Kestävyysurheilun perusteet

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti A Piispanen

Sain viikko sitten selvitettyä aerobisen kynnyksen (laktaatti, kaasu ym.). Tulos oli 115 bpm.

Nyt pääsin ajamaan ensimmäisen pidemmän pk-lenkin alle tuon kynnyksen. Ajoin ulkona. Lähtiessä oli 7 pakkasastetta. Sykkeellä 110 meinasi näpit jäätyä, niin pyöritin molempia käsiä kaksikymmentä kertaa (20 x 2 = 40) ympäri kun samalla jatkoin polkemista tasaista vauhtia. Käsienpyörittelyn ansiosta syke nousi hetkellisesti 130:een. Näin kävi varmaan 15 kertaa lenkin aikana.

Anaerobinen kynnykseni on 135.

Haittaako tällainen pk-treenin tarkoituksen toteutumista?

---

En olisi huolissani tuosta. Ennemmin painottaisin tehoalueita sekä rasituksen tuntemusta näissä, mikäli niiden osalta ei tule olennaista poikkeamaa niin harjoitus toteutuu järkevästi. Sykealueiden osalta on hyvä huomioida, että niihin tosiaan vaikuttaa monet muutkin tekijät kuin pelkästään se kuinka kovasti teet jaloilla töitä. Kylmät kelit kyllä tyypillisesti tiettyyn pisteeseen saakka saattavat laskea syketasoa, jolloin syke ei välttämättä ole näissä luotettavin mittari.

mun mielestä haittaa, koska ei ole kivaa lenkkeillä sormet jäässä. eli nyt hankkimaan kunnon talvihanskat -7 kyllä löytyy välineet. isot rukkaset ja alle paksut merinovillalapaset, joita voi olla kahdet ja vaihtaa jos kostuu.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kp63

isot rukkaset ja alle paksut merinovillalapaset, joita voi olla kahdet ja vaihtaa jos kostuu.

---

Vähän offaria, tai ihan aihepiirin juttua vinkkelistä riippuen. Laittaa nitriilihanskat käteen ihan alimmaiseksi niin ei käsien hikoilu kostuta niitä eristäviä kerroksia eikä hikoilun mukana pakene lämpoä.

tossa ihan hyvä esimerkki siitä, mitä tarkoittaa olla kunnossa tai olla suorituskykyinen. vain 1 viikko eroa. aikoinaan en pysynyt edes kaverin peesissä tiistaina Bianchi - paritempossa, mutta la olin selkeästi nopeampi yksin. Kerttu Niskanen voitti paraatimatkansa Norjassa - suomalaisilla vahva kokonaispanos (msn.com) kestävyysurheilu on just tätä

Eikös tuolla ollut haastava voitelukeli joten jos sukset on sattunut oleen kohdallaan niin apua on voinut myös saada siitä.
Edit. tais olla ampumahiihtopuolella missä oli haastava keli

toki varmaan näinkin. löysin tommosen kun aiemmin oli puhetta vo2 max jutuista. mielestäni kertoo just sen, että on antopuoli central ja ottopuoli peripheral eli siis lihakset, ja niitä voidaan ärsytellä eri lailla. (PDF) Effect of Interval Training on the Factors Influencing Maximal Oxygen Consumption: A Systematic Review and Meta?Analysis (researchgate.net)

Mitenkähän asettuu optimi kadenssi kun verrataan nopeita ja hitaita lihassoluja? Lähinnä jos on luontaisesti "paljon" nopeita soluja ja niitähän pystyy rekrytoimaan hitaalla kadenssilla, niin vaikuttaako se normaalin ajon kadenssiin?

Aikas monta kertaa tutkittu ja loppupäätelmä on aina sama: ihminen valitsee luontaisesti itselleen optimaalisen kadenssin, joka elää väsymyksen, tehon jne monen muuttujan vaikutuksesta.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kp63

Aikas monta kertaa tutkittu ja loppupäätelmä on aina sama: ihminen valitsee luontaisesti itselleen optimaalisen kadenssin, joka elää väsymyksen, tehon jne monen muuttujan vaikutuksesta.

---

Noin tekee ja kammen pituus vaikuttaa paljon. Olen tässä taas maasturin ja krossarin 170 vs 175 välillä tehnyt huomioita, että pidemmällä kammella tulee väännettyä putkelta herkemmin. Lyhemmillä kammilla taas pyörittää isommalla kadenssilla ilman että se tuntuu väkisin tekemiseltä. Tuo on minusta suht tärkeä juttu varsinkin talvella, kun on iso riski saada polvia kiepäksi kylmässä.

Moro!

Minkälaista pyöräily treeniä peruskunnon nostamiseksi tekisi ensikauden enduroa ajatellen?

Olen nyt käynyt 3-4 kertaa viikossa tunnin matalasyke lenkkejä polkemassa jäykkäperälläni. Viime kesällä ajo oli pelkästään maastossa ja huomattavan kovilla sykkeillä, joten nyt pitäisi offseasonilla saada se pohja tehtyä.

Ajaminen muuttuisi nautittavammaksi ja saisi kesällä pidempiä ajokertoja/bikepark reissuja jos ei kunto loppuisi.

Ajattelin että vaikka nyt 3 kk pk lenkkejä, sitten kuukausi intervalli vetoja normilenkin välissä minuutin pätkissä. Kuulostaako järkevältä?

No jos ajelet ensin tuon 3 kk matalasykkeistä niin paljon kuin ehdit ja sekaan punttia pari krt/vko niin mietitään sitten lisää ;).

Ketjusta "Treenivinkit pitkiin pyörämatkoihin for dummies" ketjusta voi löytyä vinkkejä ja ajatuksia asiaan.

Aika usein vinkit po. tapauksissa on
- pelkkä PK
- PK + lenkkien loppuihin 1-2 krt viikossa kovempaa
-PK muuten, mutta 1-2 kovempaa treeniä per viikko
Treenimäärät 5-6 tunnista ylöspäin per viikko

Jos on jokin selkeä tapahtuma/tavoite niin tapahtuman lähestyessä treeniä enemmän siihen suuntaan.

Noista edellä mainituista optimi on varmaankin se, mikä tuntuu mielekkäimmältä ja mitä tulee tehtyä. Kunhan muistaa että PK:ta pitää olla selkeästi suurin osa.

"Tilinpäätös": 2022 n. 340h pyöräilyä, josta n. 80% zwiftissä :)

Tänään just oli puhetta siitä kun ajelee oikeasti mäkeen niin traileri kauden jälkeen on alaselkä kipeä. Eri lajit.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kp63

Tänään just oli puhetta siitä kun ajelee oikeasti mäkeen niin traileri kauden jälkeen on alaselkä kipeä. Eri lajit.

---

Tuohon voisi oikeasti jeesaa esimerkiksi tuo suomalainen gymrail.

https://gymrail.com/

Saisi aktivoitua keskikroppaakin työhön.

Itse olen huomannut tuon aina maantiekauden jälkeen. Siis kun menee gravellilla kiskomaan petikko-serena välilä, niin kyllä tulee lihakset kipeaäksi oudoista paikoista.

En ole kokeillut, mutta varmaan kaikki, jossa vähänkin joutuu kropalla laittaa vasten niin auttaisi. Toissa päivänä ajelin itelle liian jyrkkää mäkeä 1km ylös, niin kaikki lihakset oli kipeänä - jopa vatsat, joita on kyllä salilla treenattu ihan tappiin asti - silti eri laji tuo fillarointi. Sitten kun salilla syksyllä nostanut jalkojen voimia tulosten perusteella aikas paljon, niin ei niillä mäessä oikein mitään tehnyt, kun ne punttilihakset väsyi heti alussa ja vanhoilla hitailla soluilla piti jatkaa - ei lajit.

Eikös uusi lihas ole noin 50/50 hitaita ja nopeita soluja. Ja kestävyysliikunnalla niitä voi muuttaa pikkuhiljaa nopeista hitaiksi. Eli ensin kasvatetaan lihasta ja sitten opetetaan se pyöräilemään. Varmaan suurimmat hyödyt silti tulee lihassolujen voiman lisäyksestä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti paaton

Tuohon voisi oikeasti jeesaa esimerkiksi tuo suomalainen gymrail.

---

Rocker platet on mielenkiintoinen bisnes, kun sitä on jonkin aikaa sivusta seurannut. Esim DC Rainmaker on vuosien varrella testannut niitä useampia, mukaanlukien Gymrailin. Ilmeisesti volyymit on edelleen niin pienet, että aika pienilläkin vaivalla pääsee edelleen kokeilemaan, josko oma konsepti lentäisi. Itse tuotteessa ei ole oikein mitään teollista tuotantoa vaativaa kuten isompaa CNC-koneistusta, hienomekaniikkaa tai elektroniikkaa, joten niitä voi kasailla pienemmälläkin pajalla. Materiaalikulu taas on niin pieni, että jos volyymi olisi vähääkään riittävä, jonkinlainen plate tulisi jo trainerin mukana vakiona. Sen vuoksi ainoa selitys näiden sitkeästi korkeille hinnoille on, että oikein kukaan ei saa niitä kaupaksi sen verran suurta määrää, että tuotantoa olisi isompia eriä ja yksikkökustannus pieni.

Noita voi myös rakentaa itse, jos vaan on hiukan kädentaitoja ja joku paja käytettävissä. Netistä löytyy tee-se-itse kittejä, joissa on mukana kaikki tarvittavat jouset, akselit ja laakerit n 150 euron hintaan. Siihen kaksi vanerilevyä päälle ja tunnin verran kasaamista niin käytössä on sekä sivuille keinuva että eteen ja taakse liikkuva alusta. Tuohon verrattuna 1200 euroa kaupallisesta kappaleesta on aika suolainen hinta.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti hubba

Eikös uusi lihas ole noin 50/50 hitaita ja nopeita soluja. Ja kestävyysliikunnalla niitä voi muuttaa pikkuhiljaa nopeista hitaiksi. Eli ensin kasvatetaan lihasta ja sitten opetetaan se pyöräilemään. Varmaan suurimmat hyödyt silti tulee lihassolujen voiman lisäyksestä.

---

Sen perusteella mitä olen itse asiaa lukenut tuota teoriaa solujen muuttumisesta tyypistä toiseen on joskus koetettu todistaa, mutta se ei tosiasiassa pidä paikkaansa. Nopea lihassolu ja hidas lihassolu ovat rakenteeltaan niin erilaisia, että solun muutosta tyypistä toiseen ei tapahdu. Nopeita soluja on kahta tyyppiä (FOG ja FG) ja siirtymää näiden välillä voi tapahtua, mutta ei nopeasta hitaaksi tai päinvastoin.

Nopeiden ja hitaiden suhde riippuu ensinnäkin lihaksesta ja sen käyttötarkoituksesta itsestään. Pohkeessa pääosa soluista on hitaita, kun taas kehon jotakuinkin nopeimmissa lihaksissa eli silmissä solut ovat lähes yksinomaan nopeita. 50/50 on keskimääräinen suhde, mutta vaihtelua on paljon.

Harjoittelu kehittää paitsi solun kokoa ja energiatehokkuutta itseään myös mm hermotusta ja verenkiertoa. Kestävyysharjoittelu parantaa mm verisuonistoa, josta hyötyy eniten happea tarvitsevat solut. Painoharjoittelu taas opettaa hermottamaan lihaksia, josta hyötyy kun iso määrä nopeita soluja pitää saada käyttöön painon nostamiseksi. Harjoittelu siis parantaa suhdelukua, jolla hidas vs nopea solusto toimii mutta itse määrän suhdetta se ei muuta.

Jotain viitettä on, että kestävyysurheilijoilla on suhteessa enemmän hitaita lihassoluja kuin nopeita. Siitä ei kuitenkaan ole ainakaan itselläni tietoa onko kyseessä syy vai seuraus. Toisin sanoen, kestävyysurheilijan solut voivat olla hitaita, koska ne kehittyivät hitaiksi. Tai sitten ko henkilö on hyvä kestävyysurheilija, koska hänellä luonnostaan sattui jo valmiiksi olemaan enemmän hitaita soluja kuin keskimääräisellä urheilijalla. Joka tapauksessa näyttäisi, että jos kyse on ensimmäisestä, se on jossain määrin epätodennäköistä ja silloinkin johtuu pitkästä, vuosien kehityspolusta. Ei siis niin, että talvella käy vetämässä punttia ja muuttaa siitä syntyneen solun kesällä hitaaksi.

Näin. Siksi on jäänyt itseltänikin hankkimatta. En voi millään tapaa perustella esimerkiksi tuota gymtrailin hintaa itselleni, vaikka noin periaatteessa tuohon uskonkin.

Eikä oikein mitkään vanerilevyt kiinnostele olohuoneessa. Jospa vaikka tacx ottaisi tuosta kopin ja tekisi oikeasti toimivan härvelin integroituna suoraan traineriin.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti paaton

Eikä oikein mitkään vanerilevyt kiinnostele olohuoneessa. Jospa vaikka tacx ottaisi tuosta kopin ja tekisi oikeasti toimivan härvelin integroituna suoraan traineriin.

---

Elite Juston sivutukiin tulee paketissa kaksi erilaista jalkatappia: täysin kova ja joustava. Varsin luontevasti tuo kokonaisuus keinuu noiden joustavien varassa. Huomattavasti näppärämpi ratkaisu kuin rocker plate. Tosin avorullat ajaa asian vieläkin paremmin, mutta tyhmillä rullilla ei pysty ajamaan kaikensorttisia treenejä / kisoja.

Tour Magazinen vinkki. Toinen oli tennispallojen kiinnittäminen treinerin alle, mutta se oli aika extremen näköinen laitos


https://media.delius-klasing.de/imag...146c31e/bild-1

Itse olen joka trainerille rakentanut oman rocker platen. Tai lähinnä sopivat levyt, samat saranat aina väliin ja vaahtomuovirinkuloilla saa säädettyä kallistuksen herkkyyden. Hetken olin ilman rocker platea kun vaihdoin traineria ei kyllä voisi kuvitella enää ajavansa ilman. Putkeltakin paljon luontevampi ajaa puhumattakaan ajomukavuudesta pitkillä lenkeillä.

Meitä on niin moneksi. Sen verran olen kokeillut rocker platea, jäykkiä ja keinuvia trainereita sekä rullia, että huomaan minulle olevan ihan sama millä näistä ajaa. Ainoastaan putkelta ajaminen rullilla on hiukan varovaista, kun eturengas ei osu täysin optimaalisesti rullalle.

Niin, itse oikeasti uskoisin, että tuollainen kunnolla tehty laite on vaan parempi mitä vaahtomuovi puulaudan alla.

https://www.dcrainmaker.com/2022/06/...-movement.html

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti fiber

Elite Juston sivutukiin tulee paketissa kaksi erilaista jalkatappia: täysin kova ja joustava. Varsin luontevasti tuo kokonaisuus keinuu noiden joustavien varassa. Huomattavasti näppärämpi ratkaisu kuin rocker plate. Tosin avorullat ajaa asian vieläkin paremmin, mutta tyhmillä rullilla ei pysty ajamaan kaikensorttisia treenejä / kisoja.

---

Elitellä on ennenkin ollut noita joustavia jalkoja. Itselläni oli joskus Eliten RealPower traineri ja siinä tuli mukana toiset ns. Ritmojalat jotka joustivat ja noita käytinkin. Olivat ihan toimivatkin.


Sent from my iPad using Tapatalk

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti fiber

Elite Juston sivutukiin tulee paketissa kaksi erilaista jalkatappia: täysin kova ja joustava. Varsin luontevasti tuo kokonaisuus keinuu noiden joustavien varassa. Huomattavasti näppärämpi ratkaisu kuin rocker plate. Tosin avorullat ajaa asian vieläkin paremmin, mutta tyhmillä rullilla ei pysty ajamaan kaikensorttisia treenejä / kisoja.

---

Direton jalat saa kans säädettyä niin, että tulee sopiva sivuttaisliike polkiessa. En ole itse tämän vuoksi nähnyt mitään tarvetta keinulaudalle (käytetään suomenkielisiä termejä).

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti paaton

Niin, itse oikeasti uskoisin, että tuollainen kunnolla tehty laite on vaan parempi mitä vaahtomuovi puulaudan alla.

https://www.dcrainmaker.com/2022/06/...-movement.html

---

On varmasti parempi mutta jos se jää kauppaan hinnan takia ei siitä paljon apua ole. En tunne ketään joka olisi oikeasti ostanut yli 300 euron rocker platen.

En haluaisi olla ilonpilaaja, mutta noista keinulaudoista olisi omakin topsu. Ja trainereistakin.

https://www.fillarifoorumi.fi/forum/...-itserakentelu

Kirjoitellaan jotain keskitalven ratoksi.
Peruskestävyyttä kehitetty nyt talven aikana ja näyttää että jotain tapahtuu. Alussa eli 24.11. tasainen reilun puolentoista tunnin ajelu Zwiftissä antoi keskitehoa 160W keskisykkeellä 117.
Sen jälkeen tullut yhteensä n. 27h matalatehoisia n. 1,5h ajoja sekä aivan muutama harva kovempi ajo. Mutta siis aivan erityisen kova keskittyminen matalaan tasaiseen tehoon niin että syke pysyy 105-125 välillä ja yksi tuuletin riittää pienimmällä teholla. Enimmäkseen ajot on ollu omia Custom workouteja ja ajaessa olen katsellut youtubea tai Eurosportia. Zwiftin group ridet olen suunnilleen jättänyt väliin kun niissä ei tahdo tuo kuri pysyä joko ryhmässä tai itsellä ja tehot karkaa.
Muuta reeniä on ollut puntti 1-2 krt vko keskittyen huonompaan reiteen yhden jalan kyykyillä ym. jolla jalkojen tasapaino on parantunut 45/55 -> 48/52:een. Sekä juoksu- ja muuta sekalaista reeniä joissa niissäkin painotus matalaan tehoon. Joulukuussa tuli liikkumista 50h ja sama tahti on jatkunut tammikuussa.
Tänään sitten vertailuksi samanpituinen Zwift-ajo 117 keskisykkeellä antoi 180W keskitehon (185W painotettu). Eli uskaltais sanoa että 20W on tullut lisää 'alapäähän'. Keskikadenssi oli tänään 75 kun marraskuussa 80 että se voi periaatteessa vähän parantaa teho/sykesuhdetta mutta max 2-3W varmaan.
Pitänee katsoa helmikuun lopulla tuleeko vielä yhtä iso muutos ;)

Jatketaan vaikka vois varmaan olla jossain toisessa topikissa. Ajoin tänään 90 minuutin tasaisen rampin 110-260W (FTP n. 260). Tuloksia tarkastellessa herätti huomiota että sykejakauma ei ollut tasainen vaan 115-120 alue oli selvästi dominoiva ja 105-115 'vahva', eli noilla sykkeillä ajettiin suhteettoman suuri osa rampista. 120-135 alue jäi vastaavasti 'kuopalle' eli vähälle ajallisesti ja sitä ylemmät näyttää aika averagelta. Eli voisi arvella että kun on paljon nyt ajanut 110-120 sykkeellä niin sillä jaksaa ajaa sitä tehoa mitä aiemmin ajoin korkeammalla sykealueella. DFA a1 arvoista en saanut mitään tolkkua, heiluu täysin holtittomasti mutta eipä tuo ajamista haittaa.

Samalla tavalla itse olen nyt ajanut marraskuusta lukien ja treinerillä.

San Millanin pk- treenaamiseen ja filosofiaan liittyen, niin ohessa hänen haastattelunsa jossa käsitellään kisakauden treenaamista ja valmistautumista.
Perusideana on se, että lähes puhtaasti peruskestävyyttä 2-3 kk talvella ja peruskestävyyttä myös blokeissa sopivissa kohdissa myös kisakaudella (ja vähän myös koko ajan)

Muutoin kisakauteen valmistautuessa ja kisanopeutta haettaessa ollaankin taas ihan toisella laidalla; (2)- 3 x kova (korkea intensiteetti/intervalli) treeni per viikko ja pohjana lajinomaisuus (aika-ajo, maantiekisa, pituudet, omat vahvuudet ja heikkoudet jne..). Hyvänä esimerkkinä mm. sellainen että 2 x kova treeni viikolla ja kisat tai kisanomainen ajo viikonloppuna
Kysyttäessä että mites jos aikaa ei ole kuin 4 krt viikko, niin silloin varmaan tuo määrä ja jakauma muuttuu? Vastaus oli että eipä oikeastaan.
4 krt/viikko-ohjelma voisi olla esim. 2 x kovatreeni, 1 x matala intensiteetti ja 1 x matala johon lisätty intervalleja.
Pienellä varauksella nämä kun ei omaa alaa ja yksi kuuntelukerta englanniksi, mutta iso idea noin

Nämä Millanin ja Seilerin jutut antavat kyllä mietittävää myös tällaiselle ei-kilpailevalle aktiiviselle harrastajalle kun ajaminen/treenaaminen tahtoo mennä aika tasapaksuksi sekä treenien sisällön että jaksotuksen mukaan. Ekana tuli ajettua lyhyitä ja aivan liian kovia lenkkejä ja sitten kun huomasi että se ei oikein johda mihinkään niin sitten pelkkää pk:ta, ja vuoden ympäri vähän samalla lailla.


https://open.spotify.com/episode/1jGZFqzctJaYHErzTxqttC

Sattuipas sopivasti kun GCN:ltä tuli San Millanin haastattelu, jossa hän käy omaa ajattelumaailmaa läpi.
Tulkitsin ei-kilpailevalle aktiiviharrastajalle sellaisen ohjeen annettavan, että viikossa pitäisi olla yksi zone 4 päivä/vo2 max ja 1 porukkalenkki tai oma kova vauhtileikittely tms päivä ja loput pk:ta. Jos noin 4-5 krt/6-10 h/viikko treeniä.

https://www.youtube.com/watch?v=dBbK-0vh-d8

Kun lukee sopivasti eri lähteitä, niin saa johdatettua itsensä sellaiseen päätelmään, että ihan sama miten kuntoilee kunhan tekee erilaisia treenejä. Kuntokilpailijoille ja muille satunnaisille kumitossukuskeille toi ei varmaan ole ihan täysin väärin.

VO2max pomppasi -oltuaan noin vuoden samassa lukemassa- uuteen ennätykseen eilisen ajon jälkeen, reilu tunti superkevyttä 2W/kg sis. 3x 20s maxkadenssisprinttiä. En siis ole ainakaan yrittänyt tehdä kynnys- enkä VO2-treeniä vaan ala-pk:ta ja lihasvoimaa. Ihan hyvältä näyttää.

^^ Juu, näin vähän itsekin nyt ymmärtänyt. Pikkasen liikaa on tullut kuunneltua fast talkia unilääkkeeksi -hymiö-, mutta toisaalta sen verran nyt tulee ajettua että pitää ainakin itselle selvittää jokin järkevä systeemi

Oma kuntoilu on sellaisessa vaiheessa, että olen tehnyt viimeiset 9 kk lähes pelkästään pk-lenkkejä ja vältellyt "mukakovaa" lenkkeilyä. Määrät on olleet noin 30 h/kk.
Vuoden takaisesta muutokset on kuitenkin aika selviä, eli vuosi sitten 180-190 w ja vähän yli tunti oli lenkki jossa syke nousi lähes suorana viivana 160 huitteille
Eilen ajoin 185 watilla vajaa 2 h, syke nousi 140-145:een ja pysyi siellä koko lenkin. Maksimit mulla on n. 190.
Jännä juttu oli myös se, että lyhyet maksimit on varmaan nousseet myös selkeästi vaikka niitä en ole ajanut yhtään.

Edelleen minulla on suhteellisesti lyhyet aika paljon kovempia kuin pitkät, joten tarkoituksena olisi nyt kuitenkin jatkaa aika puhdasta pk:ta ja nostaa vähän määriä, tai oikeastaan pitää niitä tuossa 30 h/kk paikkeilla. Ulkona sitten enemmän vaihtelua fiiliksen mukaan.

^Tuo vo2maxin pomppaaminen on ihan hyvä juttu, ainakin garminin maailmassa se tarkoittaa sitä että olet pystynyt ajamaan pienemmillä sykkeillä samoja tehoja kuin aiemmin/sykkeet suhteessa tehoihin on alentuneet.

Tänään oli varsin onnistunut treenisessio, tai ainakin Garmin tykkäsi. Vajaat 2-tuntia pk:ta johon sisällytin jokusen spurtin. Garminin mukaan treeni kehitti nopeuttani ja nopeustehon tuottoa sekä myös lihasten ja hermojen koordinaatiota. Ainakin kuullostaa hyvältä.


Sent from my iPhone using Tapatalk

Ohessa yksi osa kuudesta eri jaksosta. Team EF Coaching Pro Training Camp EPISODE 4/6

Yhden osallistujista kuvaamaa materiaalia, ylämäkiajon perusteita, muutamia ylämäkiharjoituksia ja lopussa po. kaverin tekniikka-analyysi valmentajien toimesta
https://www.youtube.com/watch?v=IOuYqU1QjqM

Huvikseni katsoin Garmin connectista kuormituskäppyröitä. Ei mulla ole tuolla kaikkia harjoituksia eikä arvotkaan ole kohdillaan. Siellä oli vaan suurtehoisen aerobisen vajaus ja sellaisten harjoitusten teko nostaa anaerobista kynnystä ja maksimaalista hapenottoa.
Tuli mieleen, että miten tuollaisen harjoituksen toteuttaa ulkona. Miten kovatehoinen harjoitus pidetään aerobisen puolella?

No ajamalla vaikka ftp vetoja. Vo2 treenikinhän on aerobista.