Maantiellä ajelin vähänsen kun ei tarvii reiluun kuukauteen taas..... :). Välillä kovempaa repien.
Edit: Oho, koska ajoit viimeksi, mutta tulinkin tänne. En jaksa vaihtaa....
Söin patongin ja join oluen.... näin niin kuin aiheeseen liittyen.
Printable View
Maantiellä ajelin vähänsen kun ei tarvii reiluun kuukauteen taas..... :). Välillä kovempaa repien.
Edit: Oho, koska ajoit viimeksi, mutta tulinkin tänne. En jaksa vaihtaa....
Söin patongin ja join oluen.... näin niin kuin aiheeseen liittyen.
Siirsin koiranpaskapussiin verhotulla kätöselläni upean rupisammakon tien sivuun että hää pysyisi kolmiulotteisena.
^ Toivottavasti pussi oli tyhjä ennen toimenpidettä :)
Kävin terveydenhoitajalla näyttämässä isoon rieskaan ruhjomani pikkurillin, joka tulehtunut. Olisi tuikannut Tetanuksenkin, mutta tarkistan ensin olisko vajaa 2 v sitten oven väliin jättämäni sormen hoidon yhteydessä yksityisellä laitettu, ettei tarttisi turhaan ottaa.
Käykää ihmeessä näyttämässä ainakin hoitajalle jos isoon-tai pikkurieskaan tms. itseänne ruhjotte, kun niissä tuppaa olemaan jäämiä Teflonista ym. ei-niin-terveellisestä-aineesta-ihoon rieskalla injektoituna-tai-sisäisesti nautittuna.
Septidin ei tähän ruhjeeseen tehonnut. Piti ottaa pääasiassa koiran haavoihin ostettu Betadine käyttöön, joka laajakirjoisempana kuivattaa vähän paremmin tuota.
Haavoja ei kannata ensipuhdistuksen jälkeen puhdistaa muulla kuin haalealla juoksevalla vedellä.
Kyllä minä olen saanut ohjeet pestä vedellä ja toki myös saippualla, jos haava kädessä, joka muutenkin likaantuu, ja käyttää desinfiointiainetta haavan puhdistukseen. Jollain vaffalla desillä he sen tuollakin puhdistivat ja haava oli pakko, kun se käden ulkosyrjässä, myös suojata kevyellä sidoksella, sillä tuo aukeaa uudelleen heti, jos se osuu johonkin.
Usein tulehtuneisiin haavoihin määrätään myös joku voide, kuten basibact, vai oliko se Basimycin. Anyway, parempi jos haavan saisi näillä paranemaan, eikä joutuisi sisäistä antibioottikuuria syömään.
Sain ohjeet myös seurata tarkkaan, ettei punoitus ala levitä ja mennä heti takaisin jos alkaa.
Omenaviinietikkakin käy puhdistusaineesta, mutta se kirvelee sitten kyllä. Nopeuttaa tosin ihon paranemista. Viinietikkaa käytettiin jo ennen muinoin roomalaisten aikaan sotalääketieteessä, mutta sitten taito unohtui.
^
Okei, tuota en tiennytkään. Viinietikka on kyllä hyvää ainetta. Joo, kyllähän esim. yrteistäkin olisi moneksi, mutta suurimmaksi osaksi ainakin täällä jo unohtunut miten niitä käytetään. Joissain maissa esim Laventelia ja monia muita käytetään yhä aktiivisesti erilaisiin vammoihin, hyönteisten torjuntaan ym.
Onneksi tätä nykyä on muutamia kirjoja julkaistu, joissa on yritetty herätellä vanhoja niksejä takaisin henkiin, mutta aika paljon asiat leviävät vain perimätietona tai blogeissa. Tosin lääketieteessäkin on alettu tarkemmin tutkia esimerkiksi hunajan mahdollisuuksia haavojen hoidossa ja nyt myös pihkasalvaa. Pihkahan on havupuun tapa hoitaa omia haavojaan sekä torjua tuholaisten hyökkäyksiä. Eilen törmäsin sellaiseenkin seikkaan, että jotkut käyttävät Vogelin Molkosania haavojen hoitoon. Itseäni kys. tökötti alkoi kiinnostaa sen sijaan urheilujuomana.
Saippua estää "hyvien" bakteerien kasvun ja ihon luonnollisen happamuuden. Nykyään haavanhoidossa suositaan kosteaa haavanhoitoa, eli haavaa ei kuivateta tarkoituksellisesti. Apteekista saa verrattomia polyuretaani- ja geelisidoksia sekä silikonitaitoksia, joita kannattaa käyttää. Locobase -merkkinen salva toimii ihon "pikakorjaajana". Edellä mainitut auttavat myös asfaltti-ihottumaan. Mutta joo tietty tulehtuneet haavat ovat tietysti erikseen. Haavanhoitoon olen perehtynyt (liian) pitkällä ja tehokkaalla oppimäärällä sirkkelinterän toimiessa demonstraatiovälineenä.
Jotta pysytään aiheessa, vastaan: Paistoin muksuille vohveleita.
Jooh, minä olen haavaekspertti, olen aloittanut extremeurheilun jo hyvin varhain, 3-vuotiaana harjoittelin lentämään yläpihalta n. parin metrin korkeudelta laskeutuen kasvot edellä alapihan asfaltille ja koristellen sen söpöillä maitohampaillani, jotka lähtivät kaikki kerralla. Tai ei ihan kaikki, loput revittiin puoliksi irronneina hammaslääkärissä. Muistan tästä vain valkoisen takin ja punaiseksi värjäytyneen lavuaarin. Olin sanonut hammaslääkärille, jolle äitini minut vei, että "minä en nyt ole ihan kunnosffa" sylkien verta lisää jo naarmuista ja ruhjeista veriselle naamalleni.
Tämä jatkui ikäänkuin luonnostaan seinäkiipeilyllä sähköjohdon varassa vintiltä myös alle 10-v, kun vaatekomeron lukko oli jumissa, eikä sieltä päässyt heti ulos muuten. Tämä sujui varsin tyylikkäästi, kunnes johto katkesi ja seurasin tippunutta ikkunaa nopeampaa kuin suunnittelin.
Näiden välissä ja niiden jälkeen on niin lukematon määrä erilaisia tapaturmia, isoja ja pieniä, ettei niiden kertomiseen romaani riittäisi, mutta olen aika rutinoitunut haavanhoitaja, sekä ihmisten, että eläinten. Ainoa huono puoli tässä tottumisessa on, että ei jaksa ottaa aina tarpeeksi vakavasti tällaisia pinta-alaltaan pieniä haavoja, vaikka kyllä kannattaisi, sillä huonosti hoidettuina niistä saa kyllä nopeasti varsin huomiota herättäviä.
Mutta joo, yleensä laitan vaan laastarin tai Meporen näihin kun putsattu. Mulla on hopealaastareitakin, joita sain ilmaisnäytteinä ja testaan parhaillaan onko eroa tavallisiin.
Ja siis märällä haavassa tarkoitin nimenomaan mätää. Useinhan puhutaan, että haava märkii kun se tulehtunut ja kuivattamisella taas sitä, että saadaan haava umpeutumaan ja märkiminen loppumaan. Pintahaavat paranee usein ihan itsekseen, mutta tämmöiset syvemmät, joihin kaikkea pxxxkaa päässyt helpommin tulehtuvat.
Tuo "saippua pesee pois hyvätkin bakteerit" pätee esim intiimialueeseen, jota ei kannata pestä kuin pesunesteellä ja muuten vedellä, mutta tänäpäivänä normi kaupunkiympäristössä päivän aikana saamme käsiimme semmoisen määrän bakteereita ja muuta likaa (joka näkyy pesuveden värissäkin) mm. ovenkahvoista, metrojen seinistä, rullaportaiden ja portaiden kaiteista jne., ettei kenenkään immuunipuolustus sitä kestä sairastumatta jos käsiä pestään pelkällä vedellä. Esim flunssa-aikana saippuapesu on ainoa keino huuhtoa käsistä pöpöt, jotka muuten päätyvät suuhun leivän, sormen (esim sivua kääntäessä kostutetun) tai jonkun muun mukana.
Kehon puolustuskyky ei vaan pysy mukana kun altistusta tulee nykypäivänä niin paljon kaikkialla, ellei pöpöjä pestä välillä pois. Muuhun kehoon tuota voi myös soveltaa, ei kroppaa tarvitse pestä vaffalla saippualla monta kertaa päivässä, mutta kädet on kyllä tartuntaväline nro 1.
Minua häiritsee noissa eri haavanhoitotuotteissa niiden hinta. Esim arpitarrat ovat noin 20e/paketti. Hyvää päivää, kelpo kate varmaan. Ja tuntuu, että apteekissa saisi laastareistakin maksaa ainakin tuplat. Siksi käytän yleensä aika perustarvikkeita ja ostelen laastaritkin sieltä, missä maksavat vähemmän.
Taputtelin valmiiksi yhden projektin kartat ja tietokannat. Nyt sopivasti muutama tunti kärvistelyä ja sitten lomalle.
edit: vai siivoisko hieman työhuonetta. Työpöytä tyhjäx ja sillee..?
^ Älä turhaan siivoa. Muut eivät silloin edes huomaa että olet lomalla ja kun sitten tulet lomalta voit ikään kuin jatkaa siitä mihin jäit.
Mä olen tehnyt kaikkea pientä mistä yliopistolla ainakin joskus käytettiin termiä "arjen uusintaminen". Tuloksena on ollut mm. härkäpapupalvikinkkumakaronilaatikko, imuroitu lattia ja koneellinen puhtaita lenkkivaatteita. Samalla olen pyörittänyt päässäni päivän fillarilenkin reittiä, mutta tuloksena taitaa olla että ajan jälleen jonkin muunnelman tutuista vanhoista lenkeistä.
Kävin säätämössä ihmettelemässä täpärin kolinaa, joka ilmeni eilisillan lenkillä.
kävin lähi kaupassa.
Auton putsaus, sisältä ja ulkoa. Härreguud mitä sottapyttyjä meidän tenavat on, takapenkin kätköistä löytyi varmaan kilon verran roskia.
Viimeinkin aurinkoinen ja sateeton kesäpäivä. Kierrettiin (jalkaisin) Napapiirin retkeilyalueen suopolku. Mukavaa oli kuten aina noissa maisemissa.
Kiillotin polkupyörän rungon ja vanteet lidlin polkupyöränkiillotusaineella. Kysymyksessä on tuote jollaista en ikinä ostais kun "saahan sen muutenkin". Tuttuni suositteli. Oli poistomyynnissä 2€ pumppupullossa. Oli kyllä helppo homma. Haisee paljolti samalle kuin autovahat ja sisältänee samoja aineita.
Hakkasin vasaralla kiintoavainta, sekä kammen toisella puolella olevaa kuusiokoloa toiveissa saada jumiutunut poljin irti. Ei natsannut vielä.
Joskus joutunut lyömään kirveellä, hamarapuolella, kalikka välissä. En sitä kuitenkaan suosittele vaan sitä että laitat toisen puolen polkimen takaisin ja jos mahdollista, niin käy sillä kysymässä neuvoa polkupyöräliikkeestä avoimin mielin. Jos eivät kohteliaina poikina polkimia vaihda, pyydä kiertosuunnat kuvina. Jos pyörä on uudehko, ei polkimet jumitu mahdottomiin tiukkuuksiin.
Voit varmistaa oikean suunnan täälläkin käyttämällä käsitteitä myötäpäivään/vastapäivään, oikea/vasen.
Illan pyörälenkin ohessa aloitin rimakajakin korjaushomman. Vuosien kuluessa rantojen kivet ovat kolhineet ja hioneet keulaa ja pohjaa sen verran, että lasikuitukangas on kulunut puhki ja puuaines on tullut näkyviin. Poistan puuta jonkin verran ja kiinnitän tilalle vahvaa muovia. Sama operaatio on tullut tehtyä joskus aiemminkin, mutta ei näköjään riittävän pitkälle matkalle.
https://lh3.googleusercontent.com/-q...252520044p.jpg
Maalailin vaimolle yöpöydät uuteen uskoon.
Otin lenkillä kolmen kilometrin loppukirin yksin ja kävin hakemassa auton. Ajopari sai ylämäessä pinnan poikki komean pamauksen säestämänä. On se vahva! Onneksi ei ollut pitkä matka jäljellä.
Vaihdoin laakerit takakiekkoon. Kaksi neljästä olivat aivan finaalissa. Nyt taas toimii.
Tein n. kahdeksan ( en laskenut ) kattilallista popcorneja lasten huomisille syntymäpäiville.
Pesaisin uudelleen fillarin ja laitoin vahaa, sekä ketjuöljyt.
Joku mies katteli kadulla kun roudasin fillaria takaisin ja totesi, että on kyllä harvinaista tänäpäivänä, että joku viitsi itse huoltaa pyöräänsä, oli ilo silmälle. :)
Ajoin nurmikon.
Laitoin vierekkäin seisomaan 65mm kiekon jolla 26 x 4.8" Knard ja 50mm kiekon jolla 29+ Dirt Wizard. Häkellyttävän samankorkuiset jtn tiedossa on julumia eläinkokeita kunhan mattamustaa patarautaa kotiutuu. :evil: