Niinhän se on, mutta jos olen asian oikein sisäistänyt, niin tappio tulee myös monella muulla tavalla.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti hphuhtin
Printable View
Niinhän se on, mutta jos olen asian oikein sisäistänyt, niin tappio tulee myös monella muulla tavalla.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti hphuhtin
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti ArtoR
tänään meni tyttö ohi, oikaisi nurmikon kautta kun minä jarruttelin tietäen ettei kukaan väistä kuitenkaan alikulkuhässäkän vaiheilla....
Tarkennus mäkikisaan. Traktori ei voinut voittaa, koska ei ole voittajia!Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Malamuutti
Ohitin aamusella maantiepyörän tienylityksessä, kun tempoilija ei saanut valolähdössä klossia kiinni. Toki hän kuittasi nopeasti isolla nopeuserolla. Sadan metrin päässä tämä nopeusihme sekoili reitissä, jonka jälkeen hän ohitti minut uudestaan. Seuraavassa risteyksessä sama kuvio toistui 😃 Kolme ohitusta vaikka ajelin ihan hissukseen fiilistellen, edes häviö ei tällä kertaa paina mieltä.
Surullinen tarina siitä, miten kilpailija ei voi koskaan tuudittautua turvallisuuden tunteeseen...
Kaveri tulee risteykseen vasemmalta viistosti, mutta koska itselläni on enemmän nopeutta ja tulen oikealta, kaveri päättää olla tunkematta eteen. Nostan hieman nopeutta 34 paikkeille ihan vain varmistaakseni, ettei kaveri tule ohi ainakaan aivan yllättäen niin etten kerkeisi reagoida. Tullaan punaisiin valoihin, kaveri ymmärtää pysytellä takana ja vihreiden vaihduttua tai juuri ennen niitä - olen oppinut ennakoimaan ne - polkaisen reippaat alkuvauhdit ja jatkan tasaisella kiihdytyksellä. Käännyn oikealle alikulkuun, mutten sen jälkeen tavalliselle kelvi-reitille vasemmalle vaan nousenkin suoraan ja ajan katuosuudelle. Arvelen, ettei kaveri tule sinne kuitenkaan vaan jatkaa kelvillä, joten voin vähän hengähdellä ja jatkaa matkaa rauhallisemmalla vauhdilla pelkäämättä ohituksia. Reitti vie muutaman sadan metrin päässä takaisin samaiselle kelvi-osuudelle, mutta arvelen kaverin jo menneen, joten mieli on rauhallinen. En tietenkään ymmärrä kuikuilla ympärilleni. Taas jonkin matkan päässä on punaiset valot. Pysähdyn niihin. Ja juuri kun valot vaihtuvat vihreälle, rullaillee samainen kaveri rauhallisesti ohi. Nöyryyttävää tappiota ei suinkaan vähennä se, että kaveri puhuu itäistä vierasta kieltä ja matkakin on samalle toimistolle samaan autotalliin. Lopun päivästä äksyilin asiakkaalle ja kiukuttelin työkavereille. Kahvitkin kaatuivat syliin eikä Valimossa ollut Halvan lakritsimyymälä auki, joten jouduin kiertämään samaisen butiquen Tammiston konttorin kautta. Lopun matkaa oli infernaalinen vastatuuli. Että niin.
Eilen oli loistava keli työmatkatempoon, kun kotimatka suuntautuu itään. Alkukilometrien liikennevalohärdelliä lukuunottamatta keskinopeus 37 km/h. Ikävä kyllä isoin krediitti pitää antaa takatuulelle. Toki muutama ohitettu joutui aloittamaan viikonlopun tappio niskassaan.
Itse menin eilen länärin vartta vastatuuleen, ja näin edessä todella vahvat jalat kun olin ensin pari kilometriä ajanut nopeata pyörää kiinni. Tutuksi osoittautui ne jalat, olihan ne aiheuttaneet tappion meikäläiselle ehkä viikkoa aiemmin. Ajelin rinnalle kyselemään kuulumisia. Oli kuulemma edellisenä päivänä ajanut 80km lenkin ja nyt palauttelemassa. Otti kuitenkin heti ”recovering” sanan jälkeen sprintin ylämäkeen, mutta vähän ennen mäen lakea sentään antautui ”it burns!” kommentilla (puhui lontoota).
Hieman tai ehkä vähän enemmänkin tätä vältettyä tappiota himmentää se, että itse olin kevyellä cyclolla ja heppu ajoi jollain (tietysti) suntour-keulaisella, raskaan näköisellä market-pyörällä :)
Siis selkeä tappio....Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti hphuhtin
Selvästi, kyllä se siltä tuntuikin vaikka taakse jäi ;)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti oppes
Tästä kesästä tulee hankala, sillä maantie/cyclojen määrä on lisääntynyt merkittävästi, joten maasturilla saa vetää jo kohtuu kovasti, että saldo pysyy puhtaana. Kippurasarvilla homma on ollut kohtuu pk:ta, mutta maasturilla on saanut antaa välillä parasta. Muutama viikko ja sit olis vuosipäivä edellisestä tappiosta.
Tsemppiä kaikille ja vahvoja jalkoja.
Tappiota odotellessa. Tuntuu sitten sitäkin pahemmalta... Tulossa on...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti nopsako
Kyllä tää sellainen laji on, että jokaiselle hevoselle löytyy kengittäjä [emoji23]
5pvää oli kesälomaa, joten työmatkoja riittää sesonkiaikana
^Arvaan että käytössä on liukuva työaika. Ajoitat matkat siten, että kilpailijoiden määrä on minimissään.
Tänään ei ollut TMT:ssä montaa päänahkaa tarjolla, mutta se yksikin maistui. Pari viikkoa takaperin ohitin mojovassa vastatuulessa työmatkalaisen, joka liimautui peesiin koko seuraavaksi 7 kilometriksi. Siinä se kärkkyi peesissä koko matkan, puuskutus vain kuului, kunnes koukkasin edestä kotitielle.
Tänään näkyi tuttu selkä edessä samassa kohdassa kuin viimeksi ajelemassa hissukseen julmettuun vastaiseen puuskatuuleen. Ohituksen jälkeen tuttu kuvio, renkaaseen kiinni, ja siinä sitten roikkui taas koko loppumatkan. Tulipahan kunnon tempo kun naama punaisena haloin tuulta herralle. Mutta sitä makoisammalta tuntui taas kurvata ilman tappiota kotipihaan herran jatkaessa kehän vartta Leppävaaran suuntaan.
Alkoi vaan epäilyttää että yritetäänkö tässä nyt scoutata allekirjoittaneen heikkoja kohtia, jotta koko loppuvuosi voidaan sitten nöyryyttää ohittamalla samassa kohdassa...
Ei tässä lajissa ole voittoja tai päänahkoja...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Rasimi
^^Mukana vuodesta 2003 eikä vielä ole sisäistänyt edes sääntöä #1.
Ei.. kolmivuorotyö ja todella laajalla skaalalla työaikoja. Ei tuonne lähetä kisoja väisteleen, vaan otetaan vastaan mitä milloinkin tulee. Reitti on vielä sellainen, että paljon polkee paikallisia maantie/triakuskejakin. Lupaan ilmoittaa kun saan niellä tappion karvasta kalkkia.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Dr TuKo
Täytyy nostaa hattua tmt-kuskille, joka polki tänään ennen kuutta illalla Leppävaaran suunnasta kohti Bemböleä.
Olin menossa pyörälenkille ja punaisissa valoissa odottamassa, kun huomasin tmt-kuskin naama punoittaen pysähtyvän vierelle valoihin cyclolla tai jollain gravel pyörällä, jossa oli lievästi kuviolliset ja leveämmät renkaat. Ei siis mitkään 25mm sliksit ja lisäksi kiinteät metallilokarit ja täysi reppu selässä.
Valot vaihtuivat vihreiksi ja kaverin ketju oli jo kireällä ja liikkeelle lähdettiin salamana.
Päätin polkea kuskin kiinni hieman taakse jääden ja sitten olikin tosi tilanne jo päällä. Tässä vaiheessa vauhti alkoi nousta ja jatkui nousua, kun pysyin perässä.
Poljettiin aika hyvä tovi (2-3km?) noin 35 keskarilla mutta sitten päästin irti. En usko, että olisin itse pystynyt samaan sillä varustuksella! 😋
En pidättele hengitystä noita odotellessani (vaikka noita tuleekin) ;)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti nopsako
Tappio "noille" on kyllä oikeasti aika karu. Itellä "paras" kun vetelin maantiefillarilla ja kaveri painoi 29" jäykkäperällä heittäen ohi. Masensi hetkeksi vaikka tiesinkin, että mentiin asetetun sykealueen rajoissa [seliseli].Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti vectori
Itseäni vähän harmittaa, kun poljen ensin sen 20km maalta kaupunkiin yksin ja sitten pitäisi alkaa tempokisoihin.
Lähetetty minun SM-A510F laitteesta Tapatalkilla
Ei niin ankara tarvitse olla, ettei tuollaista lämmittelyä itselleen salli.
Onko kukaan nähnyt suosikkitempoilijaani tänä vuonna?
Kaveri tulee muutamaa minuuttia yli aamuseittemän Karhusaaresta Itäväylälle ja jatkaa sitä pitkin ainakin Itikseen asti. Tuntomerkkeinä harmaa suoratankonen Nishiki, reisitaskushortsit ja Lidlin ajopaita housuihin tungettuna. Puhina on kova ja keskari ehkä jossain 25 nurkilla. Itäväylän Teboilia kohden ylämäessä mennään alle kahtakymppiä, mut niistää jatkuvasti räkää käteensä ja ravistelee sitä taakseen, estäen tehokkaasti yritykset tulla edes iskuetäisyydelle. Teboilin valoista jatkaa sujuvasti taakseen katsomatta ajoradalle, jos ei kohdalle satu vihreää ja kehäykkösen yli menee punaisia päin niin, että heikompaa hirvittää.
Jotenkin tuon seuraaminen vaan saa aamulla aina hymyilyttämään, vaikka TMT vakava laji onkin. :)
Eilen vaimokkeen kanssa oltiin kevyttä osittain maastolenkkiä tekemässä ja taustaan tuli näkyviin neonväriset pyöräilyvaatteet. TMT- moodi automaattisesti päällä... Nythän on sunnuntai. Vapaapäivä ja pysähdyin odottelemaan puoli kilsaa taakse jäänyttä vaimoketta, eikä se toinen ollu edes perässä enää. Varmaan säikähti ku halpismaasturi 3" kumeilla alko rynniä 40 km/h karkuun. Ei ollu kyllä TMT tilanne
Nöyryyttävin kuviteltavissa oleva tappio kohtasi minut tänään. Olin lähtenyt töistä tarkoituksenani ajaa kotimatkalla tiukkoja intervalleja ja niinpä alla oli hiilikuitua, aerokiekkoa, tehomittaria, matalaa ajoasentoa ja kireätä vaatetusta. Heti ensimmäisellä kelvillä takaa alkoi kuulua räminää ja ajattelin, että sinnehän se kohta jää pölyyn räpiköimään. No, räminä vain lähestyi ja sitten oikealta painaa ohi mummopyörällä, selkä pystyssä, muotivaateliikkeen kassi ohjaustangossa nuori nainen lahkeet hulmuten ja pyörä kitisten. Jäin ylämäkeen kuin jäätyneenä ja katselin, kun mummiksella kirmattiin horisonttiin. Murruin tietenkin täysin, kun tilanne alkoi painua tajuntaani.
Yritin heti perustella itselleni tappiota: Olin vasta lämmittelemässä, ei voinut nostaa vielä tehoja. Ei auttanut. Lenkki meinasi jäädä kesken. Minut lyötiin karmealla tavalla. Näin kävi. Mikään ei voi tätä muuttaa.
Oliko ohittaja edes äärimmäisen kaunis? Lieventäisikö tämä tuskaa?
Ainakin ohituksessa oli jotain kaunista ;)
Kaikenlaisten selittelyjen miettiminen vain pahentaa asiaa. Eihän tuossa tilanteessa olisi ollut muuta vaihtoehtoa kuin ajaa kovempaa. Tappio voi tulla koska tahansa yllättävässäkin tilanteessa.
Tämä totta! Mulle kävi hiukan vastaavasti eri liikuntamuodossa. Funtsin miten vois kalorikulutusta hiven lisätä kun ei oikein ruuasta viitsisi tinkiä. Viimisiä kiloja pudottelen siinä syy.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti plr
Oon aina ottanut kävelylenkit vain ja ainoastaan ajankuluna omien ajatusten kaa, maisemien katseluna ja raittiin ilman saamisena. Kun muuta en keksinyt päätin lisäämpä hiukan askeleen pituutta ja tempoa. Kodin jo häämöttäessä näköpiirissä, noin tunnin kävelyn jälkeen loivaan myötämäkeen "reipas" kävelyvauhtini hervahti. Takaa kuului naisten jutustelua niinpä astelin entistä enemmän kelvin vasempaan reunaan. Kaksi noin keski-ikäistä naista paahtoi ohi tarinoiden niitä näitä ja taisin jopa naurahduksenkin kuulla, niin hyvät oli jutut.
Fak, minä ja nopea vauhti! Eka meinasin lisätä vauhtia mut hetkessä järki voitti, naisten selät katosi hetkessä kaukaisuuteen ja totesin vaan itsekseni "pitääpä ostaa ne uuet kunnon jalkineet ja oikeesti keskittyä tähän touhuun."
PS. Mulla oli/on oikeesti noin 5 vuotta vanhat kuomat, tosi raskaat malliin vanhat turvajalkineet, se vähäsen lievitti tuskaani ;)
En ole iljennyt tätä tänne postata aiemmin, kun häviö oli äärimmäisen nöyryyttävä. Vieläpä julkisella paikalla (kuten TMT useimmiteni on).
Poljeskelen aamusella töihin, maantiepyörällä. On matala ajoasento, oikeaoppinen työmatkavaatetus ja firman sponssaama heijastinreppu.
Olin selvietynyt tappioitta koko alkukesän, mutta heinäkuun lopulla, juuri ennen lomia (sanomattakin selvää, lomani meni pilalle tapahtuneen johdosta), painelin menemään normaaliin tahtiin ja muistin välillä tarkistaa peilistä tilanteen takana, ettei kukaan pääse yllättämään. Matka oli melkein maalissa, kun eteen ilmaantui eettinen dilemma, peilissä ei näkynyt ketään, joten ajattelin uskaltavani vähän pudottaa nopeutta.
Eettinen dilemma eteni aika rauhallisesti, joten nopeutta piti pudottaa reilusti, ettei riemu lopu alkuunsa. No mitäpä, tuossa jäi se peili vahtimatta kun edessä oli paremmat näkymät ja turvavälikin suht lyhyt. Takaa syöksyi trikootorpeedo suoratankoisellaan ja ohitti minut ja dilemman antamatta mitään mahdollisuutta reagoida tilanteeseen.
Mitähän dilemmakin ajatteli minusta.. Säälittävä tappio, vaikka kaluston puolesta pitäisi kovempaakin päästä. Työpäivä pilalla, loma pilalla, lomaltapaluu pilalla. Pitää hakea pälilomaa töistä ja pillerit, jos ei tästä pian pääse yli.
Mä olen ottanut TMT tappioihin myös digitaaliset tappiot mukaan, eli jos työmatkan Strava-segmenteillä löytyy päivän tuloksista nopeampi tempoilija, se on tappio. Otan tosin tappiot aika väistämättömänä TMT:n suolana ja tällä menetelmällä ne onkin aika jatkuvia eikä ne mielialalääkitystä vaadi [emoji4]
Niin.. Kisoissa oon kyllä tottunut häviämään. Pitää vaan jatkaa, kai sitä joskus vielä oppii hyväksymään itsensä pyöräilijänä ja ihmisenä tmt tappioista huolimatta.
Olkoonkin, että tekisin nytkin kaiken täysin samalla tavalla, jos sama dilemma samalla vaatetuksella osuisi työmatkalle. Vähän itseasiassa ihmettelen tätä minut ohittanutta herraa. Oliko hän sokea vai vähemmistöläinen. (sokeaksi pysyi kaistalla aika hyvin)
Leuka rintaan ja kohti uusia TMT-tappioita.
Peilin käyttö = lähtökohtainen tappio.... Näin minuakin on opetettu...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Fat Boy
Taisin sen vielä itse kirjoittaa.. Toivoin, ettei kukaan muista.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti oppes
On häviö jos joku pysyy peesissä?
Eikö peiliä tarvitse mahdollisen ohittajan havaitsemiseen ja kaseikkoon kiilaamiseen?
Jos ajaa riittävän kovaa, ei ole mahdollisia ohittajia.
Tänään olin mahdollinen ohittaja, mutta en ohittanut. Tappio. Olin silti siihen tappioasemaan ihan tyytyväinen, sen verran hyvää vauhtia mentiin.
Peesaaminen = automaattinen tappio.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Scrap