Koska viimeksi ajoit?

Puolisentoista tuntia Laajavuoressa äskettäin.

äsken vajaa 3h trailipaukuttelua...

Pitkästä aikaa 50km maantietä.

Eilen maantietä 72km. Mäkitempoillen.

Äsken 30km TMT.

3,5 h peekoota idän maastoissa. Viimeisetkin tahkojuustot pois jaloista.

Asiointiajoa 13 kilsaa.

Tänään hieman vajaat 100km maantiepyörällä ja maastopyörällä vähän alle 20km:n saunalenkki, leppoisaa vauhtia molemmat lenkurat.

Äsken reilun tunnin lähiajelua.

Eilen vajaan kolmen tunnin iltalenkki maantiellä. Kyllä oli hiljaista, välillä Selki-Lepsämä havaitsin vain kaksi liikkuvaa autoa eikä muuallakaan juurikaan liikennettä.

Äsken kävin työmatkalla noukkimassa kuvarastin.

Tänään aamusella pitkin metsiä nautiskellen ajelin...tuommoinen vajaa kaksi tuntia

Tänään työmatkat.

Huviajelua uimaan ja kotiin ja sama illalla uusiksi

tänään töitten jälkeen 60km maantiellä Cervelolla :)

Krapulassa tänään pieni siirtymä 15km, ei kehdannut edes pyöräilykuteita vetää ylle ettei joudu hampaat irvessä vetämään..

2 x 20 rossarilla pitkin ulkoiluväyliä. Sykkeet alhaalla -> lepoa.

Ciao tutti, Vielä tänä aamuna Åresta lenkki maantiepyörällä kohti Norjaa Enan-joen sillalle (Enaforsin kylä) ja takaisin. Maltillisella sykkeellä eli näillä Skandien rinteillä 80% max. Ruotsalaiset ovat laskeneet väärin Rännbergin mäen inklinaation E14-tiellä; kilvessä on 10%, mutta pyöränmittarissa vain 6%. Tiukimmillaan nousuprosetti oli 7 % vain noin 15 metrin matkan ajan (Givsjön nimikyltti E14-tiellä Norjaan päin). Åre on suvereenisti maastopyöräilijöiden ja alamäkilaskijoiden Mekka, ilokseni muutaman maantiefillaristin olen kohdannut. 2 x 44 km matkalla nousumetrejä on yllättävän vähän, 770 m, vaikka Åressa ollaan 376 mpy tasolla, niin korkeimmillaan ollaan 565 mpy Ånnsjön läheisyydessä. Jos olisin lähtenyt tänne yksin, silloin olisin ottanut kääntöpaikaksi Storlienin valtakunnarajalla (sunnuntaina näin satulasta kuolonkolaripaikalle Åresta Storlieniin menneet poliisit, ambulanssit sekä pitkän vastaantulevan autoletkan, 22 ajoneuvoa). Tänään illan ilma on ollut yllättävän lämmin, +20*C ja alakerran suomalaiset Åreskutanin rinteenlaskijat mekastavat Ruotsin kesäyössä. Ensi yö sitten paluu laivalla, toivottavasti edes tämän kerran TomTomin navigaattori olisi yhteyksissä satelliitteihin (syksyn 2012 SatelliteFix-päivitys 60 kb teki laitteesta lähes käyttökelvottoman - Yle voisi antaa valtakunnallisen vaaratiedoitteen karhun näköisten koirien sijasta navigaattorien epäluotettavuudesta). ||

Töihin aamulla lämpöisessä kesäsäässä:) Ihana kesä!

Eilen 60km/1h43 maantiellä. Keskisyke vähän alle kynnyksen, joten hyvin menee.

tänään 66km fixillä...

tänään 35+45km maantiepyöräilyä , pitstop äiteen luona kahvitellen :) Menomatka vauhtileikitellen , paluu vastaseen pidennettyä reittiä hissukseen pyöritellen :p

No saturainen aamulla, vihdoinkin joku vähän lenkintapainen. Kesäkurapyörällä.
Kilsa ennen kotia joku simpsakka nuori tiukkarikoinen NAISpyöräilijä ohitti. Anti mennä.
Tai ei sittenkään...laitoin isoa ja katsoin että jos saisi kiinni. No sainhan mä ihan kepeesti, ja menin ohi.
Mutta näköjään oli kova paikka nuorellekin kun vanha ämmä menee lokaripyörällä ohi..tyttö pyrki puolestaan ohi, ja heitin siihen että "jaha, kisa?" ja viimeisillä voimillani sen ylämäen ajoin, eikö tyttö ohittanu.
Heti senjälkeen nauratti, ja heikotti niinpaljo ettei meinannu rappusia kotia ylös päästä.

Harmittaa kun heti kun olisi vapaa, niin on tämmöistä pilvistä.

tänään aamupäivällä parisen tuntia kivikko-/juurakkojumppaa...

Hailuodon satanen. Fillaroin näköjään siellä niin paljon, että aina joku lauttamies tulee juttelemaan. Ei siinä mitään. Aina joudun kertomaan heille saman tarinan: Tämä on trekkingpyörä tai ainakin sellaiseksi rakentumassa. Pääpaino on kahdessa komponentissa: satulassa ja ohjainkannattimessa. Tämän päällä on viihdyttävä vuorokaudessa (niinä vuorokausina, kun ajaa) sellaiset 5-7 tuntia. Sen jälkeen joudun heille kertomaan maantiepyöristä. Maantiepyöräilijöillä vatsalihakset ovat trimmikunnossa ja heille taasen yksi tärkeä asia pyörälle on sen paino. Trekking pyöräilijän taasen ei tule painaa yli 80 kg:a, koska yleensä on niin, että kuski+lasti ei saisi ylittää 120 kiloa. Eli 40 kiloon on saatava mahtumaan aika paljon. Siinä grammoja lasketaan omasta kropasta. Maantiepyöräilijä etsii säästögrammoja pyörästä - trekking pyöräilijä ei.

maasturilla 32 km ja 1,5 tuntia.

Äsken. Edellisestä ajosta ainakin pari viikkoa. Yöllä heräsin neljän aikaan ja ajattelin, että ei saatana, jotain on tehtävä [ - muutoksia johonkin niin kuin joukkuepelissä. Kun ei voi pelaaja vaihtaa, niin sitten varusteita ja pyörää - keksin - särkylääkenarkoosissa]. Heitin käärinliinat syrjään ja ajattelin, jos henki lähtee, niin se lähtee hiilikuitua jalkojen välissä. Kuudelta Kuota ajokuntoon, 130 g painavat maantiekengät esille (Niket, viimeksi käyttänyt 3 vuotta sitten) ja maantieklossit maastojen tilalle ja menoksi. Maantiekengillä en ole vuoteen ajanut. Turvonnut, tulehtunut käsivarsi oli piilossa pitkähihaisen paidan ja takin alla, joten ei sekään haitannut, kun sitä ei nähnyt. Tiesin, että Julkulan Poika lähtee 7:30, joten suuntasin Päivärannan rampille pyörää säätämään, koska olin sillä viimeksi ajanut vajaa vuosi sitten, olisi siinä usea kohta "itsekseen" oudon oloiseksi muuttunut . Aluksi ajaminen oli aivan hirveää. Olo oli niin huono, kun olettaa voi. Pyörä on hirveä nitisemään ja natisemaan. Vanha kulunut Brooksi oli aivan kamala ja tuntui hirveältä istua. Lisäksi se oli jostain syystä ainakin kolme senttiä liian alhaalla. Rampilla huilasin ja säädin pyörää. Takaisin kääntyminen oli lähellä. 7:00 laitoin Pojalle viestiä, että jättää esileikit tänä aamuna vähemmälle ja lähtee aikaisemmin ajamaan. Taisin yllättää Pojan housut nilkoissa, kun tuli niin hätäinen soitto, että eihän vielä pitänyt hänen lähteä, enkä minä ollut ollenkaan lähdössä. Jonkun ajan kuluttua saatiin reissu alkuun. Viikolla olin maastokengillä ja Enigmalla pari kilometriä kokeeksi ajanut ja reisi oli tulessa jo parin sadan metrin jälkeen. Nyt ei mitään erikoisia tuntemuksia, paitsi keuhkot meinasi repeentyä, vaikka vauhtia ei ollut kuin 20 km/h tasaisella. Sitten porukkaan liittyi Kuopion Äijien Äijä eli IsäRissanen. Siinä seurassa ei paljoa viitsi valittaa. Hän oli menossa piipahtamaan 150 km aamulenkille. Vähänkään kun olisi meikäläisessäkin samaa henkeä, kuin Jussilla on, niin eihän tässä hätää olisi. Jussi kääntyi Joensuun tielle ja me ajettiin Pojan kanssa Pöljän teebeelle, joka oli kiinni. Käännyttiin takaisin ja Kasurilan Shellille munkkikahville. Rahamies tarjosi eli en minä. Ei kipuja jalassa ja keuhkotkin olivat yhtenä kappaleena. Käsi vaivasi, mutta ei ihmekään. Kotiin tullessa tuli Pyöräilyseuran naiset vastaan Virallisen naisten lenkin alkutaipaleella. Kovasti oli möreät äänet leideillä, kun ohittaessamme tervehdimme. Mukava, että hameväkeä on noin paljon ajohommista innostunut. Vajaa parikymmentä varmaan, jos ei ylikin. Kotiin tullessa jäätä reiteen ja odottelemaan mistä kipu ensimmäisenä itsestään ilmoittaa. Luulen, että ei samoista kohdista mistä ennen. Vaihdan kokeesi maantiepolkimet Enigmaan ja kokeilen onko yhtä hyvä ajaa, kuin Kuotalla. Jos ei, niin sitten Kuotaan superliimaa ja betonia natinoita vähentämään ja vähän jäykkyyttä lisäämään ja sitten sillä reissuun Britteihin. 70 km / 20 km/h kokeilureissun saldo. Ja kiitos Julkulaan munkkikahveista ja maskuliinisesta seurasta. (Maantiekenkien ja -klossien ero verrattuna maastoklosseihin ja maastokenkiin on näköjään Q-Factor tai mikä se onkaan. Maantieklosseilla jalkojen väli on huomattavasti leveämpi ja eikä polvet hankaa vaakaputkea. Reidessä ei tunnu painetta niin kuin maastoklosseilla ja kengillä ajaessa. Voi olla, että keksin reisikivun syyn)

äsken 44km trailipaukuttelua...

Vehmerin lenkki kahteen mieheen, paljon oli pyöräilijää liikkeellä. Pyörä joutaakin huoltaa kun naksuu ja kitisee ihanasti.

Perjantaina ~40km maastoa, tänään illalla pitäis päästä ajamaan lisää.

-Lauri