Printable View
Amen, helppo olla samaa mieltä koko postauksesta. Paitti kyllä ne maantiepyöräilijätkin joskus morjestaa, johtuisko siitä että heitän harvat maantielenkit joko lokasuojilla varustetulla cc:llä tai vm -85 harjoituskilpurilla. Eli kalustoni ei ole uhka kenenkään egolle :DLainaus:
Alkujaan tämän lähetti Pyörä Äijä
Lähetetty minun Nokia 5.3 laitteesta Tapatalkilla
Tämä! Jotenkin käsittämätöntä että jos esim poluilla tms tulee harrastajia vastaan niin miten vaikeaa on tervehtia!! Jotenkin itellä ilmeisesti äidinmaidosta toi että moikataan jos tullaan vastaan ja siinä se. Mä olen ja useesti esim Sipoonkorvessa kuten muualla metsässä törmänny siihen että alataan vilkuilemaan kelloa tms mut kunhan vaan ei tarvi moikata!! huh huh..
Ja siis ihan aikuisia ihmisiä tällä tarkoitan.. Juniorit mä jotenkin ymmärtäsin:)
Tervehtiminenhän on tietysti aina hyvä juttu. Olisikin hienoa, jos myös suuremmissa kasvukeskuksissa, kuten pk-seudulla, olisi laajalti voimissaan käyttäytymisnormi, että tervehtiminen on itsestäänselvyys ihan jokaisella elämän osa-alueella. Maakunnissa tervehtiminen ja siihen vastaaminen on kokemusteni perusteella huomattavasti yleisempää. Itseäni nyrppii vietävästi se, että esim. työpaikalla tapaat samoja ihmisiä lähes joka päivä, mutta aniharva viitsii päivästä toiseen vastata tervehdykseen. Siinä tulee helposti ennen pitkää fiilis, että pitäkää tunkkinne. Tervehditään takaisin, jos se itselle sopii. Sama juttu on tietysti sitten pyöräilyn parissa. Ajat esim. viikonloppuna eri kalustoilla ja enemmän tai vähemmän "tosiharrastajan" näköisenä kullakin kerralla. Tervehdykseen saa vastauksen sen mukaan, milloin se sopii vastapuolen egolle ja oman arvon tunteelle, vaikka sattuisit kohtaamaan eri päivinä eri kalustolla ajaessa samoja kasvoja.
Mikkeliin muuttaneena mikkeliläiset on näköjään harvinaisen sisäänpäin lämpiävää porukkaa, ettei millään meinaa tulla vastausta tervehdykseen. Saatika että joku morjestaisi oma-aloitteisesti...
Yksi kaveri morjestaa aina reippaasti niin, että metsä melkein raikaa. Ensin mietin, että noloa alkaa "huutamaan", mutta nolompaa se on sille, joka ei noin selvään tervehdykseen vastaa vaan möllöttää eteenpäin.
Täällä on sen verran vähän porukkaa että yleensä pitää alkaa juttusille. Eilenkin huomasin samaan suuntaan ajavan maantiepyöräilijän ja lyöttäydyin seuraan 5 kilometriksi kunnes tiet erkani. Mukava oli turista varmasti päälle 70v herrasmiehen kanssa pyöräilystä ja urheilusta yleensäkin.
Kyl se Vantaallakin on tiukassa välillä että morjestetaan.. En tarkoita että tuolla pitkin rantoja tarvii morjestella,mut jos nyt metsässä tms tulee maastopyöräilijöitä vastaan niin mulle ainakin itsestään selvyys et morjestan! Se on sitte eri juttu tarviiko jutulle jäädä tms.
Mut samahan se Pk seudulla on naapurien moikkaaminenkin!!! Kyl naurattaa kun tulee vastaa tossa pihalla ja heti alkaa se kännykän vilkuilu tms ettei vaan tarvi ottaa katse kontaktia:D Vitun noloo
Morjestan tuttuja, enhän mä metroon noustessakaan morjestele koko vaunua läpi
Nämä ei-tervehtivät mikkeliläispyöräilijät ovat liki aina keskikaupungin hillikuitupyörätiimipaitaporukkaa, jolla on on kiire, että ei ehdi tervehtiä, koska sillon keskinopeus putoaa tavoitetason alle. Rauhallisesti ajavat hyöty-retki yms. pyöräilijät täällä kyllä tervehtivät.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jeltsar
Pyörä vaihtui suoratankoisesta Giantin gravelista kippurasarviseen BMC:n graveliin ja perusurheilupaidat ajopaitoihin, niin johan alko moikkailuja tulla enemmän :D Aloin tosin itsekin moikkailemaan enemmän. Joku kumma psyykkinen juttu noiden kamojen kanssa.
Joo näin se tuntuu menevän. Samat jättää ajaa työmatkalla aamulla vastaan jolloin minulla flatbar alla. Ei lapa nouse. ??
Onneksi maastossa joskus pysähdytään jopa juttelemaan.
Se tervehtii joka tervehtii. Simple as that...
Pyöräileviä pikku-lapsia tulee tervehtiä aina, samoin vanhuksia. Maakunnassa pyöräillessä kaikkia ja hiekkateillä jopa autoilijoita.
--
Murphy elää!
Eilen taas lenkillä totesin, että kyllä on erilaista kulttuuria suomessa, täällä ei siis kukaan moikkaa.
Mitä ulkomailla olen ajellut, niin paljon harrastajat moikkaavat toisiaan.
Aikaisemmin taisin mainitakkin, että itse yritän tervehtiä pyöräilyn harrastajia, jotka nyt suurin piirtein tunnistaa varusteista, ajopaikoista, pyöristä, tms. olemuksesta.
Eilen moikkasin noin 5 henkilöä, kukaan ei moikannut takaisin. 4 taisi olla jonkin sortin käytäsarvinen ja oli ihan ajokamoja päällä.
Kaikki siis tulivat vastaan taajaman ulkopuolella autotien reunassa tms. ja selkeästi eivät olleet maidonhaku reissulla.
Ymmärrän että kulttuuri on että ketään ei Suomessa moikata, ei naapureita, eikä varsinkaan ketään joka harrastaa samaa asiaa, mutta on se nyt vaan vähän junttia.
Ymmärrän kyllä että ei hirveästi moikkailla teknisellä ja vauhdikkaalla maastopätkällä tai jos vetää täpöillä jotain strava segmenttiä, mutta suoralla tiellä 30 vauhdista ei pitäis tuottaa hirveesti ongelmia pyörän hallintaan.
Varmasti kyllä vaikuttaa se näyttäkö edes harrastajalta, tai jos näyttääkin, niin millainen pyörä on vaikuttaa myös. Niinkuin joku tuossa sanoikin, niin käyräsarvisella alkaa tulemaan enemmän moikkauksia.
Oli mulla kuitenkin ajolasit, kypärä, pyörähousut ja kengät, juomapullo, pyörähanskat jne. Pyörä oli vaan hybridi ja siinä vielä runkolaukku. Eli ilmeisesti pyörä ratkaisi...tai sitten kuskin pöhöttynyt olemus ja liian hiljainen vauhti!
Aattelin seuraavalla kerralla huutaa kovaan ääneen, että "on mullakin maantiepyörä kotona", josko pääsis moikkailu listalle!
----------------------------------------------------------------------------------------------
Videota pukkaa: https://www.youtube.com/channel/UCi4...eqmZfUjsVipZLA
Alkuun morotin takasin jos joku morotti, jotenkin tuntuu hölmölle tämä pakko morottaa kaikkia jotka harrastaa samaa lajia kuin minä, olkoon kohteliasta tai muuta mukavaa, mutta en vaan viitsi kytätä kaikkia vastaan tulijoita.
Minusta on mielekkäämpää keskittyä ajamiseen tai vaikka maisemien ihmettelemiseen kuin tuntemattomiin pyöräilijöihin
Tervehtimiskulttuuri noin yleensäkin on monin paikoin muualla tyystin erilainen kuin Suomessa, joten ihmehän se olisi jos se pyöräilyssä olisi merkittävästi...öö...eurooppalaisempaa.
Mutta oikeassa olet että tervehtiminen on huomattavasti yleisempää silloin kun vastaantulija tunnistetaan hengenheimolaiseksi ja saman pyöräilylajin tai peräti alalajin harrastajaksi. Omat kokemukset rajoittuvat kippurasarvisiin: kun vastaanottaja on ainakin jossain määrin urheilullisessa mielessä lenkkejä ajavan oloinen, hänen kätensä tekee pienen mutta lähes aina tyylikkään eleen huomattavasti useammin kuin silloin kun kyseessä on maastokuski, työmatkapyöräilijä tai "tavallinen" kuntopyöräilijä.
Itsekin noudatan samaa linjaa, mutta silloin kun olosuhteet ovat kurjat saatan tervehtiä kaikkia jotka ovat lähteneet liikkeelle. Toisaalta yritän aina vastata tervehdyksiin, mutta joskus aivan varmasti on käynyt niin että en ole edes huomannut vastaantulijan tervehdystä, koska en ole kiinnittänyt häneen sen kummempaa huomiota kuin ettei hän ole maantiekuski.
Mutta tässä on tärkeää ymmärtää ettei siinä että jättää tervehtimättä ensimmäisenä ei ole mitään dissausta eikä se liity pyörän hintaan tai varusteiden hienouteen tai siihen millainen vauhti sillä hetkellä sattuu olemaan.
En tiedä missä päin Suomea Pyörä Äijä ajaa, mutta uskaltaisin veikata että tässä asiassa on huomattavia maantieteellisiä eroja. Jopa niin, että jos muodostamani kuva on yhtään oikeanlainen, Espoo ja koko läntinen Uusimaa on jokseenkin täynnä ketään (paitsi harvoja valittuja) tervehtimättömiä fillaristeja, kun taas Sipoossa ja Itä-Uudellamaalla tervehtimättömät ja ohimennessään moikkaavat ajajat ovat ehdottomasti pienenä vähemmistönä.
Lupasin Nicknamelle etten kommentoi hänen kirjoituksiaan, mutta tässä hän nyt esiintyy niin sopivasti kerrassaan täydellisenä malliesimerkkinä siitä miten tervehtimättömän kuskin ajatukset menevät ja mitä hänen päässään liikkuu:D
Uskon vallan mainiosti ettei hän voi mitenkään ymmärtää että meille tervehtiville kyseessä ei ole mikään pakko eikä minkäänlaista keskittymistä vaativa tai ajamiseen uppoutumista ja siitä nauttimista häiritsevä suoritus vaan täysin luonnollisesti toimiva, miltei automaattisesti sujuva tapa.
Sitä voisi verrata merkkien näyttämiseen, siis siihen miten porukassa ajaessa näytetään takanaoleville kuopat, esteet ja sen semmoiset: vähänkin kokeneemmalta ajajalta ne tulevat automaattisesti, ajattelematta, eivätkä millään lailla haittaa hyvää ajofiilistä tai flow-olotilaa jos sellaiseen on päässyt:rolleyes:
Mutta kuten siinä Euroopan neuvoston lanseeraamassa kampanjassa oli 1990-luvulla iskulauseena: All different - all equal :D
Tervehtiminen hengenheimolaisille on kivaa, vähän kuten veneilijätkin moikkaavat toisilleen (motoristitkin varmaan?). Ja kun pidän itseäni ihan harrastajana, niin tuntuuhan se kivalta kun joku tykittäjä tai ajoporukka morjestaakin ensin. Paljon on kyllä läntisellä uudellamaalla menijöitä, jotka eivät edes vastaa morjestuksiin.
Ja sitten, tätä ei ehkä ole soveliasta sanoa nykyään ja tarkoituksena ei ole loukata ketään, mutta olen huomannut että naisoletettukuskit tervehtivät vähän nihkeänlaisesti. Mikähän siinä? Naisoletettukuskeja tulee vastaan huomattavasti harvemmin, niin jotenkin jää mieleen kun eivät morjesta.
Naisilta puuttuu yleisesti yhteisöllisyys.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Tuhatkauno
En allekirjoita enkä yleistä. "Naisoletettukuskina" moikkailen aina joko pään nyökkäyksellä, kämmenen kohotuksella tai suullisesti tervehtimällä. Esim. eilen vastaantulleista/ohitetuista moikkasi takaisin jollain edellä mainituila tavoilla alle puolet.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Tuhatkauno
Nämä jotka eivät tervehtineet, näkivät kylläkin minut selvästi, koska katsekontakti. Ja ei, täällä Varsinaisessa Suomessa en ole kummajainen tai outo näky, sillä naisfillaristeja on.
Tervehdin aina, olen siten lenkillä roadilla, cx:llä, tt:llä tai mtb:llä.
Hmph, en myöskään allekirjoita. Naisoletetulta naisoletetulle ja naisoletetulta miesoletetulle tervehdys on toiminut pääsääntöisesti fifty-sixty siten että naisoletettu on useammin vastannut takaisin tervehdykseen kun miesoletettu on jättänyt vastaamatta. Toki, jos miesoletettu tekee aloitteen, onhan peliliikkeessä aikamoinen me too -riski!Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Tuhatkauno
Mutta jos nyt vielä pohdin niin riippuu varmasti myös missä päin Suomea lapasta heiluttelee. Eepeellä morjestetaan kaikki, mutta etelässä vähemmän.
Ai sä nouset metroon pyörällä ja ajat vaunun lävitse. Rispektiä!Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti vääräprofeetta
Edelleen se moikkailee kenellä siltä tuntuu eikä siitä tarvi kenenkään repiä pelihousuja. Ihme vinkujia taas...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Firlefanz
Ajoin tänään Bodominjärven ympäri ja tervehdin melkein kaikkia vastaantulijoita. Suurin osa vastasi tervehdykseen pyörästä tai sukupuolesta riippumatta. Olisikohan hieno sää vaikuttanut asiaan! Ryhdyin jopa rupattelemaan parin pyöräilijän kanssa. Onhan se aina kiva vaihtaa pari sanaa, kun kerran ajetaan suurin piirtein samaa vauhtia. Erinomainen lenkki ja hyvä mieli jäi, vaikka jalka ei ole vielä ihan parhaassa kunnossa tälle kesälle.
^ Vuoden ekat varsinaiset hellepäivät saa ihmiset lupsakoiksi ja hyväntuulisiksi. Eiköhän siinä syy, luulen että keskikesällä eri meininki. (sitä en toki toivo)
Jeps. Moikkailen jos tulee saman lajin harrastajia vastaan mutta mitä sitten jos joku ei moikkaile takaisin. Olen huomannut että paikoissa missä on vähän pyöräilijöitä kaikki moikkaa (max yksi moikkaus / lenkki) ja missä on taas porukkaa solkenaan kukaan vähemmän moikkailee. Ymmärrettävää. Jos saa moikata 10-20 kertaa tunnin aikana vieraita ihmisiä niin johan siinä alkaa vähän pointti mennä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Joni Kani
Kauheesti joutu kyl moikkailemaan tänään ku oli ensimmäinen lämmin päivä täällä.
Joskus sieltä saattaa tulla mukava hymyki naisoletetulta.
Eikös nämä tervehtimissäännöt ole nyt aivan selvät? Tervehditään vain samaan viihteryhmään kuuluvia pyöräiljöitä:
Maantiepyöräilijä tervehtii toista maantiepyöräilijää jos tällä on spandeksit päällä (bibsit ja asianmukainen tiimipaita tai vastaava).
Maantiepyöräilijä voi halutessaan tervehtiä spadeksit päällä ajavaa XC-maastopyöräilijää.
Maastopyöräilijä voi halutessaan tervehtiä toista vakavasti otettavaa maastopyöräilijää (VOMP).
Nykyisiä partasuisia gravelpyöräijöitä (entisiä fixeillä ajaneita hipstereitä) ei saa missään nimessä tervehtiä.
Näillä säännöillä voi välttää pääkaupunkiseudulla sen ettei lapasen tarvitse olla koko ajan pystyssä ja näin vaaranneta liikenneturvallisuutta :rolleyes:.
Tuli Velogin yhdestä Zwift aiheisesta videosta mieleen jos Zwiftissä virtuaalinen tervehtiminen on näennäistä niin kyllä se tervehtiminen on ulkonakin ihan yhtä näennäistä. Itselleni ihan sama tervehtimisen kanssa, en ole puolesta enkä vastaan.
Moikkailen kaikkia selvästi lenkillä olevia ja etenkin pyöräileviä pikkulapsia pidän tapana tervehtiä ja/tai stempata ja pyöriä kehua hienoiksi.