Penaa, dippiä ja kyykkyä! Vähän kuntopallon viskelyä päälle. http://youtu.be/t2zCCgGB6hE
Printable View
Penaa, dippiä ja kyykkyä! Vähän kuntopallon viskelyä päälle. http://youtu.be/t2zCCgGB6hE
Näen jo sieluni silmin uimahallin kuntosalin penkkipyramidit :pLainaus:
Alkujaan tämän lähetti wanderer
Näissä pitäs aina ottaa myös huomioon se, että onko kyseessä kuntoilija vai ihan alansa pro. Jos maajoukkuehiihtäjä tekee salilla pelkästään maksimivoimaa, niin sillä kyllä tulee muutenkin kesäaikana lajinomaista voimaharjoitustakin ihan kiitettävästi. Sit taas kuntoilija, kuten minä, ajan fillaria kesän ja ylävartalo jää aika vähälle tekemiselle, niin mielestäni on salilla hyvä aloittaa tekemään suht pienillä painoilla pitkiä sarjoja. Ja kunten edellä mainittiin niin saa helpommin liikeradat ja tekniikan kohdilleen, voihan sitä sitten jossain välissä lisätä rautaa tankoon enemmänkin jos sen kokee tarpeelliseksi.
Ainahan nää on tapauskohtasia asitoita ja pitää ottaa huomioon mitkä on lähtökohdat ja mitkä on tavoitteet. Nyt lähen kyllä salille tekemään 15-20 toiston sarjoja yläkropalle + siihen päälle vatsaa ja selkää.
Useampi vuosi on tullut asuttua Jyväskylässä ja niihin aikoihin hiihtoa tuli reenattua kohtuu tosissaan, joten muutama rullailupaikkakin on tullut tutuksi. Yksi hyvä vaihtoehto on Tampereen motarin vierellä Keljonkeskuksen sittarin tienoilta kohti ABC:ta suuntaava baana. Siinä on kohtuu mittainen nousu muttei mitään älyttömän jyrkkää. Pientä tarkkaavaisuutta takaisin alas laskiessa, koska jyrkimmän laskun alla on risteys. Jos jännittää liikaa eikä luota laskutaitoihin, kyseinen pätkä on aika lyhyt, joten sen voi tulla vaikka kävellen. ABC:lta lähtee sitten Säynätsaloa kohti tasaisempaa, kuitenkin vähän vaihtelua tarjoavaa baanaa. Näillä reiteillä oli ainakin pari vuotta sitten kohtuu rauhallistakin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti ussaf
Kovempia nousuja etsivä voi suunnata Keljonkeskukselta tai Laajavuoren suunnasta Ylämyllyjärvelle. Tais tulla toistasataa metriä nousua kohtuu lyhyelle matkalle. Legendaarinen lenkki on sitten Muuramen lenkki eli kaatopaikan ohitse Isolahteen, sieltä Muurameen ja sieltä takaisin Jyväskylään (tarvittaessa Säynätsalon kautta). Asfaltti (oli ainakin pari vuotta sitten) huonokuntoinen, liikenne kohtalaista ja kapea tie, eli ihan aloittelijan ei kannata lähteä.
Kortepohja/Laajavuori-akselilla kun itse asuin, niin sieltä oli hyvät yhteydet myös Saarenmaan ja Puuppolan suunnille, siellä tuli melko usein käytyä.
Edit: olihan tähän jo vastattu, meni jostain syystä ohi. No samat paikat taisi tulla pääosin mainittua :)
Jep, teidän kummankin mainitsemat onkin kaikki tuttuja paikkoja. Raakkasin ne vaan itte pois kun ajattelin, että ovat jo melko mäkisiä ja aivan varmasti miulle liikaa esim. tasurin lykkimistä varten. Isolahden/Ronsuntaipaleentien nousuja on kyllä tullut käytettyä fillarilmäkivetoja varten. Tuolla Saarenmaan/Puuppolan tiellä on tosiaan rullahiihtäjiä näkynyt suht paljon. Ehkä parhaalta vaihtoehdolta tuntuu just nyt se Keljonkankaan kevyenliikenteenväylän pätkä. :)
Onko kukaan ehtinyt jo testaamaan viime viikonloppuna uudelleen avatun Ylläs-Hallin ladut? Lähinnä lumen laatu kiinnostaa, onko vielä samanlaista sohjoa kuin aikaisemmin, vai onko 15 euron arvoinen panostus? Heidän webbisivut on vielä aika vaiheessa, joten sieltä ei saa juurikaan tietoa muusta kuin hinnoista. Kiviconstruction Oy niminen yritys kuulemma vastaa latujen kunnosta. Toivottavasti ei viittaa aiempaan ongelmaan, jolloin laduille oli paikoin noussut hiekkaa:)
Luulen, että sama meno jatkuu, koska kyseisen firman toimitusjohtaja on sama kaveri kun aikaisemminkin.
Jatkossa ladulla on kiviä hiekan sijasta. Eikös tuo firman nimikin sen sano :-)
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti TMS
Kävin testaamassa Ylläs-Hallin. Lumi on edelleenkin aika pöpperöä, mutta yläkerran rundi oli yllättävänkin hiihdettävässä kunnossa. Alakerrassa vapaalla on aika tarpomista. Hiekkaa ei näkynyt missään. Sen verran jäi kuitenkin positiivinen fiilis että menen toistekin.
Jatketaanpa vielä tätä yksinkeskustelua tähän topicciin:) Olen ensi viikonloppuna menossa Tampereen suuntaan ja ajattelin samalla hakea vapaan sukset Häijäästä. En vain osaa päättää otanko Madshusin Nanosonicit vai Fischerin RCS skating plussat. Haussa olisi suksi jolla pärjää kelissä kuin kelissä. Olisiko toi Fischer kuitenkin vajavaisen tekniikan omaavalle kuntohiihtäjälle parempi valinta kuin Madshusin kisamalli? Olen joistakin keskusteluista lukenut että Fisukka olisi suuntavakaampi, mitä se käytännössä tarkoittaa? Olisiko tällä suksella helpompi saada aikaan pidempi liuku? Ennestään omistan kaksi paria Madshusin Hypersonic X3:a joista olen tykännyt, mutta toisaalta en ole muilla suksilla hiihtänyt, joten ei ole vertailu kohtaakaan.
En ole uusimmilla Madshuseilla hiihtänyt, mutta ainakin aiemmin Fischerit olivat suuntavakaampia, eli siis rungoltaan kiertojäykempiä suksia. Kun suksi on suuntavakaa on sillä myös helpompi saada pitkä liuku aikaiseksi. Suksi siis menee sinne minne sen liun alkuvaiheessa laittaa menemään, eikä sitä tarvitse niin paljon ohjailla liun aikana. Itte ottaisin nuo Fisut.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti TMS
^
Toisen puolesta on mahdoton tehdä valintaa. Mä hiihdin vuosia Fischereillä, mutta ekat Madhusit ostettuani en vaihtaisi niitä minnekään. Fischerit ovat kyllä vakaammat, mutta eloisiin Madhuseihin verrattuna rautakanget. Eikä se merkki ja mallikaan vielä kerro täysin, millainen suksi on kunkin hiihtäjän alla. Jokainen pari (ja hiihtäjä) on oma yksilönsä, hiihto- ja luisto-ominaisuudet voivat olla hyvinkin erilaisia.
Oma kokemus uusista Nanosoniceista rajoittuu vain yhteen viimetalviseen pariin, joka sekin oli HP-versio
(eli teoriassa kiertojäykin noista) ja useempaan pariin noita RCS:ä, ilmastoiduilla kärjillä ja ilman ja musta_tuntuu
ettei noissa sen suurempaa eroa suuntavakavuuden osalta ole kun mitä kummallakin mallilla löytyy eri parien
välillä. Onhan ne erilaiset alla, mut paremmaks en kumpaakaan väitä. Oleellisempaa kuin merkki/ malli, on löytää
sellainen pari alle joka sopii omalle tekniikalle ja sille alustalle millä sitä kuskaa.
Uskoisin että Häijäällä osaavat valkata sellaisia pareja jotka on tuossa parempia kun toiset, kun kertoo et
suuntavakavuus on toivomuslistan ykkösenä. Suksella on tuossa osansa, mut se osa on se pienempi ja
helpommin korjattavissa - oma tekniikka on tuossakin se tärkein osanen.
Omaa kokemusta ei ole kuin fisukoista, mutta tuttava on ollut koko lailla lirissä madshusien voidellessa ylös pullahtavien pohjien kanssa. Ilmeisesti edes raudan lämmön pitäminen hyvin hyvin alhaisena ei ole sekään auttanut. Hää tuli semmoiseen lopputulemaan, että suksesta on tehty niin kevyt ja "ohut", että raudan kanssa touhutessa pohjavahinko sattui liian helposti. Kyse tosin oli 08-09 suksista, mutta tämmöinen kaksisenttinen nyt kuitenkin kehiin. Voihan nuo olla suksiyksilöidenkin lapsuksia, mutta aika ahkerasti noita läheteltiin silloin jatkuvasti maahantuojalle jne.
Itse olen ko. tyyppiin nähden täysi tumpelo voitelijana, mutta eipä ole ollut ongelmia omien suksien pohjien kanssa. Eli tämmöinen käytettävyyshuomio nyt vaan, ehkäpä tuo on vieläpä korjattu jo tai sitten ihan vaan omia mokia. Hiihdettävyydestä en osaa sanoa mitään, olis kyllä kiva koittaa Madshuseja.
Oppiiko perinteistä hiihtään jos ei oo kokeillut perinteisen suksia kahteenkymmeneen vuoteen ja pääseekö mäkee ylös jos ei oo voimaa ollenkaan?
saahan tietenkin sukset jalasta pois ja ylämäet voi mennä kävellen....
Riittävästi pitoa vain niin pääsee ylös vaikka seinää Sinun kunnollasi, joissakin tapauksessa pitää ehkä vähän mennä haarakäyntiä tai Sinun tapauksessasi haarajuoksua.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti izmo
http://www.jami147.fi/Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti hannupulkkinen
Tommonen ois idea....
Parin viikon päästä pitäis alkaa tulemaan lunta, eli pitää tuunata kamoja kuntoon. Metsäsukset ovat haussa, että pääsee hiihtämään susien kanssa. Minkä levyisiä suksia kannattaa lähteä hakemaan, että 50-100 cm lumihanki ei ole turhan hankala paikka? Rossignolia saan kaiketi edukkaimmin ja niiden BC 90 suksi on 88-60-78 levyinen ja vaikuttaisi näin nollakokemuksella melko hyvältä. Tarkoitus ei ole lähteä mihinkään tellu-kamoihin kun täkäläiset mäet ovat sen verran pieniä, että väkisinhiihto-ominaisuudet ovat tärkeimmät.
Vinkkejä?
Mulla vois olla tallessa Retki-lehti jossa on vertailussa metsäsukset. Pitääpä tarkistaa kun joutaa, huomenissa jos muistan.
Umpihankihiihto on hienoa puuhaa, viime talvena tuli tossa lähimetsissä tarvottua. Näkee paljon sellaista mitä ei muualla näe. Vaikkapa metsäkauriiden jälkiä ja ruokailupaikkoja, olivat kuopineet jäkälää esiin. Ja paskaa tietty kans.
Niin, mulla on vaan vanhat ruotsin armeijan sukset, talvikumisaappaat jalassa. Parempiakin varmasti on.
Täällä päin noita inttisuksia ei juurikaan liiku ja jos liikkuu, niin ovat lähempänä tellusuksia.
Tästä kun lähtee itäänpäin 1-3 tuntia, niin on vaaramaisemaa ns. riittävästi ja tuntuu hölmöltä olla hiihtämättä niitä mäkiä. Ne sudet vaan on aika jänniä ja niitäkin on paljon.
Sama on ideana, ja eiköhän tuolla kankaalla mennä pertsaa pelkällä tasatyönnöllä, kuten Pirkan hiihdossakin. Eikä laiteta pohjiin mitään hidastusvoiteita.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti izmo
Ajattelin hankkia pertsaa varten nykyistä n. 10cm pidemmät tasatyöntösauvat ja treenata enemmän vatsaa ja ojentajia.
Kyllähän sitä pertsaa oppii hiihtämään, alkutalvesta treenailee sauvoittahiihtoa, niin saa potkun kohdilleen. Potkuun kannattaa melkein ensimmäiseksi kiinnittää huomiota, että se olisi hallussa. Sen myötä sit saa myös sen liun kuntoon, kun pääsee potkun jälkeen kunnolla suksen päälle.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti izmo
onhan siihen rataan muutama nousu saatu aikaiseksi: Radan noususumma on noin 411 metriä ja korkeuseroa on 69 metriäLainaus:
Sama on ideana, ja eiköhän tuolla kankaalla mennä pertsaa pelkällä tasatyönnöllä, kuten Pirkan hiihdossakin. Eikä laiteta pohjiin mitään hidastusvoiteita
tuolta lisää hiihto reitistä: http://www.jami147.fi/index.php?opti...=11&Itemid=129
ite en kyllä tuota ihmisten innostusta pitempään sauvaan tasatyöntöä varten oikein tajua. Toki mulla on uljas ja lihaksikas pyöräilijän yläkroppa, mutta itsellä tasatyöntöön pätee sama homma kuin pyörittämiseen. Elikäs isommalla frekvenssillä(kadenssilla) tarvitsee käyttää vähemmän voimaa saman tehon tuottamiseen. Eli ite hoidan ton tasatyönnön lisäämällä kierroksia sauvoihin vs. pidempi sauva.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tmile
Lyhyellä sauvalla lyhyempi terävämpi työntö keskivartalon lihaksilla ja pidempi palutumisjakso... Itse lyhensi sauvaa viime talvena ja pertsan hiihto muuttui kyllä paljon paremmaksi. Siis tekniikka parani, ainakin omasta mielestä :) Mielestäni yleisesti käyttetty sauva kerroin 0,85 antaa liian pitkää sauvaa. Varsinkin vuorohiihdossa lyhyempi toimii paremmin. Enkä ole huomannut eroa tasurissakaan. Aluksi toki tuntui kuin sauva häipyisi alta, mutta pian muuttui tuntemus toiseksi. Tällä hetkellä sauva n. 0,83 x pituus ja jos jotakin tekisin, niin lyhentäisin lisää.
Toki jos Virtakoivuksi joku haluaa, niin siitä vaan :D Toissa talvena yks vanhempi kaveri hiihteli Pirkan pertsaa ylipitkillä sauvoilla. Oli kyllä Rokkakosken nousussa lähinnä säälittävän näköistä hommaa niitten kanssa kiipeeminen. Jos ei oikeasti osaa/jaksa pumpata tasuria koko matkaa kuten P. Virtakoivu, niin ehkä kannattaa harkita toisenkin kerran....
Madshus vs. Fischer keskusteluun sen verran voin sanoa omasta kokemuksestani, että jos haluat pitkäikäiset sukset niin jätä matukat hyllyyn. En sano etteikö kestäisi mut todennäköisyys on huomattavasti parempi toisella merkillä. Suksenhuolto hommissa töissä ollessani n. 90% suksista joissa oli jotain vikaa eli pohja kuprulla ja kiero tai muuta niin oli matukoita valitettavasti. Suksen "foam" rakenne tuon taitaa aiheuttaa kun joutuu tekemisiin lämmön kanssa. Muuten suksi on varmasti aivan yhtä hyvä hiihtää ja liukas kuin F-merkin suksi kun vain sattuu sopiva pari kohdilleen.
Jämiä täällä itekin on suunniteltu, pitää nyt kattoa miten alkaa suksi kulkemaan kehtaako sitä laittaa numeroa rintaan:) Tuo tripla kyllä kiinnostaa....ois vaan tuota juoksua vähän enemmän harjoitettava kuin tänä kesänä. Siinähän sitä ois projektia, ois taas joku tavote vuodeksi ni ei pääse laiskistumaan:)
Tasuri pitää kyllä olla vahvassa kunnossa jos meinaa liikahtaa, sitähän se suurin osa nykyään lykytään....sillekin siis pitää tehdä jotain ja äkkiä:)
Löytyykö mistään fillarointipäiväkirjan kaltaista hiihtopäiväkirjaa?
Olen tainnut aikaisemminkin kirjoittaa johonkin hiihtoketjuun, että olen samaa mieltä noista suosituskertoimien suuruudesta. Lyhyellä sauvalla saa keskivartalon paremmin mukaan sekä tasurissa että vuorohiihdossa ja selän asento on paremin. Kannattaa katsoa norjalaisten sauvan mittoja ja tekniikkaa. Itse hiihdän pertsaa 0,80 kertoimisella sauvalla.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tunkkari
Treenit.net palvelee kaikkea. On yksinkertainen ja helppo.
Tuosta sauvan pituudesta sen verran, että en tuohon 0,83xpituus kyllä menisi. Itsellä oli puusuksien aikaan 152 senttiset sauvat, eli lähellä tuota 0,83 nyt on kymmenen senttiä pidemmät ja kyllä se 0,88xpituus on kuitusuksilla parempi. Aika paljon tulee tasatyöntöä ainakin Savon laduilla ja on se tehokkaampaa vähän pidemmillä sauvoilla.
Tais olla muuten sinun suosituksesta, kun viime talvena lyhensin sauvaa... Ja nyt täällä juttelen kokemuksen syvällä rintaäänellä :):) Jos en viime talvena kiittänyt vinkeistä, niin nyt KIITOS !!!! ;)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti HeliT
Hyvä, että vinkistä oli apua!Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tunkkari
Meikäläinen on tuupannu kaikki harjoitukset tänne, toiminu hyvin tähän asti ja tekee kivoja käppyröitä ;)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jio
Kyllä se pertsan hiihto vaatii vähän harjoittelua. Tasatyönnöllä tuupataan suurin osa, mutta vuorohiihdolle ja 2-potkuisellekkin on paikkansa. Potkun pitävyys on paljon kiinni suksesta, reiden poikkipinta-alasta ja näiden yhdistelmästä. Tekniikallakin toki on oma osuutensa, mutta etenkin vuorohiihto on vahvajalkaisten miesten/naisten hommaa.
Meikä on myös ehkä tulossa tuuppaamaan ton triplan, hauskan kuulonen kisa! Täytyy Topin lailla tehdä asialle jotain..