Loppuviikon sääennuste , viileys väistyy ja lämmöt liki kesäisiin . Kiva ! [emoji41]
Lähetetty minun SM-T580 laitteesta Tapatalkilla
Printable View
Loppuviikon sääennuste , viileys väistyy ja lämmöt liki kesäisiin . Kiva ! [emoji41]
Lähetetty minun SM-T580 laitteesta Tapatalkilla
Jees, säästäminen on kannattanut! säästöä on kertynyt :)
Lisäksi kun uudet (homopariskunta, vihkisormukset ukoilla yök)nuket ei kiinnosta ollenkaan, erittäin hyvä :D
Työmaa jokusta listaa vailla valmis ja saan jopa viis-kuus sataa urakkapohjia, mikä lämmittää kyllä mieltä :)
^^ Hyvänen aika, että semmosiakin on.
Viimeviikolla taivasteltiin homo sini- ja mandariinisorsia.
Pahkasian syöksyhampaat tulivat postista eli ergotupit:
https://upload.wikimedia.org/wikiped...x-Warthog2.jpg https://images-na.ssl-images-amazon...._AC_UL115_.jpg
Toivottavasti pyöräni ei kuitenkaan hyökkäile tai pariudu liian innokkaasti... Puolustautuminen lienee joskus OK.
Se, että narttubokkeri kuitennii palasi maisemiin kun oli saanut kauriinpapanat natusteltua. Oli jo kintaitten teko ns aika liki.
Purkutöiden jäljiltä ei löytynyt yllätyksiä. Remontin budjetti saattaa jopa pitää. Todella "open concept" - keittiö oli aika pysäyttävä näky😲
Talviteloilta kaivoin ruohonleikkurit, ajettava 5/2002 isävainaan ostama käynnistyi heti. Pesinkin ,ei se uudelta enää näytä mutta siistyityi kohtuudella. Työnnettävän tulppa piti puhdistaa, olikin varsin paskanen. Ikäänsä en tiedä, käymättömänä romuna sain aikoinaan lahjoituksena, kaasutinrempan silloin tein ja pärisee sekin. Hyvä näin.
Ei muuten kiinnosta jääkiekko, eikä jalkapallokaan yhtään mitään. Eikä muutkaan joukkuelajit.
Mutta mikäs verenpainelukea sai sut hyvälle tuulelle? Mulla on aina aika oudot lukemat , joko se on 250/130 tai sitten toinen ääripää 55 / 35. Kumpikohan on parempi...mä en ole ikinä ollut sellainen "normaalin keskietien kulkija" ja tuskin tulen oleen sitä jatkossakaan...
Joo ja näköjään olen siellä w-clubilla ainoo joka EI tykänny kyseisistä homoukko-nukeista. Kaikki on siellä onnesta sekaisin, ooh ja aah, unelmien täyttymys kiitos Integrity Toys. Ja mä yök. Tosin ilmaisin asian että hyvä juttu mulle, not inspired, ja se on aina hyvä jos ei inspiroi ostaa. Vaikuttaa että kaikki miespuoliset Fashion Royalty-nukkeharrastajatkin on homoja.
6 viikkoa olkapään leikkauksesta ( kiertäjäkalvosin kokonaan revennyt irti ) ja tänään toista kertaa fyssarilla. Sain uudet jumppaohjeet ja poislähtiessä kysyin, saanko jo aloittaa pyöräilyn ? Vähän aikaa fyssari mietti ja sanoi että jos ei painoa tule käsille niin saat, mutta omalla vastuulla.
Kotiin ja sitten pyörällä asioille. Ei tullut ajettua kuin reilut 15 kilometriä mutta voi josses että tuntui hyvältä.
Uusin tulokas (kuningasboa eli se constrictor) oli yöllä vääntänyt tortut ja vaihtanut takkinsa. Ja söi jo viikko sitten. Nämä on hyvät asiat aina noiden öttiäisten kanssa. Tarkoittaa että niillä on ok tilanne ja hyvä olla. Eivät pasko, eivät varsinkaan syö, eivätkä vaihda takkiaan jos ovat kovin stressaantuneita.
LJL tyylinen infopläjäys: Veripytonit voi olla vääntämättä passiivia neljäkin kuukautta vaikka söisivät normaalisti. Varmaan on sit hieno hetki otuksella kun lopulta päättää "käydä pöntöllä". :)
Edit: Tämä otus siis tuo takkinsa vaihtaja (ei siis tuo veripyton mikä oli infopläjäyksessä mainittu):
https://www.dropbox.com/s/moar4o0pb9...0818.jpg?raw=1
Tässä otus vaimon pienellä kädellä. Ja joo, tästä kasvaa se iso usean metrin mittanen otus mikä linkkasin toisaalle.
Aamulenkki kivan lammen ympäri kymmenen kierrosta. Aurinko paistaa ja rauhallinen aamu. Nyt vasta duunin pariin.
Makeat löylyt vanhassa rantasaunassa, kesän ensimmäinen vihta, savusauna-löylyntuoksu ja kylmä järvi.
Tänään tulin metsätöistä ja Uiton tieltä kääntyessäni liuta triatlonisteja ajoi sateessa Kopsuontietä. Hyvä tuuli tuli siitä, että heillä oli asiat paremmin kuin minulla. He olivat säätä uhmaten urheasti lenkillä ja minä heitä kadehtien autossa.
^^^ kiitos Vesa kuvasta, suloinen eläin :) hyvää elämää hänelle t. pirkkalan pikkunahkiainen
...just tuli ilmoitus että mun musta nahkiaiskoru on tulossa huomena. Tai tulee siis 2 korua, toinen nukelle ( jolla on jo villapaita ja muut tehty valmiiksi, se koru siihen eteen vain puuttuu...) ja toinen itselle.
Hammaskiven poisrapsurus. (Ultraääni on pahin kipu, mitä olen koskaan kokenut). Se rapsuttaja on tosi mukava tyyppi.
Okei, saihan ne tosi hyvälle tuulelle kans, kun kuunteli Äidin ja Tädin hihkuntaa puhelimessa..
Kiitos! Innostuneena se välillä aina tutkii terraariotaan, kiipeilee pitkin seiniä jne. Suurimman osan ajasta vetää sikeitä luolassaan. Nämä on järjestään hämäräeläimiä, eli suurin meno alkaa aina kun valot sammuttaa/vähentää niitä illalla ja laittaa terroihin yövalaistuksen päälle. About kaikki lähtee samantien häröilemään pitkin kämppäänsä. Se onkin monesti ollut että oltas lähdössä nukkumaan mutta ei maltakkaan kun jää vain istumaan ja seuraamaan terraarioiden elämää.
Ontopic: No noi otukset saa päivästä toiseen hyvälle tuulelle kun seuraa niiden elämää lasibokseissaan.
Keskustamulkkupuolue menettää 3 000 000 € vuosittaiset puoluetuet. Voitaisiin ottaa loputkin.
Kisun ja Samoojan negatiivisuus on kyllä jo taidetta ja taide ilahduttaa aina.
Dave Lindholmin kappale ”Just about elän (vielä tämän kesän)
Sopii tunnelmiin.
Se oli viimeinen virallinen työpäivä tänään tuossa paikassa. Nyt oli tullut mitat täyteen ja ompas ilo huomata kuinka hyvä ryhti tuli, ilo ja onni takas. Jee. Meikäläinen vaan tarttee säännöllisen muutoksen.
Uudet polkimet pyörään. Taas mukavampi kampeja pyöritellä.
Lähetetty minun Nokia 7.1 laitteesta Tapatalkilla
Kotona laatat alkoivat siirtyä laatikoista lattialle ja seinille.
Koneet ja kalusteetkin ovat saapuneet tontille, epätoivo alkaa
jo vähän hellittää.
Toisille sopii muutos, toisille ei.
Mutta kannatti huomauttaa että tilaamani mustista nahkiaisista toinen oli ruskea, liitin kuvan todisteeksi. Saatan saada uuden mustan nahkiaisen.
^ Jos minua tarkoitit, pakkoremontti lähtöjään kyseessä.
Keittiön muokkaus tuli vaan samaan nippuun teknisten
pakollisten uusintojen myötä, totuttautumista odotellessa.
Uudistus ulkonäöllisesti noudattelee entistä; se kivikasa
keittiön nurkassa sanelee omat vaateensa ja saa uuden
rappauksenkin, kun posket piti siivota vanhoista kaakeleista.
Valoisammat tulevaisuudennäkymät.
Suvivirsi.
Tytär sai nykymallisen oppivelvollisuutensa suoritettua.
Vaikeuksien kautta arvosanojen kohennuskin tuotti hedelmää.
Nyt sitten odotellaan yhteishaun tuloksia.
Vesan käärmeet ovat aivan lumoavia.
Pyöräilykauden avaus sujui odotettua paremmin, veti ihan suun hymyyn.
Huominen nykii poskipusseissa
Tänään, kuten muinakin päivinä, minut sai hyvälle mielelle hauvelit, jotka olivat häntä heiluen ikkunassa katsomassa kun iskä tulee kotiin. Voi sitä kiehnäämistä ja naaman nuolemista, kun oven avasin.
Evakossa ollessamme takapihan linnunpönttö oli saanut asukkaakseen pikkuvarpusparin.
Kova tirskunta kuuluu jo kasvavasta nuorisosta. Etupihan sinitiaisillakin piipitetään jo
kuuluvalla äänellä.
Remonttikin etenee, pahin on jo takana. Keittiö tosin on vielä kesken, kalusteet alkavat olla
jo paikoillaan.
Porvoon ajojen kasapannutuksen (63+km/h vauheista) jälkeen kävin pyörittelemässä crossarilla (pakosta, piti viedä/hakea auto huollosta) ja pystyy jo ajamaan jotenkin, vaikka ensihoitajien veikkaus oli aika paljon synkempi. Asiat vois olla paljon huonomminkin, tai itse asiassa ne on aika hyvin :)
Kokonaisuudessaan onnistunut HSH2019 brevetti. Mikko sanoi maalissa, että sille suunnalle, jonne reitti meni ei juuri rankempaa 600 km reittiä saa jos haluaa pysyä päällystetyillä teillä. Oli henkisesti palkitsevaa urakoida homma maaliin ja pitkästa aikaa ilman ylimääräisiä vaivoja. Yhtä lailla komeat maisemat ilahdutti kun ajoin yksinäni, samoin satunnaiset iloiset kohtaamiset tuntemattomien ohikulkijoiden kanssa. Kirsikkana kakun päällä vanhojen ja uusien brevet -tuttavuuksien kohtaaminen.
Pakko se on miettiä.....kuitenkin olen aika paljon saavuttanu sen jälkeen kun tänne Pirkkalaan 1992 muutin, noin 26-kiloisena rääpäleenä ja lääkäreitten puolesta kuolemaan jo tuomittuna. En olisi itekään uskonut siinä vaiheessa että 10 vuoden kuluttua olen tempoajon Suomen Mestari.
Vaikka ei se elämä mennyt kuten ajattelin ja nyt on hankala vaihe, niin silti.
Olen saanut nuorimman tyttäreni innostumaan lähtemään kävelylenkeille kanssani. Asuu nyt luonani 2 viikkoa kuukaudesta ja silloin käydään aina yhdessä kävelylenkillä. Pikkuhiljaa lisätään nopeutta ja matkan pituutta. Tyttö on ollut ylipainoinen jo pienestä pitäen eikä äitinsä ole millään lailla kannustanut liikkumaan kun ei halua lähteä mukaan mihinkään liikuntajuttuun. Erottiin kun tyttö oli 4 vuotias ja siitä asti on ollut minun luona vain joka toinen viikonloppu. 2 kuukautta sitten aloitettiin viikko viikko syteemi ihan tytön omasta toivomuksesta ja nyt on aloitettu sitten nämä kävelylenkit.
Tyttö sanoi tänäänkin että on ylpeä itsestään lenkin jälkeen.