa pisteessä. Enpä jaksanut kiertää koko keskuspuistoa vaan ajelin hiihtäjille pyhitettyjä teitä pitkin himaan. Toisaalta BFL:stä nyt ei kummoisia jälkiä jääkään. Miksi vidussa koko keskuspuisto on ladutettu noille murtsikoijelle?? HC:n tapaan edellisen kerran hikilaudat oli jalassa 80-luvulla intissä ja silloin vedettiin umpihankea. Nykypäivän stadiin muuttaneet juntit näköjään tarvitsevat koneella ajetut urat (löytääkseen takaisin lähtöpisteeseen?).
Ihan protestina kävelen ladulla. Laitan vaan ekana sukset jalkaan;)
Ajelin eilen moottorikelkan jälkeä pitkin, oli peijoona kurvannu hiihtouralle. Sorruin siis "ladulla" ajeluun minäkin, kun seurailin uskollisesti moottorikelkkailijan jälkeä. Oli siellä joku kävellytkin, pahemmat jäljet siitä oli jääny, kun mun muhkusta (Bud/Lou). Yleensä pyrin kyllä välttelemään hiihtouria jotten saa sauvasta päin näköä tai pääse paikallislehden tekstaripalstan "sankariksi".
Kivat off topicit teillä.
Hiihtoladulla pyöräilystä ei jää parhaimmillaan mitään jälkeä latuun. Huonoimmillaan taas pyöräilijä pystyy tuhoamaan koko ladun. Esimerkiksi silloin kun päivällä on lämpöasteita ja yöllä on pakkasta, niin pyöräilijän renkaiden tekemä ura jäätyy ja luisteluhiihto on suorastaan vaarallista. Aikanaan hiihdin paljon arkisin aamupäivällä Tampereella Koivistonkylä-Hervanta väliä. Hyvin usein siellä oli joku työmatkalainen/opiskelija ajanut edellisenä iltapäivänä lämpötilan ollessa plussalla kunnon uran latuun ja yöllä pakkanen sitten jäädytti tämän uran kovaksi ja minä sitten aamulla hiihtäessäni jouduin kokoajan varomaan tätä uraa.
Kannattaa siis katsoa minkälaista jälkeä sinne ladulle syntyy pyöräilystä ja jos renkaat uppoavat lumeen edes vähän, niin vaihtoehtoisia reittejä valitsemaan.
Jostain kummasta syystä luulin että kyllä minussakin piilee joku "Mietaan Jussi", ja hankinkin uudet sukset 25 vuotta sitten vaikka mun suksiseikkailut intissä teinivuosien lopussa eivät oikein sytyttäneet hiihtourheilun kipinää. Pisin hiihtokeikka joka intissä tuli tehtyä oli noin 25 kilsaa lapissa kun vedettiin 8 kelaa puhelinlinjalankaa järven poikki ja sitten hiihdettiin jonkun ajan kuluttua takaisin ja veivattiin piuhat kerälle.
Sen jälkeen on tullut hiihdettyä ehkä kaikenkaikkeaan sata kilometriä joista puolet tekemässä latua omille lapsille että he ainakin saisivat kokeilla miltä murtomaahiihto tuntuu. Valitettavasti ei ollut kuin jotkut vanhat Karhu kilpasukset jotka toimivat parhaiten oikeilla laduilla. No ainakin kaikki lapset ovat saaneet kokeilla hiihtoa että heille on ehkä joskus aikuisina helpompaa kokeilla hiihtoa uudelleen.
Ehkä avautumista avautumisen vuoksi mutta: verrattomia nämä kanssaeläjät jotka ilmeisesti ovat perillä siitä että pysähdyttäessä tulee siirtyä pois ladulta, mutta jotka sitten puhelun saadessaan siirtävät molemmat sauvat toiseen käteen ja joten kuten hinaavat suksiaan eteenpäin!
Yksi ja samahan se minulle on - joutuisin joka tapauksessa ohittamaan heidät luistelu-uralle siirtyen - mutta tarkoitus olisi kai noudattaa latuetiketin henkeä eikä vain sen kirjainta...
Ja mikä siinä on että luistelijoille on monasti niin vaikeaa pysyä omalla urallaan silloinkin kun tilaa on? Mikä siinä pertsaladussa niin vetää puoleensa? Tänäänkin hiihdin pari kilometriä tämmöisen sankarin perässä jonka vasemman suksen kärki ei käynyt kertaakaan puolta metriä lähempänä luistelu-uran laidasta.
Voi tietysti olla että ongelma liittyy siihen ettei tekniikka ole hallussa kuin yhdelle puolelle (jos sillekään), mutta voisi kai sitä silloinkin siirtää keskilinjaansa sen verran - vai onko meillä tässä taas yksi esimerkki ajattelusta, jonka mukaan sillä mitä ei itse tarvitse tai ei arvosta ei ole mitään väliä?
Itse olen joskus mennyt tasatyönnöllä perinteisen latu-uraa, koska **#€%:leen tusinaurheilukaupan myymät liian löysät luistelusukset on pistäneet penikat hapoille. Liian löysällä suksella joutuu jäkittämään kovalla alustalla että menisi edes vähän aikaa suoraa liukua eikä lähtisi joka potkulla alta. Välineet ja/tai tekniikka, kuten sanoit.
Voi olla ot:ta, mutta jotkuthan kokevat hiihtoladuksi myös "tavallisten" ulkoilijoiden (koirankusettajat, maastopyöräilijät,kävelijät) vaivalla tamppaamat urat metsässä esim. Tampereen Kaupin polut. Ne poluthan on tulleet sinne vain siksi että hiihtäjällä olisi mukavampi harrastaa umpimetsähiihtoa ja nekin polut pitää sotkea. Talvihan on sitä aikaa kun muiden ihmisten luonnosta nauttiminen on kiellettyä, kun jokainen ulkoilureitti on vedetty latupohjaksi. Mua huvita taas yhtään mikään...
Meillä kävi hiukan samalla tavalla, kun ensin tarvottiin umpihankeen lumikengillä leveää uraa, niin seuraavana päivänä alkoi hiihtäjät aukomaan päätään, ettei ladulla saa ajaa fillarilla. No, yksi keksi tehdä polkuun sikaaneja sopivin välimatkoin, niin ei tarvinnut enää hiihijöiden kanssa neuvotella.
Valitukset voi osoittaa Ville Niinistölle. Tuo on täysin Ympäristöministeriön ohjeiden mukaista toimintaa hiihtäjien puolelta. Näin ohjeistetaan ministeriön julkaisussa:
http://www.ymparisto.fi/download.asp...=138438&lan=fi (pdf)
"Ladun perustamisesta ja pitämisestä ei ole erikseen säädetty. Ulkoilureitille perustettua, yleiseen tai yksityiseen käyttöön tarkoitettua latua ei saa rikkoa eikä sen käyttöä haitata."
Eli jos olet jonnekin tampannut polun, ja joku seuraavana päivänä kiskaisee siihen ladun, niin nyt se polku on latu, eikä siellä liikkuvia hiihtäjiä saa häiritä tai latua turmella.
Mutta sitten taas:
"Hiihtoladut on tehty hiihtämistä varten, mutta niillä voidaan liikkua muullakin tavoin edellyttäen, että liikkuminen ei riko latua."
Ja tuostahan se hiihtäjien kiukkuisuus yleensä johtuu. Eihän se ketään haittaa, jos latuja ei rikota ja sotketa, mutta kun ne rikotaan ja sotketaan. Onneksi meillä menee iso osa laduista asutuksen ulkopuolella, niin siellä ei noita koiran paskottajia hirveästi liikuskele.
No eihän me sitä latua tuhottu, eihän me pöljiä oltu. Mutta kun seuraavaa uraa ei enää tampattu suoraksi, niin eipä nuo hiihtäjät pitäneet yllä vanhaakaan latua. Siinähän oli irtolunta herranjumala sentään.
Sellaista se on. Pyöräilijöitä ottaa päähän hiihtäjät ja jalankulkijat, jalankulkijoilla pyöräilijät ja hiitäjät, hiihtäjillä taas pyöräilijät ja jalankulkijat. Kaikilla ottaa päähän koirankusettajat, ja koirankusettajia ottaa päähän kaikkien muiden asenne koirankusettajia kohtaan.
Nyt menit kyllä pahasti pieleen. Ilman noita koirankusettajia jäis talvella monet polut ajamatta. Mutta ehkä meillä vantaalaisilla on joku outo suhde, kun sinne lähes kaikki mahdutaan kerralla. Ei mulle nyt muita tule mieleen kuin hiihtäjät, joiden mielestä vain heillä on oikeus ottaa mikä tahansa polku omaan käyttöön.
Väärin, ei minua pyöräilijänä ota päähän jalankulkijat tai koirankusettajat, koska NE tekee niitä polkuja.
Onkos nyt ylästössä ravattu poneilla ? Kyselen vaan kun tänään yritin ajaa kivikon laitaa ja sieltä hertsikkaa kohti niin latua ihan mahrottomasti,pitääkö willari laittaa pyörätalliin roikkumaan.
Wai olisko ylästössä kapeille 2.4 tuumasille polkua ilman latuwa.:rolleyes:
^ ei oo. on.
Kandee mennä. Silvolassa menis vaikka maantietsygällä meidän jäljiltä. Tai siis jos tykkää tollasesta äkseestä.
Yritin tänään hiihtää Hanikan kuntoradalla. Muutamankymmentä vuotta vanhojen suksien side heilui niin paljon että se jäi muutamaan minuuttiin. Ja jotkut pikkulapset veti ylämäessä kauheeta vauhtia ohi. Vanhojen nahkamonojen ilmastointiteippikorjaus sentään kesti sen parisataa metriä. Ei kyllä luistanut mutta sentään piti sukset, mitä lie liisteriä pohjassa.
Olen noista ajoittain kävelijä ja ajoittain pyöräilijä ja se on kyllä totta, että mua ottaa päähän hiihtäjät. Muuten ei oikein osu. Hiihtäjistä löytyy juuri ne kaikkein pahimmat elämäntapavinkujat ja turhasta leukaansa louskuttavat, niin tullut sitten kollektiivinen antipatia koko ryhmää kohtaan.
Eräsuksilla tulee kyllä hiihdettyä umpihangessa ja omia latuja, mutta sillä lajilla ei olekaan mitään yhteistä noihin spandekseissa suihkiviin vinkuintiaaneihin, jotka tarvitsevat lentokentän levyisen, harjatun ja sopivan kovan alustan ilmestyäkseen luonnollisesti autolla ladun varteen. Sen verran keinotekoisen hyödytön laji, että ihan hyvä, kun jo pienestä pitäen näyttivät, että tämä on vain äkkipikaisten ja 0-stressinsietokykyisten pikkukiveksisten laji. Ymmärsin pysyä erossa - ja heterona.
(Mitäs siinä Olvin mainoksessa nyt joskus sanottiinkaan...)
Sniff, kuin omasta mielestä, mutta kauniisti muotoiltuna.
Aika huvittava lukea teitin valituksia hiihtäjiä kohtaan kun ne valittaa. Mutta oletteko ajatelleet, että about 20 km/h etenevälle luisteluhiihtäjälle (jos oikein rykii) kaikki kävelystä ja muusta aiheutuneet rikkonaisuudet ladun pinnassa ovat tosi ongelmallisia! Sama kuin ajelisitte tosia p***aa kevyenliikenteen väylää kivikovilla maantiepyörän renkailla - ja se ongelma olisi esim. jonkun hevosharrastuksen aiheuttama. Kyllä olisitte veemäisiä päänaukojia! :rolleyes:
samaa mieltä valittamisesta,palstalla valiteltu milloin autolla ajavista ,milloin siintä kun polkuja "parannellaan".kyllähän ladut on tehty hiihtämistä varten. on ilo hiihdellä kun ladut on kunnossa.näin ainakin imatralla.ja ladun varteen olen pyörällä päässyt milloin se ei kotipihasta ole onnistunut.enpä tiennytkään että pyöräilijät onkin näin tiukkapipoista kansaa.terv hetero "vinkuintiaani".ps.noin 2000km talvessa hiihtävä pyöräilijä.
Ei nuo ladut mitään haittaisi jos vaan jäisi edes jotain reittejä joita pitkin pääsisi metikköön. Noin kymmenen kilometrin säteellä kodistani kesäisin kolme hyvää maaatupyöräilymetsää. Talvisin niitä on nolla, ellei sitten tallo vähän latua joka metsää kiertää.
Tämäkin on ongelma vain niille joiden mielestä latua ei saa missään nimessä ylittää. Jakomäestä kivikkoon vievän kevyen liikenteen sillan kohdalla sain todistaa kun hiihtoniilo huusi pää punaisena alle kymmenen vuotiaille koululaisille jotka olivat matkalla koulusta kotiin. Kiertäkööt jotain toista kautta, Perkele!
ei täälä imatralla ole ollut mitään ongelmia siinä jos joku ladun ylittää tai kulkee latua pitkin jos se liittyy siirtymiseen polulta polulle.talvella ajettu lenkki myös jalankulkijoille(lammassaaren ympäri).jossa myös pyörällä pääsee(en ole varma onko pyörällä luvallista)mutta onpa tuo tullut aina keväämällä ajettua ja aina on mahtunut ajamaan vaikka polulla onkin muuta liikettä.sopu sijaa antaa pätee ainakin täällä päin.(mutta ainahan joitakin nipottajia mahtuu joka paikkaan)
Ja tiettekö kuinka vaikea niitä uusia carbonitiumiittisia hiihtosauvoja on laittaa poikki.
Sekin hiihtoniilo joka antoi kerran sauvasta kovana jäbänä kun paksupyöräilin latu-urien keskellä, luisteluosalla, kohti metsää, kirkui kuin tyttö vähän ennen kuin kaadoin sen takaa-ajon jälkeen lumihankeen. ja kun laitoin keskellä peltoa niitä sauvoja siltä poikki, niin se ei kertaakaan sanonut mitään siitä että menee latu hajalle. Ettei se nyt oikeasti ole mikään kunnon syy.
Ehkä hiihtämisessä on sama kuin autoilussa täällä suomessa. Hiihtäjä/autoilija on autonominen ja koskematon alue jota ei koske yhteisesti sovitut säännöt. Jos jotain niin saavutetuista edusta lähinnä pidetään kiinni ja pipo senverran silmillä ettei tarvi katsoa mihin hiihtää.
Nyt valitin melkein riittävästi. Kerron vielä että olin itsekin kerran hyvässä kunnossa, ja hiihdän vieläkin silti aika paljon. ja vähänhän se ärsyttää kun joku käy mönkkärillä ruopimassa ladut luokille. Mutta ei mahda, hiihtäminen voittaa kotiolot vaikka kesällä. Ladut on mun mielestä kaikille, niin lapsille kuin mummoille ja kaikille siinä välissä.
Samoja fiiliksiä täällä Napapiirillä. Koiran paskottajat ja muut latujen tuohajat erikseen, mutta ei kukaan siitä kitise, jos jossain kohtaa joutuu ladun ylittämään tai vähän matkaa latua pitkin siirtymään.
Jos PK-seudulla onkin voimakas kuspäiden keskittymä, niin ei sitä käytöstä kannata koko Suomeen yleistää.
Täällä PK-seudulla tuo latujen ylitys tai lyhyt 50m läskipyörä siirtymä (joka jättää pienemän jäljen latuun mitä luistelusuksi) aihuttaa valitettavasti tuota edellä mainittua sauvoilla huitomista ja tappouhkauksia. Meininki on hieman samanlaista kuin aamun työmatkaliikenteessä.
Ongelma tiivistyy tuohon Paloheinän ja Haltialan ympäristöön, suksijanakin on myönnettävä että talven tullessa alueen useimmat ulkoilureitit ja kulkuväylät jäävät latujen alle. Roissa vastaavantyyppistä ongelmaa on joka kevät jääladuilla hiihtäjien, kävelijöiden ja kelkkailijoiden kanssa.
Ei silti etteikö P-heinässä on merkillisen paljon kiukkuisia hiihtäjiä, minusta siellä on silti kiva hiihtää.
Näitä murheita tullaan muistelemaan vanhoina hyvinä aikoina jolloin oli tilaa, sillä sen jälkeen kun Kuninkaantammen asuinalue (+5000 asukasta) on rakennettu alueen viereen tulee tungosta lisää...