Noin juuri ajattelin, kiitos.
Nappulat oli tosi jees tänään kun monin paikoin latureitit oli vielä jääsohjoa. Pian slicksimpää alle.
Printable View
Eilen en viitsinyt mennä Serenaan saakka kun ladulla välillä oli pätkiä lumi/jäätikköä. Oli Petikosta Keimolaan välilläkin lumikenttiä mutta WTB:n 45mm Riddlerit toimi hyvin.
Rouvan suunnistuskisoista Sauvosta Kemiön, Teijon ja Fiskarsin kautta Mustioon polkiessa tänään pohdiskelin itsekseni tätä; onko täällä tuollaisia hyväkuntoisia hiekkateitä jossain? Siis muita kuin PK-seudun kivituhkaulkoiluteitä?
Tänään siis 125 km Varsinais-Suomi- ja Länsi-Uusimaa-gravelia. Muutamaa lyhyttä asfalttipätkää lukuunottamatta ei ollut yhtään sellaista tienpätkää, jossa olisin ajanut slikseillä mieluummin ja hetkeäkään ei ollut sellainen olo, että Hurricane Ridgetkään olisi olleet jotenkin liikaa. Ennemmin päin vastoin, niittenkin kanssa tuntui, että sai alamäkimutkiin jarrutella turhan paljon, jotta pysyi tiellä. Ja jyrkimmissä ylämäissä putkelta polkiessa tahtoi vetopito loppua. Nykyään tuntuu, että se 0-20 mm murske on perustavaraa niiden ”hyväkuntoisten” hiekka-autoteidenkin kunnossapidossa. Karkeata irtosoraa on paljon. Aikamoista rytyyttämistä tuo pääasiassa on autoteilläkin. Jos wattien säästäminen kiinnostaa, niin mahdollisimman hyvä tärinänvaimennus on pop ainakin jäykän kuitukeulan kanssa.
Teijossa oli tuttu reitti laitettu sulki ja jouduin koukkaamaan Matildajärven rannan vaellusreitin kautta. Pahimmat juurakot ja rappuset joutui tunkkaamaan. Tiet oli täysin kuivia lukuunottamatta paria varjopaikoissa lumista metsätiepätkää. Yhdessä ylämäessä oli niin paljon pehmeää mutaa, että piti tunkata metsän kautta ja Fiskars-Mustio välillä oli paikoitellen autotiellä sellaista imuttavaa kelirikkosavea, joka syö vauhdin. Hyvä päivä oli.
Mutta on ne Hurricane Ridgen nappulat aika järeät. Luultavavasti järeimmät kaikista Hersen renkaista. Manastashia näyttäisi saavan jo Euroopasta. Taidan laittaa tilaten. Tämänpäiväisen perusteella lisäilmatilastakaan ei ehkä ole haittaa, vaikka painoa vähän tuleekin lisää.
^Noin sivumennen sanoen taas noista Stravan korkeustiedoista, Matildan jälkeen käydään mukamas 150 metriä merenpinnan yläpuolella, vaikka oikeasti hädin tuskin 60 m :D
Edelleen sivumennen sanoen luulen, että mun Polar aiheuttaa noi älyvapaat korkeudet, ei välttämättä Strava. Nuorempi tytär oli pari vuotta Polarilla tekemässä kv-sponsorihommia työkseen ja toi mun GritX on niitä peruja joku protoversio.
Jos lataan Garminista saman ajon Stravaan on nousumetrejä noin kolme kertaa vähemmän. En vaan tykkää Garminin sykevyöstä juostessa ja olen jotenkin muutenkin tällä hetkellä jumissa Polarin ekosysteemissä, joten siksi trackaan sillä vanhalla Polarilla. Ollaan muuten oltu noin vuoden verran Suunnon tuotekehitysambassadöörejä vaimon kanssa, mutta eipä siitä sen enempää nyt :)
Garmin sekoilee kanssa, jos pysähtelee lenkillä. Vesisade taitaa kanssa vaikutta.
Mitä toi käyrä näyttää stenulla Flowssa? Mulla nimenomaan Strava lisää aina 15-20% nousumetrejä lenkkiin. Sitten jos klikkaan sitä "korjaa korkeustiedot" tjsp. niitä tulee vielä enemmän.
Mut joo, offtopic. Tästä on puhuttu toisaalla. Renkaat on hyvä olla.
Flow sanoo noin 3000 verttiä eli pari sataa vähemmän kuin Strava ja siis reilusti liikaa sekin. Se muka 160 m mäki Matildan parkkiksen kohdalla on myös Flowssa. Se on juuri siinä kohtaa, missä reitti oli laitettu poikki ja pyörin hetken ympyrää, kun mietin, että palaanko takaisinpäin vai jatkanko vaellusreitin kautta. Kun klikkasi Stravan korkeuskorjainnappulaa, korkeusero muuttui n. 1600 metriin, mikä on varmasti lähempänä totuutta.
Polarin mukaan ylämäkeä reitillä oli 44 km ja alamäkeä 36 km. Mäkiä yhteensä 97 kpl ja matkallisesti n. 2/3 reitistä. Noista luvuista näkee aika hyvin Länsi-Uusimaa-GG:n profiilin: pientä töppyrää mennään ylös ja alas koko ajan, joten sillä miten renkaat toimii mäissä, on toisaan merkitystä.
Noh, omat lenkit on joko R2000 ja Espoon kepu yhdistelmiä tai jos oikein kunnon hiekkateitä niin sitten Sipoon suuntaan. Siellä ainakin pari viime vuotta soratiet on tupannut olemaan sellasta kovaksi pakkautunutta. Ei toki kaikki. Läntisellä Uudellamaalla ei kauheasti ole kilometrejä tullut.
Onhan niitä, mutta omien havaintojeni perusteella paikka vaihtuu. Mutta millainen on hyväkuntoinen soratie: kovaksi pakkautunut savipintainen, ohuelti hienomman aineksen peittämä vai sellainen jonka reunoilla ja keskellä on löysempää soraa?
Omaan makuuni paras on sellainen, jossa renkaat ovat luukuttaessa jatkuvasti vähän luistossa, mutta paksumpaa kerrosta löysää ei ole.
edit: kas, luinkin veltosi. Kyse olikin varmaan pääkaupunkiseudusta. Mutta noin yleensä olen kannalla, että soratie on dynaaminen elementti.
Knutersintie on tosiaan välillä ollut hyvällä pinnalla ja siinä ei ole mutkiakaan. Länsitiellä on yleensä jo sen verran irtosoraa ja mutkia, että minä en tykännyt ajaa Strada Biancoilla silloin, kun sellaiset omistin. R2000:lla on kyllä sellaisia ylämäkiä, että niissä slikseillä vetopito loppuu, enkä muutenkaan keksi, että miksi sliksi olisi siellä nappularengasta parempi, mutta makuasioita kai nämäkin on.
Hyväkuntoinen on varmaan aika yksiselitteinen käsite, mutta se, että mikä on kenenkin mielestä parasta gravelia, onkin sitten ihan oma juttunsa. Musta nopeat mutta keskittymistä vaativat double trackit on gravelin herkkua ja nopeat single trackit niitten suola. Mitä leveämpi tie, sitä tylsempää ja sitä enemmän autoja, mutta ne leveätkin on välttämättömiä, jotta saa herkkupätkät yhdistettyä toisiinsa.
Ei se täyssliksi oikein millään soratiellä kiva ole, vaikka olisikin nopeampi. Aina saa vähän jännittää tosi loivissakin mutkissa.
Olennaisesti nopeampi sliksi olisi varmaan vaan pehmeässä, upottavassa hiekassa. Siellä nappulat jarruttaa kaikkein eniten, jos cx-ammattilaisia on uskominen.
Tarkoitin lähinnä ajettavuutta sellaisissa kevyellä irtosoralla olevissa mutkissa. Noissa sliksi vaan leijuu siinä pinnassa ja ei uskalla kallistaa tasan yhtään. Tuokin on varmaan vain fiilis ja osaamattomuutta.
Kovemmalla alustalla ja kovemmassa vauhdissa nappulla jarruttaa kyllä menoa julmasti. Varmaan paljon enemmän, mitä eroa tulee näistä rullatesteistä hitaiden ja nopeiden renkaiden välillä. Mikään muu ei oikein selitä, miksi esimerkiksi unboundeja ajellaan niillä maxxisen sikajarruilla refusen slikseillä.
On jo offtopic, mutta idästä länteen ajaeassa on ainakin ajoneuvoilla ajo kielletty-liikennemerkki. En ole lähtenyt uhmaamaan, kun ei kiinnosta tapella vihaisten alkuasukkaiden kanssa. Onko tuon merkin määräyksen rikkomisesta seurannut koskaa mitään vakvaa, esim pahaa silmää tai ruotsin- tai suomenkielistä huutelua?
Mä taas väittäisin, että nimenomaan kovalla sora-alustalla nappulat hidastaa vähemmän kuin uskoisi ja kuin mitä brr antaa olettaa. Mitä isompi on nappulan pinta-ala suhteessa sen korkeuteen sitä vähemmän se jarruttaa kovalla, koska kovalla alustalla nappulan suurin hidastusmomentti tulee nappulan muodonmuutoksesta sen painuessa alustaa vasten. Pehmeässä erot kasvaa, koska nappulat kaivautuu alustaan ja lisää vierintävastusta sen vuoksi.
Sileiden gg-renkaiden ongelma on se, että kun niissä on kulutuspinta paksuhko kauttaaltaan ja usein vielä joku pistosuojanauha kudoksessa, rengas alkaa vastustaa muodonmuutosta heti, kun alusta on yhtään epätasainen. Nappularenkaissa renkaan runko on yleensä nappuloiden välistä sliksejä ohuempi ja siksi ne vastustaa muodonmuutosta vähemmän.
Perustan oman näkemykseni omiin ajoihin, kokemuksiin ja vauhteihin, joissa ei käytännössä ole eroa esimerkiksi juuri Strade Bianchen ja Hersen nappularenkaiden välillä, jos katsoo lenkkien keskimääräisiä keskareita. Kevätpehmeillä kelirikkoteillä kyllä huomaa nappuloiden jarruttavan vaikutuksen ihan selvästi.
Joillain Unboundin kärkikuskeilla 40 km/h sorakeskareilla todennäköisesti on ihan eri vaikuttimet ja renkaiden rullausvastus on kokonaisvastuksesta suhteessa pienempi kuin meikäläisen 25 km/h sorakeskareilla. Siellä tehdään kompromisseja rullaavuuden, pidon ja kesävyyden välillä ja lisäksi kärkikuskit on sidoksissa sponsoreidensa tarjoamiin vaihtoehtoihin. Enkä kyllä tiedä, että kuinka kovaa tai pehmeätä ne tiepohjatkaan siellä on, kun ei ole tullut käytyä :)
Renkaiden suhteen on sellainen hyvä puoli, että niitten kokeileminen ei ole kovin kallista ja testatuista vähän ajetuista pääsee helposti eroon, jos ei tykkääkään, joten erilaisia kannattaa testailla. Renkailla on kuitenkin aika olennainen merkitys ajokokemuksen kannalta. Ehkäpä olennaisin kaikista komponenteista.
Tuon olen itsekin huomannut nappularenkaiden osalta, joista osa on kovin hitaita asfaltilla, mutta nopeutuvat jopa selvästi, jos alusta vaihtuu kovaksi soraksi tai jääksi. Tämän takia maasturin Bontragger XR4 jäi täällä talvirenkaaksi, koska asfalttisiirtymät olivat niin tuskaisia.
BRR:n luvut nappularenkailla eivät itselle kerro koko totuutta - tai kertovat totuuden lähinnä vain asfalttisiirtymien osalta.
Juurikin näin. Hinta pienehkö, mutta vaikutus valtaisa. Vielä kun muistaa, että eri renkaissa hyvä ajokokemus saattaa tulla eri paineilla eli testiä vaan!Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti stenu
Nyt Tufo Thunderot alla ja suu leveässä hymyssä aina lenkin jälkeen.
Sea Otterista:
https://bikerumor.com/wp-content/upl...-38-side-.jpeg
Muhkumpi Terra Speed rullaa hyvin.
https://www.bicyclerollingresistance...terra-speed-45
Rullaakohan lähes sliksiksi kulunut nappulakumi paremmin kuin sama rengas nappuloilla
^ Riippuu profiilista ja kuviosta. Jos reunanappulat laahaa keskinappuloiden kulumisen seurauksena, niin ei. Jos ne ei laahaa, niin mahdollisesti kyllä.
Oli Steilacoomit tyhjentyneet viikonloppuna, täyttäessä kuului pientä suhinaa ja alkoi näkymään litkua kyljessä. Eli jotain todella pieniä reikiä ilmestynyt, vaikka ihan perus sorateillä ajellut, eli ei ole tullut kolhuja kivikosta. Noh, litku paikkas ja ilmat pysyi sisällä eilisen vappusatasen.
Mikä litku?
Stanin Race ainakin tihkuu Steilacoomin kyljistä eli kyljet on märän näköiset. Tyhjäksi ei mene eikä haittaa kun ennen lenkkiä paineiden tarkistus ja säätö.