Onnittelut! Hieno juttu, että pääsit perille ongelmista huolimatta. Niin se homma etenee:)
Printable View
Palautumisia! Rihtaus kesti! Ansaittua nesteytystä!
http://www.sports-tracker.com/#/work...82mkpvuhjn1ilh
Tässähän pikkuhiljaa toipuu reissusta. Eilen olin vielä ihan koomassa. On se kumma miten voi tuollainen reissu voimia kuluttaa. Olin kesälokasuojamaantiepyörällä liikkeellä. Ahtaat lokasuojat ja jarrut keräsivät tahnaa märästä tienpinnasta (kuva ST:ssa) ja voi olla että jäljet ovat jossain niin kuin olisi hiekkapaperilla hangannut. Laahaava ääni kuului koko reissun ajan, kun en kertaa enempää jaksanut mutaa raaputtaa lokasuojista ja jarruista pois. Dynamokiekko ja sen valo ovat jo talvipyörässä, joten valohomma ei oikein onnistunut. Valot sinänsä ovat ok, mutta ne olivat suunnattu varpaisiin, koska ohjaustanko on litteä. Loppupuoliskolla kun satoi, niin enpä juuri mitään nähnyt tummennettujen urheilulasien läpi ja niinpä eksyin Maaningalla suoralla tiellä. Ajauduin asustusalueelle, kun seurasin kirkkaita valoja. Niin pinna eli puola napsahti 110 km kohdalla poikka ja normaalisti matka olisi siihen päättynyt. Takakiekko kuitenkin kesti loppuun asti. Edellisen omistajan Rosella teetetyt kiekot. Läski mikä läski. Oli kyllä aika painava takalaukku.
Kahdella sisätauolla ajoin. Kolmanteen ei ollut aikaa, kun sauna odotteli. Loppu oli perinteistä konttaamista. Tiukkaa teki pitää nopeus edes lähellä 20 km/h. Toivottavasti virenimäinen pitkä loppukiri joskus irtoaisi ;)
Hattua nostan, onnittelut o/
Marraskuiselle pyörälenkille kerkisi Hämeestäkin ja ajokiksi valitsin retkipyörän yhdellä tarakkalaukulla.
Keli oli tasaisen harmaa ja kostea, kuitenkin sateen suhteen säästeliäs.
Reissun suuntasin Hämeenlinnasta Sastamalaan, josta Huittisten kautta takaisin.
Reissu meni mukavasti, varsinkin kun oli termarikaffea ja evasleipiä laukussa. ;)
Sports tracker data.
Sulla meni reissu niin pahasti pitkäksi, että se pitäisi hylätä ;)
Nyt on kalenterivuosikin ajettu. 200 km tasan. Aika meni muutaman minuutin yli limiitin. Sallittakoon. Pakkasta max -20C.
Nyt vetää hiljaseksi toi Stanin suoritus. Sulattelen hetken.
You, Sir, are completely off your rocker!
Jos minulla olisi hattu päässä ja erehtyisin nyt kohottamaan sitä ilmaistakseni ihailuni, en varmaan ällistykseltäni saisi sitä takaisin päähäni.
Kowa suoritus!!! Meikäläisellä meinaa asenne loppua jo alle kahden tunnin työmatkasiirtymään, kun pakkanen laskee pariinkymppiin, mutta toiset ajaa yli 10 h tossa kelissä...
( otsikossa kuvan ottopaikka )
Jep. 21 kertaa peräkkäin 200 km kuukaudessa ja myös joka kuukausi kalenterivuodessa riitti minulle. Vein eilen aamu neljän nurkilla nuorison edustajan lentokentälle ja tarkoitus sen jälkeen oli startata matkaan. Viiden aikaan katsoin ulos ikkunasta ja sanoin , että v:tut ja menin sikiöasentoon sohvalle. Ei huvittanut pätkääkään. Lyhyt yö nukutti aivan kamalasti. Lunta satoi. Klo 7 kuitenkin Sports Trackerin kellarissa käynnistin ja ei muuta kuin pyörää raahaamaan ulos. Ja sitten takaisin hakemaan varusteita, joista osa tietenkin hukassa oli.
Reitiksi olin suunnitellut Iisalmi Martikkalan kautta. Lähdin yllättäen etelään. Leppävirta-Suonenjoki-Pieksämäki napsahti mieleen. Löysin itseni kuitenkin Puutossalmen lossilta ja paikallisen alppireitin alkuosasta. Tuppurimäen kautta Leppävirralle, jossa kävin kerämäässä 12 km Konnuksen kanavalla. Välillä kävin pystykahvit ja vischyn juomassa Konnuslahden eli Kaulamon kyläkaupassa. Leppävirralla söin lounaaksi perunoita ja jauhelihakastiketta ja tietenkin vischyä. Termarissa oli 1,5 litraa kuumaa mehua, mutta sitä käytin säästeliäästi. Leppävirralta suunnstin Sorsakosken mäkeen, josta kohti Varkautta. Tie tulikin 7 km ennen Varkautta 5-tielle, eikä mennyt keskustaan niin kuin muistelin. Uusi tien pätkä meikäläiselle! Ajoin enemmän latua muistuttavaa pyörätietä Varkauden keskustaan ja tarkistin matkan puhelimesta. 122 km, joten sitten takaisin Kuopioon. Leppävirralla jälleen Nesteellä join vischyn ja tuoremehun sekoituksen ja söin päivän kolmannen karjalanpiirakan ja ensimmäisen munkin (tai osan siitä, kun ei alas mennyt).
5-tiellä aiheutin autoilijoille varmaan sydämen tykytyksiä, kun tien reunassa taitelin. Tilaa oli yllättävän hyvin. Ja kirkkaat (kaksi) punaiset takavalot näkyivät hyvin. 30 km ennen Kuopiota pakkanen kiristyi huomattavasti. Keuhkoon pisti ja meinasi hengittäminen loppua. Loppu otti perinteisesti koville ja viimeiseen 10 km meni lähes tunti. Onneksi Pitkälahden ABC:een mittari näytti vain 17 astetta pakkasta. Harvoin sellainen pakkanen on lämpimältä tuntunut, mutta eilen tuntui.
Kotona vajaan tunnin puuskutti ja muuta en illalla alas saanut, kuin mukin kaakaota. Nyt virkkuna sitten nousinkin ennen viittä syömään. Joo, kyllä riitti meikäläiselle. Ei ole näin vanhojen ihmisten hommaa.
Ei ollut sähköpohjallisia. Laket, yksi sukka ja Vauden karvakengänsuojat. Kahdesti laitoin viimevuotiset ruostepussit, mutta ei niissä lämpö kauan pysynyt. Ei pahasti varpaita palellut (koko aikaa ainakaan). Käsissä kinttaat ja sisähanskat. Kastuivat ja jäätyivät tönköksi, kuten muut yläkerran vaatteet myös. Päällä alupaita, fleece ja Mavicin Inferno-takki. Päässä eka kertaa kypäräsuojus (huom. kuva) ja Windstopper-"pipo" mallia onneton ja vastaavaa materiaalia otsapanta korvien suojana Ja olipa extrana villakauluri. Näillä mentiin. Aikaa meni aika tarkkaan 13,5 tuntia ja matkaa 201 km.
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/a...1&d=1354764123
(Kuva näkyy ja ei näy. No, profiilissa kuitenkin)
Loistavaa tarinaa. Sikiöasennot, kamojen haeskelut...niin tuttua! Thumbs Up!
Hiljaiseksi vetää. Sellaista määrää hulluutta on pakko kunnioittaa.
Minunkin hattuni nousee kunnoituksesta päästä. 21 x 200km on enemmän kuin kunnioitettava suoritus...varsinkin kun se on ajettu Suomen keleissä...huh huh.. Siihen on vaadittu kovaa sitkeyttä. Viimeinen reissu vielä tosi kovassa pakkasessa... Ei voi kuin ihmetellä ja onnitella! Vedän lipun salkoon!
Huimaa settiä! Stan the Äijä on käsite! Tuntemattoman Koskelan asema alkaa huojumaan... Ja onnittelut Stanille käsittämättömästä suorituksesta!!!
http://www.sports-tracker.com/#/work...h20q8rrfa63122
Tuossa taaperrusta. Harva hitaammin ajaa. Kiitokset mielenterveyspotilaan tukemista. Ei eilisessä mitään järkeä ollut. Nyt on kuin kovakin krapula. Ruoka onneksi alkaa maistumaan. Kohta menee pikkukivetkin ja vähän suuremmatkin.
Ettekö yhtään taktikoi ja odota suotuisampaa keliä? 20 asteen pakkasella aika ekstriimiä lumipöllyssä rekkojen seassa.
Itse pyörin sarjassa 55km joka kk ;) ja siitä huolimatta tammi ja helmikuu tekee tiukkaa
Raju lenkki tuossa kelissä. Mulla jo tuo nimimerkki vääntyi mielessä muotoon "StantheMachineMan", tosin peruin ajatuksen heti kun tuli mieleen -20C:ssa tien varteen jäätyneet diisselit ja StantheMan vaan etenee eikä
hyydy :D
Talvella joko tuulee ilkeästi. On lauhaa, mutta sataa lunta tai muuten on ok keli, mutta kylmä. Näistä on valittava. Mulla ei voimat riitä lumessa ajamiseen, eikä oikein tuuleenkaan. En uskaltanut parempia kelejä odotella, koska sydämen tienoota sorkkivat joulun alla. Voi loppua ajot joksikin aikaa.
Chapeau! Ei jumalauta tuota hommaa enää tajua, ihan käsittämätöntä!
Suuri kunnioitus täältäkin. Itse kävin samana päivänä ajamassa 20 km ja jo se riitti jäädyttämään sormet. Samalla onnittelut kalenterivuoden läpi viemisestä, minulta se jäi tekemättä.
Ja pieni "krapula" on hyvin ansaittu vaikkakin toisenlailla saatu :)
Kävin eilen ajelemassa 200km. Tuuli ja varsinkin pienemmille teille kasautunut lumi teki reissusta haasteellisen. Välillä vauhti pysähtyi kuin seinään kun tien tilalla olikin paksut lumikinokset. Jo aika varhaisessa vaiheessa kävi selväksi, että tahkoan tätä lenkkiä pitkään ja aikarajat paukkuvat. Päätin kuitenkin heittää lenkin läpi vaikka kuinka kauan kestäisi. Olkapäävaivan ja flunssan takia olen pystynyt ajamaan vain pari lenkkiä edellisen kaksatasen jälkeen ja sen kyllä huomasi jaloissa. Vielä kun loppumatkasta vanha polvivaiva ilmoitteli itsestään niin vauhti hidastui entisestään. Lenkki kesti kaikkiaan 14h45min. Oli sinänsä hauska ajella tuollaisessa vähän haasteellisemmassa säässä vaikka tuosta ei nyt virallista suoritusta tullutkaan.
Dataa lenkistä.
Ainakin täällä näkyy, kun olen kirjautunut ST:n käyttäjä. Hattua nousee tuonkin kiekuran aikaansaamisesta! Ei ihan jokamiesluokan hapetuslenkki... Kysymys kuuluu: Pitäisikö onnitella onnistumisesta vai ottaa osaa? (Päädyn ensimmäiseen vaihtoehtoon). :D
Kylläpä ylituomari taitaa hyväksyä OpenRoadin suorituksen kunniamaininnan kera :-D
Kiitän ylituomaria lenkin hyväksymisestä::) Tosin nythän se tarkoittaa sitä, että nyt täytyy ajella vielä yksi lenkki, jotta saan sen kaksitoista kuukautta kasaan:)
Tässä syksyn ja talven aikaan on tullut kilometrejä vähän ja sen huomaa näillä pidemmillä lenkeillä.Ei vaan löydy jaloista sellaisia voimia kuin toivoisi.
Lenkki otti voimille ja oli hengästynyt olo vielä pitkään jälkeenpäin.
Toisaalta nautin täysillä tuollaisessa haastavassa talvikelissä ajamisesta:)
Renkaina minulla oli Nokian w240. Niissä on hyvä pito, mutta ne eivät ole kaikista rullaavimmat.
Valitsen kuitenkin mielummin pidon, jotta olo on turvallisempi ja voi keskittyä pystyssä pysymisen sijasta etenemiseen.
Muistinpa heti lenkin alussa mitä minun oli pitänyt tehdä jo jokin aika sitten eli vaihtaa ketju ja rattaat. Keskimmäinen eturatas oli aivan käyttökelvoton, koska ketju hyppäsi rattaiden yli heti jos käytti yhtään voimaa. Suurimman osan lenkistä ajoin sitten pienimmällä rattaalla.
Minulla oli ekan kerran käytössä repun sisällä kolmen litran juomapussi. Letkussa on neopreenisuoja ja työnsin vielä letkun pään takin kauluksesta tuulensuojaan.
Se oli ihan näppärä ja toimiva systeemi talvikelille.
Nauratti kun juuri puskin naama jäässä vastatuuleen ja sitten kuului jäätelöauton kutsuääni.
Meinasin piruuttani pysähtyä ostamaan paketin jäätelöä. Ei se jätski kuitenkaan olisi ollut yhtään enempää jäässä kuin minun energiapatukkani:)
Äijät on kyllä totaalisen hulluja! Oikeaa pitkänmatkanpyöräilyä eikä mitään nössöilyä! Onnittelut niin Stänille kuin OpenRoadille ja muillekin jotka noita hulluja pitkiä lenkkejä pakkasella ajelee. RESPECT!! *julmetun iso peukkuhymiö*
Vinkki btw noille energiapatukoille. Jäätyneille sellaisille. Ne kannattaa pilkkoa jo etukäteen kotona ennen lenkkiä suupalan kokoisiksi paloiksi. Eli aukaisee kääreen, pilkkoo patukan, laittaa kääreen takaisin kiinni. Sitten ajon aikana ottaa kääreestä vain niitä suupalallisia sulamaan suuhun. Ei tarvii hajottaa hampaitaan jäiseen patukkaan vaan voi mutjutella jäistä palaa suussa kielellä ja se sulaa siellä pikkuhiljaa. :) Toinen vaihtoehto että tunkee patukat mahan ja ajopaidan väliin. Siellä ne suht sulana pysyy. Tietysti se voi olla vähän viddumaista ajaa kun patukat tököttää vatsaläskeissä.
No, anyway, OOTTA ÄIJIÄ kyllä ettekä mitään pullamössöpoikia! :cool:
ps) Ja Stänikin vetää tuommosia vetoja "rikkinäisellä"(?) sydämellä? Mitä kykenetkään tekemään kun KONE on korjattu? Zeezus chraist sentään!
Ansaitsee tuplapeukut eikä riitä.
Ihan muka itse on tullu pitkiä lenkkejä pakkasissa ajettua (68 km tälle syksylle, pisin talvilenkki ikinä nojakilla) mutta kyllä tuplamarkka olis jo melkonen saavutus.
Ei tahdo aika riittää mokomaan, kesälläkin pisin oli 222 kilsaa ( / 7h) 12h kisoissa ja niiden ulkopuolella vain 150 tuli alkukesästä ajettua. Tommonen 130 kilsaa / 4 tuntia on semmonen mikä vielä sujuu, ja sama aika talvella, kilsoja tulee mitä tulee.
Ehkä ens vuonna... kun on ollu tapana yli tuplat edellisvuoden kilsoista saada ajettua...