Siis hieman kuin nuo koiranpaskan levittäjät, kustannuksista piittaamatta haittaavat muiden elämää.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Printable View
Siis hieman kuin nuo koiranpaskan levittäjät, kustannuksista piittaamatta haittaavat muiden elämää.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Huomenta...nyt kun voisi nukkua - niin eipä nukuta. Aloitin siivouksen ( ei imurointia)...
Reilu kuukausi sitten Saarikko uhkasi Keskustan eroavan hallituksesta, jos hallituksen budjettikuri ei pidä ja menokehys ylitetään. No nyt on Keskusta junaillut 300 miljoonan euron apupaketin suomalaisille maatiloille. Joten se siitä Keskustan budjettikurista ja menokehyksestä, ei varmaan yllättänyt ketään.
https://yle.fi/uutiset/3-12362998
Tuo apupaketti menee todella tarpeeseen varsinkin kun se osoitetaan suoraan maatiloille. Ruoka ja energia on niitä asioita joista ei kannata tinkiä omavaraisuuden suhteen varsinkin nyt hankalina aikoina kun energian ja lannoitteiden hinnat on nousseet.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Luumunen
Siitä voidaan vallan hyvin tinkiä että Suomi luopuu rahan lappamisesta gepardihattuisten kehitysmaiden kuninkaiden ökyautojen hankintaan niin että ne ja niiden lihavat jalkavaimot pääsisi ajelulle uudella Rolls-Roycella. Noiden kehitysmaiden auttamiseen pätee vähän sama sääntö kuin spurgujen auttamiseen: Älä anna spurgulle koskaan suoraan rahaa vaan anna tai osta sille vaikka leipää jos haluat auttaa.
Menokehyshän tarkoittaa sitä paitsi koko budjettikehystä eli maataloustuottajien tukeminen ei välttämättä tarkoita menokehyksen ylittämistä vaan sitä että rahaa osoitetaan enemmän tärkeisiin kohteisiin.
Toisaalta kaikkia maataloustukia on perusteltu kautta aikojen huoltovarmuudella. Nyt kun sitten on vähän ropleemia, halutaan lisää rahaa. Se siitä resilienssistä. Entä jos tulisi iso kriisi? Millä kertoimella valtion budjetti pitäisi laittaa maataloustukiin silloin? Riittääkö 10x vai laitetaanko 100x.
Kustannustehokkaampaa olisi lisätä kasvissyöntiä. Ei ole kovin monimutkaista matikkaa se.
Sinänsä huomionarvoista että isoimpia kärsijöitä tässä Ukrainan kriisissä (sikäläisten jälkeen, tietysti) ovat Afrikan maat, jotka ovat riippuvaisia ukrainalaisesta viljasta. Joka jäänee kylvämättä ja puimatta ja votkaksitislaamatta.
Nythän on jo iso kriisi energian hinnan ja lannoitteiden hinnan nousun ja saatavuuden vuoksi jotka kohdistuvat suoraan elintarvikkeiden tuotantoon.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MV
Kasviksia ja viljaa tuotetaan myös Suomessa, ei kasvissyönti mikään ratkaisu ole nykyiseen maatalouden tuotantokustannusten nousuun. VMP.
https://yle.fi/uutiset/3-12352665
^no eikö sitä huoltovarmuutta pidä juuri kriisiä varten olla olemassa? Useasti on nostettu esiin, etä ei ne traktorit ilman polttoainetta kulje, mutta tämä on aina vaiettu hiljaiseksi koska oma maatalous. En tosin väitä, että se huoltovarmuus paranisi, jos oltaisiin tuonnin varassa.
Mutta sen harhakuvitelman voi unohtaa, että olisimme jotenkin omavaraisia.
^^ Huoltovarmuuden kannalta on tärkeintä saada max kalorit+vitamiinit mahdollisimman vähillä ulkomaisilla resursseilla. Silloin tuntuisi järkevämmältä kasvattaa kasveja ihmisruoaksi eikä eläinmille. Eläin kun ei ole ikiliikkuja josta saadaan saman verran energiaa kuin mitä siihen laitetaan, vaan se pieree ja paskoo ja varastoi luihinsa melkoisen osan. Silloin maitotilallisten tukeminen ei ole huoltovarmuuden parantamista vaan suoraa elinkeinotukea esittelevän ministerin kannattajille.
Markkinataloudessa olisi järkevämpää käyttää nuokin rahat verojen alentamiseen.
Eläimen lantahan kierrätetään eli sitä käytetään lannoitteena. Tuskin kukaan perunaa, porkkanaa, lanttua, tomaatteja yms. syö siten että syö myös sen varsiosan. Sama koskee marjapensaita, tuskin kukaan sitä pensasosaa syö. Ainakaan itse en ihan niin täydellistä kasvissyöjää tunne. Kasvitkin tarvitsevat lannoitteita, vettä, valoa ja lämpöä. Lisäksi tyypillisten kasvien hyötysuhde on ihan hiton huono eli ne hyödyntää fotosynteesiä 0.2 - 2% hyötysuhteella, parhaimmillaankin vain 8%. Fotosynteesissä syntyy oheistuotteena happea ja vetyä. Vetyä kasvit käyttävät hiilihydraattien valmistamiseen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MV
Markkinatalous on ihan eri juttu kuin huoltovarmuus tai omavaraisuus. Turha siirrellä maalitolppia siihen. Maatilojen ahdinkoon tukipaketti on enemmän kuin tarpeellinen äkillisesti kasvaneiden tuotantokustannusten vuoksi eivätkä maatilat ole siihen syyllisiä riippumatta siitä mitä ne tuottavat. Varsinkin lannoitteiden osalta syynä on Venäjän hyökkäyssota ja sen asettamat kiintiöt lannoitteiden viennille.
Onneksi hallituksessa on viimein herätty ja oltu yksimielisiä tukipaketista ilman poliittista tai ideologista vääntöä.
Niin siis on huoltovarmuus, ja sen eteen pitää tietysti tehdä toimenpiteitä. Mutta ei mitä tahansa toimenpiteitä. Esim kahvin kasvattaminen ei oikein pelitä, vaikka kyseistä mönjää moni kaipaakin. Vähän arveluttaa ihmisravinnoksi kelpaavan viljan syöttäminen eläimille, joista syödään sitten osa (ja loput rahdataan Kiinaan).
Sitten on erikseen elinkeinoja, joihin nykyinen tilanne vaikuttaa ikävästi. Esim vaikka Venäjälle matkoja järjestävät tai Lada-kauppiaat tai firmat jotka teettää koodausta alihankintana ukrainalaisilla, valkovenäläisillä tai venäläisillä firmoilla (=kaikki IT firmat). Sekä näköjään taas kerran maanviljelijät. Näitäkin voidaan tukea, mutta se ei ole huoltovarmuutta. Tukeminen on syytä tehdä markkinaehtoisesti koska markkinat tietää paremmin kuin Lintilä tai MTK. Lyönpä vetoa että sitten kun sota on ohi ja Ukraina saa pellot kuntoon, MTK et al vaatii taas tukipakettia kun maailmanmarkkinahinnat laskee.
Huoltovarmuutta olisi se, että liikennepolttoaineen hinnan noustessa maanviljelijä kuulee tästä lukiessaan Maaseudun tulevaisuutta, hymähtää ja sanoo puolisolleen että "Kaikkea ne siellä kaupungissa vouhottaa"
Suomi on yksi pienempiä vehnän viejiä maailmassa, ei vehnän viennillä ja viennistä saatavilla tuloilla ole merkitystä suomalaiselle viljelijälle koska suurin osa Suomessa viljeltävästä vehnästä käytetään Suomessa. Viljoista ohra ja erityisesti kaura ovat suomalaisten vientiviljoja. Suomi on toiseksi suurin kauran viejämaa maailmassa. Venäjä ja Ukraina on maailman suurimpia vehnän tuottajia ja myös samalla viejiä. Ruis on toinen Suomen tärkeimmistä leipäviljoista ja senkin suhteen Suomi on hyvin omavarainen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MV
Maataloudessa käytettyjen polttoaineiden osalta toki yksi tapa olisi ollut laskea maatalouden tuotantokustannuksia laskemalla polttoaineveron hintaa. Tämän kohdistaminen pelkästään maatiloihin olisi ollut yksi lisäpalikka systeemiin. Sama vaikutus saadaan maatiloja tukemalla ilman että tarvitsee viritellä mitään lisäpalikkaa. Veroista tai lainalla maatilojen tukipaketti kuitenkin rahoitetaan.
Hyvin harvoilla maatiloilla on maksuvalmiutta (käteiskassaa) niin että ne nyt pystyisivät reagoimaan äkilliseen lannoitteiden ja polttoaineiden hintojen nousuun. Kuolleena syntynyt ajatus että joskus myöhemmin maatiloille annettaisiin verohelpotuksia.
Ruuan tuotanto ja siihen liittyvä huoltovarmuus yhdistettynä omavaraisuuteen on totisesti tärkeää. Ilman ruokaa ihminen ei kovin pitkään elä ja nykyisen kaltaisen urbaanin ihmisen voi olla vaikea sopeutua siihen että joutuu itse hommaamaan ruuan raaka-aineet esim. luonnosta. Tarvittaisiin ihan hillittömän isot varastot ja jotkut erittäin kehittyneet säilytysmekanismit jos kotimaista ruuan tuotantoa ei olisi. Lisäksi aika monelle ihmisille itseni mukaan luettuna ruuan raaka-aineiden tuoreus on aika merkittävä tekijä. Aika harva syö esimerkiksi useita kuukausia tai useita vuosia vanhoja pakastimessa olevia kasviksia.
Kyllä kai vehnän hinta maailmalla vaikuttaa kotimaisiinkin hintoihin. Jos leipomo saa ukrainalaista murto-osalla siitä mitä kotimaista niin kummankohan valitsee?
Huoltovarmuuden kannalta olisi kaikkein tärkeintä saada maatalouden toiminnot fossiilivapaiksi mielellään viimeistään vuonna 1996. Siihen löytyy kyllä keinoja, ei tosin tuolla aikataululla.
Polttoaineen hinta voi kasvaa vielä reilusti, mahdollisesti jopa yli kolmen euron. Silloin verotonkin hinta olisi yli pitkän ajan keskiarvon. Parempi päästä eroon koko pa**asta.
Enkä siis vastusta suomalaista maataloutta ollenkaan. Ihmettelen vain näitä tuki- ja hallintohimmeleitä, joilla kurjistetaan maatalousyrittäjien asemaa kohtuuttomasti.
Leipomot harvemmin ostaa niitä viljan jyviä suoraan tuottajilta vaan siinä välissä on ns. mylly tai joku muu vastaava laitos joka jalostaa sen viljasta saatavan jyvän leipomoille käyttökelpoiseksi eli valmistaa viljan jyvästä jauhoa. Myllyjen ja viljan viljelilijöiden välillä on sitten sopimus jossa määritellään mm. viljasta saatava hinta, viljan laatuluokka, viljan määrä yms. sopimusehtoja. Nämä sopimusehdot eivät suinkaan vaihtele päivittäin vaan niitä tarkistetaan todennäköisesti vuosittain.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MV
Maailmanmarkkinahinta tottakai vaikuttaa näihin osto/myyntisopimuksiin mutta ei ne merkittävästi muutu jos globaalissa mittakaavassa eli maapallon laajuisesti ei tapahdu suurta katovuotta/vuosia.
Sitten on vielä siemenviljan viljelijät joilla on myös sopimukset siemeniä jalostavien laitosten kanssa. Siemen on siis viljan siemen joka keväällä tai syksyllä kylvetään maahan ja josta kasvaa sitten viljan korsi jonka päässä on ne viljan jyvät monistuneena siitä siemenestä (tähkä). Siemenviljoihin liittyy myös laatuvaatimukset ja EU säädökset. Jos siemenviljasato esim. Suomessa on huono niin EU voi sallia tilapäisesti alemman laatuluokituksen (huonompi itävyys) omaavan siemenviljan myynnin.
Kaikkiin ym. viljelyihin liittyy sitten huoltovarmuusvarastointi. Siemenviljan varastointi on tärkeämpi koska sen puute voi vaikuttaa siihen että satoa ei pääse syntymään Suomessa niin paljon ja ollaan tuonnin varassa. Siitä siemenviljasta voi kilpailu olla kovaa jos muuallakin maailmassa siemenenviljely on epäonnistunut jolloin hinta nousee. Niistä viljan siemenistä kasvaa korsia joiden päässä on tähkiä ja yhdessä tähkässä voi olla kymmeniä jyviä. Jokainen tajuaa kuinka iso merkitys siemenviljalla on liittyen jyvien määrään.
Mun mielestä maatalouden tukipaketilla pelastetaan nyt maataloustuottajia konkurssilta eli siltä kurjistumiselta ja samalla taataan kotimaisen viljan (jyvät, siemenet) saatavuus. Suomessa muuten on semmoinen laitos kuin elintarviketurvallisuusvirasto joka mm. yrittää pitää huolta siitä että siemenviljaa on tarjolla riittävästi ja sen laatu eli itävyys on hyvä.
Aurinko, se on kaunis, jopa veren värjäämällä kankaalla jolle on sisuskalut lössähtänyt. Aurinko on kaunis vaikka seinälle olisi aivot roiskittu, kirkko poltettu ja maa olisi savuava raunio jonka kylmissä varjoissa monet nyyhkyttävät peloissaan.
Sillä lailla,
Keräilyharrastus, eläinten tarkkailu, television katselu tai matematiikan harrastaminen olivat sellaisia vapaa-ajanviettotapoja, joita pidettiin tylsän ihmisen merkkeinä.
t.tylsä ihminen
kuinka vaikeaa on laittaa ne takavalotkin päälle pimeällä, vaikka ajajalle on siitä sanottu? no, jästipäät on jästipäitä..
^ Vilkku kiertoliittymästä poistuttaessa. Ruåtsalaiset vilkuttavat jo sinne sisäkeirrollekin. Täällä ei vaan voi...
Eipä Aamulehti taaskaan tullut aamulla. Onkohan tänä vuonna kymmenes kerta kun soittelen postin varhaisjakelun asiakaspalveluun tästä asiasta...
^ usein on niin pieni kierros että vilkku pitää laittaa heti tultuaan, jos meinaa ensimmäisestä erkanevasta väylästä poistua...
Autokauppiaat. En tiedä mikä siinä on, mutta autokauppojen teko ei vielä 2020-luvullakaan eroa hevoskaupoista. Koko ajan on se fiilis, että sinua kusetetaan. Tai oikeastaan että paljonko sinua kusetetaan. Pyysin vaihtotarjousta uuteen autoon useammastakin liikkeestä ja tarvittavan välirahan ero parhaan ja huonoimman tarjouksen välillä on yli 9 k€. Ja sitten autokauppias vielä harmistuu, kun pyydän tarjousta muualta, kuin ”oman alueen” liikkeestä. Ja kohdeauto kaikissa sama tehdastilausvärkki.
En tiedä automyyjien palkoista, mutta mulle yhdeksän tonniakin on jo rahaa…
No siitähän nimenomaan on kysymys. Käsittääkseni autokauppiailla on erittäin vahva provisio palkkaus ja kaikki mitä saa työnantajan minimikatteen päälle nyhdettyä menee paremmalla prosentilla omaan taskuun.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
Vilkun käyttö ainakin täällä on hyvin usein sellaista, että vilkku laitetaan päälle vasta kun ollaan jo kääntymässä. Liikenneympyröitä täällä ei ole, vaikka tarvetta olisi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Köfte
Olen käsittänyt, että nykyään uusautomyynti ja käytettyjen kauppa ovat erillisiä kaikilla toimijoilla. Eli myyntireiska saanee provikkansa sen uuden myydyn mukaan. Mutta varmasti on muitakin kompensaatiomalleja.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jami2003
Toisaalta en niin kauheasti jaksa huolehtia muiden rahoista. Omissakin tarpeeksi jo hommaa.
Se että tuolla eräässä ketjussa homma lähtenyt taas hieman lapasesta.
a. postimaksut nousee 1.4. alkain > palvelu huononee, sillä:
b. ( lausutaan böö) postia jaetaan vuorotellen ma-ke-pe/ ti-to
Sanomalehdet jaetaan aamulla ( tosin ei ole aina jaettu, tänä vuonna soittanut kun Aamulehti ei tullut, 9 kertaa. Ja maksullinen palvelunumero, tietysti ) jää nähtäväksi.
..joo huomenta, laitoin herätyskellon soimaan - mutta ei näköjään sitten toiminu ( ei ole ensimmäinen kerta kun...) ja jäi Hannu Hautala-ohjelma näkemättä.
Äiteekin oli soittanut...ja joku vaan nukkuu.
Onneksi voi katsoa ( jos sekään nyt sitten toimii ) yle areenasta, ja minulla on kyllä kirja kyseisestä aiheesta.
ps. ja sitten vaikka miten olen itelleni sanonu että älä vertaa ajamisiasi miesten lenkkeihin...jaa joku ajanu 93km, mä sain kokoon vain 82km. Ei pääse tiikeri raidoistaan eikä nahkiainen kidusaukoistaan..
kerrostalon äänet, joillakin kovaäänistä "toimintaa"...kunhan ei olisi joku nymfo, se nimittäin ei ole hauskaa kuunneltavaa.
kokemusta alakerrassa asuneesta seksityöläisestä, joka ulisi kuin syötävä.
Että Kuopiossa sattuneen ketjukolarin syyksi arveltiin lehden mukaan "huonoa näkyvyyttä". Mystinen juttu, meidän parkkipaikalla on öisin huono näkyvyys 2/3 vuodesta, eikä autoille ole sattunut mitään.
^ kova kiire ja pitää päästä ohitte, vaikka olisi huono näkyvyys. Sitä näkee joka pitemmällä autoilureissulla. Ja sitten toi tie numero 11 Porintie on niin vaarallinen. Ei se tie kenellekään mitään tee, makaa siinä paikallaan vaan.
Juustonhimo. Piti höylätä viipaleita palkkarivoikkareille, mutta vetelin niitä suoraan suuhun toistakymmentä kappaletta.
^ Pisteet siitä että juustoa piti höylätä. Mä olen sellainen halpa snobi joka hieman halveksuu valmiiksi viipaloidun juuston syöjiä, vaikkei itsekään sokkotestissä erottaisi kumpi on kumpaa.
(Huvittaisi arvata mitä juustoa syötiin. Ei ainakaan mitään kevytjuustoa. Eikä edamia. Mahdollisesti goudaa. Mutta olen rohkea ja veikkaan Valion Maasdamia!
Minua ei yllättänyt että sekin oman lähilatuni osa joka olisi ollut hiihtokunnossa on kävelty maanantaina pilalle.