Printable View
Tiivisteet ovat pysyneet nyt paikallaan: pyyhkäisen akselin puhtaaksi ja tipautan tipan ohutta teflonöljyä, joka siirtyy akselin ja tiivisteen väliin kapillaarisesti. Tehtaassa laitettu rasva kait on ollut jotakin erityisen tahmeaa ja vedenkestävää sitkostettua vaseliinia.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti K.Kuronen
^ja toinen tiiviste on taas poissa paikoiltaa -kilsan ajon jälkeen. Taidan repiä ne pois.
-----------------------------
Väänsin yhden talven ajetut Gravdalit vanteille ja pohdin jo hetken, että mahtavatko ollenkaan nousta, mutta rohkeampi pöhäys Schwalben pullosta tuotti tulosta. Kun kevään, kesän ja syksynkin on puuhastelut vähän pehmeämpien kumien kanssa, niin onhan tämä Gravdal hirvittävän jäykkä.
Nyt ne saavat jäädä paikalleen, kunnes hajoavat tai jokin muu pakko ne pois vanteelta ajaa.
Renkaita .
Talvikiekot eli nastarenkaita alle. Pakkasta on mutta näpit eivät jäätyneet täysin. Lisäksi pieni säätö takavaihtajaan.
Viime viikolla nastanappulat kiekoille ja samalla pyörän alle, myös jarrujen säätöä ja ketjun putsaus samaan urakkaan.
Ilmanvaihdon venttiilit jääneet kesähelteiden säätöön ja ulkon talvi, nokka jäätyy sisälläkin, kuristelin poistoventtiilit talvisäätöön.
Korvausilmaventtiilit ikkunoiden yläpuolelta suolsivavt pakkasilmaa, kun poistot oli jääny täysille.
Piikkisian 29x2.6 rengaspaineita pienemmäksi. Nyt pumpun mittari näyttää suurinpiirtein 1.5bar ja körörellessä ei ole vielä kolahtanut vanteelle.
talvikuntoon pyörä + uudet ketjut samoin eturatas ja vanteet jossa nastakumit päällä valmiina.
Voimansiirto projektiin, AXS ja heittämällä kohdilleen!
Voi elämä sentään oli varsinainen osto-asennus-säätöpäivä. Motonetistä myyjän suosittelema rengas oli aivan liian leveä cycloon ( pyörä oli siinä sisällä mallina, että tällaiseen....) ja käytiin kaverin kanssa Nippelissä - oli muuten siinäkin varsinaista seikkailua, tuossa se liike on mutta miten sinne pääsee??? Mutta kiva liike ja ystävällistä asiantuntevaa palvelua. Kalaravintolan kautta...kaveri onnistui rikkomaan sisurin ulkorengasta päälle laittaessa..., ja sitten uutta sisuria. Ja vielä kun laittelin takavannetta cycloon niin piti jarruja löysätä että mahtui.
Oli ajatuksena käydä cycloilemassa tunteroinen, mutta en jaksanu, vesisateeseen enää lähteä.
Kaapiston liukuoven soft-close mekanismia, vain todetakseni ettei säätäminen auta. Rikki se on ja kotimainen asiakapalvelu loistaa kyllä taas jälleenmyyjän osalta poissaolollaan.
Toivottavasti tuohon saisi jotenkin viriteltyä vaikka Ikean hidastimet niin pääsisi eroon noista. Eivät kestä edes kolmea vuotta, aivan luokattoman huonot.
Rämistimet grainderiin.
uudet akut autoon
203mm ja 185mm laikat luomuun.
Kaksiin talvikenkiin eilen uudet Boa räikät ja vaijerit. Takuuhomma toimii hyvin, viikossa tulee varaosat kotiin.
Uutta Brooksia testailin, neljäs. Ostos liittyi enemmän kokeilunhaluun kuin tarpeeseen.
Laitoon huoltojonoon syksyllä hankkimani 650b-kiekot, joilla on vasta ajettu reilu tonni ja takakiekon laakereissa tai mieluummin päätyholkeissa rahisee hiekka. Samalla huomasin, että ei se olenkaan litku, mikä takana lotisee, vaan vesi vannekehän sisällä.
Ikinä enää en ajaa kuraisilla teillä, enkä sateessa. Vain kauniilla ilmalla ja kuivilla, pölyämättömillä teillä, auringon paistaessa, enkä yhtään kauemmas, kuin lähimpään kapakkaan.
^ Kiekkojen vedenpoistoreiät on kyllä hyvästä ja pahasta. Jostain syystä DT-Swissin PRC-1400 kerää vettä helpommin kuin Zippin 404. Tai voi se johtua siitäkin että ovat saaneet ulkoilmaa ja paskoja kelejä siis enemmän kuin zipit.
Asensin takavaloon uudet paristot
11 speed GX-vipu Konaan NX:n tilalle+Konan orkkistangon tilalle Spessun tanko himpun isommalla nousulla. Ja DMR Deathgripit tietenkin päihin.
27.5 kiekot Levoon. Tietty ensin levyt, takapakka ja itse renkaat kiekoille.
Aloittelin GRXien asentamista Mariniin SRAMin Rivaleiden tilalle. Alunperin syynä tähän oli, että en pitänyt mielestäni liian pitkistä kaapeleista. Sitten kun purin SRAMeja, tuli mieleen, että ei nämä nyt niin pitkät olleetkaan, että näinköhän muutosta tulee. No nyt voi jo sanoa, että tulee ja paljon. Vihdoinkin ohjaamosta tulee siisti, eikä öljynjalostamon näköinen.
Tosin ne erilliset lisäjarrukahvat tekevät muuten kalustuksesta hankalaa, kun käytännössä koko stongan suora yläosa on joko otealuetta tai jarrukahvaa. Nyt ei saa edes garminin telinettä stongaan, vaan pitää hankkia sellainen, minkä saa stemmin etulevyn kiinni. Tai jotain.
Laitoin PNW:n 480-millisen tangon sorapyörään ja kävin vähäsen koeajamassa: aluksi tuntui vähän oudolta, mutta ei sitten enää. Tankoteipit vielä ennen pidempää koeajoa. Jarruletku on vähän niukka, joten koeajan kunnolla ennen isoa täyshuoltoa ja päätän, että jatkanko tuolla.
^ Mistä hommasit ? Tuo on ollut harkinnassa.
^r2-bike. Tämä on täytettä.
1 x 9 voimansiirto talvimtb:hen, joka on vaimon käytössä. Välillä positiivisia yllätyksiä, olin vaihtanut keväällä kaiken muun paitsi liipasimen ja vaijerin. Joutui juomaan suurimman osan asennusjuomista ilman asennusta. Keski-ikäisenä sen lisäksi että unohtelen tehtyjä hommia olen siirtynyt bisseistä asennusviineihin, varmaan estrotasot nousussa :/
Tässä juuri asentelen uutta läppäriä käyttöön. Piti sitä varten tulla ihan käymään toimistolla.
Risteytin Ryobin ja Hitachin akkuporakoneiden toimivat osat. Kaksi akkuporakonetta on ollut pitempään mykkinä. Toisesta on palanut moottori tai käyttöliipasin ja toisesta on akkulaturi pimeä - uutta ei enää saa. Vaikka niissä näyttäisi olevan jännite-ero, niin 14,4 volttisen Ryobin kuolleen laturin output on 17,4 V ja Hitachin hienon laturin 18 V. Aika pieni ero. Odotan 'Ryotachille' pitkää ikää. https://pic.useful.fi/tDRNA_s38.jpg
Poistin DT:n kiekosta vanhan rupeentuneen teipin ja putsauksen jälkeen vetäisin Schwalben 27-millisen teipin. Tuon teipin kanssa ei voi kun onnistua. Lopuksi rengas sisurilla päälle ja päiväksi, tai pariksi painumaan.
Koeponnistin Pathfinder Prot: 38:t ovat 24-millisillä vanteilla karvan yli mittansa, mutta 47-milliset ovat 650b-kokoisina 24-millisellä vanteella vajaat pari milliä kapoiset. Asennus oli todella vaivaton: käsin päälle ja jalkapumpulla rennosti hyllylle.
Kapeampi pääsi uusille teipeille ja näytti pitävän täysin, leveämpi joutui tyytymään vanhaan teippaukseen ja pehmenee hyvin verkkaisesti.
Leveämpi täysmusta haisi Romaniassa kunnostetulta Toyotan vaihtolaturilta ja tuntui käteenkin jotenkin kummalta.
Kevääseen on vielä matkaa, joten litkut saavat odottaa.