Kartat on tehty tilastomatemaattisen laskennan avulla, lineaarinen regressio, tämä käsittääkseni tasoittaa satunnaispoikkeamia, eikä sillä ole merkitystä mihin ajanjaksoon nämä satunnaispoikkeamat sijoittuvat.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JTJ
Printable View
Kartat on tehty tilastomatemaattisen laskennan avulla, lineaarinen regressio, tämä käsittääkseni tasoittaa satunnaispoikkeamia, eikä sillä ole merkitystä mihin ajanjaksoon nämä satunnaispoikkeamat sijoittuvat.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JTJ
Siperian helleaalto kielii koko arktisen alueen lopusta – "Olemme täysin tuntemattoman edessä”
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/cac43640-28ed-4610-ad94-227ce6061362
^Tuon myös satelliittimittauksista lasketut trendikartat vahvistavat, arktisella alueella(paitsi Grönlanti) 2-4 asteen lämpenemistrendi/10v. on erittäin voimakasta lämpenemistä.
Jo yksittäisellä poikkeavalla vuodella voi olla merkittävä vaikutus lineaarisella regressiolla tehtyyn trendianalyysiin. Voit testata sitä poistamalla nuo pari 2000-luvun alun lämmintä vuotta trendianalyysistä ja katsoa, miten se vaikuttaa tuloksiin. Suosittelisin myös käyttämään esimerkiksi Mann-Kendallin trenditestiä tarkistamaan, onko havaitsemasi trendi tilastollisesti merkitsevä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti e-tracker
Jos katsot vähän pidempiä lämpötila-aikasarjoja Grönlannista, niin huomaat, että lämpötila on noussut huomattavasti 70-80-luvulta 2000-luvun alkuun, jonka jälkeen ei ole tapahtunut mainittavaa muutosta.
Uusiutuvat energiamuodot ovat ohittaneet fossiiliset polttoaineet isoimpana sähköntuotannon lähteenä Euroopan unionissa vuoden ensimmäisellä puolikkaalla.
https://www.hs.fi/talous/art-2000006579214.html
^Hyvä kehitys tulee saamaan lisää vauhtia uudesta EU:n budjetista.
https://yle.fi/uutiset/3-11458937
Minusta on ollut koko ajan hullua vertailla päästöjä valtiotasolla. Valtiot kun ovat kovin erikokoisia. Eihän muitakaan juttuja mittaroida tuolla tavalla.
Olisi kiinnostavaa saada pienempiä vertailukohtia. Esim UPM Kaipolan paperitehdas verrattuna Saksalaiseen tai Jenkkiläiseen saman tonnimäärän tuotantolaitokseen.
Tai tämä meidän Tampere verrattuna Brittiläiseen 200 000 asukkaan kaupunkiin.
Siis ylipäätään järkeviä, vertailukelpoisia yksiköitä, joiden tutkimustulokset avautuu maallikoillekin.
Varmaan paras tapa vertailla päästöjä on per henkilö. Tässä vertailussa prosentti ihmisistä aiheutti kaksi kertaa niin paljon päästöjä kuin koko vähävaraisin puolisko ihmiskunnasta.
https://yle.fi/uutiset/3-11555007
Saas nähdä tuleeko tästä vuodesta mittaushistorian lämpimin, vai pilaako La Nina mitallijuhlat. Tiukasti kakkosena mennään vielä tällä hetkellä.
https://mailchi.mp/1342a49ee5d3/july...qfZrypm7oWOP68
Eli mitä suurempi on maan väestökasvu, sen pienemmät päästöt. No ei. Nämä kaikki globaalit vertailut ovat hyvin vaikeita ja luontoa ei kiinnosta vertailuluvut, vaan ne päästötonnit.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Hapa
Olisin ehkä Ohiampujan kanssa samoilla linjoilla. Eli jos jonkun meidän tehtaan toiminta ja päästöt ovat ns parasta tasoa, ei sitä tehdasta varmaankaan kannata ekana sulkea. Tässä tietysti oletuksena, että suljettaessa sama tuotanto tehtäisiin sitten jossain muualla. Parasta on toki, jos sitä tuotantoa ei tehdä ollenkaan, mutta sitten ollaan vielä paljon isompien asioiden edessä.
Ilona Riipisen podcast. Kannattaa kuunnella!
https://podcasts.apple.com/fi/podcas...=1000485916954
E. Kuunneltavissa myös täältä:
https://sverigesradio.se/sida/artike...rtikel=7518131
Vähän toisenlainen näkökulma ilmastonmuutoksen syihin.
https://youtu.be/Zl5BwrSpp1s
Viimeaikoina on ollut enenmmänkin aktiviteettia taivaalla.
https://youtu.be/s-NkhoeoiFk
Raaka tosiasia on, että eri rotuisia ihmisiä nyt vaan on liikaa maapallolla. Ruokaa, töitä, puhdasta vettä jne. ei riitä kaikille. Ihminen on lopultakin vain typerä eläin, joka ajattelee omaa napaansa kun valinta tulee eteen: minäminä vai joku muu.
Kyllä vain. Ja myös samaa rotua edustavia on paikoittain liikaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti ebike-harrastelija
Kuka ilmoittautuu ensimmäisenä?:rolleyes:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Kanuuna
Siinäpä kysymys, jota on pohdittu jo vuosikymmenet. Ellei jopa vuosisadat. Ei ole juuri vapaaehtoisia marttyyrien lisäksi näkynyt[emoji28]Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti pete+
Pitkällä tähtäimellä on kyllä keksitty ratkaisuja, mutta ne eivät aina ole niin inhimillisiä.
Periaatteessa pallo pystyisi elättämään nykypopulaation ja enempikin jos resurssit ja teknologiaa käytettäisiin oikein.
Kiinan uudet ilmastotavoitteet!
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-20000...EqF54Yp1sDjpxM
Toivottavasti siellä otetaan hommat tosissaan.
Riippunee kulutuksesta. Ja mikä on oikein? Jos kaikki eläisivät nykyisen intialaisten kulutuksen mukaan, niin mahdollisesti kyllä. Mutta jos kaikki eläisivät kuten keskimääräinen eurooppalainen, niin epäilen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Smo
Hyvä ja kohtuullisen avoin uutinen. Tulevaisuus näyttää, miten talouden ja kulutuksen irtikytkentä onnistuu.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Hapa
Jossain artikkelissa sanottiin että keskiajalle ei tarvitsisi palata, vaan tavallinen keskieuroopoalainen elintaso 70 luvulta riittäisi. Siihen siis kantokyky riittäisi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Kanuuna
Minusta se ei kuulosta kovinkaan pahalta.
70-luvulla ei myöskään ollut vastaanottokeskuksia. Miten ilmastofanaatikot perustelee väestönsiirtoja lämpimistä maista tänne kylmään nauttimaan moninkertaisesta kulutuksesta?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja
70-luvulla tietotekniikka oli lastenkengissä. Koneita ei tainnut olla siviilien saatavilla kuten ei tietoverkkojakaan. Informaatio teknologia oli ehkä promillen nykyisestä. Maailmassa oli rajat, sisämarkkinat jylläsivät.
Minusta paluu -70 luvulle ei todellakaan kuulosta kohtuullisesta.
Tähän minäkin kaipaisin vastauksia.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Juha Jokila
^'ilmastofanaatikkojen', keitä sitten ovatkin, ei tarvi perustella mitään väestönsiirtoja. Sen sijaan tuo Juha Jokilan esittämään kysymykseen sisältyvä väite pitäisi perustella. On samaa sarjaa kuin kysymys 'vieläkö pahoinpitelet vaimoasi?'
No ei tietokoneita tai liberaalia arvomaailmaa ollut tarkoitus haudata. Kyse oli ihmisten kulutuksesta ja sen kohtuullistamisesta. Asuntojen koko, autojen lukumäärä ja muu "kerska- ja kertakäyttökulutus".Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jami2003
Jotain oikomista tämän illan MOT ohjelmassa virheellisestä tiedottamisesta.
Saa nähdä onko merkittävä oikaisu ilmastouskoon, Simo Ruohon haastattelu pilattiin puolisen vuotta sitten.
Intiassa jos missä on järkyttävät elintasoerot. Pieni osa on rikkaita, joiden kulutus varmasti vähintään länsimaista tasoa. Muu osa sitten elää kestävästi - mikä usein tarkoittaa aliravitsemusta ja köyhyyttä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Kanuuna
Pitää paikkansa. Tarkoitin Intian keskivertoasukkaan kulutusarviota.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti ebike-harrastelija
No vaikkapa tämä meidän rakas internet infrastruktuureineen ja tietokoneineen on kyllä melkoista kerskakulutusta -70 lukuun verrattuna. Vai onko nyt tarkoitus vain leikata kulutus -70 luvulle siltä osin kuin se on yksityiselle ihmiselle näkyvää ja vielä epäilemättä tiettyjen poliittisten ryhmien hyväksymää.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja
Mites sairaanhoito. Sekin on valovuoden edellä -70 lukua ja kuluttaa nykyään energiaa ja resursseja monin verroin kun tarkastellaan koko järjestelmää lääketeollisuutta myöten?
Uskon että jos valitaan -70 luvulta vain ne kivat (tai poliittiselle katsontakannalle sopivat) säästökohteet eikä höylätä kaikkea -70 luvulle niin tavoitteetkin jää saavuttamatta.