Niin joo. Alan taas muistaa miksi maantieporukka on ihmisinä niin epämiellyttäviä, että mieluiten ajaa yksin.
Printable View
Niin joo. Alan taas muistaa miksi maantieporukka on ihmisinä niin epämiellyttäviä, että mieluiten ajaa yksin.
:)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Copilot
Pakko myöntää että tuo vittuilunkulttuuri kuuluu lajiin :)
Tää oli muuten aika hyvä kommentti. Varsinkin kun kondista on niin monenlaista.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Ite kuulun siihen ryhmään joka on ikänsä keskittynyt voimaan, nopeuteen, koordinaatioon ja tasapainoon ja vasta varttuneella iällä aerobisen kunnon kohottamiseen. Olenko siis urheilija ollenkaan kun tuulipukukansa pyöräilee ohi? Omasta mielestäni olen ja ulkoisesti myös näytän urheilijalta en tosin maantiepyöräilijältä joilta puuttuu ehkäpä mun kriteerit täyttäviä ominaisuuksia.
Summa summaarum kaikki tällä palstalla harrastaa jollain viisillä pyöräilyä joten harrastus on kuitenkin yhteinen.
Ite aattelen että pitää vaan luopua siitä ajatuksesta että toisen ohittaminen uudelleen olisi noloa. Kuittaa oman loppukirin yhteydessä ohittajalle "Taas mennään" ja ajaa omaa ajoa. Harvemmin tuolla noita avohoitopotilaita on jotka alkaa kiilailemaan toisia kumoon. Ja yleensä ne ajaa jotain muuta kulkuneuvoa kuin polkupyörää.
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Rapis
Niin. Ja just tuon tyyliset kaverit tykkäävät kiskoa niitä lyhyitä mäkiä kovaa. Menevät välillä ohi ja haukkovat sitten happea edessä. Ei siinä mitään väärää ole. Jokainen ajaa just niinkuin haluaa.
Sinä et nyt taas vaan halua ymmärtää mistä on kyse vaan haluat jankuttaa.
Häviöstä?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Copilot
Ei kun kiusanteosta, mutta taidat olla sen ammattilainen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Kiusantekoa on kahdenlaista: sellaista jossa kiusaaja haluaa kiusata, tietää kiusaavansa ja tietää että kiusattu kokee tulevansa kiusatuksi - ja sitten sellaista, jossa kiusattu vain kokee tulleensa kiusatuksi ja uskoo siksi että kiusaaja nimenomaan kiusasi.
Minun on Teemu H:n lailla todettava että vaikka olen - joskin niin harvoin että vuositasolla on puhuttava yhden käden sormilla laskettavista tapauksista (ja sekin voi olla liioittelua) - ohittanut ja tullut piankin saman fillaristin ohittamaksi ja sitten itse ohittanut tämän uudelleen - niin ei kertaakaan ole käynyt mielessä että nyt minua kiusataan tai että minulle halutaan jostain ulkoasuuni tai ajoasentooni liittyvästä syystä näyttää.
PS Itse olen maantieporukoissa kokenut hienoksi ja ilmapiiriä vapauttavaksi asiaksi sen että niissä eivät kauan viihdy tyypit, jotka eivät syystä tai toisesta kestä niin sanottua kevyttä kenttähuumoria eli toverillista, vuorollaan jokaiseen kohdistuvaa vittuilua, jonka tarkoitus ei ole sulkea ketään minkään in-crowdin ulkopuolelle.
Olen hinannut asuntokorsua pyörän perässä pari kuukautta. Oikeat pyöräilijät on alkanut morjestamaan ja näyttämään peukkua.
Tätä ei tapahtunut kun olin liikenteessä väärillä pyörillä.
Maalaismöllikkät morjestaa ja usein myös hymyilee, eletään eri tasolla täällä sisäsuomessa.
Paattomalle....Just tuon takia parempi tehdä ne vedot toisaalla. Toisaalta on se vaan komeeta käskyttää reisimuskeleita niin, että runko notkuu. Kyllä siitäkin kiksejä saa en kiellä.
* edit poistanpa omia öyhötyksiäni, sorry kaikille aiheuttamstani mielipahasta *
^ Kaikella kunnioituksella ja täysin riippumatta millaisena pyöräilijänä - tai millä tavalla erilaisena kuin tässä keskustelussa kommentteja esittäneet pyöräilijät - näet itsesi: en ainakaan itse ole osannut lukea tätä sen enempää juupas-eipäskeskusteluna kuin mäkätyksenäkään.
En ainakaan yhtään enemmässä määrin kuin mitään muutakaan keskustelua, jossa sen osapuolilla on asioista erilaisia mielipiteitä tai jossa on kyse asioista, jotka voi kokea eri tavoilla.
Miten mielestäsi tätä keskustelua olisi pitänyt käydä tai miten mielipiteitä olisi tullut esittää, jottei keskustelusta olisi tullut mäkätystä?
Lähetääs nyt kaikki lenkille vetämään vähän happea, Aurinko paistaa.
Ei pysty, pakko levätä välillä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti maalinni
eihän täällä muut riehu kuin tuo trollaava copilot jonka mielestä on ilmeisesti kivaa väännellä sanomisia ja koittaa ärsyttämällä saada esiin reaktiota. paattoman kommentista voi moni ottaa mallia. "Mulla on oikeastaan aina tosi hyvä fiilis ajella ja nautin lenkeistä. Ei jaksa pahoittaa mieltä mistään." Jos joku perseilee, anna perseillä, keskity omaan tekemiseesi ja hymyillen eteenpäin.
Mitä ihmettä selität?
Se ettei hyväksy omien kommenttien vääntämistä ihmisvihaksi sun muuksi ei ole trollaamista.
No mut se osui :)
Hyvä Kaakku! En näe Copyn kommentteja mutta oletan että osui ja upposi...!
Siinä kaks foorumin suurinta trollia huutelee.
Tulee sitä poljettua maantiellä, kelveillä ja metsässä, ja talvella hiihdettyäkin. Joskus enemmän ja joskus vähemmän, mutta useita vuosikymmeniä näitä on tullut harrasteltua. Koskaan en muista tuommoista kiusallaan "pumppaamista" nähneeni, en suksilla enkä pyörän päällä, en Oulun enkä pk-seudun teillä tai laduilla. Ehkä en sitten hirveästi tajua välittää siitä miten muut polkee/lykkii?
En oo itekään moista huomannut tai sit myö ollaan kni ite niitä pumppaajia :p
^ & ^^ Jotkut lienee elää jossain eri maailmassa omineen harhoineen. Monenlaisia kuskeja vuosien aikana kohdannut ja ei ole mielipahaa jäänyt.
Perinteinen suomalainen asenne, että koska itselle ei ole sattunut niin ei ole olemassa...
Anteeksi vain, mutta tätä keskustelua on tosi hauska seurata sivusta. Piti tulla ihan varta vasten kertomaan tämä.
Katselen tuolla lenkilläkin hymy huulillani (vaikkei se ehkä näy) kaikkia, jotka mielestäni tosissaan pyöräilee ja treenaa. Tekisi mieli nostaa peukku jokaiselle.
Itsekin olen lenkillä ihan tosissani kuntoilemassa, mutta auttamatta täysiverinen väärinpyöräilijä hyvin monella mittarilla. Siksipä en itse kehtaa ketään tervehtiä, saati edes yrittää kiihdyttää vauhtia, kun joku menee ohi. En kyllä kauaa peesissä pysyisikään tällaisena viidenkympin paremmalle puolelle ehtineenä tavisnaisena. Niinpä ohituksen jälkeen poljen aina vielä vähän iisimmin, jotta välimatka kasvaisi mahdollisimman äkkiä isommaksi. Spurtit ja vedot otan ylämäissä ja raskailla alustoilla.
Muistan yhden kerran, kun reilut viitisen vuotta sitten vasta aloin uudelleen lämmitellä vanhaa pyöräilyharrastustani ja poljin maastopyörälläni pitkää ylämäkeä ihan asfaltoidun maantien reunassa. Oli kevät, ja katselin viereiselle pellolle laskeutuneita joutsenia samalla, kun räpiköin ylemmäs. Minut ohitti hyvää vauhtia joku hyväkuntoinen nuorempi mies maantiepyörällään, ja ohituksen jälkeen hän aivan kuin kettuillakseen tervehti oikein näkyvästi, heilutti kättään. Perkele! Kyllä ketutti, samalla vähän naurattikin. Tällekin olen myöhemmin hymyillyt ja ajatellut, että tosipyöräilijät ovat ihan mukavaa porukkaa. Kettuileva ele tuntui jotenkin lämpöiseltä ja siltä, että vaikka olimme totaalisesti eri kaliiberia harrastuksessa ja varmaan elämässäkin, niin jopa meitä silti yhdisti sama juttu eli jonkinlainen pyöräily.
Ei minusta ikinä tule hyvää, saati oikeinpyöräilijää, enkä sitä tavoittelekaan.
Saatat ehkä joskus jossain nähdä pienen vanhentuvan naisen, joka näyttää melkein hymyilevän sinulle tai vain hymyilevän itsekseen (tai sitten ei hymyile, sitäkin sattuu). Aika huomaamaton hän toisaalta on: vaikka takki on usein punainen ja hiuksissa vasta ohut harmaa viiru, niin muuten hän on kyllä ihan harmaa. Mutta ihan kiltti.
^Itsellä mieleenpainuvimpia kokemuksia ollut kun nuorempana treenilenkillä ohitseni pyyhkäisi ikä-ihminen vanhalla rutisevalla pyörällä ja niin iloisesti moikkasi ja sanoi että kyllä se siitä ja haihtui horisonttiin... Ensin ketutti ja sitten vaan hymyilytti...
Itseäni ei kyllä ketuta vaikka joku ohittaisi. Ei käy itsetunnon päälle. Mites teillä muilla? Morjestan kyllä kaikki, vastaantulijat, ne jotka ohittaa minut ja ne jotka itse ohitan.
Minua tervehti tänään hymyillen vanhempi herrasmies joka oli liikkeellä sähköisellä pyörätuolilla.
No ei todellakaan käy ja saa tulla peesiin ja pumppailemaan, jos siltä tuntuu.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kaakku
Joskus aikoinaan legendaarinen Turkulaisen Riston kanssa lenkit yhteni ja tarrautui usein peesiin/kyytiin ja suu kävi kokoajan. Oli tavallaan hänelle yhden sortin sosiaalista kanssakäymistä ja jossain vaiheessa vielä myöhempinäkin vuosina muistin hänet ja höpötykset myös hymyissä suin...