Hiihtojutut

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Nalho

Mitä taas tuohon jäykkyyteen tulee, niin ihan näin maalikkon mielestä luulisi asian olevan niin että hieman lyhyempi suksi on helpompi tehdä jäykemmäksi?

---

Näin se varmaan teknisesti ajatellen onkin ja varmaan huippuhiihtäjien tilanne on kokonaan toinen. Tavallinen tallaaja kuitenkin menee urheiluliikkeeseen ja valitsee sukset siitä valikoimasta, mikä kauppiaalla sattuu olemaan. Kokemuksen mukaan pidemmissä suksissa on silloin parempi loppujäykkyys. On tullut osteltua myös lyhyempiä suksia, mutta yleensä ne on sitten pitänyt antaa tai myydä kevyemmille hiihtäjille.

Jotenkin on vuosien varrella vahvistunut sellainen käsitys, että tehtaiden on helpompi rakentaa vakaa suksi hieman pidempänä kuin lyhyenä. Esimerkkinä tästä on takavuosien "pätkäsukset". Niistä ei tainnut vakaata paria löytää juuri kukaan.

Tuo suksen pituus, jäykkyys ja vakaus on paradoksi. Mitä pidemmät painealueet suksessa on(pidempään sukseen saa helpommin pidemmät painealueet), sitä vakampi se on hiihtää ja sitä huonommin se luistaa. Suksen kiertojäykkyys on myös otettava huomioon. Vaikka suksi olisi miten liukas, jos se on kuin halko niin ei tule mitään tai jos se on liian vänkkärä niin sekään ei ole hyvä.
Rossarit olivat vielä muutama vuosi sitten noita halkoja.

Kyllä minä olen kuntoilijan pertsan suksesta sitä mieltä, että mieluummin pitkähkö suksi pitkillä painealueilla. Niillä on kiva laskeskella mäkiä ja vuorohiihdon saa mukavaksi kun suksi on vakaa. Luistoa jokin 5 senttiä lisää painealueessa vähentää niin olemattomasti, että kuntoilija ei sitä huomaa.

Sama on vapaan suksessa jääkelillä. Tosi vaikea on hiihtää lyhyellä suksella ja lyhyillä painealueilla kun vauhtia tulee lisää.

Kilvanhiihtäjät ovat sitten eri miehiä.

Linkataanpa vaikka tännekin:
Hiihtotekniikka kuntoon virtuaalisesti

JSportille / Juhan Vankalle taas iso iso peukku loistavasta palvelusta yhdessä reklamaatio-tapauksessa!
:)

http://www.jsport.fi/

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Tauno

Monesti näkee hiihtäjillä kovin lyhyitä vapaan tyylin suksia. Silloin on aika vaikea löytää riittävää jäykkyyttä. Suositushan näyttää olevan omaan pituuteen + 20-25 cm. Monikohan hiihtää riittävän pitkillä suksilla? Olen ymmärtänyt, että pitkä suksi koetaan jotenkin vaikeampana hallita, mutta oman kokemukseni mukaan se on kyllä yleensä vakaampi.

---

Itsellä pituutta 168 cm ja Fisun reikäpäät ovat 187 cm. Aiemmat Atomicin World Cupit olivat samat, mutta ero kuin yöllä ja päivällä.

markettimyyjät ne vasta hauskoja murtsikka myyjiä ovat...
lol. sivusta seurannut:
Asiakas: Terve, pitäis saada sukset perinteiseen, millaista olisi tarjolla..?
myyjä: terve, millasta sinä haluaisit?..
no tää myyjä ei saanu myytyä suksia... niin tyypillistä marketti touhua että...
painealueet jne niistä vaikka 5 paria samaa mittaa ni jokainen toimii erilailla, sellaisia eroja jopa kalliissa rc- suksissakin on..ja luistelu suksissa vielä enemmän paine alueet merkitsevät luistoon...

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti skiggeböy

..Ittellä 187 cm pitkä suksi ja numerot ...105.Painoo taitaa olla nyt jotain 81 kg..

---

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti viskaali

Skiggeböy taitaa olla oikeassa. Mullakin 105/192cm kapulassa ja paino 76kg, eikä voi kyllä levottomaksi haukkua, päinvastoin. S-trackista löytyy kyllä luonteikkaita pareja yleiskäyttöön, mutta myös vain pehmeälle radalle. Taitaa keulan painealueen "muoto" ratkaista kilojen lisäksi.

---

Mulle Ski Patrollin miehet myi 192cm RCS Plussat joissa vikat numerot 095. Paino huitelee 83kg tietämillä ja kun noita katselin niin aloin pohtia et tulikohan liian löysä sukset..? Ei ole mieletöntä eroa 10v vanhoihin Atomicin rimpuloihin jäykkyydessä ainakaan jos noin paperitestillä testaa. Hiihdettävyys on parempi näin huonollakin tekniikalla, mutta mutta...

mitäs se 192 ja 088 sitten vois tarkoitaa ?

Noita Fischerin luistelusuksien numeroita voi jokainen norjankielentaitoinen ihmetellä tämän kuvan perusteella:

http://i10.aijaa.com/t/00415/11702657.t.jpg

Mulla Fisun RCS skating plussat mallia stiff ja numerot 192/103, painoa hiihtäjällä 69 kg. Juuri kävin hiihtämässä Fisuilla ja ihmettelin taas kuinka vakaa ja helppo suksi se onkaan.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti JTu

Noita Fischerin luistelusuksien numeroita voi jokainen norjankielentaitoinen ihmetellä tämän kuvan perusteella:

http://i10.aijaa.com/t/00415/11702657.t.jpg

---

Tarkottaa prosenteissa taipumaa eli montako prosenttia suksessa painon siirtyessä yhdelle jalalle se painuu suhteessa koko suksen pituudesta eli taitaa olla aika jäykät?

suksiin on myös merkitty, soveltuuko suksei paremmin lauhalle tai kylmälle kelille.. eli soft tai hard

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti leecher

Tuli Haijaalta uudet sukset vanhojen haljenneiden Matukoiden tilalle. Uudet on Fisukan RSC S-track holet. Piti olla omalle painolleni speksatut, mutta tuntui ensimmäisillä lenkeillä aika levottomilta matukoiden jälkeen. Luisto oli kylläkin hyvä ja nousi mäkeen hyvin. Kokeilin kotona lapputestillä painealueita. Edessä alkaa vetämään kiinni + 30 cm, joka lienee ok. Ongelma on takana, joka alkaa jo kantapään kohdalta menemään kiinni. Levottomuus kovemmissa nopeuksissa johtuneen varmaankin tästä? Miten tuo S-track on muilla toiminut? Pitäisikö noita vielä alkaa vaihtamaan?

---

Mulla on vanhemmat Atomic RS-11:sta jossa myös takapaan painealue alkaa ihan kantapään takaa. Suksi on "leija" eli melkoisen levoton, vaikka ei sinänsä karkaa alta. Veikkaanpa
että Fisukan ongelmana on juuri tuo takapään painealue. Merkintänä Atomiceissa hard eli jäykkyyttä kyllä pitäis riittää 78 kiloselle hiihtäjälle. Atomicit eivät ole kovin toimivan ja
luistavan suksen maineessa :)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti leecher

Tuli Haijaalta uudet sukset vanhojen haljenneiden Matukoiden tilalle. Uudet on Fisukan RSC S-track holet. Piti olla omalle painolleni speksatut, mutta tuntui ensimmäisillä lenkeillä aika levottomilta matukoiden jälkeen. Luisto oli kylläkin hyvä ja nousi mäkeen hyvin. Kokeilin kotona lapputestillä painealueita. Edessä alkaa vetämään kiinni + 30 cm, joka lienee ok. Ongelma on takana, joka alkaa jo kantapään kohdalta menemään kiinni. Levottomuus kovemmissa nopeuksissa johtuneen varmaankin tästä? Miten tuo S-track on muilla toiminut? Pitäisikö noita vielä alkaa vaihtamaan?

---

Fisukat lähti takaisin Häijäälle ja tilalle tuli tuollaiset kovalle alustalle takoitetut Rossarit http://www.rossignol.com/FI/FI/x-ium...s-skating.html Tänään testaamaan kunhan pakastaa puolelta päivin.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti IHD

Atomicit eivät ole kovin toimivan ja luistavan suksen maineessa :)

---

Minulla on kolmet Atomicit, ja aina olen jossakin vaiheessa luullut, että suksessa on jotakin vikaa. Kahdessa vanhimmassa tapauksessa (vuosituhannen vaihteen Betat, luistelusuksi ja n. vuoden 2006 RC-11:t (tai voi olla vanhammatkin, ovat väriltään siniset) vika oli selvästi hiihtäjässä, eli puutteellisessa tekniikassa. Viimeisin tapaus vm. 2008-09 World Cup Skatet taas olivat kauppiaan pojan itselleen valkkaamat kisaukset, mutta liian jäykät hänelle. Tuntuivat puristelemalla painealueeltaan hyviltä pehmeän pakkaskelin suksilta (sen vähän mitä asiasta ymmästää), mutta eivät sitten luistaneet mihinkään, millään kelillä. Ajattelinkin jo, etten asiaa ymmärrä edes itä vähää mitä kuvittelin. Vihdoin viime keväänä vein ne hiontaan, ja nyt ne ovat kuin ihan eri sukset. Toimivat tuolla kelillä erinomaisesti ja ovat mielleyttävät hiihtää. Näin kuntoilijan vaatimustasolla.

Mutta eikös ainakin noiden vuosien Atomiceistä sanottukin, ettei tehtaan kuvio toimi (ainakaan suomalaisissa olosuhteissa), ja tuon olen kyllä valmia allekirjoittamaan.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti JTu

Noita Fischerin luistelusuksien numeroita voi jokainen norjankielentaitoinen ihmetellä tämän kuvan perusteella:

---

Kiitoksia. Tuo paljastaa sen, että uusimmat heräteostosfisukkani (kevätalesta bongatut vanhemman mallin RCS Carbolite Softtrackit) ovat itselle sopivat (110 vs n. 90 kg). Vanhimmista RCS:istä tuollaista numerosarjaa ei löytynyt (vuosimallia 2002/03). Pitää katsoa, mitä keskimmäisistä (vm. 20006-07) löytyy; niiden kun piti olla 84-kiloiselle ampumahiihtäjälle varatut (halusi kuulemma jostakin syystä lyhyemmät sukset:rolleyes:). Ovat ehkä pikkuisen levottomat kovan pinnan pakkaselin suksiksi...

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti leecher

Fisukat lähti takaisin Häijäälle ja tilalle tuli tuollaiset kovalle alustalle takoitetut Rossarit http://www.rossignol.com/FI/FI/x-ium...s-skating.html Tänään testaamaan kunhan pakastaa puolelta päivin.

---

Nis- side pohjat hyvät pelit :)

Kyllä ne on mulla ollut aika marginaalisia nuo suksimerkkien erot niin luiston kuin toiminnankin suhteen. On sitten Fischerit, Atomicit, Karhut tai Peltoset, joita kaikkia löytyy kaapista vähintään yhdet parit aktiivi/kisatason suksia.

Mutta löytyy eroja vähän suksessa millä kelillä on parhaimillaan? Joskus viime talvena testasin -27 asteen pakkasessa reikä Fisukkaa ja kylmää Karhua niin karhu meni paremmin mutta ei toiminut taas pikkupakkasella... lainasin sitten suksia ja palautettiin sitten pikkasen huononpana kun oli hiihdetty pohjat irti.... nyt tuntuu toi perinteiset Fisukat toimivan joka kelillä vaikka en oo niitä rasvannut

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti izmo

... kylmää Karhua niin karhu meni paremmin...

---

Ööh, puhuuko izmo nyt suksista vai:D Oikeasti ei se suksen luisto merkistä riipu, vaan kelille sopivasta profilista.

Cold Karhu oli suksi kunnes lähti pohja irti.... vois hakee yhden kylmän karhun nyt Prismasta

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti izmo

Cold Karhu oli suksi kunnes lähti pohja irti.... vois hakee yhden kylmän karhun nyt Prismasta

---

:oei paha... ei paha.. :rolleyes:

FA-verdi eli kerroin eli tarkoittaa juurikin sitä loppujäykkyyttä mikä pitäisi suksessa olla millekin kelille.

Tuossa taulukossa jos nyt yhtään osaan tulkita niin luistelussa on pehmeäkeli 105-120% ja kovakeli 115-130% hiihtäjän painosta. Kerrot siis oman painosi tuolla prosentilla niin saat tulokseksi mikä pitää loppujäykkyyden olla.

Pertsalla taulukossa erikeleille samanlaiset luvut. Norjaa en ymmärrä mutta tarkoittaa karkeasti ylhäältä alas: kovat purkit, pehmeät purkit, purkki/liisteri ja liisterisuksea.

En oikeen ymmärtänyt tota juttua että tarkoittaa suksen painumaa suhteessa johonkin...no ehkä mä en vaan tajua.

68 kg * 130 %(kova keli) = 8840 = 088 ?

Just näin mä sen ymmärrän. Vähän erilaisia taulukoita katellu, mut niissä ainakin menee just noin. Tottakai siihen sit vaikuttaa, että minkätason kaveri on. Hiihtääkö kuntohiihtoa vai maailmancuppia, mutta jonkunlaisen tolkun saa aika hyvin tuon taulukon mukaan. Itellää taitaa olla siellä 90-105 välillä sukset ja massaa on se n.70kg.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti izmo

68 kg * 130 %(kova keli) = 8840 = 088 ?

---

Siis yksinkertaistettuna pehmeän alustan suksi n. 1,05-1,2X oma paino ja kovan alustan suksi 1,15-1,3X oma paino. Nämä siis luistelusuksien numeroilla.

Ts. esimerkiksi 68kg hiihtäjälle valitussa kovan alustan suksessa pitäisi Fischerin mielestä lukea 78-88 välissä olevia lukemia hiihtäjän tason ja tekniikan mukaan.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti JTu

Siis yksinkertaistettuna pehmeän alustan suksi n. 1,05-1,2X oma paino ja kovan alustan suksi 1,15-1,3X oma paino. Nämä siis luistelusuksien numeroilla.

Ts. esimerkiksi 68kg hiihtäjälle valitussa kovan alustan suksessa pitäisi Fischerin mielestä lukea 78-88 välissä olevia lukemia hiihtäjän tason ja tekniikan mukaan.

---

Osaan kuokkaa.... siihen se jää

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti izmo

Osaan kuokkaa.... siihen se jää

---

Ja varmaan myös sauvoitta luistelua.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti leecher

Fisukat lähti takaisin Häijäälle ja tilalle tuli tuollaiset kovalle alustalle takoitetut Rossarit http://www.rossignol.com/FI/FI/x-ium...s-skating.html Tänään testaamaan kunhan pakastaa puolelta päivin.

---

Muutama lenkki takana ja täytyy sanoa, että nyt tuli loistopari. Vakaa, jämäkkä ja nousee vielä mäkeenkin kohtuullisesti. Noita suksia voi kyllä suositella varauksetta.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti usko juntunen

Lähtisin katselemaan Rossignolin hyllystä. Itse ainakin olen tyytyväinen ko. merkin suksiin nimeenomaan kovalla alustalla.

---

leecher@
No niinhän mä sanoin.:D

Hannu tuossa mainitsi sauvoitta luistelusta. Tulipa siitä mieleen kevät 2011 kun mulle tehtiin viidenkympin huolto rannekanaviin. Ajoitin operaation tarkoituksella kevään viimeisten hiihtokelien aikaan, eikä maastopyöräilykausi ole näillä korkeuksilla vielä alkanut. 4 vko:n ajan lähes joka päivä hiihtelin sauvoitta pisimmillään 50km lenkkejä. Yksi vko. Oloksen "helppoja" paanoja. Jossain pyöräilytopicissa oli kyssäriä;- kuinka pidät pyöräilykuntoa yllä talven aikana-? Kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoisin, että juuri tuo sauvoitta luistelu
tekee eetvarttia jaloille.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti usko juntunen

4 vko:n ajan lähes joka päivä hiihtelin sauvoitta pisimmillään 50km lenkkejä.

---

Respektiä!

Kurussa viime viikonloppuna yritän aina välillä luistella ilman sauvaa ja saatiin sentään joukkueena 513 km vuorokauden aikana vaikka itte yritin hidastaa matkaa:cool:
ja viimesen osuuden työnsin tasatyöntöö ihan piruuttaan kun oltiin voitolla reilusti...

Mistä saisi tietoa pertsasuksen toiminnan teoriasta?

Mihin esimerkiksi perustuu se että plus-kelin suksi on jäykempi?
Vastaavasti mihin perustuu pakkaskelin suksen toiminta?

Pakkaskeli: Pitkä ja matala voidepesä. Pakkaskelin purkkivoiteet kovia ja niitä tulee ohuempi kerros kuin pehmeistä purkeista tai liisteristä. Kovalla pakkasella latu on kova ja kiinteä. Ei tarvii siis niin paljoa voidetta.

Nollakeli: Korkeampi pesä kuin pakkaskelissä. Pehmeät purkit/liisteri, joten vaatii korkeamman ja jäykemmän suksen, että voide ei koko aika olisi ladussa kiinni.

Vesikeli: Kaikista korkein pesä. Liisterillä tulee sellanen mälli pohjaan, että pakko olla pesässä tilaa laittaa sitä voidetta. Jos ladulla on irto rouhetta niin voidetta on laitettava niin paljon, että sillä rouhulla on mahdollisuus tarttua johonkin.


En tiedä oliko tarpeeksi epäselvästi ilmaistu!

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Pyöräpummi

Mistä saisi tietoa pertsasuksen toiminnan teoriasta?

---

Aika jännä muuten, että googlettamalla ei suomeksi löydy mitään ja eipä englanniksikaan onnistunut.

Perusta valinnalle on tietenkin se miten suksi liukuu erilaisella lumella.
Pakkasella lumen kiderakenne on terävä ja suksen alle ei saada helpolla rittävää vesipatjaa.
Pluskelillä on aivan päinvastainen ongelma. Suksen alle tulee liian paksu vesipatja, joka alkaa estää suksen liukua. Tulee ns. imuttamista. Näiden kahden kelin välillä on sitten erilaisia olosuhteita ja eripaksuisia vesikeroksia, jotka vaikuttavat luistoon.

Tästä voidaan päätellä mikänkälainen suksi sopii millekin kelille. Tietenkin tulee sitten lisää muuttujia. Hiihtäjän paino, voimaominaisuudet ja tekniikka kun valitaan hiihtäjälle parhaat sukset.

Luiston lisäksi suksen hiihdettävyydellä: vakaudella ja ketteryydellä on merkitystä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Pyöräpummi

esimerkiksi perustuu se että plus-kelin suksi on jäykempi?

---

Pluskelejä on monenlaisella lumella. Jäisen pluskelin suksen tulee olla jäykkä, jotta se ohjautuu hyvin eikä luisu sivuttain. Uuden lumikelin pluskelillä tällainen suksi taas puskee.
Luiston kannalta märällä pluskelillä, niinkuin myös kovalla pakkasella on tärkeää, että painealueet ovat lyhyet. Pluskelillä siksi, että suksen alle tuleva liian paksu vesipatja on mahdollsimman pieni. Lyhyet painealueet taas tekevät suksesta epävakaan, jota jäykkyydellä koetetaan kompensoida.
Kuvioinnilla yritetään vaikuttaa siihen, että paksu vesipatja ohjautuisi pois luistoalueilta ja imutusta ei syntyisi.

Pertsan suksessa voidepesän tulee olla pluskellä lyhyt ja korkeahko, jotta siellä on tilaa liisterille ja liisteri ei sitten jarruta tasatyönnössä ja vuorohiihdossa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Pyöräpummi

mihin perustuu pakkaskelin suksen toiminta?

---

Tuossa edellä tulikin sanottua, että kovalla pakkasella suksien painealueiden tulee olla myös lyhyet, jotta liian ohut vesikerros suksen alla ei ahdistaisi liikaa.
Pohjan tulee olla mahdollisimman sileä, jotta terävä lumi ei jarruttaisi liikaa.
Pertsan suksen voidepesän tulee olla matalampi, erityisesti pehmeällä pakkaslumella, jotta tarvittava pito saadaan kovemmilla voiteilla.
Usein pluskelin suksi voi olla tosi hyvä kovalla pakkasella lyhyen luistoalueen takia. Varsinkin, jos suksi on vähän liian löysä luistaakseen hyvin pluskelillä.

Muuttujia on paljon ja siksi testaus on tärkeää kilpahiihtäjillä. Kuntoilijoille riittää pari paria: Toiset pakkaselle ja toiset pluskelille. Niin ja molempiin hiihtotapoihin. Yhteensä siis neljät.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Topi

Pakkaskeli: Pitkä ja matala voidepesä. Pakkaskelin purkkivoiteet kovia ja niitä tulee ohuempi kerros kuin pehmeistä purkeista tai liisteristä. Kovalla pakkasella latu on kova ja kiinteä. Ei tarvii siis niin paljoa voidetta.

Nollakeli: Korkeampi pesä kuin pakkaskelissä. Pehmeät purkit/liisteri, joten vaatii korkeamman ja jäykemmän suksen, että voide ei koko aika olisi ladussa kiinni.

Vesikeli: Kaikista korkein pesä. Liisterillä tulee sellanen mälli pohjaan, että pakko olla pesässä tilaa laittaa sitä voidetta. Jos ladulla on irto rouhetta niin voidetta on laitettava niin paljon, että sillä rouhulla on mahdollisuus tarttua johonkin.


En tiedä oliko tarpeeksi epäselvästi ilmaistu!

---

Voidejuttu on hyvin selvästi ilmaistu. Siitä tuli hyviä vinkkejä, kiitos vain! Tuohon ladun ominaisuuksiin kaipaisiin vielä selvennystä.

Onko niin että pakkaskelillä painealueet eivä "uppoa" latuun kuten tapahtuu plus-keleillä?
Tästäkö (myös) syystä pitoalueen pitää olla korkeammalla plus-kelin suksissa?

Olen aivan aloittelija ja teen näitä tyhmiä kysymyksiä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Pyöräpummi

Onko niin että pakkaskelillä painealueet eivä "uppoa" latuun kuten tapahtuu plus-keleillä?
Tästäkö (myös) syystä pitoalueen pitää olla korkeammalla plus-kelin suksissa?
Olen aivan aloittelija ja teen näitä tyhmiä kysymyksiä.

---

No nykyisin oletuksena usein on, että kelistä riippumatta ladut ovat melko kovia ja hiihdettäviä eli kummallakaan kelillä painealueet eivät uppoa. Pehmeä uusi lumi ja satava lumi tuovat sitten ongelmia, joka tarkoittaa pluskelillä liisterin jäätymistä. Siksi se pitää pinnoittaa purkilla.

Korkea ja lyhyt voidepesä on siksi, että saadaan hyvä mälli, joka ei jarruta kun voidepesä on korkea. Topi ja minäkin tuon jo taisimme tuossa edellä todeta.

Sitten yksi muuttuja lisää.
Kun alla on keliin kaikinpuolin sopiva kalikka ja satut ladulle samaan aikaan latukoneen kanssa.
Luisto on kuin hiihtäis autiomassa.

Kiitos Hannu tiedoista!

Luistimessa on vesipatja joka tekee sen luiston. Kovemmalla pakkasella sitä vesipatjaa ei enää synnykään niin hyvin vaan luisto vähenee.
Luistemessa on helppo laskea aiheutettettu paine jäähän, mutta miten on suksella?
Jäätä pidetään kai aika tasaisena, mutta muodostuuko ladun ja suksen yhteys mikrokontakteista?

Kävin pienellä lenkillä Fischer carbonlite Plussat toimivat Rode Multigrade +6 -6 liisterillä kiitettävästi. Lämpötila oli laskenut päivän -1 -2 illan -5 C. Mäessä oli pientä lipsumista.
Säätiedotus lupaa huomiseksi illaksi -3 astetta. Saman voitelun pitäisi toimia.

Rode purkkivoiteissani kaikissa lukee että uudelle lumelle. Kai niitä purkkivoiteita on myös vanhalle lumelle?

Ongelmana on vielä saada Rossignol Ksium-suksen pito toimimaan kunnolla. Aino mahdollisuus kai on laittaa purkkia ja paksulti? Siis alle kovaa ja päälle pehmeää?

Yritän googlata tietoa norjalaisista lähteistä, mutta se vie oman aikansa kun pitää sanastoa hanskata ensiksi!

Kai tämäkin joitain kiinnostaa:
http://gfx.dagbladet.no/labrador/222...ctive/729x.jpg