Oho, hups. Silmät valehtelivat!
Aika mielenkiintoista faktaa miesten painoista.
Printable View
Hieno kisa, noilla on lähes aina hyvä sää ja yleensä on jännää.
Olisi ollut erittäin sopiva päivä ummm "toipumiseen" soffalla (pojat kertoi, itte kävin kahdella hiihtolenkillä), varsinkin kun tuli tuo 50km MM:ssäkin vielä samana päivänä. Suomalaisista sprintteri Niclas Colliander oli hiihdellyt 19. sijalle.
Kertokaahan viisaammat, että onko vika hiihtäjässä, välineissä vai kelissä...
Kävin viime viikonloppuna hiihtämässä uusilla suksillani ja hommasta ei meinannut tulla mitään. Suksi tuntui epävakaalta ja ihan kuin suksi olisi luistanut alta pois potkaistaessa (mäessä sekä tasaisella jos oli kovempi kohta). Ihan kuin luistelisi tylsillä luistimilla; "kantti" ei pidä. Ongelmaa esiintyi myös vasta ajetulla alustalla (ei jäinen/liippaantunut), mutta ei tietenkään niin pahana kuin "jäisellä" alustalla.
Sukseni on Fischer rcs carbonlite skating soft track hole ski, 192cm, jäykkyys 97kg. Painan itse 85kg ja pituutta on 174kg. Tyyli vapaa, tekniikka ei varmasti paras mahdollinen. Alusta oli melko kova, mutta ei kivikova joka paikassa
Vaihdoin puolimatkassa suksia veljeni kanssa jolloin ongelmat katosivat. Veljelläni on hieman lyhyempi ja löysempi suksi ja se on malliltaan kylmän kelin suksi (fischer rcs skating cold (187cm, jäykkyys 92)). Veljeni valitteli myös sukseni "lipsumista". Minun sukseni luisto oli alamäessä jonkin verran parempi. Veljeni on suunnilleen samankokoinen kuin minä (176cm, 80kg).
Pitäisikö minun siis käyttää lyhyempää tai löysempää suksea? Vai eikö tuo s-track vaan toimi kovalla alustalla?
No, selvää lienee, että vika on välineessä, jos kerran toisilla suksilla homma toimii.
Kyllähän suksen liiallinen jäykkyys voi olla ongelma, mutta lähinnä todella kovalla baanalla. Vasta-ajetulla uralla en ole moiseen koskaan törmännyt. Ainakin takavuosina Fisukoissa oli ongelma takapään painealueen kanssa. Painealue oli lähes kantapään alla, jolloin suksi tuppasi "pyörimään" eikä pitänyt suuntaansa. Kannattaisi varmaan tutkia vähän noiden painealueiden sijaintia.
Edeltävään keskusteluun liittyen: kuten tuossa jo sanottiinkiin, suksi voi olla turhan jäykkä tai ongelma voi tulla painealueista.
Murtsikkasukset ovat paljon ongelmallisempia välineitä kuin alamäkisukset tai pyörät, jokainen suksipari on oma yksilönsä ja eri keleille ja alustoille tarvitaan erilaiset sukset. Yleensä kommentti xx-suksien nn-malli ei toimi/on mahtava on hämäävä. Samasta merkistä ja mallista voi olla huippusuksia ja täyssusia.
Rukalla MC-radalla 5km 174m nousua. 50km skaalattuna tekee 1740m.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Pyöräpummi
Holmenkollenin 50km radalla n. 8.4km lenkki, jolla nousua 319m. Kuudella kierroksella tekee 1914m.
Tour de skin loppunousu: matka 9km, noususumma 495m. 50 km skaalattuna 2750m. Edes henkilökohtainen huoltorekka ei saisi norttia hinattua maaliin.
Löytyi jopa kovimpien ratojen vertailua vuodelta 2011. Vajaa 2000m on kova, muttei mikään ylitsepääsemätön. Hieman yllättäen puhtaan hiihtourheilun edellävijät mainostivat että juuri heillä on se suurin ja kaunein.
50 km
1: 1998 metres, the new Holmenkollen course (52 860 metres total distance)
2: 1810 metres, Torino Olympics
3: 1794 metres, Salt Lake City Olympics
4: 1760 metres, Vancouver Olympics
5: 1759 metres, World Championship in Liberec
6: 1713 metres, Holmenkollen (the 2007 course)
7: 1698 metres, Granåsen
Jos aletaan vertaamaan mietoon tai muihin hiihtolegendoihin, niin nykyiseen 50km kisaanhan pitäisi laittaa ainakin puolet lisää matkaa että matka olisi jotenkin vertailukelpoinen siihen mitä se on aikoinaan ollut. Ja pyöräilyssä Tourin etapitkin olisi vähintään 400-600km pitkiä.
Kuutsan Immo avautunut Suomen hiihdon nykytilasta. http://www.iisalmensanomat.fi/uutise...a-ankka/772344
Lainaus jutusta:
"- Noin sata vuotta sitten Iisalmen Visan hiihtäjät menivät Oulun hiihtoihin edestakaisin hiihtämällä. Eikö se kieli, että on maassamme harjoiteltu ennenkin? "
Vissiin niitä mitaleita ois tullu enemmän Fal di Fiemmen mm-kisoista jos oisivat käyneet hiihtämällä kisapaikalla:cool:
Kiitos erkkk tiedoista!
Ei muuta kuin kunnioitusta Johan Olssonille. Täytyy olla paljon rohkeutta lähteä tuollaisella taktiikalla liikkeelle, mutta taitaa juuri olla Olssonin keveys joka mahdollisti vauhdin. Olsson oli sanonut että hänellä ei olisi ollut mitään mahdollisuttaa Norhtugia (15 kg:tä enemmän lihasta) vastaan loppukirissä.
Jos Suomen hiihdossa on joku pielessä niin se on ettei junioritoimintaan saada riittävästi nuoria hiihtäjiä, joista siitten voitaisiin seuloa ne kaikkein lahjakkaimmat huippu-urheilijoiksi. Ilman riittävää lukumärää ei normaalijakauman mukaan löydy lahjaakkuuksia.
On tietenkin muitankin puutteita, mutta tämä on se kaikkein suurin.
Saattaisi joitain kiinnostaa norjalaisten huippuhiihtäjien harjoittelutilastot.
Ne ovat kirjasta Den norske langrennsboka.
https://pbs.twimg.com/media/A6XYl5ICEAAsrtd.jpg
Sen mitä norjaa ymmärrän, niin PK:ta (käsitän, että I1 = Intesiteetti 1 = PK) näyttäisi olevan ajasta todella suuri määrä. Northug 70%, Johaug ja Björgen lähes 90%! Taidanpa hidastaa peruslenkkivauhtiani.
Olipas mielenkiintoista luettavaa. Näyttäisi Johaug kellottavan selvästi kovimmat tuntimäärät vuositasolla. Tarkasti on esitelty kaikki (paitsi mahdollinen doping-ohjelma) harjoitusmäärät ja strategiat. Siinähän on suomalaisille hiihtäjille suoraan treeniohjelmat koko vuodeksi copy/ pastella.
Niin kuin aiemmin mainittu niin pk-tason treeniä on todella paljon. Tämä on tullut vastaan myös esim. Basson twitter viesteistä fillaripuolelta. Sotii vähän vastaan täälläkin spekuloitua tehotreeni vs. pk ajattelua?
hiihtoon olisi myös hyvä saada välinerajoitus juniori sarjoissa,jotta juniori joka on lahjakas ,mutta rahat eivät riitä moniin suksipareihin.ei lopettaisi sen takia kun ei ole tasavertaiset välineet. esim 2-paria perinteisen suksia ja 2 paria vapaan suksia ja voiteiksi vähäfluoriset voiteet.toki 1 pari kumpaakin suksea riittäisi.ja mitenkähän lie menevät nuo ikäluokat ,esim alkuvuonna syntynyt tai loppuvuonna syntynyt, hiihtääkö siinä sarjassa minä vuonna on syntynyt.(toki ikämiehissä asia kääntyisi toisin päin).juniori iässä vuosikin on paljon.
Pyöräilyssä tulee ammattilaistasolla ja puoliammattilaisenakin aika paljon teho"harjoittelua", vaikka vetäisi kaikki lenkit PK:ta. Kisat käynnissä helmikuussa ja loppuu syys-lokakuussa. Kisapäiviä saattaa olla sata. Siinä saa tehdä muutaman tehotreenin jos meinaa vetää samaan tahtiin suomessa.
Mutta vanha totuus on että harjoittelusta pitäisi olla aerobista 90-95%, riippuen vähän siitä kuinka paljon treenaa ja keneltä kysyy. Jos treenaa enemmän, niin tehoja on pakko himmata, koska kenenkään kroppa ei yksinkertaisesti toimi niin että määrän kasvaessa palautuisi jotenkin paremmin. Jos puolittaa tunnit esim tonnista viiteensataan ja pitää tehoharjoitteet ennallaan, niin yhtäkkiä ollaankin lukemassa 80%. Tällöin tehoja pystyy tekemään vieläkin enemmän, koska kokonaisrasite on vähentynyt merkittävästi. Rajoitetulla tuntimäärillä on järkevämpää treenata suht tehokkaasti. Ammattimaisessa urheilussa tilanne on usein hieman poikkeava.
Millasia kokemuksia porukalla on One Wayn sauvoista?
Ittellä olevinaan hyvät Diamond Pro 9 World Cup Editionit meni makaroniksi 3 viikon jälkeen. Kesken työnnön toinen sauva vain antoi periksi ja hajosi. Katkipoikki ei mennyt mutta käytännössä säpäleiksi. Nyt odotellaan valmistajan mielipidettä asiaan, että oliko kyseessä valmistusvirhe.
Hiilikuitusauvahan on kyseessä mutta ei nykypäivänä hiilikuidun enää pitäis niin helposti napsahtaa. Laskettelusauvoina mulla on jo viimeiset 7-8 vuotta ollut Scottin sauvat, jotka ovat saaneet tosissaan hittiä kolistessaan kantteihin, monohin, puihin, kiviin ja vaikka mihin.
Ei nyt noista One Way:n sauvoista kokemusta mutta muuten, jos on kahdet 100% hiilarisauvat niin silti ne voivat käytössä käyttäytyä hyvinkin eritapaa, ainakin omasta vähäisestä kokemuksesta.
Olen lykkinyt pari talvea ja 1200km One way diamond 100 cross hiilarisauvoilla ja hyvin ovat säilyttäneet ominaisuutensa. Sauvat ovat lennelleet 5 kertaa mukana eri hiihtoreissuille eivätkä ole ottaneet kipeää edes suksipussin heittelystä tai muista pikku kolhimista kuljetusten tai kanssahiihtäjien kanssa.
Nyt ois jollekki pari vuotta vanhat Fischer RCS -monot ylimääräsenä. Kolmasosalla uusien hinnasta. Koko 43.
FST:ltä tulee just hieno norjalainen koiravaljakkojutska. Joku suomalainenkin siinä vilahti. Mahtoiko olla tuttuja?
http://www.lapponiahiihto.fi/?Kolme_tunturihiihtoa Onko f-foorumin väkeä menossa tuonne? En ole vielä keksinyt parempaakaan tekemistä talvilomalla, joten sinne siis.
Tottakai sinne ollaan menossa....neljäs tai viides vuosi, mutta nyt on kilometrien puutteen takia pakko alistua puolimatkoihin....viikko 14 on must Lapponia hiihtoon...ja tänävuonnahan on tulee tasokin olemaan poikkeuksellisen matala, koska pitkien matkojen SM-hiihdot on lauantaina, jolloin on myös Lapponian päätöspäivä....
Onko sulla, Usko, aina joku vakiomökki? Sieltä on kyllä aika hankala saada majoitusta viime tinkaaan.
eiköhän nuo hiihtohommat ala jo riittää tälle kevväälle ?
http://kuvat.kaleva.fi/cartoons/de0b...b0e5627fab.jpg
Onneksi täällä on toi Nirvaan menevä latu jo aika sepelillä:cool:
^^ No ei kait nyt ihan vielä? Jos nyt pari kolme viikkoa vielä odottaisi että kelit lämpenis niin uskaltais fillaria ulkoiluttamaan. Ei kait siellä vielä tarkene ajella?
Juu. mulle kävis että olis reilut yöpakkaset vielä 3 viikkoa ainakin. Ja sit kerralla kunnon lämpöaalto ja kevät käyntiin. Viikko ennen vappua kesäpolut ajoon.
Heh, hyvä Fingerpori.
Omat luistelumonot nyt noin ok, kaipais jotain toppausta kantapään taakse ( eli 'työntäisi' jalkaterää hieman eteen) - onkohan semmoisia mistään saatavilla ?
Eli kyllä ovat hieman isot, käväsin kokeilemassa toisen merkin n. sopivaa (pituus) mutta eivät vaan tunnu hyviltä, josko noista sitten se n. paras vaihtoehto.
Eihän toki vielä saa laittaa suksia varastoon, nythän ne parhaat ja liukkaimmat hiihtokelit on! Tänäänkin sai olla kieli keskellä suuta alamäessä että pysyy mutkassakin ladulla. Kun lähes koko talven on taistellut huonosti luistavan lumen kanssa niin ei ole tuo motoriikka päässyt kehittymään vauhtia vastaavaksi.
Niinpä ja sitten kun tuleekin alamäessä yllättäen huonosti luistava kohta niin saa pitää varansa ettei lennä turvalleen.
Nii ja nordic norm siteillä jyrkässä alamäessä kun tulee kapeeta latua ja siteet ottaa latuun ..
Meikän luistelusuksissa on vielä vanhat Salomonin luistelusiteet ajalta ennen Pilotin keksimistä, ja nyt alkaa vanhat luistelumonot pehmetä käsiin. Vaikka ikää ei ole edes 15 vuotta vielä.
Mutta kuinkas tuo siteiden vaihto onnistuu, kuinka uudet siteet istuu vanhoihin reikiin? Ettei tulisi suksiin kauheasti ylimääräisiä reikiä...
Ja onko Salomonin ja Rottafellan siteissä paljonkin eroja? Tuntuu että Rottafellassa olisi parempi mono-tarjonta tällä hetkellä.
Jos salomonin luistelu siteet niin ei sovi samoihin reikiin koska suksesta tulee liian takapainoinen, sama juttu Rottefellan siteillä eivoi laittaa samoihin reikiin tais olla niin että tulee etupainoinen. Siteet kannattaa asennuttaa liikkeessä joilla on tulkki joilla reijät tulee oikeisiin paikkoihin ja vanhat reijät tukitaan. Itselläni on Salonon järjestelmä josta pidän , pääsin muutamaviikko sitten kokeilemaan Rottefellan järjestelmää ja Madhusin monoa ei ollut mielestäni suurta eroa kummalla menee, molemmat toimii hyvin.