Mites kun on sieraimet niin tukossa että ei pysty ohituksia tekemään rennosti nenän kautta hengittäen kuten asiaan kuuluu? Tappio, oletan?
Printable View
Mites kun on sieraimet niin tukossa että ei pysty ohituksia tekemään rennosti nenän kautta hengittäen kuten asiaan kuuluu? Tappio, oletan?
Luterilaisen angstin mukaan kysymyksestä suora tappio, mutta todellisuudessa vasta, kun ohittaja lipuu, hurahtaa tms. ajaa ohi ja loittonee horisonttiin. Osta nenäsumutetta. :cool:
Joten ei kannata kysellä, tappio tulee kumminkin. Kannattaa vain valmistautua seuraavaan tappioon.
Ajelin maanantaina kotimatkalla kelviä kaikessa rauhassa (n. 25 km/h) kunnes huomasin sivusilmällä kanssatempoilijan saavuttavan minua tien toisella puolen, jalkakäytävällä mummojen, koirien ja lastenvaunujen ohi pujotellen. Lisäsin tietenkin vauhtia sen verran ettei hybrinisti päässyt ohi, mutta mieleeni juolahti kysymys. Onko eri väylillä (autotie, pyörätie, kävelytie) omat sarjat vai osallistuu kaikki yhteen ja samaan tempoon?
^ Mikä on autotie?
Autotie tietenkin.
Anteeksi kun kaivelin vanhoja vuodelta 2011, mutta minun mielestäni ohitettava nainen, erityisesti pyöräilyhousuissa ja mieluiten maantiepyörällä/CC:llä, on ainoa legitiimi syy olla tekemättä nopeaa ohitusta ja jopa hidastaa ja antaa silmiensä levätä hetken.
Sillä taas ei ole mitään tekemistä työmatkatemmon kanssa. Jos jää siihen kuolaamaan ja joku menee ohi; no, on vain yksi sääntö.
Siinä mitataan tosikilpailijan vietti. Kuolaaminen ei ole tekosyy tulla ohitetuksi, mutta legitiimi syy olla ohittamatta liian nopeasti.
Olin eilen lenkillä ja koukkasin rouvan työpaikan kautta poimimassa hänet mukaan, joten paluumatkakin laskettaneen työmatkatempoon. Havaintoja
1) kisaajia on selkeästi enemmän
2) kisa on selkeästi kovempaa
3) yhtä pahalla näyttää edelleen tuntuvan, että nainen ohittaa
Kävin aluksi ajelemassa pari kymppiä metsäteitä lämmittelynä ja sitten kahvipaussin jälkeen rouvan työpaikalle, jotakuinkin samanmoinen siivu eli varsinainen kisa. Täpärillä saikin tuupata ihan reippaasti, etteivät verenhimoiset tuulipuvut alkaneet hyppiä silmille. Yritystä oli, mutta kilpi säilyi tahrattomana. Kotimatkan palauttelin sitten rouvan peesissä ja siinä jouduttiin toki ohitetuksi kun aerotankomiehet eivät antaneet armoa, mutta voi helvettiläinen mitä ilmeitä taas näki kun kuitattiin muutamia puuskuttajia. Yksikin aikamies pillahti ihan taatusti itkuun kun uudenkarhealla Meridallaan (ja naaman väristä päätellen yli 200 pulssilla) jäi ylämäessä naiselle ja maasturimiehelle. Vannoutunut työmatkatempoilija olisi tietysti jättänyt naisen ajelemaan yksin ja edes yrittänyt laittaa aika-ajomiehille kampoihin, mutta itse olin niin nössö, että tyydyin tappioon vähin äänin.
Ei sunsta ole oikeaksi työmatkatempojaksi. Aloita siitä, että laitat tunteet narikkaan...:)
Oikeassa olet. Täytyy varmaan sovitella hametta päälle kun luovutustappion myötä kiveksetkin varmaan kuihtuvat pois...
Tuli kunnollinen kurinpalautus aamulla kun ohi sujahti musta Cervelo Huopalahden aseman tienoilla. Oli jo alkanut hiukan ylpistyä kun ohittelee normityömatkalaisia, tätä vastaan ei ollut mitään jakoa.
Aikamoinen työmatkapyörä :)
Onko kukaan muu huomannu että perustempoilijat perusmarkettifiloillaan vetelee ohi aina jyrkimmissä ylämäissä? Itse menen nimenomaan tosi hiljaa sen yhden jyrkän ylämäen työmatkalla, koska siitä tulevaa hikeä ei saa jäähdytettyä töihin tullessa jos sen menee kovin kovasti, kun on enää puoltoista kilsaa jäljellä.
Tosi monesti käy niin että ihan jokainen mummokin kiskoo mun ohi, mutta sitten sillä puoltentoista kilsan suoralla tottakai itsellä on se 30kmh lasissa, kun hujautan ohi. Eli niiden strategia on ylämäet TÄYSIÄ ja tasaset säästöliekillä. Eihän toi ole kestävää polkemista, vai?
Häviöhän tässä on jo tapahtunut, en minä sitä, mutta mietin vaan että eikö muita haittaa hiestä märkänä puuskuttaminen yhtään? On musta ny kivempaa saapua töihin ja mennä hallin puolelle suht kuivalla päällä. Ois kiva kysyä niijen työkavereilta et haiseeko ne töissä ollessaan paljonkin.
Vahva myski on voittajan "eau de toilette" ja voittaja ei haise, voittaja tuoksuu.
Vaikka nyt offarin puolelle lipeääkin, nämä ylämäkirutistajat vaan vetää trendikästä HIT-treeniä. Ei poista häviötä loittonevan takarenkaan katsojalta.
Onhan meilläkin suihkut, mutta mielummin menen ylämäet hiljempaa ja jätän suihkun väliin. Kyllähän sitä tietenkin aina vähintään pikkasen hiessä on, mutta se imeytyy hyvin työvaatteisiin <3
Oikea työmatkatemmon kingi ei tavisten seurassa edes hikoile? ;) Jos ajaisin työmatkatempoja niin ajaisin kyllä kaikki osuudet täysillä. Muutenhan voi joku mennä ohi. Oikeasti ajan kaikki työmatkani ala-pk:lla eli ei-hikoillen, koska se on harjoituksellisesti paras vaihtoehto.
Sähköllä mennään työmatkatempoa. Ei tarvitse hikoilla. :)
Olen kanssa huomannut että perusfillaristit pinkoo ylämäkeen siihen malliin että tavoitteena on pitää tasanopeus tasavoiman sijaan. Eihän siinä mitään vikaa ole, jos polkee jotain 3km matkaa, mutta 21km matkalla tuo taktiikka alkaisi loppumatkasta uuvuttaa. Aina joskus joku tuollaisessa paikassa vetää käppyräsarvisella ohitse, ja kohta olen peesissä kun tulee alamäki tai suora.
Tänään tuli vedettyä ihan tempolla. Piti kokeilla että vieläkö sykkeet saa kohoamaan, kun viime aikoina on vähän ollut vaisua sen kanssa. Yhdessä kohtaa vaikutti ihan kun vieressä ollut olisi yrittänyt lähteä kisaan mukaan, mutta meikäläine tempaisi pystyyn ja polkasi pari kertaa ja vetäsin usean fillarin letkasta ohitse kerralla. Tuulikin oli yllättävän mukava tänään, vaikka saumaa olisi ollut todella ikävään vastatuuleen, nin vain pienehkö osa kotimatkasta kärsi vastatuulesta.
Tappio aamuliikenteessä! Kova vastatuuli Oulunsalon suoralla ja varjo hiipi silmäkulmaan. Ajattelin, että kuka hullu muka yrittää ohi ;-) Kiristetään nyt hiukan, onkohan juuri oikeasti haluamassa ohi? No olihan se alan mies ku meikän sähkiksestä yrittää ohi ja menikin vielä! Mä ajoin noin 27-30 vastatuuleen ja hurjapää ajoi fixillä vai mikä lie yks vaihteinen kevennetty "formula". No oli vielä yks kikka takataskussa...TURBO -moodi. Pistin kontrollerista isompaa päälle ja ohi. Ajelin jonkin aikaa ja hiljensin takaisin "tour" moodiin. Mietiskelin, vieläköhän jä fiximiehelle menohaluja. Kyllä jäi, sieltähän se taas himputti ohi! Loppumatka piti sitten jutella. Hieno pyörä kuskilla ja tarkaan mietitty yksityiskohdat siihen. Oli myös hyväkuntoinen kuski. Terveisiä sinne Oulunsaloon menevälle hurjalle polkijalle! Tuskin on meikästä haastajaksi ku vaihdan sähkiksen krossariin ja eksyn samalle baanalle :-)
Mä vetäisin eilen ensimmäiset temmot. Mennessä Tuusulasta Vallilaan ei yllättävää kyllä löytynyt varteenotettavaa vastusta lukuunottamatta yhtä vihreätakkisya CC:llään. Mokoma livahti valoista ja minä jäin punaisiin. Muutamaa kilometriä myöhemmin sain saman vihreän takin näköpiiriin, mutta siinä reitit erkani. Amerin risteyksessä vihreitä odottaessa koitin tuimalla katseella haastaa toisen CC-hemmon mäkelänkadun suoralle, muttei osoittanut kiinnostusta.
Kotimatkalla sama meno jatkui. Ogelin aseman kohdalla ohitin yhden CC:n ja hiivin stereotyyppisen tempoilijan beesiin, mutta reitit erkanivat. Kehä III:n jälkeen alkoi hiipiä outo voittamattomuuden tunne, kunnes aivan puskista juuri ennen Ruskeasannan Shelliä kaksi säärikarvaista suhahtivat puolen minuutin välein ohi ylämäkeen...
Puolustukseksi todettakoon, että mulla oli selässä 10kg painoinen tietokonereppu ja ajo oli melko takapainoista. Tangolta polkeminen ei ollut vaihtoehto.
Noh, hävitty mikä hävitty. [emoji15]
Sent from my iPhone using Tapatalk
Aloittelijoiden mokia. Kokeneemmat tietää, että Shellin mäkeen vedetään aina 110 lasissa. Se on tappiopaikkojen klassikko. Samoin kuin Tuomarinkylän tuulitunneli. Pitää osata jakaa voimat oikein, että ehtii palautua tuossa välissä tappioitta.
Ja kaikilla meillä on taakkamme. Toisilla ne ei välttämättä ole selässä. Että siihen ei kannata vedota.