2025 uutuuksia

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti El-Carpaso

Kyllä sen pitäisi olla oikein. Eronahan tuossa on, että jos etuhaarukasta laitetaan roikkumaan jotain, on kyseessä ns. välitön voima. Kiihtyvyydessä (tai hidastuvuudessa) voimaa tulee määrätyssä ajassa. Hidastuminen sekunnissa 30-0 km/h aiheuttaa merkittävästi enemmän voimaa kuin sama vauhdin pudotus kymmenessä sekunnissa. Tuossa on myös se, että 60kg painon ripustaminen haarukasta on tosi epätyypillinen rasite rungolle, koska tuollaisia jarrutuksia ei tehdä ihan joka päivä.

---

Koitin jo tossa aikaisemmin varovasti viitata etukiekon haarukkaan synnyttämään vipuvarteen. Etkö tuossa laske vain sen, että millainen voima syntyy x massaisen kappaleen ja alustan väliin eli tässä tapauksessa renkaan alapintaan kohdistuva voima? Todellisuudessa jarrutuksen aiheuttama voima siirtyy haarukan alapäähän kiekon välityksellä, jolloin jarrutuksesta haarukan alapäähän ja sitä kautta runkoon kohdistuvan voiman määrään vaikuttaa myös kiekon säde.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti JKO17

Spessun mukaan myös jäykkyysarvot ovat jotakuinkin samoilla tasoilla.

---

Jos rungot on tehty yhtä jäykiksi, niin silloinhan mitään havaittavaa eroa niiden välillä ei voi olla. Tai teoriassa ainoa ero voi olla siinä, että alumiini ja hiilikuitu resonoi eri taajuuksilla ja hiilikuitu vaimentaa resonointia tehokkaammin kuin alumiini, mutta en osaa sanoa, että onko tuolla mukavuuden kannalta käytännössä oikeasti merkitystä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Jos rungot on tehty yhtä jäykiksi, niin silloinhan mitään havaittavaa eroa niiden välillä ei voi olla. Tai teoriassa ainoa ero voi olla siinä, että alumiini ja hiilikuitu resonoi eri taajuuksilla ja hiilikuitu vaimentaa resonointia tehokkaammin kuin alumiini, mutta en osaa sanoa, että onko tuolla mukavuuden kannalta käytännössä oikeasti merkitystä.

---

Tässä kai ollaan rungonteon ytimessä. Sulkeeko mukavuus ja jäykkyys toisensa pois. Mun mielestä ei. Eli voidaan suunnitella esim. keskiön seudulta jäykkä runko eikä se siltikään tunnu ajaessa kovalta.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti maalinni

F=ma

Kiihtyvyys:

v=30km/h=8,33m/s

Eli a=8,33m/s / 1s = 8,33m/s^2

Joten

F=72kg * 8,33m/s^2 = 600N

Ihan peruskoulun fysiikkaa

---

Mä olen nähnyt jossakin artikkelissa fillarin molemmilla jarruilla jarrutettaessa kuivalla asfaltilla maksimihidastuvuudeksi 0,4-0,7g riippuen kuskin taidosta yms. eli jossakin 600N:n molemmin puolin liikutaan riippuen tietenkin kokonaismassasta.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Sinällään, jos sulla on fysiikka paremmin hallussa niin olisi mielenkiintoista tietää, että millaisia kiertovoimia rungon ”nivelpisteisiin” kuten vaikkapa istuinputken ja vaakaputken risteyskohtaan syntyy, kun esim. 70 kg kuski pomppii tärinän vaikutuksesta satulan päällä ja satula on 25 cm vipuvarren päässä. Samoin, rungon etupäähän syntyvät voimat, kun sama kuski tärisee tangon päällä ja etukekon ja -haarukan muodostama vipuvarsi on huomioitu. Tarkastihan noita on melkolailla mahdoton laskea, kun kiihtyvyyksiin vaikuttavia muuttujia on liikaa, mutta summittainenkin arvio olisi mielenkiiintoinen.

---

joku MBS-tyyppi mallintamaan

Minulla oli 2-3 vuotta sitten vuoden kestävä pyöränvaihtoprojekti, jossa täysin samoilla komponenteilla (pl. satulatolppa) ajoin/rakensin seuraavat hiilarirungot; vanhan mallisen Orbea Aeron, Trek Emonda SL:n, Giant Propel my2023 ja Cannondal Supersix evo 2023:n.
Oma tuntemuksen oli että hiilari oli materiaaliltaan selkeästi jäykin ja tuntui kovimmalta ajettaessa, ja pehmeimmän ajotuntuman antoi hiilikuitu.



brosciencea Allez vs Tarmac

https://www.youtube.com/watch?v=iOWH9O_r-KI

Tour magazin on ainakin tehnyt vertailun Allez sprint vs tarmac 6 (maksumuurin takana).

Jos materiaaleista ja niiden ominaisuuksista pyörissä on kiinnostunut, niin bikeradarilla on hyvä podcast sarja jossa yleisellä tasolla /ymmärrettävästi kerrotaan eri materiaaleista.

Haastateltavat ovat asiantuntijoita omalla alalla/materiaalin osalta
alumiini: D Aluisio Specialized ja Cannondale
teräs: Tom Ritchey, Ritcheyn perustaja
hiilikuitu; Jake Pantine, Enve
titaani:Jon Cariveau, Moots

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Sivustakatsoja

Mä olen nähnyt jossakin artikkelissa fillarin molemmilla jarruilla jarrutettaessa kuivalla asfaltilla maksimihidastuvuudeksi 0,4-0,7g riippuen kuskin taidosta yms. eli jossakin 600N:n molemmin puolin liikutaan riippuen tietenkin kokonaismassasta.

---

Edelleen kysymys kuuluu, että mihin kohtaan tuo 600N voima kohdistuu silloin, kun kyseessä on jarruttava polkupyörä eikä testipenkki, jossa rasitus kohdistetaan suoraan haarukan päihin?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Koitin jo tossa aikaisemmin varovasti viitata etukiekon haarukkaan synnyttämään vipuvarteen. Etkö tuossa laske vain sen, että millainen voima syntyy x massaisen kappaleen ja alustan väliin eli tässä tapauksessa renkaan alapintaan kohdistuva voima? Todellisuudessa jarrutuksen aiheuttama voima siirtyy haarukan alapäähän kiekon välityksellä, jolloin jarrutuksesta haarukan alapäähän ja sitä kautta runkoon kohdistuvan voiman määrään vaikuttaa myös kiekon säde.

---

Jaa nyt ymmärrän mitä tarkoitat. Runkoon kohdistuvaan voimaan kyllä varmasti vaikuttaa kiekon ja haarukan joustot ja toisaalta myös renkaan kompressio ennen voiman siirtymistä runkoon. Mutta toisaalta se tarkoittaa, että tuossa 30-0km/h jarrutuksessa runkoon kohdistuu itseasiassa vähemmän kuin 600 newtonia, koska osa siitä uppoaa haarukan, kiekon ja renkaan joustoihin.

Jos tuo aiemmin mainittu polkupyörän 0,7 g:n enimmäishidastuvuus pitää paikkansa, niin 72kg kuskilta ei ole edes mahdollista tuottaa 600 newtonin voimaa hidastamalla, koska 30-0km/h sekunnissa on 0,85 g:tä. Noin 0,7 g:tä olisi 25-0km/h sekunnissa tai 6,86 m/s^2, jolloin voima on 500 newtonia
Jos lasken omilla strategisilla mitoilla, niin meikäläisen tuottama hidastuvuusvoima olisi tuolla 0,7 g:llä 833 newtonia, eli sillä todennäköisesti saisi 600 newtonia runkoon asti. Toisaalta enpä kyllä muista koskaan vetäneeni noin rivakkaa pysähdystä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Edelleen kysymys kuuluu, että mihin kohtaan tuo 600N voima kohdistuu silloin, kun kyseessä on jarruttava polkupyörä eikä testipenkki, jossa rasitus kohdistetaan suoraan haarukan päihin?

---

Jos rengasta vedetään taaksepäin 600 N voimalla siitä kohdasta, jossa rengas koskettaa tien pintaa, siitä aiheutuu emäputken alalaakerin kautta emäputken alaosaan taaksepäin vaikuttava voima, joka vipuvaikutuksen vuoksi on moninkertainen 600 Newtoniin verrattuna. Vastaavasti emäputken ylälaakerin kautta emäputken yläosaan kohdistuu voima eteenpäin. Tätä voi miettiä vaikkapa niin, että laittaa rautakangen haarukan paikalle ja tien pinnan kohdalta painaa 600 N voimalla taaksepäin. Emäputkeen kohdistuu sen pituudesta riippuen jopa tuhansien Newtonien suuruinen voima.

Jep. Ja tuosta voi hissukseen mietiskellä onko se keventely expanderi oikea valinta, vai kannattaisiko kuitenkin pidentää expanderi ylälaakerin alle asti, varsinkin jos painoa on kuskilla enemmän.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Edelleen kysymys kuuluu, että mihin kohtaan tuo 600N voima kohdistuu silloin, kun kyseessä on jarruttava polkupyörä eikä testipenkki, jossa rasitus kohdistetaan suoraan haarukan päihin?

---

osa on tietenkin takakiekon kautta, kun molemmilla jarrutetaan. Pelkällä etujarrulla jossain 0,35-0,4g. Mulle ei ole sattunut silmiin millä tavalla voimat jakautuvat levyjarru vs. vannejarru.

Vannejarrun tapauksessa voima kohdistuu ilmeisen tasapuolisesti kumpaankin haarukan jalkaan, levyjarrussa epäsymmetrisesti.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti plr

Jos rengasta vedetään taaksepäin 600 N voimalla siitä kohdasta, jossa rengas koskettaa tien pintaa, siitä aiheutuu emäputken alalaakerin kautta emäputken alaosaan taaksepäin vaikuttava voima, joka vipuvaikutuksen vuoksi on moninkertainen 600 Newtoniin verrattuna. Vastaavasti emäputken ylälaakerin kautta emäputken yläosaan kohdistuu voima eteenpäin. Tätä voi miettiä vaikkapa niin, että laittaa rautakangen haarukan paikalle ja tien pinnan kohdalta painaa 600 N voimalla taaksepäin. Emäputkeen kohdistuu sen pituudesta riippuen jopa tuhansien Newtonien suuruinen voima.

---

Juurikin tätä tarkoitin ja tästä mulla on ihan käytännön kokemustakin, kun yritin rautakangella oikoa kolarin seurauksena banaaniksi mennyttä emäputkea. Emäputki ei sillä tapaa suoristunut, mutta vaaka- ja viistoputkiin sai taipumaa aikaiseksi ihan helposti.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Sivustakatsoja

osa on tietenkin takakiekon kautta, kun molemmilla jarrutetaan. Pelkällä etujarrulla jossain 0,35-0,4g. Mulle ei ole sattunut silmiin millä tavalla voimat jakautuvat levyjarru vs. vannejarru.

Vannejarrun tapauksessa voima kohdistuu ilmeisen tasapuolisesti kumpaankin haarukan jalkaan, levyjarrussa epäsymmetrisesti.

---

Mun käsittääkseni jarrun tyypillä tuossa ei ole isommalti väliä. Merkitsevää on tien pinnan ja emäputken alapään välinen etäisyys eli haarukan pituus + kiekon (renkaineen) säde.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti JKO17

Jos materiaaleista ja niiden ominaisuuksista pyörissä on kiinnostunut, niin bikeradarilla on hyvä podcast sarja jossa yleisellä tasolla /ymmärrettävästi kerrotaan eri materiaaleista.

Haastateltavat ovat asiantuntijoita omalla alalla/materiaalin osalta
alumiini: D Aluisio Specialized ja Cannondale
teräs: Tom Ritchey, Ritcheyn perustaja
hiilikuitu; Jake Pantine, Enve
titaani:Jon Cariveau, Moots

---

Näistä jutuista löytyy varsin paljon tieteellisiäkin artikkeleita, esim tuolta: https://www.academia.edu/search?q=Bi...rame%20comfort. Kirjautumalla pääsee lukemaan ilmaiseksi.

Tuossa listauksen ensimmäisen artikkelin mallinnuksessa on osoitettu, että pyöreäputkisessa polkupyörän rungossa satulaputken ulkohalkaisijalla on suurin vaikutus mukavuuteen. Materiaali ja seinämävahvuus vaikuttavat myös, mutta ovat toissijaisia. Jos vertaillaan identtisiä (ulkohalkaisija + seinämäpaksuus), on hiilikuitu jäykin ja alumiini joustavin.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Mun käsittääkseni jarrun tyypillä tuossa ei ole isommalti väliä. Merkitsevää on tien pinnan ja emäputken alapään välinen etäisyys eli haarukan pituus + kiekon (renkaineen) säde.

---

Haarukan dropouttien kautta koko hidastava voima on välitettävä, kun ei muutakaan reittiä ole jos pelkällä etujarrulla jarrutetaan.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Juurikin tätä tarkoitin ja tästä mulla on ihan käytännön kokemustakin, kun yritin rautakangella oikoa kolarin seurauksena banaaniksi mennyttä emäputkea. Emäputki ei sillä tapaa suoristunut, mutta vaaka- ja viistoputkiin sai taipumaa aikaiseksi ihan helposti.

---

Siis joo totta, noinhan se tietenkin menee.

Toisaalta jos palataan siihen alkuperäiseen videoesimerkkiin, niin siinä simuloitiin haarukkaa huomattavasti jäykemmällä tangolla, eikä mukana ollut kiekkoa tai rengasta jakamassa voimaa. Tangon päähän eli simuloituun haarukan päähän tuotettiin 600 newtonin voima, mikä tarkoittaa, että polkupyörällä ajettaessa renkaan, kiekon ja haarukan läpi vastaavan voiman tuottaminen runkoon on todella haastavaa.

^käsittääkseni polkupyörän hidastuvuudet ovat todellisessa koetilanteessa mitattuja, joista voidaan laskea tarvittava voima, joka olisi riippuen kokonaismassasta 600 newtonin luokkaa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Sivustakatsoja

Haarukan dropouttien kautta koko hidastava voima on välitettävä, kun ei muutakaan reittiä ole jos pelkällä etujarrulla jarrutetaan.

---

Et selvästikään ole tarpeeksi ratasaivo :) Ainoa emäputken kautta runkoon kohdistuvaan voimaan (olennaisesti) merkitsevä seikka, on sen vipuvarren pituus, jolla emäputkea väännetään eli haarukan pituus + kiekon säde.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Sivustakatsoja

^käsittääkseni polkupyörän hidastuvuudet ovat todellisessa koetilanteessa mitattuja, joista voidaan laskea tarvittava voima, joka olisi riippuen kokonaismassasta 600 newtonin luokkaa.

---

Se videon testiasetelma oli siis sellainen, että hydraulisylinteri nytkyttää runkoa etuhaarukan pituisella varrella 600 newtonin voimalla edestakaisin. Ei ollut mitään todellisessa koetilanteessa mitattua. 600 newtonin voima on todennäköisesti määritetty jossain ISO-standardin testiprotokollassa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti El-Carpaso

Oliko molemmissa siis sama satulatolppa ja samanverran tolppaa esillä? Ja molemmissa oli samat kiekot?

---

Kiekot samat. Tai ei siis ihan samat koska vaihdoin maantiepyörään uudet ja kaupunkipyörässä on maantiepyörän vanhat kiekot. Mutta eroa on silti vähän ja noilla vanhoilla kiekoilla on sen verran monta sataa tuntia alla, että muistikuva tuntumasta molemmilla pyörillä on kyllä varsin hyvä.

Satulatolppa on eri, toisessa on kuitutolppa, toisessa alumiininen. Niistä varmasti tulee eroa. Mutta eron rungoissa tuntee sen verran selkeästi myös käsissä ja jaloissa, että tolpan erosta ei ole kyse.

Joka tapauksessa tuo esimerkki ei ole väite materiaalien eroista vaan runkojen eroista. Vaikka teoriassa samoilla materiaalivahvuuksilla alumiini ja kuitu eroaisivat, mikään valmistaja ei käytännössä valmista runkoja samoilla vahvuuksilla eri materiaaleista. Vaikka alumiini olisi materiaalina kuitua pehmeämpää, runkoa joutuu vahvistamaan valmistustekniikan, kustannusten, turvallisuuden, tms takia joistain kohdista, jolloin lopputulos voi käytännössä olla jäykempi.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Mun käsittääkseni jarrun tyypillä tuossa ei ole isommalti väliä. Merkitsevää on tien pinnan ja emäputken alapään välinen etäisyys eli haarukan pituus + kiekon (renkaineen) säde.

---

Vannejarru jarruttaa pitkällä vipuvarrella (kiekon halkaisija), levyjarru lyhyellä (jarrulevyn halkaisija). Koska jarrusatula on kiinnitetty toispuolisesti, levyjarru aiheuttaa haarukkaan siksi sekä suuremman vääntövoiman että epätasaisemman (kiertävän) voiman. Levyjarrusta syntyy tämän vuoksi haarukan rakennetta selkeästi enemmän rasittava voima.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti plr

Jos rengasta vedetään taaksepäin 600 N voimalla siitä kohdasta, jossa rengas koskettaa tien pintaa, siitä aiheutuu emäputken alalaakerin kautta emäputken alaosaan taaksepäin vaikuttava voima, joka vipuvaikutuksen vuoksi on moninkertainen 600 Newtoniin verrattuna.

---

Vipuvarrestahan tuossa on tietysti kyse. Ja sen vuoksi haarukka niiaa aina jonkin verran jarruttaessa. Alumiinin haaste on, että toisin kuin kuitu, metallimuistin takia metallista tehty haarukka ei koskaan palaudu täydellisen samaan tilaan. Ajan myötä metalli väsyy. Ja tämä on syy siihen, että mikäli ostat alumiinirungon, sekin toimitetaan useimmiten kuitukeulalla.

Juu levyjarrusta syntyy itse haarukkaa enemmän rasittava voima, mutta siihen millainen voima syntyy emäputkeen vaikuttaa vain vipuvarren pituus. Uskokaa nyt jo :)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Jos rungot on tehty yhtä jäykiksi, niin silloinhan mitään havaittavaa eroa niiden välillä ei voi olla. Tai teoriassa ainoa ero voi olla siinä, että alumiini ja hiilikuitu resonoi eri taajuuksilla ja hiilikuitu vaimentaa resonointia tehokkaammin kuin alumiini, mutta en osaa sanoa, että onko tuolla mukavuuden kannalta käytännössä oikeasti merkitystä.

---

Jotakuinkin ja spessun ilmoituksen mukaan.

Muuten käsittääkseni on ainakin kohtuullinen yhteisymmärrys siitä, että hiilikuitu materiaalina ja käyttötapoineen antaa laajimman mahdollisuuden vaikuttaa rungon ominaisuuksiin. ja jäykkyysprofiiliin eri suunnissa
D Aluisio, joka on suunnitellut Caadin ja Allezin myöskin myöntää, että alumiini on hyvä materiaali ja sillä saadaan hyvä lopputulos, mutta hiilarissa on em. johdosta "materiaalietu.

Niinhän se on, että hiilaristakin voi tehdä huonoja runkoja. Mutta luulen, kyllä että siitä voi tehdä parempia kuin alumiinista ikinä. Pelkkä hiilari ei siis tee autuaaksi.

^ Mikä on paremmuuden määritelmä tässä yhteydessä? Jos tavoitteena on tehdä kisakäyttöön kuluttajahinnaltaan 2000 euron maantierunko, joka on pienehkön valmistajan resursseilla toteutettavissa ja joka ei ole Kauko-Idän open mold -kataloogirunko ja on ominaisuuksiltaan (keveys, jäykkyys, mukavuus, kestävyys) mahdollisimman hyvä, niin mistä materiaalista syntyy paras lopputulos?

Metallien 3D-tulostaminen tulee muuttamaan aika paljon sitä, miten metallirunkojen ominaisuuksia pystytään manipuloimaan profiilien muotojen ja materiaalipaksuuksien avulla versus entisaikojen putkirungot. Myös kustoimointimahdollisuudet tulevat olemaan lähes rajattomat. Toistaiseksi 3D-tulostamisen kanssa ollaan lähinnä siinä, että kyetään tekemään metallirunkoja, jotka ulkonäöllisesti apinoi kuiturunkoja, mutta aikaa myöten tulostamisen mahdollisuuksia varmastikin opitaan hyödyntämään paremmin ja money no cost -tyyppisiä runkoja aletaan valmistamaan metalleistakin enemmän kuin pitkään aikaan.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti JKO17

D Aluisio, joka on suunnitellut Caadin ja Allezin myöskin myöntää, että alumiini on hyvä materiaali ja sillä saadaan hyvä lopputulos, mutta hiilarissa on em. johdosta "materiaalietu.

---

Tähän liittyen vähän ehkä kannattaa kuitenkin muistaa sekin, että joka kerta, kun Spessun tai minkä tahansa brändin suunnittelija avaa suunsa, kyse on myös markkinoinnista. Se toki on varmastikin faktaa, että alumiinista ei millään keinoilla saa yhtä kevyttä ja jäykkää kuin hiilikuidusta, joten siinä mielessä hiilikuitu on ylivertainen materiaali.

Teollisen mittakaavan 3D tulostusta odotellessa, ei taida olla vielä ihan todellisuutta?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti maalinni

Teollisen mittakaavan 3D tulostusta odotellessa, ei taida olla vielä ihan todellisuutta?

---

On todellisuutta ja kätetään ihan sarjavalmisteisissa tuotteissa. Hintalappu on vaan sen verran korkea, että kuluttajatuotteissa menetelmiä ei vielä ainakaan laajassa mittakaavassa käytetä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti PTuru

On todellisuutta ja kätetään ihan sarjavalmisteisissa tuotteissa. Hintalappu on vaan sen verran korkea, että kuluttajatuotteissa menetelmiä ei vielä ainakaan laajassa mittakaavassa käytetä.

---

Ok, joo ja tarkoitin juurikin pyöräteollisuutta ja koko rungon tulostamista järkevään hintaan. Itse kyllä himoitsen 3D tulostettua titaani- tai teräsrunkoa, että eikun vaan tehdasta pystyyn.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti maalinni

Teollisen mittakaavan 3D tulostusta odotellessa, ei taida olla vielä ihan todellisuutta?

---

Joo ja sen takia otinkin sen kustannusaspektin mukaan hyvyyden määritelmään. Jos Trumpin tullisekoilut jatkuu, voi nekin potkia monenlaisia innovaatioita eteenpäin. Kuiturunkojen hinnat karkaa nopeasti pilviin, jos niitä pitää alkaa valmistamaan länsimaisin työehdoin. Jos hyvyyden määritelmään otetaan mukaan myös eettisyys ja ekologisuus, niin vaaka kääntyy vielä helpommin metallirunkojen suuntaan.

Kun tämä runsaasti versonnut keskustelu lähti liikkeelle siitä Standertin uudesta alumiinisesta, Italiassa italialaisista putkista tehdystä maantiekisarungosta, niin edelleen olen sitä mieltä, että se on hyvä ja rohkea veto. Toivottavasti sille riittää kaupallista potentiaalia. Käsittääkseni niitä aikaisempia vastaavalla konseptilla tehtyjä cx- ja sorakisarunkoja ne on saaneet myytyä.