Printable View
Ja miettikääs mitkä erot on testauslaitosten antamissa "wirallisissa" wattiarvoissa. Siksi joskus jo aiemmin postasin, että vertailu toisiin aikaks turhaa. Jos mittaa samalla värkillä, kertoo kehityksen prosenteissa esim vuotta kohden ja kertoo miten siihen treenasi niin se jesaa.
Oikein muistin, kyllä se takapyörän halkaisija vaan vaikuttaa virtuaaliseen teholukemaan. Sen pitää olla just oikein, muuten valmiiksi ajettu tehokäyrä ei ole pätevä ja wattitieto on varmasti virheellinen. Vastuksen rullan pyörimisnopeudella ei ole mitään tekemistä virtuaalivattien kanssa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti noniinno
Trainerroadissa renkaan ympärysmitta asetetaan bike settingissä. Jos luvun laittaa todellista isommaksi, pyörä kulkee lujempaa. Tai näin ohjelma luulee.
Jotain tässä menee taas yli minun hilseeni. Onhan se vastusrullan pyörintänopeus siinä mielessä merkityksellinen, että sen perusteella on laskettu se vastuksen virtuaalinen tehokäyrä. Sitähän esim. Kineticin inRide-palikka tekee, eli laskee vastusrullan kierrosnopeutta sekä mittaa lämpötilaa ja ilmoittaa tehoa. Sama informaatio voidaan ottaa ulos pyörän nopeussensorilta ja syöttää 3. osapuolen ohjelmistoon, esim. Trainerroadiin, joka laskee renkaan nopeutta sen syötetyn renkaan ympärysmittatiedon perusteella, jota se vertaa vastuskohtaiseen virtuaaliseen tehokäyrään. Jonka perusteena on se vastusrullan nopeus.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti 30 hampainen
Bkoolissa ei tarvitse asettaa ympärysmittoja kun kaikki informaatio saadaan vastuksen rullalta. Kyllähän sen renkaan pinnan "peittämä" matka aikayksikköä kohden on maantielläkin tietyllä nopeudella sama riippumatta renkaan halkaisijasta joten jotenkin ajattelin vastusrullan pyörivän aina "oikeata" nopeutta. Ilmeisesti valmistaja (tässä tapauksessa Bkool) osaa oman softansa mitoittaa oman laitteistonsa kanssa. No aina oppii uutta. Mutta tosiaan taitaa Trainerroadissa olla tuollaisia erikoisuuksia kun on toimittava useiden eri laitteiden kanssa.
^^En tiennyt että jotkut vastukset mittaavat rullan pyörimisnopeutta, niissä luonnollisesti sillä on väliä.
^ Ei ole kovin alkeellista. Perus matkamittarissakin tarvitaan renkaan tarkka ympärysmitta.
Niin kun ei tiedetä paljonko se tie rullaa siellä renkaan alla. Trainerissa pystytään mittaamaan tien rullaaminen niin renkaan halkaisijalla ei ole väliä. Jos trainerin rulla pyörii tunnin aikana kaksikymmentä kilometriä niin silloinhan pyörällä on ajettu trainerilla kaksikymmentä kilometriä riippumatta siitä mikä on renkaan halkaisija.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti 30 hampainen
Vai olenko käsittänyt jotain väärin ?
Mitä tarkoitat "peittämisellä"? Rengaspainehan vaikuttaa renkaan ympärysmittaan. Toki häviävän vähän, mutta kuitenkin. Ympärysmitta pitäisi aina mitata tyypillisillä rengaspaineilla ja normaalilla ajon aikaisella kuormalla, jotta renkaan painuma saadaan huomioitua. Jos siis halutaan täysin tarkka mitta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti noniinno
Kyllä se rengasmaton pituus renkaan keskikohdassa on ymmärtääkseni ihan sama, vaikka paineet heittelevätkin, eikä rengas veny tai kutistu pituussuunnassa paineen vaikutuksesta. Eli jokainen milli renkaan keskikohdasta osuu maahan kierroksen aikana vaikka paineet olisivat pienemmätkin. Toki "säde" eli keskiöstä maahan mitattu matka muuttuu mutta renkaan maata vasten kulkema matka/kierros ei muutu.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti CamoN
Mutta en tarkoitanut tuota, vaan sitä, että esim. 20km/h ajettuna renkaasta osuu maahan tunnissa 20 kilometrin pituinen matka halkaisijasta riippumatta. Toki kierrosmäärä vaihtelee. Jos traineri mittaa renkaan pyörittämän rullan "kulkemaa" matkaa ja nopeutta, on renkaan kierrosluku ja siis samalla ympärysmitta tarpeeton tieto tehonmittauksen kannalta. Juuri kuten edellä totesitkin.
Et, mutta näitä onkin kahta eri systeemiä. Jos ant lähetin ottaa pyörimistiedon pinnamagneetista, silloin ohjelmaan tarvitsee syöttää renkaan ympärysmitta. Jos taas pyörimisnopeus otetaan rullasta, niin silloin ei. Pyörähdysmatka on jo tiedossa eikä muutu.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jami2003
Minäkin luulin että olisi jännää nähdä erot, mutta kun sitä ei Stagesin ja Bkool:n välillä oikeastaan ole, eli sen puoleen FTP-testiä voi pitää luotettavana: http://www.fillarifoorumi.fi/forum/s...t=#post2462572Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jami2003
Dcrainmaker sai testissään seuraavat erot : Below: BKOOL at 208w, PowerCal on FR910XT 208w, PowerTap on iPhone at 213w, Power2Max (older) onEdge 800 at 212w
Noin se pitäisi ollakin että softan oman valmistajan laitteisto on luotettava. Itseasiassa saan bkoolin softaan paritettua myös p2m tehomittarin joka sitten käskyttää harjoitusvastusta tjsp. Olen tuota testannut pikaisesti. Selvästi tuli enemmän vastusta. Täytyy tehdä muutama täys treeni ja katsoa mitä ftp tuloksia antaa ja minkälaisiksi muitten harjoitusten luonne muuttuu.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Hajontaa on varmasti sen verran, että ei voi sanoa että BKOOL näin yleisesti olisi mikään tarkkuustyökalu vaikka se jollain yksilöllä on joskus osunut oikein. En pitäisi ftp testiä absoluuttisen tarkkana ellei se ole jollain tarkaksi tiedetyllä yksilöllä ajettu, ihan mittarin mallista ja merkistä välittämättä. Siksi en tee testejä muilla kun nimenomaan omalla tehomittarilla, vaikka saatan joskus treenatakin muilla tehoa näyttävillä härveleillä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JaniM
Suht helppo tapa verrata omaa mittaria on lainata kaverilta tehomittaria joka mittaa eri kohdasta ja ajaa kahdella mittarilla, tai ajaa samanpainoisen kaverin kanssa joku riittävän pitkä nousu vierekkäin ja vertailla että onko mittarilukemat samat. Tämäkään ei tosin kerro kuin sen, että kaksi mittaria näyttää suht samaa lukemaa.
Bkool on viihdekäyttöön sopiva, kypärän hihna kireällä treenaaville löytyy sitten niitä katu-uskottavampia laitteita. Omat teho- ja kuntotestini olen tuolla tehnyt nyt alun kolmatta vuotta, ja jos nyt ei oikeiden pyöräilijöiden silmissä herätä luottamusta niin oman kunnon kehittymisen tai kehittymättömisen seurantaan ja dokumentointiin pätevä laite. Tehdaskalibroinnin ansioista myös riittävän tarkka keskinäiseen skabailuun. Mutta nyt alkaa karkaamaan jo aiheesta.
Paineista ja matkasta.
Ite testasin vakio lenkillä ajaa saman 30km pätkän min. ja max. rengaspaineilla, eroa oli noin 60metriä min. ja max. paineiden välillä.
Miten tuo onnistuu? Minulla ei tuo paritusvalikko ainakaan tehomittaria löydä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Juha Lehtinen
Kun nrot esitetään meille näytöllä digitaalisesti, tulee meille mieikuva tarkasta arvosta. Kun SRM mittari on luokkaa 1500€, niin vaikeaa on kuvitella, että 1000e treineriin kovin kummoista mittausta ja tarkkuutta on edes haettu.
Minun p2m on ant+ yhteensopiva ja bkoolin simulator löytää ainakin tuon kun laitteita parittaa ohjelman kanssa. Kampia syytä pyöräyttää jotta tehomittari herää ja ohjelma pystyy löytämään sen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti jmrr
Sent from my iPad using Tapatalk
223. T-M ja zwift. 94 kadenssilla lähes koko 20 min. Keskivaiheilla rupesin tasaamaan hengitystä ja koitin ajaa voimalla, sehän tuolla häkkyrällä ei onnistu. Viimeinen 8 min +180 sykkeellä. Loppuun rutistus ja syke 185. Max mulla jotain 190, en ole kyllä pitkään aikaan kokeillut. +22 w kevääksi niin eiköhän sillä pidä taas lenkeillä 30 kmh keskaria yllä.
Osaako joku testeissä käynyt ja itseään testannut sanoa miten lähellä anaer kynnys ja FTP ovat toisiaan? Asiasta kun löytyy ristiriitaista tietoa interwebistä.
Tein pari vuotta sitten ergometrilla kuntotestin jossa vastusta kasvatettiin 3 min välein 30w tehoa ja otettiin sormesta veripisara happojen mittaamiseksi. Sen perusteella anakynnys 169. Ajan 20 min testin niin että pulssi nousee parissa minuutissa 172:een ja jatkaa ehkä 178:aan. Kunnon kehittyessä jaksanut ylläpitää korkeampaa sykettä ilman tarvetta luovuttaa.
Edit: saman testin perusteella maksimisyke 195
Sent from my SM-G900F using Tapatalk
Tuollaisessa laktaattikuntotestissä joskus todetty kynnykseksi 179, kaksi kertaa nyt tehnyt FTP -testin, ekalla kertaa keskisyke 176, max 187, toisella keskisyke 166, max 179, toisella kertaa keskiteho 12 w parempi. En osaa tuosta sen enempää päätellä, ainakin tuolla toisella kertaa olisi pitänyt päästä vieläkin parempaan tulokseen kun maksimisykkeet (n. 192) ei lähelläkään. itse olen kyllä sen huomannut että esim. kadenssi vaikuttaa huomattavasti sykkeeseen vaikka tehot samat, noissa kyllä kadenssi oli sama.
Joo, tuo kadenssi vaikuttaa paljon. Itse pyöritän noin 100rpm luonnostaan, mutta jos nousee johonkin 106:een niin huomaa sykkeessä. Trainerroadin FTP-testissä voi joutua valitsemaan vähän epäoptimaalisella kadenssilla jotta saa fillarissa olevilla välityksillä watit tavoitetasossa ja silloin syke voi olla hieman yli tai alle riippuen onko kadenssi sen oman vakion yli tai alle.
Sent from my SM-G900F using Tapatalk
Olen ajanut tunnin niin että syke on vikat 10min noin 10 lyöntiä yli joskus testatun ank:n. Ei toisaalta hirveästi omalla kohdalla kiinnosta tuo syke kun drifti on aina ollut minulla kova ja päivävaihtelukin aika huima.
Kävin 17.12.2015 paikallisella testiasemalla pyörällä suoritetussa suorassa hapenottokyky- ja laktaattitestissä, jossa lähtöteho oli 50W, portaan kesto 3min kunnes oltiin selvästi anaerobisella alueella. Sen jälkeen porras lyheni 30 sekuntiseksi jotta päästiin maksimikuormalle ja siten kyllästettyä elimistö maitohapolla. Nousu portaalta seuraavalle 25W kerrallaan. Kadenssi oli tarkoitus pitää 60:n yläpuolella useastakin syystä, mutta testitilanteessa ehkä keskeisin oli se että kun en jaksanut enää pyörittää 60:llä, suoritus lopetetaan siihen. En saanut koko suorituksen keskikadenssia testiraportissa mutta veikkaan sen olleen 67rpm. Testin lopussa maksimisyke oli 186bpm, koko suoritus kesti noin 38min.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Warlord
11.01.2016 tein harjoitusvastuksella omalla tehomittarilla varustetulla pyörällä Trainerroadin FTP-testin, jossa lämmitellään ensin mm. 5 minuuttisella kovavauhtisella vedolla ennen varsinaista 20min testisuoritusta. 20min keskiteho oli 312W, siitä määritetty FTP 295W. Testisuorituksen keskikadenssi oli 95rpm. Testin lopussa maksimisyke 184bpm. Edellisessä Cooper-testissä elokuussa maksimisyke oli 191bpm, eli pääsen pyörällä tyypillisesti 5-7 lyönnin päähän juoksun maksimista.
Yksi keskeisimmistä havainnoista tuon suoran testin jälkeen oli, että testitilanteen järjestelyt, valmistautuminen, oma päivän kunto ja testin suorittamisen taitokin vaikuttavat (tietysti) aina tulokseen. Joten vaikka testistä voitaisiin raportoida esim. energia-aineenvaihduntaan sidottuja tarkkoja sykerajoja uloshengityskaasun perusteella, ne olivat tarkkoja sillä hetkellä siinä testitilanteessa. Muuttujia on niin paljon sekä päivittäisessä harjoittelussa että kontrolloidussa testitilanteessa, että on ihan turha hakata kiveen jotain pyhiä aerobisen tai anaerobisen työn rajoja. Suuntaa ne toki antavat.
Mielestäni suorassa testissä käytetty +60rpm kadenssi on hyvin perusteltu enkä kokenut sen vaikuttavan testitulokseen huonontavasti. Se ei vaikuttanut ainakaan sen keskeisimmän kartoitettavan alueen, eli elimistön energia-aineenvaihdunnan mittaamisen kannalta. Suoritus on kuitenkin jonkin verran erilaisia ominaisuuksia korostava jos se tehdään 67:n tai 95:n kadenssilla. Uskoisin että henkilökohtaisista eroista riippuen kadenssin vaikutus vaihtelee normaaliin saturaatioon sekoittuvasta ihan merkittäväksi tekijäksi.
Suorassa kuntotestissä energia-aineenvaihduntani lopetti rasvojen käytön 10:llä tehoportaalla. Vastusta oli silloin 275W, syke oli 161bpm ja testisuoritusta oli kulunut noin 30min. Testiraportissa määritettiin anaerobiseksi kynnykseksi 161bpm. FTP-testissä aloitussyke oli 136bpm josta se nousi 161:een heti 45 sekunnin jälkeen, keskisyke suorituksessa 176bpm. Eli toisin sanoen, mikäli elimistöni toimi jotakuinkin yhtä tehokkaasti kummassakin testitilanteessa, minulla on ehkä noin 20 watin (ANK teho + 7,3%) verran varaa mennä anaerobisen kynnyksen yläpuolelle ja pysyä siellä se teoreettinen tunti. Kuntotestin laktaatin poistomittauksessa kykyni poistaa maitohappoa arvioitiin "varsin hyväksi".
Kiitos CamoN varsin kattavasta vastauksesta. Totta on tietysti aina se, että päivän kunto vaikuttaa testitulokseen, on se sitten kynnystesti, FTP- testi tai bikefit. Mutta suuntaa ne kaikki antavat ja näiden tuloksia, niin kuin kaikkea dataa (ja sitähän tänä päivänä harrastajankin vehkeillä saa!) pitää osata tulkita ja seurata pitkällä juoksulla. Mutta jos anakynnyksen ja FTP:n arvioi samaksi ei kaukana olla totuudesta. Siinä samassa +/-10%:n toleranssissa minkä päivän kunto ja käytetty testi antaa liikkumavaraa. Itselle puhtaana kuntoilijana tärkein anti on tietty pitkällä juoksulla aer kynnyksen kohottaminen ja sillä kynnystiedolla riittävän matalalla teholla treenaaminen, siis noin pääosin. Tehoakin joskus järkevästi.
Kuinka usein tuollaisen ftp-testin uskaltaisi ajaa omana harjoituksena? (Välillä vähän kylmää, kun sykkeet on pitkään korkealla että milloin tulee laaki.)
Jostain joskus luin, saatan muistaa väärin, että pitemmät täysillä ajot lisäävät veren punasolujen määrää.
FTP testi on tapana ajaa aina, kun edellinen treenijakso on päättynyt ja ollaan siirtymässä seuraavaan jaksoon. Jaksojen pituus tietysti vaihtelee, mutta esimerkiksi Trainerroadissa pyöräilyn base-vaiheen jaksot ovat 4 tai 6 viikkoa eli testi tulisi silloin ajettavaksi tuon ajan kuluttua.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti 30 hampainen
^ Pitääpä sitten pitää noi 2x20 min inttervallit viikon kovimpana harjoituksena.
Kun tehotreenit tekee vempeleellä, josta näkee sen vempeleen watit ja mittaa sykettä, niin testaamisen tarvetta ei pitäisi olla. En siis testaa koskaan.
Kyllä ne sykerajat ja laktaatit kannattaa joskus käydä tsekkaamassa. Aika monella on olleet esim. Sykerajat ihan jotain muuta kuin on itse kuvitellut
Sent from my iPhone using Tapatalk
Tavoitteita ja tarpeita on erilaisia, mutta kyllä harjoittelun kannalta oikeiden tehojen/sykkeiden tunteminen on aika oleellista.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kp63
Tässä vielä ajatuksia tuosta testaamisen rytmityksestä:
http://blog.trainerroad.com/when-sho...e-an-ftp-test/
Toki, mutta ne saa ulos riittävän tarkasti omista treeneistä, kunhan vähän vaan perehtyy aiheeseen.
Ja vahvalla itsetuntemuksella varustettu harjoittelija pääsee hyviin tuloksiin pelkällä fiilispohjallakin. Tai siis, mitä enemmän olen itseäni testannut ja testauttanut, sitä enemmän erilaiset syke- ja tehoalueet on alkaneet kätellä omien tuntemusten kanssa. Pääsääntöisesti. Tosin aivan niitä maksimaalisia treenejä varten tarvitsen jotain ohjaavia tavoitteita tai rajoja. Tai kilpailu/testitilanteen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kp63
En ole trainerroadiin perehtynyt, mutta Gogganin&Allenin "raamatun" mukaan ftp-testi tehdään ajamalla lämmittelyn jälkeen 5min täysiä, pieni palauttelu ja sen jälkeen 20min täysiä. Ei siis 5min kynnyksellä, kuten normaaleissa 2x20min treeneissä yleisesti suositellaan tehtävän alkuun.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti CamoN
En ole tehnyt mitään sen suurempaa tutkimusta aiheesta, mutta jos vertaa suorituksina 5min täysiä versus 5min kynnyksellä, on noiden jälkeen kyllä aivan erilaiset fiilikset ja todennäköisesti se näkyy myös tuon 20min keskiwateissa. Eipä tällä muuten väliä, mutta voi tulla määriteltyä kynnys turhan korkealle, tss-pisteet määrittyvät väärin, rasitusseurannat menevät vähän metsään yms..
Minusta FTP ja LT on hyvinkin sama asia. Itsellä tuo anaerobinen kynnys on noin 170 lajista ja olosuhteista riippuen. Jos syke nousee tuosta yli, alkaa selvästi huomata miten maitohappoa alkaa kertyä lihaksiin ja tahtia on pakko hillitä, jos yhtään pidempi harjoitus on kyseessä. Toisaalta tuo on myös taso, jolla jaksaa puurtaa sen noin tunnin muttei kylläkään yhtään enempää (ainakaan ilman että teho laskisi). "Päivän kunto" ja olosuhteet määrittelevät sitten enempi mikä se teho on, joka tuolla työllä tuotetaan.
Mikä arvontaporukka täällä on? Mittauttaan ne laktaatit oikein mars. Mars. Erikseen FTP testit sitten.
Sent from my SM-G925F using Tapatalk
Mikä on se Oikea protokolla, laitos ja testaaja?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti zenix
Yksikin verinäyte auttaa. Ei "mulla tuntuu jaloissa". Ja noi laktaattimittarit maksaa 300-500€. Ei luulis tässä konkurssissa haittaavan porukkaa tuo hinta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kolistelija
Näinhän se on. Tällä kertaa tein näköjään edelliseen FTP-arvoon sidottuna ensin kolme minuutin vetoa korkealla kadenssilla, tehotavoite 100%, 105% ja 110% FTP:stä. Vetojen välillä minuutin palautukset. Toteumat kaikissa 114% yllä tai alla.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Antti Kuitto
Sen jälkeen 5min helppoa, jonka jälkeen se yksittäinen 5min "kovaa". Tavoite 110% edellisestä FTP:stä, toteuma noin 112% edellisestä FTP:stä ja noin 106% tämän testin tuloksesta.
Ei kannata jumittua yhteen testiprotokollaan. Esimerkiksi minulla Coggan-Allen protokolla arpoo FTP:n sen verran matalaksi, että sillä teholla voi päästellä menemään aika pitkälle toista tuntia. Tulee hyviä itsensä ylityksiä ja huimat TSS lukemat, mutta ei välttämättä ihan paikkaansapitäviä.
Noi laktaattimittaukset ovat varsin v-mäisiä itse tehtynä varsinkin tien päällä, mutta kai sillä saa tarkemman arvion suorituskyvystään. Tai sitten voi yksinkertaisesti mitata suoritusta ja arvioida suorituskykyä sen perusteella...