Printable View
Uskomatonta avautumista mudasta, sehän oli just päheetä lasketella täysiä kurakkoon, tuli testattua benderfenderkin kunnolla, toimii.. Pitokin oli hyvä, kun teki oikean rengasvalinnan, rullauksen silti kärsimättä!!
Reitti oli kyllä kohtuu raskaassa kunnossa, mutta silti sain viimevuoden aikaani parannettua, joten olen tyytyväinen!!
Kiitoksiä järjestäjille itseni ja koko Team Garmin MTB:n puolesta =)
Mutaa oli radalla melko reilusti, mutta sehän tosiaan kuuluu maastopyöräilyyn. Oma Tahko tosin kirjaimellisesti kaatui rengasvalintaan, sillä luulin radan olevan kuivempi ja alla oli kuivan kelin suvikumit... Kinahmi ykkösen laskussa se sitten lopullisesti kostautui, kun pyörä hävisi ilman mitään varoitusta alta. Samalla kolhin itseäni sen verran, että jatkossa mentiin varovaisemmin, mutta eikös vaan tullut myöhemmin toinenkin täysin vastaava kaatuminen ihan vastaavanlaisessa kurarännialamäessä. Samaan kasaan tuli sitten toinen kanssafillaristi ja siinä sitä sitten oltiin sylikkäin... :) Takavanne meni siinä rytäkässä sitten kieroksi pinnan katkettua, mutta mahtui kuitenkin vielä pyörimään.
Lopulta homma jäi kesken, kun mieheltä petti kunto (lue: pää) vähän ennen Tuuliharjan huoltoa ja alkoi tuntua siltä, että jatkaminen ei ole enää turvallista ei miehen eikä kalustonkaan kannalta. Mitä tästä opimme? Lisää treeniä, prkle, että ensi vuonna kulkee paremmin. :)
Loppunousussa huomasin ja hämmästyin kun ohitin täysin kurattoman. Pyörän ja kuskin... Oisko kiertänyt kaikki kurarunnit ja ei ollut tykästynyt kurassa rämpimiseen....?
^Vikalla huollolla oli kuulemma pyörän pesupaikka, en tiedä varmaksi sanoa kun en itse siinä pysähtynyt.
Mielestäni keli oli kohillaan: sopivan lämmintä, eikä vettä satanut. Parasta reitillä oli muta ja märkyyden tuomat lisähaasteet ajamiseen. Tykkäsin myös niistä loppuun kulutetuista reiteistä, joita jo hakuttiin. Jonoa oli reilusti, mutta tuollaisen osallistujamäärän huomioon ottaen, ei mikään yllätys. Jos haluaa vapailla poluilla päästellä, sitä varten on Yöajo. Eli jonot ei minua härinneet, pysyipähän alussa vauhti järkevänä. Kalkkiruukin jälkeen pystyi nostamaan tempoa. Se, mikä häiritsi oli ne puskan kautta ryysääjät, joiden oli ihan välttämätön pakko mennä ohi vaikka puskissa talutten; ei siitä oikeasti ole mitään hyötyä. Mutta, kiire on kiire, vaikka seuraavaan huoltoon. Kiva oli nähdä, niitä sisukkaita nuoria, jotka reitin vaikeudesta huolimatta jaksoivat.
Isto_h:lle-> ollos hyvä.
Che taisi saada pyörän, kun läpiajoit. Vaikka siitä sillalta torstaina katselimme loppulaskua alaviistosta: ei se ollutkaan niin paha.
Oli siinä-Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti juu-zo
Onnea kovasti ja hienoa, että meni hyvissä fiiliksissä o/Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Che
Iso kiitos järjestäjille, tapahtuma on ainutlaatuinen pyöräilytapahtuma.
Loppulasku oli mielestäni parempi kuin aiempi, El Granden pidennys sopi mulle oikein hyvin. Rata oli paljon hitaampi kuin edellisenä vuonna ja yksi raskaimmista nyt 10 ajetusta Tahkosta.
Onnittelut kaikille itsensä voittaneille ja etenkin sarjojensa palkituille!
Hep. Kymmenes Tahko takana.
Aivan mukavasti suurin osa matkaa meni.
Yksi renkaan vaihto operaatio vähän harmitti.
Mä en kovin pahana tuota kuran määrää pitäny. Vanhoilla kuluneilla pikkunappulaisilla Kendoilla pärjäsi aivan hyvin.
Kerran kaaduin kuralätäkköön kun toisen kierroksen lopulla tuli turistipyöräilijöitä reitille eteen. Nainen nuoren poikansa kanssa seisoi keskellä kuralammikkoa. Yrittäessäni ohittaa kaaduin suoraan lätäkköön! Ottaessani kädellä vastaan käsi meni kyynerpäätämyöden mutaan. Eihän siinä mitenkään käynyt mutta saisi tuo turistireitti mennä eripaikkaa.
Hieno tapahtuma taas, mutta yksi asia mikä ihmetytti:
Tuo loppulasku!
Olen 20 vuotta harrastanut maastopyöräilyä. En nyt mikään alamäkispeciaali ole mutta aika hyvä kuitenkin noissa metsälaskuissakin verrattuna nyt vaikka keskivertoon…
Mutta uskallan tunnustaa että tuossa loppulaskussa pelkäsin oikein tosiaan !
Ei noin vaarallinen lasku kuulu tällaisiin skaboihin missä on ensikertalaisiakin!
Konkreettisesti jouduin todistamaan tilannetta kun nuori poika oli kaatunut pahasti siellä jyrkän paikan jälkeisessä varoitusmerkkikurvissa. Pyörä oli keskellä ajolinjaa ja poika vieressä. Jäin auttamaan häntä kun ei päässyt itse ylös. Lupasin sitten hakea apua. No seuraava järkkäri tiesikin jo asiasta…
No se siitä mutta jotenkin jäin ajattelemaan että kuinkahan pahasti siellä mäessä vielä joku kaatuu. Ja aatelkaahan jos olis satanu vettä kesken kisan?!! Tuosta loppulaskusta pitkä miinus! Toivottavasti Tero otat asian haltuun ensivuonna.
Vikalla huollolla oli pesupaikka. Puhdistin vaihteet ja rattaat molemmilla kierroksilla. Hyvin pyörä pelas el grandessa. Öljyäkin sai useammaltakin huoltopisteeltä kun kysyi.
Jotenkin niin hauskaa lukea kun porukka valittaa kivistä, mudasta ja juurakoista. Maastopyöräilystähän tässä hommassa on kyse, ei tasoitetulla hiekkatiellä tai asfaltilla ajamisesta.
Tämä. Erittäin nautinnollinen rata. Pääsääntöisesti erittäin haastava (ainakin itselle), mutta sopivissa määrin myös "cruisailua", eli pääs vetää rennommin. Kaikkein pahimmat kurakot ja kivikot oli vaikeita, mutta so not!Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kreal
El grande oli tiukka, mutta kun rinteen ylähissit alkoivat näkyä oli pakko päästää "yes!" huuto. Enää piiitkä laskettelu edessä ja sekin meni hyvin. Jarrut helevetin kovilla, mutta kestivät. :D
Eka kerta Tahkolla myös minulle ja taatusti olen siellä myös ensi vuonna! Kaikki toimi erittäin hyvin ja oli hyvä groove ilmassa! :D :D
13 tahko takana joten saatoin olettaa ennakkoon että reittiä varmaan hieman viilataan edellisvuosiin verrattuna. Oikeaan maastopyöräkilpailuun kuuluu pitkät nousut, juurakot ja kivikot sekä kurakot. Näitä kohtia reitillä oli ihan mukavasti ja jopa nautin ajamisesta ajoittain (tosin tuskaisena:)). Mutta se loppulasku!!! ei siinä laskussa mitään ihmeellistä ollut, mutta jarrut. Jarrut perhana ylikuumenivat ekalla kierroksella eli jarrunesteet keitti ja tietenkin kuljettajasta tuli matkustaja. Jumankekka että pisti rintaan todella pahasti kun yritin epätoivoissani hoiperrella ja etsiä sopivaa kaatumispaikkaa, mutta onneksi sain sen pysähtymään. Toiselle kierrokselle lähdettäessä jarruista meni tuntuma täysin mutta ne pelasi silleen 60%:sti. Viimeiseen loppulaskuun lähdettäessä piti ottaa silleen varman päälle ja kävelin sen jyrkimmän kohdan. En osannut odottaa että tulee eteen tämmöinen monsterilasku. Edellisvuonna oli ihan samat jarrut ja tänä vuonna tahkolla treenatessani jarrut riitti mutta nyt ne eivät riittäneet. Se vanha lasku oli paljon parempi ja vauhdikkaampi. Toivon että se palaa ensivuonna reittikartalle.
Hieman toivoisin kaikkia miettimään sen lähtöryhmansä tarkkaan ennen kuin ilmoittautuu. Nyt siellä oli kovia kavereita "mustilla kilvillä" liikenteessä, mutta se maastoajo tyssäsi tykkänään ensimmäisen juuren tai kiven tullessa eteen. Ekalla kierroksella kävällä läpsyteltiin ihan ajettavia polkuja.
Hieno ja vaativa tapahtuma. Ensivuonna uudestaan, mutta mille matkalle se selvinnee talven aikana.
Jos tarkoitat sitä Haanjavuotta kun rämmittiin kurassa niin tämänvuotinen tahko oli kakunpala.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti HiMa
Mutta kuivana vuonnahan Haanja on tosi kovapohjaista ja nopeaa...
Loppulaskun vaihtumiseen syynä olivat alueella laiduntavat eläimet.. vaatinee järjestäjältä "pitkän tähtäimen" suunnitelmia jotta laiduntamiset saa järjestettyä toisin.. Samoin taannoinen Kinahmin II nousun muuttuminen johtui huhujen mukaan maanomistusteknisistä syistä. Toivottavasti kaikki muistivat kerätä omat geelipussit mukaan, jotta siistin maaston myötä tapahtuma saa myös jatkoa näiltä osin! :)
Hienoja kuvia, lisää vaan noita linkkejä. Loppulaskussa ei ollut mitään vikaa, voi taluttaa jos haluaa, samoin kuten muutkin reitin laskut, vaarallisempia ne on siellä korvessa pannuttaa.. Ei tuota 60 km reittiä voi muutenkaan täysin suositella aloittelijoille suositella ilman maastokokemusta ja reeniä alamäistä suoriutumisesta.
Rengasspekulaatiota jälkikäteen.. Pakasta vedetyt ja ensimmäiset kokemukset Contin X-king 2.2 UST renkaista osoittautuivat positiiviseksi reitillä, ei ollut pito ongelmia, muita kuin kuskista riippuvaisia. Paineita oli 2.6, mikä voi olla jonkun mielestä jo liikaa ja pito kärsiä, mutta eipä tarvinnut jäädä paikkailemaan reitille rengasta kärmeksen pureman takia. Viides Tahko ilman rengasrikkoja. Kylkiosumia tuli kiitettävästi, mutten ole ainakaan vielä huomannut mitään vaurioita.
Tuosta jonottelusta taidetettu jupista joka vuosi ja joka kerran tainnut sanoa samaa, että tuo on kyllä väärä paikka (tai väärä ajankohta), jos haluaa tykittää vapaasti menemään. Ensimmäinen Tahko itsellä kun jäi porukan taakse missä talutettiin alamäkiäkin, mutta hillitsi ihan sopivasti omaa menoa ensimmäisellä kierroksella, eikä tuo kaivellut sen enempää.
PS. Paidan väri ja koko/istuvuus ovat parhaita mitä muistan aikoihin.
PPS. Millä jarruilla porukka on keitellyt jarrunesteitä, itse en huomannut tänä vuonna mitään häipymistä, pientä käryä korkeintaan. Aiempina vuosina on vanhassa loppulaskussa kadonnut osittain tehot loppulaskusta.
Loppulaskusta sen verran että allekirjoittaneen kombinaatiolla (yht. 130kg) en edes ajatellut ajaa alas. Alusta ei ollut kovin pitävää, kokemusta ei nimeksikään ja pelkäsin, että se menee takarengas lukossa ties minne. Ja meinasi mennäkin siinä viimeisessä jyrkässä 90 asteen mutkassa oikealle.
Muuten ihan jees. Treenattiin MTB Kuusankosken reitillä ja luultiin, että että ollaan tarpeeksi kunnossa. Kivikot otti kyllä luuloja pois aika tehokkaasti, mutta ei kehtaa valittaa, kun siellä veti pääsosa lähtiöistä ihan "business as usual"-meiningillä. Onneksi älyttiin vaihtaa alimpaan luokkaan, niin päästiin kunnialla maaliinkin.
Yksi on varma: Tämä määrittelee harrastuksen rajat täysin, tähän vertaan myöhempää vääntämistäni. Eikä tässä hätiä mitiä: se päätavoite kun on 60km ikämieslähdössä 2016! :cool:
Loistava Tapahtuma taas.
Minut yllytettiin automatkalla vaihtamaan kahdelle kierrokselle ja hyvinhän tuon näköjään retkeili jäykällä fixilläkin.
Loppulasku tosin oli kauhua herättävä ilman takajarua. :eek:
Meillä on Sotkamossa niin paljon paremmat polut, etten mä viitti Kajjaanissa enää renkaita kuluttaa. Paitti maantiellä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti --+MM+--
Koska tärkeintä on, että kaikki ovat samaa mieltä, eikä mikään koskaan muutu. Harmi, ettei olla enää ryssiä...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti KHP
Ei kai nuo jarrunesteet ny tosiaan keittämään vielä tuollaisesta ala, mutta kyllä tuo jarrupalojen käryäminen ja levyjen sinistyminenkin kyllä aika hälyyttävää alkaa olemaan normi maastopyöräilyssä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti dirtyrider
Eiköhän se jarrujen periksiantaminen alkaa silloin olla aika lähellä?
Tuota...Onhan se noinkin että taluttaa voi mutta jos ei etukäteen tiedä laskun hankaluutta ja menee kun muutkin. Tuolla metsässä olevat laskut on muuten kyllä vähän helpompi talutella kun tuo rinne.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti dirtyrider
Voiko sitten noita lyhyempiä matkoja aloittelijoille suositella, kun loppulasku ja hankalia paikkoja metsässä on niissäkin? ;)
Oli taas kyllä onnistunut tapahtuma. Suuri kiitos järjestäjille, kanssa-ajajille ja mökkiseuralle. Reitin alku oli huhujen mukaan parempi, helpotti ruuhkia, ainakin tuossa ekassa lähdössä. Näin tiesi aikaisempina vuosina samassa lähdössä ajaneet kertoa. Reitti oli kyllä varsin raskas ja haastava sen mudan kanssa. Ja pituuttakin reitille oli ilmeisesti tullut lisää, joten täytynee olla tyytyväinen kun sijoitus pysyi samana ja aika huononi vain 5 minuuttia sitten viime vuoden.
Pieni osa porukasta tuntui luuulevan että geelipaketit ja sisäkumit alkavat kasvamaan kun niitä viljelee maastoon. Tähän toivoisi kyllä parannusta. Voihan niitä vahingossa tippua ja käydäänhän sitä reittiä ilmeisesti vähän siistimässä, mutta onko paha rasti hoitaa tuo roskien poistuonti itse?
Henki on kyllä tuolla tapahtumassa edelleenkin jotain hienoa, hyvillä mielin saa ajella ja rupatella menemään kun sille liikenee puuskuttamiselta aikaa. Yks mikä kans pisti silmään ja kuului häiritsevän muitakin, oli se että aika helposti tykättiin jalkautua kun lätäkköä/mutakkoa on edessä. Kannustaisinkin kokeilemaan ajamaan huoletta läpi, kyllä se menee yli kun vain vauhdilla ajaa;) Mukavampaa itsellekin kun jalkautumisia ei tule liikoja. Erityisesti tämä kuitenkin lämmittäisi joitakin kanssakilpailijoita, joilla ei ajorytmi mene aivan piloille:) Ei kuitenkaan aivan joka paikassa pääse tuollakaan ohi, varsinkaan silloin kun edellä ajava näyttää seilaavan polulla laidasta laitaan epäröivästi ajolinjaa etsien. Jos ei koita ei voita!
Ja niin, ois kyllä makia jos naisia sais tuonne enemmän, melkoset härkäjuhlat tuppaa tuola piazzassa olemaan. Joutuu monesti kompensoimaan tätä ongelmaa isommalla määrällä alkoholia. Ei sillä että se itseäni häiritsisi. Kiitos ja anteeksi.
PS. HiMa, siistejä on kuvat!
Siis olihan toi vitsi...olihan?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Peikko
Kaippa sen laskun olis turvallisemmaksikin saanu. Eihän se tarvi herranjestas suoraan alas olla. ;)
Isot Kiitokset järjestäjille taas kerran mukavasta tapahtumasta Tahkon maisemissa, kuudes kerta oli itsellä ja ensvuonna uudestaan :)
Kiitos, nyt oli parin vuoden nopean kelin jälkeen hyvä koetella ajotaitoja. Tämä oli mielestäni maastoajajan Tahko, kun parina vuonna erot on vedetty enemmän siirtymillä. Ja siitä ohittelusta - vauhti on erityyppisillä kuskeilla erilainen eri paikoissa. En pärjää jäykille kaksyseille soratiellä, mutta polulla ja varsinkin alamäessä tilanne on toisin päin. Arvostan suuresti jos saan ajaa omaa vauhtia siellä missä pääsen kovaa. Vastaavasti päästän kyllä ohi kun huomaan jonkun roikkuvan takana.
Ja päähuomiot:
1. Lähtö oli hyvä, mitään ruuhkia en havainnut.
2. Paita oli hieno ja sopiva.
3. Loppulasku - ei jatkoon.
No huh, hattua nostan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti greenman
Eihän tuossa loppulaskussa mitään ongelmia ollut eikä siihen tosiaan mitään sumppuakaan päässyt muodostumaan. Hauska oli kuten edellinenkin, mutta ehkä tämä uusi vie voiton. Kyllähän siinä tosiaan vähän palaneelle haisi kun alkoi laskeutumaan ja varmasti vähemmän ajaneille vähän pelottava paikka. Mutta kyllähän maastopyöräilyyn kuuluu tuo itsensä voittaminen ja oman mukavuusalueen ajoittainen ylittäminen. Suomessa kun ei mäkiä oikein ole niin moni saattaa unohtaa, että niiden jarrujenkin toimintakin kannattaa tarkistaa ennen tuollaista tapahtumaa, kun mäkiä on tiedossa.
Kuivalla kyllä kivempaa, mutta ei tuo kura nyt suuria ongelmia aiheuttanut.
Kahdelta edelliseltä vuodelta on väärän väriset liian iso ja liian pieni paita vaikka kaikki samaa kokoa. Nyt osui väri ja koko juuri nappiin :)
Hyvä tapahtuma jälleen ja eiköhän sitä taas ensi vuonna uudestaan.
Suottaapihan se olla, mutta paha sanoa, kun ei ole kokemusta, eikä omassa lenkkimaastossa moista pääse testaamaankaan.. :rolleyes: Jollakinhan tuolta mäeltä on tultava alas, kuten sanoin, ihan samalla tavalla ne jarrut kärysi vanhassa laskussakin (tai sitten jarruttelen liikaa..)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Gekko
Meinaatko, että jos yksi hyppää kaivoon, niin muut menevät perässä. Ymmärrän, jos lapset ottavat mallia ja tekevät perässä, mutta kyllä luulisi jokaisen osaavan arvioida omien taitojen ja kaluston riittävyyden, toivottavasti ennen kuin ovat täydessä vauhdissa laskussa menossa jo.. Toki nuo lyhyemmät matkat voisi suosiolla kiertää muuta reittiä maaliinkin ja pidetään 60 km nykyisellään, jokaiselle jotakin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Gekko
Ei ainakaan korviin ole vielä kantautunut pahoja loukkaantumisia (mikäli jarrulevyjen sinistymistä siksi lasketa) loppulaskussa, kun noita tuli edellisinä vuosina joitakin...
Hieno kisa oli taas Tahkolla. Keli suosi, ja ajo sujui hyvin melkeen loppuun asti, kunnes krampit hidasti ajon ihan pyörittelyks. Kiukulla eteenpäin ja juuri ennen grandea hieman helpotti ja usko maaliinpääsystä heräs uudelleen ja toteutui myös. Aikakin parani viimevuodesta kymmenisen minuuttia. Loppulasku oli mielestäni viimevuotista parempi ja itseä ei ainakaan ahdistanut. Mäkiin tullaan tietysti omien taitojen asettamalla rajoituksella niin kyllä ne ajamaan pystyy. Jarrut näissä pyörissä on. (melkeen kaikissa...) Muta kun olis puuttunut niin täyden kympi päivä,mutta aina ei kaikki ole täydellistä. Ja olihan tämä kuitenkin maastopyöräilyä. Kiitos järjestäjille!
Samoja jarrusettejä kyllä käytetään ihan ulkomaillakin 'normaalissa maastopyöräilyssä' missä laskut on isompia ja pidempiä, kuumat jarrulevyt ja väripatinan saaminen laikkoihin on ihan normaalia.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Gekko
Näin. Piazzan terassilta, kun laskuja katseli, niin aika hurjalta se välillä näytti. Aika moni veti pitkäksi käännöksen vasempaan (jonka jälkeen loiva oikea ja pudotus ennen kuin käännytään oikealle tasaiselle). Polun olisi voinut vetää vaikka siitä kohtaa nurmikon poikki viistoon. Vähän väliä joku jäi seisomaan mäkeen. Vaikka pääsisi sujuvasti laskemaan alas, keskellä rinnettä seisovan tai makaavan pyöräilijän väistäminen on toinen juttu. Ihme, jos ei isompia källejä tullut.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Gekko
Muutoin ei valittamista reitistä. Alun muutokset eivät aiheuttaneet sen kummempaa tulppaa tai ruuhkaa. Ennen vapaan vauhdin alkuakin vauhtia oli ihan riittävästi.
Pikkaisen ihmettelen renkaan vaihtajien määrää louhoksen laskussa. Miten ne saa siihen kohtaan rikki? Yleensä ovat hajonneet vasta mäen juurella louhikkoon.
Se on kyllä totta. Kävin tänään pyörän korjauksen ja huollon jälkeen heittämässä 20km "koeajon". Kyllä muuten kulkikin kovaa täällä tutuilla poluilla kun oli käynyt vähän harjoittelemassa Tahkolla. ;) Eilen tuntui vielä että saa nähdä jaksaako lähteä ensi vuonna jonottelemaan mutta on tämä kuitenkin sellainen tapahtuma joka kannattaa pitää kalenterissa, antaa harrastukseen aika paljon lisäkipinää.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Lassard
Loppulaskussa oli tosiaan jarruja käytelty, kun minä saavuin siihen jyrkimpään kohtaan leijaili ilmassa pahaenteinen jarrupalan käry. Siinä uskotteli vaan itselleen että ei se haju voi omasta pyörästä tulla, tai jos tulee niin ei sitä itse haista kun vauhtia on kuitenkin jonkin verran. :rolleyes:
ihan mielenkiinnosta; kuinka kovia vauhteja porukkalla on tallentunut siinä loppulaskussa? itsellä vaisu 52,x km/h, jotkut varmasti saanu siinä mageita vauhteja jos ei ole joutunut väisteleen alamäkitaluttajia, kuten allekirjoittanut..
Onneksi me köpöteltiin radan viertä, mutta ulkopuolella alas - mutta jos tän tunnustaa, niin toivottavasti ei tule diskaus!Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Kemizti
Ei hitto mitää 50+ km/h pystyny siinä ajaa. Ehkä siinä kohtaa pysty lasettaa jarrut auki, missä reitti alkoi kaartamaan oikealle rinteen poikkittaissuunnassa ja noustiin sille traktoripolulle mettään. Siitä saikin jo sit veivata taas täysilläLainaus:
Alkujaan tämän lähetti Kemizti
kierroksilla maalia kohti. :)
Kiitos! Loistava tapahtuma oli.
Ensikertaa mukana ja reitin kovuus yllätti, kosteilla paikoilla varmaan osuutta asiaan. "Siirtymät" ja polkuosuudet rytmitetty hyvin, ei tarvinut tuntea reittiä etukäteen ettei tuhlannut kaikkia voimiaan aina ennen vaikeita paikkoja.
Loppulaskun voisi varmaan toteuttaa myös muilla tavoin, voisi kai siihen jonkinlaista bermiä tai ehkä endurotyylistä metsäpolkua ihan siellä metsien puolella?
Tuo on kai yleisöä ja yleistä jeejee fiilistä varten olemassa tuo lasku, mutta ei tuollaisen suoran putken laskua ole mitenkään mielenkiintoista seurata.
Ensi vuonna ensimmäinen kierros ehkä hitaammin, menetin vaatimattomat 40 sijaa toisella kierroksella :D
Hieno Tahko jälleen kerran, kiitokset vaan kaikille! Sopivissa määrin mäkiä, mutaa, kiviä, juuria, kramppeja, hikeä ja kyyneliä. Eli sitä ihteään, maastopyöräilyä!
Pakko kyllä osallistua kommentointiin, sen verran ihmetyttää tämä alamäestä itkeminen. Tämähän on maastopyöräilyä eikä mitään metsäautoteiden ajelua. Jos mäki näyttää liian pahalta, niin hyvänen aika voihan sitä taluttaa! Eihän kaikki samoja ylämäkiäkään aja ylös??? Ja jos ei jarrut oikeasti kestä, niin onko keventelyt menneet liian pitkälle tai huollot jääneet väliin? Kyllä kai samoilla pyörillä tullaan esim. Alpeilla isompiakin mäkiä alas? Mutta jos parannettavaa haetaan, niin voisihan sen 25km lenkin kyllä tuoda vaikka El Granden alapuolelta suoraan maalialueelle. Pääsisivät lapset yms. aloittelijat vähän helpommalla.
... meinasin unohtaa, että olihan joku liikkeellä cyclocrossilla. Varmaan oli nautinto huipussaan. En saanut hattua päästä reitillä, joten nyt nostan sen viruaalisesti.
Eka Tahko takana ja kaikin puolin hyvät fiilikset. Seurakaverit ovat pelotelleet koko kevään ja jotenkin odotin rankempaa. Eka Kinahmi meni rauhallisesti, kun joutui jonossa taluttelemaan, mutta toinen nousu oli rankin taluttaa. El Grandea odotin paljon rankemmaksi ja siinä vaiheessa, kun olin polkenut hissien päätyyn asti, tajusin, ettei tästä enää ylemmäs päästä. Ensimmäisen laskun jälkeen näytti siltä, että lähtee uusi nousu, mutta ei sellaista ikinä sitten tullutkaan.
Reitti oli kaikin puolin hyvä ja monipuolinen, oli nousua ja laskua, kivikkoa ja juurakkoa, ja sopivissa paikoissa tasaista tietä pieneen palautteluun. Mutahaudat muuttuivat jossain kohtaa lähinnä hauskoiksi, kun ei jaksanut enää välittää, vaan antoi mennä pohkeisiin asti paskassa eteenpäin. Pidin loppulaskusta, mutta ymmärrän, että se saattoi olla joillekin aikamoisen pelottava.
Kaksi tyyppiä morotti minua, mutta tuolloin ei ollut mitään hajua, kenestä mahtoi olla kyse :) Jälkimmäinen selvisi jo koediksi, mutta ensimmäisestä ei ole tietoa. Kuulin lauseesta vain "foorumi", mutta nimi jäi kuulematta.
Omalta osalta hommat kusi tällä kertaa aivan täysin, matkana oli siis 60km. Vaikka olosuhteet oli omalla rengastuksella vähän vaikeat (Racekingit veti kuvion ihan täyteen kuraa ja kivillä liukasteltiin), niin epäonnistuminen johtui 100% miehestä. Ei löytynyt ollenkaan terävyyttä ylämäissä, jouduin jo alkupuolella vaihtamaan mummovauhtiin ja kun tavoite hukkui kurajärven tuskaan niin motivaatio loppui täysin. Maaliin tultiin kumminkin vaikka pahaa teki, ja ensi vuonna paremmalla valmistautumisella menee se alle 3h30min oli keli mikä hyvänsä ;)
Suuri kiitos järjestäjille ja terveiset naapurimökin erittäin asiallisille (ja hulluille) Kajaanin maastopyörämiehille!!
-Lauri
Täälä sitä taas egoillaan ja kommentoidaan tuota alamäkeä kuinka ite ajellaan se vaikka silmät kii ja "sen voi taluttaa jos ei alas kykene ajamaan". Kyllä voi, mutta ei se silti tee sitä sen turvallisemmaksi vaan oikeestaan kunnon ruuhkassa vielä pahemmaksi. Itellä ainaki sattu semmosta tunkua niiden kahden pudotuksen välillä olevaan mutkaan että jouduin/ajauduin siihen keskelle nurmikolle ja se ei ollu täysjäykällä pyörällä yhtään kiva retki arvuutella että mimmosta moukuraa sieltä eteen sattuu piilosta.. Jos vaikka taluttajille/epäröijille edes joku oma reitti oikeaa laitaa pitkin tai jotain.. toisaalta sekään ei poista sitä ongelmaa, että jos jollakin pettää kantti tai tulee muuta stoppia aiheuttavaa kesken matkaa... itellä ei ainakaan ollu semmosta pitoa että siinä olisi mitään äkkipysähdyksiä ja väistöjä kyennyt tekemään.
Niin eli joo kyllähän sen ajaa jokainen keskiverto kuski alas kunhan saa rauhassa ajaa, mutta ei se oikeen 2000 henkilön massatapahtuman alamäki ole. Minun mielestä.
Muta kuuluu maastoajoon silloin kun on ollu sateita, ulkoilmaharrastukset on sellaisia että kelejä ei aina voi valita. Mutta sen voi valita kuinka siihen on valmistautunu..omalta osin se meni ihan reisille, kuvittelin että sieltä löytyy vaan pieniä mutakkoja notkojen pohjilta.. en arvannu että sielä on kokonaisia osuuksia liukasta kiveä ja juurakkoa ja mutaa. :) Takarenkaan pidon menettämisen vielä kestää, mutta eturengas kun lipsuu kaikesta niin menee jo hankalaksi.
Mutta mukavaa se oli silti taas, varsinkin jälkeenpäin. Paita oli ilmesesti tänä vuonna kohillaan ja 120km miehet ilmeisesti saivat huivinsa joten sieläkin ollaan onnellisia taas.
Oma urakka jäi puoliväliin, kuutisen minuuttia erotteli toiselta kiekalta.. syitä riittää, mutta niinhän se on että epäonnistujat selittelee. No kerrankin ainakin jäi freesi olo matkan jälkeen, kun voimia oli säästelty urakalla toiseen kierrokseen.
Onnittelut kaikille maaliintulijoille sekä muillekin.
Hyvä mäki on. Katkenneet luut kuuluu maastopyöräilyyn.