No ei nyt sentään yhtä huonoon jamaan, tarkoitin vaan samanlaista lihassärkyä kuin salin jälkeen ei pelkkää voimattomuuden tunnetta.
Printable View
No ei nyt sentään yhtä huonoon jamaan, tarkoitin vaan samanlaista lihassärkyä kuin salin jälkeen ei pelkkää voimattomuuden tunnetta.
Ei osaa verrata, kun ei käy salilla.
No mutta oikeastaan ainoa kohta, jossa lihassärky on haitannut ajamista on tuo polven yläpuoli. Sen olen joskus saanut huolella jumiin.
Viime keväänä huomasin, että tuo johtuu omasta tekemisestä. Eli lämpöä pitää olla paljon. Jos vedossa tuntee yhtään kipua, niin heti tehoa alas, kadenssia ylös tai veto seis. Eli väkisin ei saa vääntää.
Erg moodissa ja valmiissa treenissä on kyllä syy/yhteys lihaskipuihin. Lennosta on tosi paha tehdä muutoksia. Se 3x15 ftp setti vaan vedetään väkisin läpi. Taattua jumia.
Täälä kans, vaikka tekis minkälaisia vetoja pyörällä, niin ei se sinänsä lihaksissa ”tunnu” seuravana päivänä. Hierojalla sitten kyllä huomaa (itku silmässä), että jotain on tullut tehtyä. Onko ne jumit sitten sielä syvemmälllä vai mistä lie johtuu...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Nikkke
DOMSsia tulee tulee enimmäkseen eksentrisestä lihastyöstä (jarruttavaa, lihas pitenee kuorman alla, kyykyn alasmenovaihe). Pyöräilyssä lihastyö on aika lailla täysin konsentrista, siksi ei samalla tavalla kipeytä lihaksia.
No tuo selittää kyllä hyvin. (Peukkuhymiö)
Hyvin selitetty ja jopa minä ymmärsin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti markkut
Trainerilla ajon jälkeen tuntuu lihaksissa joskus semmosta "sähkoistä väreilyä", mut luulen ton olevan enemmän huonosti treenatun tilan juttuja.
Ottakaapa porrastreeni äkkiseltään ja vielä niin, että alas tullaan kanssa maxnopeutta. Siinä mulla viime vuosiin kipeimmät jalat.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti markkut
Itse olen järkyttävimmät domssit saanut vatsalihaksiin voimapyörällä rullailemalla. En tiedä tuliko samaan syssyyn jotain tulehdustakin lihaksiin, kun kipu kesti pari viikkoa.
Tuossa aiemmin oli siitä nenä-aerKista juttua. Tein testin nyt pyörälläkin ja kyllä nenän kautta hengittäminen pyörällä ajaessa vähän aikaisemmin alkaa ahdistaa kuin juostessa. Ei kuitenkaan suuri ero, kun juostessa raja oli siellä jossain 150 bpm tienoilla ja pyörällä 145 bpm.
Tuon voi moni allekirjoittaa. Jokainen tietää, että lihaskipu johtuu rasituksen määrästä ja laadusta. Tottumattomuus on myös merkittävä tekijä. Mitä repivämpää liike on, sitä enemmän lihaskipua. Tämä on helppo mieltää myös. Moni ei tiedä, että merkittävä lihaskivun syy on myös liikelaajuus. Mitä laajempi liikerata, sitä kovempi domssi. Tästä tuo voimapyörä on hyvä esimerkki, jossa siis liikerata on erittäin pitkä. Toinen oiva esimerkki on jalkaliikkeistä syväkyykky ja erityisesti askelkyykky, jossa tuo jälkikipu on taattua.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti markkut
Onkohan syy pohjimmiltaan kuitenkaan liikelaajuus? Esim. voimapyörässähän eivät vatsalihakset juurikaan veny pituutta, oikein tehdyssä suorituksessa eivät oikeastaan ollenkaan. Laaja liike kestää kauemmin kuin lyhyt. Olisiko ennemminkin siitä kyse?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti BR1
On.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti markkut
Asiaa on käsitelty mm. Lihastohtori kirjassa, jonka kirjoittanut liikuntafysiologian apulaisprofessori Juha Hulmi. Kannattaa jokaisen lukea, jos vaan aihe kiinnostaa. Kirja perustuu tieteeseen ja on kirjoitettu kansantajuisesti. On eritelty juuri erilaiset uskomukset ja stetsonharrisonit kovasta tieteellisestä näytöstä sekä luokiteltu näyttö asianmukaisesti.
https://lihastohtori.wordpress.com/2...arjoittelussa/
Kaksi viikkoa laskettelua Levillä ennen pääsiäistä. Joka päivä rinteessä 5-6 tuntia. Siellä ei tuntunut ollenkaan pahalta laskiessa eikä levätessä, mutta pois tultua ekan kävely/juoksulenkin kuluessa/jälkeen aivan armoton pohjekipu...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kp63
Diagnosoin ja hoidin jotenkin tämän mukaisesti tennispallolla.
https://www.hieros.fi/penikkatauti-lihasaitiosyndrooma/
Alkaa helpottaa.
Kirja löytyy hyllystä, tai itse asiassa tällä hetkellä jostain pahvilaatikosta kellarissa ja Hulmiahan minäkin olisin tänne linkannut, jos joku olisi tuon eksentrisen lihastyön yhteyden domsseihin haastanut. :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti BR1
Hulmi kuitenkin tuolla toteaa tuosta liikelaajuudesta, että "Yksi mahdollinen syy", ei "Kiveen hakattu totuus" tms. Voimapyörä sopii tosi huonosti tuohon ja huonosti se kyllä sopii tuohon eksentriseenkin, koska siinä lihastyö on lähinnä isometristä.
Vau, kiitos tästä! Tosi hyviä, mutta samalla yksinkertaisia ehdotuksia, joita aion kokeilla tässä blokissa. Varsinkin toi "autoreguloiva" progressiomalli herätti mielenkiinnon, sillä etukäteen suunnitellut progressiot tuntuvat aina vähän kankeilta varsinkin, kun aiempi kokemus on melkolailla nolla. Ajattelin myös pidentää blokkia neljästä viikosta kuuteen, jos kehitys pysyy yllä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Scade
Sweet spot -treenit päätin myös pudottaa pois ja ajella ss-treenin sijaan pitkähkön pk:n. Turha koittaa kääntää liian montaa vipua yhdellä kertaa.
Kiitos vielä kaikille jeesistä, laittelen tuloksia muutaman viikon päästä :)
Ihmettelin miten over underit voi olla niin vaikeita. Luulin tehneeni 3x12min treenin mutta katsottuani tarkemmin se olikin 3x16min, ei ihme että oli niin hapokasta.
Koitin myös ensin tehdä over osuudet 110% teholla mikä osottautui melkein mahdottomaksi.
Nyt meni ihan hyvin 105% / 95% tehoilla 1min over 3min under 3x16min.
Mitenhän tuosta lähtisi progressiota hakemaan, varmaan lisää tehoja ensin?
Sitten kun se menee suht kivuttomasti, niin 2/1 suhde. Tuon jälkeen overiin enemmän tehoa.
progressiohan toteutuu kaikilla mahdollisilla tavoilla, mutta sun pitää valita niistä sellainen, joka tukee parhaiten sun päämääriä tai heikkouksia. se voi just olla kykyä palautua 110% tehoista?. no sitten onko sillä sulle merkitystä ?.
Tuolla on tosiaan iso merkitys ryhmäajossa. Mielestäni vaikuttaa enemmän vuorovedoissa, mitä pelkkä kynnyksen nouseminen.
Jos ajaa yksin tasaisesta tempoa, niin sitten ei.
Juri näin. mulla tempossa tarvitaan 101/99 overunderia. Jonkun verran sitten pitää ajella 200/50 että voi road kisassa kiusata kirimiehet uuvuksiin.
Pohdintaa: onko kovaan kuntoon päästy vähäisillä tunneilla ? Onko pk:n painottaminen silloinkin tärkeintä jos kyseessä henkilö jolla suhteessa hyvä pk mutta huono vk ? Pitääkö aina ajaa 80% peekoota ?
Tollasia ”heittoja” heittelin ilmoille. Olis mukavaa kun pyöräilyn kaltaisessa kestävyyslajissa saisi oman max-potentiaalin ulos tyyliin 3-4krt viikossa 1-1,5h treeneillä, mutta eipä onnistu. Toki jossain 10km temmossa varmaan on kovia tekijöitä vähäisilläkin tunneilla ?
Näitä tulee aina välillä pohdittua, kun ei aikaa ja kiinnostusta tahdo löytyä pitkille pk lenkeille, kun kaikkea muutakin kivaa tekemistä olisi. Kuitenkin kehitys olisi tervetullutta :)
Pitkät peekoot on välillä tylsiä, koska ne ei tunnu miltään, paitsi perseessä, ja loppupäivän on nälkä.
Kun aikaa eikä kiinnostusta löydy, niin ehdottomasti väärä ajattelu...tee hyvä mies sitä mikä on kivaa. Se vie pitkälle, ei väkisin tekeminen. Vaikka itsellä tunnit isohkot, en aja tai hiihdä yhtään tuntia väkisin. Ehkä siksi treenimetoditkin ovat vähän toiset kuin mitä täällä lueskelee. esim ei tulis mieleenkään ajella sisällä 4x8 jne vetoja tai 3h putkeen treinerillä. Kokeileppa joskus ajaa vaikka 4h PK mun tapaan lihaskestävyyttä parantaen eli vaikka aloitat ekan tunnin 15 alle aerokynnyksen ja nostat 5 lyöntiä joka tunti. Eli vikan tunnit sitten aerokynnyksellä. Aja 4h kuitenkin niin, että poljet koko ajan, myös alamäet - pidän ihmeenä jos ei ala tuntumaan. Reitti pitää miettiä jatkuvaksi.
Hyviä pointteja ! Varmasti kuvaamasi tapa on sellainen jolla tuntua alkaisi, mutta olisiko se sitten pk1+pk2 treeni ? Kokomatkan aerokynnyksen alapuolella suoritettava pitkä lenkki on sellainen ”joutava” fiiliksen tasolla, ei tunnu miltään mutta varmasti kehittää, ja näitähän kaikki tuputtaa perustellusti.
Mä nilkutin suunnilleen vuosikymmenen keskimäärin 4-5h/vko tunneilla ja painopiste oli VK-treenissä. Tuolla(kaan) "treenillä" ei tullut tuloksia ja aloitin niin pohjalta ettei voinut kunto mihinkään romahtaakaan.
Kannattaa miettiä mitä siellä pyörän päällä tekee. Itse kyllä väitän, että alle aerokynnyksenkin ajettu 4h lenkki todellakin tuntuu. Niinkuin kp sanoi, niin sitä fillaria pitää polkea. Tosi moni lepäilee pyörän päällä. Kaivelee nenää ja katselee matalaa sykettä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Hattala
Sitten on tietysti eriseen kevyet pitkät, joiden ideana on jo aloittaa palautumista. Itse ajan noita monasti sunnuntaina ennen maanantain lepoa. Sillon saa kaivaa nenää ja syödä pullaa.
Eikös ihan normaali tasatehoinen PK-lenkki mene juuri näin sykkeiden puolesta. :D Ainakin tämmösellä heikkokuntosella aloittelijalla jolla aerobinen kynnys on 3w/kgLainaus:
Alkujaan tämän lähetti kp63
Voorumilla oli muinoin vaikuttamassa kaveri, joka ajeli 6h palauttavia lenkkejä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Joo siis eihän nuo pitkät kevyet ole palauttavia sanan varsinaisessa merkityksessä. Mutta kuitenkin toimivat hyvänä alkuna lepopäivälle, eli eivät rasita enää lauantaina rääkättyjä jalkoja. Ajamattakkaan noita ei voi jättää. Ainakin oma kroppa vaatii sen yhden pitkän kevyemmän viikkoon.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti OJ
Tässä varmaan vaikuttaa tehotkin paljon, kovempikuntoisella kun saattaa juurikin olla aerokynnys esim 3w/kg niin varmasti tuntuu eriltä kun 2w/kg kaverilla ?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Kunnon kehittäminen ihan hirveän kovaksi voi olla haastavaa, mutta hyvääkin kuntoa pystyy ainakin tehoalueen yläpäästä ylläpitämään yllättävänkin vähäisellä treenillä kunhan on intensiteettiä. Ei tosin silti välttämätttä väsymyksensieto riitä ihan loputtomiin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Hattala
Kyllä kuitenkin jollekin suht kohtuulliselle tasolle on mahdollista tollaisella 4-6h treenillä päästä kunhan tekee pari laadukasta kovaa treeniä viikossa. Uskoisin, että esim 5min tehot lienee mahdollista saada jonnekin 350-400W tasolle (semmoselle 70-85kg kuskille) ja kynnysteho sinne 300W tai 4W/kg hujakoille. Mutta nuo yksinään tuotetut maksimitehot ei toki pitkissä kisoissa kerro koko kuvaa.
Ja en kyllä itse tuota 80% pk lukemaa heittelisi niin kiveen hakattuna vaan ennemmin tulkitsen niin, että keskimäärin kovista treeneistä ei saada hirveästi lisähyötyä kasvattamalla niiden määrää yli 2 per viikko (pitkän aikavälin keskiarvo), jolloin sitten se pk-treenin määrä väistämättä kasvaa kun yritetään saada lisä-ärsykettä kropalle ja samalla palautua ja kehittyä.
En välttämättä ainakaan itse luottaisi omaan kykyyni määrittää kynnystä niin tarkasti että pitäisin 101/99 varsinaisena over/under-treeninä. Puhumattakaan luotostani tehomittarin ja toisaalta elimistön niin absoluuttiseen tarkkuuteen ja toistettavuuteen toiminnassa. Toisaalta en usko, että sinäkään näin ajattelet.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kp63
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Scade
Jotain tälläistä itsekin ajatellut, ja koen myös täysin mahdolliseksi tuollaisen 4w/kg määrän
Täälläkin tunnit ovat melko maltillisia, mutta jotain kehitystä niilläkin saa aikaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Hattala
Pyöräily alkoi itsellä 2016 alkuvuonna (ei aiempaa taustaa kestävyysurheilusta) ja ensimmäinen FTP-testi 2017 kesäkuussa lainapyörällä, jossa tehomittari ja tulos 224w. Paino tuolloin 66kg. Saman vuoden elokuussa tuli hommattua omaan pyörään tehomittari, josta lähtien treenaaminen on ollut tavoitteellisempaa. Kesällä tunteja tulee n. 8-10 per viikko ja talvella trainerilla aika tarkkaan 6,5 tuntia viikossa. Vuositasolla tuntimäärät ovat pyörineet keskimäärin 360 ja 380 välillä ja kilometrit 7000-11500 välillä. Kesällä pisimmät lenkit ovat olleet n. 5 tunnin mittaisia, joita ei tule kuin 1-3 kesässä, muuten pyöritään noin 1,5-3 tunnin välimaastossa. Kesällä ulkona ajaessa tekeminen ei ole niin tiukasti strukturoitua, vaan tarkoitus on myös välillä nautiskella talvikauden tuloksista. Sisäkauden alkaessa tapana on ollut aloittaa noin kahden-kolmen kuukauden mittainen pk-kausi, johon sisällytän yleensä yhden tempo/vk tyylisen harjoitteen viikkoon. Pidän kuitenkin yllä säännöllistä tekemistä ja treenikertoja tulee 5kpl/viikko, yleensä maanantain ja perjantain ollessa lepopäiviä.
Tuon pk painotteisen kauden jälkeen teen VO2max blokin ja sen päättyessä jossain helmi-maaliskuun tienoilla siirryn tekemään sweetspot ja kynnysvetoja (2-3kpl/viikko) vetojen ollessa pidempiä. Tämän setin jälkeen alkaakin yleensä kelit ulkona olemaan minulle sopivat ja siirryn pyörineni ulos, jossa lenkkien pituudet sitten kasvavat ja määrää tulee automaattisesti lisää.
Ja mitä tällä on sitten saatu aikaiseksi? Viimeisin FTP testi ulkona ajettuna viime alkusyksystä antoi tulokseksi 293w ja intervals.icu eFTP:ksi 284w. Ja
painon ollessa edelleen kesällä se 66kg, tarkoittaa se suhteellisena tehona 4,43-4,30w/kg. Myös pidempien n. 3 tunnin lenkkien keskiteho on kasvanut, joten kaikki ei ole pelkkää piikkitehojen kasvua.
Kehitys on ollut aika tasaista, mitään suuria äkkiharppauksia ei ole ollut. Sen olen tiedostanut, että kohta lähestyn sitä maksimia tällä tekemisellä, jossa kehityksen takaamiseksi olisi määrää saatava nostettua progression takaamiseksi. Toki intesiteettiäkin voi koko ajan nostaa, vaan pelkään että sen tien päätepysäkki tulee nopeammin vastaan. Ikääkin kun on kohta 44 v. ja palautuminen kovista treeneistä ei ainakaan nopeudu iän karttuessa. Kisannut olen toistaiseksi aika vähän ja viimeisestä koitoksesta aikaa kohta kolme vuotta. Minulla ei sinänsä ole tähtäimessä mitkään ultramatkat, vaan tavoite on roikkua mukana noissa perusmaroissa (40-70km) ja rapian satkun gravel-ajeluissa. Ainakaan tähän mennessä tuollaisilla matkoilla ei ole ollut jaksamisen kanssa ongelmia, vaan olo on monesti loppua kohden ollut yllättävänkin freesi.
Mutta aika kurinalaista pitää tekemisen olla näillä määrillä, mihinkään höntsään ei oikein ole varaa, vaan kaikella tekemisellä pitäisi pyrkiä olemaan tarkoitus.
Hyvältä kuulostaa misopan tekeminen. Ei niistä ylipitkistä hirveästi hyötyä olekkaan. Itse olen yrittänyt juuri noita nyt vähentää ja kehitystä tulee kyllä paremmin.
Olen todellakin tiennyt pitkien lenkkien haitat, mutta kun tykkään vaan niitä ajaa. Nyt pitää kuitenkin yrittää jättää ne syksylle.
Se minkä sillä määrän kasvattamisella saa, on nopeampi palautuminen. Olen itse saanut tällä talvikaudella pidettyä kuntotason ylhäällä. Ajoin pitkähkön pk-jakson jo syksyllä ja ftp tekemistä joulukuusta eteenpäin. Nyt vasta ensimmäiset vo2 setit mukaan. Ollut aika ihmeellinen fiilis koko talven. Väsymys on ollut lähes kokonaan poissa. Jalat jatkuvasti hyvässä kunnossa. Siis sitä perinteistä sweetspoteista saatua jumia ei ole ollut.
Tällähetkellä ajan tiistaina vo2max, keskiviikkona 2h aerokynnystä, torstaina tunti täysiä, lauantaina kova porukkalenkki ja sunnuntaina 4-5h kevyttä. Eli ma ja pe täyslepoja. Kuormaa tulee reilusti, mutta olo on maanantaita lukuunottamatta täysin freesi. Nukuttaa hienosti.
Tuo tunnin, tai no on ne olleet vähän vajaita, kynnysveto on mennyt joka viikko aiempaa paremmin. Ja nyt ollaan lähellä 4.5w/kg lukuja. Hapenotto on takuulla jarruttanut kehitystä talvikaudella. Onkin jännä nähdä miten hyvin kynnys nyt nousee. Kisoista ei tarvitse vielä paljoakaan huolta kantaa.
Eli menee ehkä vähän aktiivisen palautumisen puolelle? Toi on vähän liian edistynyttä mulle vaan aina treeniaikaa heruessa tulee tehtyä ihan selkeästi kuormittavaaLainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Kyllä imo 4-5 h PK1 ajelua on ihan kunnon treeni, eikä mitään palauttelua tai edes active recovery. Mun mielestä active recovery tai palauttava ajo on korkeintaan tunti.
Eihän se siis mitään oikeaa palauttavaa tosiaan ole. Treeniä. Mutta mielestäni tärkeä tehdä just noin päin, eli pk1 sunnuntaina ennen lepoa. Sitä meinasin tuolla, että kroppa alkaa jo palautumaan... Ehkä mieluummin niin, ettei rasituskäyrä enää nouse.
Joo, tuo on varmaan hyvä järjestys. Ainakin noissa HRV-jutuissa olen huomannut, että pitkät ja (tuntemuksellisesti - RPE) korostetun rauhalliset lenkit nostavat seuraan yön HRV:tä.
Kiitos vaan. Tekemisen meininkiä vaikuttaa olevan sielläkin. Ihme jos ei tehot olisi noususuunnassa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Jäi tuosta aiemmasta viestistä pois nuo jakaumat eri tehoalueille, eli tässä 2020 vuoden osalta kaikkien treenien prosentit tehoalueilla. Ihan ei tuo 80/20 toteudu, mutta toisaalta tuo on ollut tietoinen valinta näillä tuntimäärillä. Olen tietyssä kohdin kompensoinut intesiteetillä määrää, mutta pk:n rooli silti selvästi suurin. Mallina tuo on pyramidi, jota käsittääkseni pidetään polarisoidun mallin ohella järkevänä rakenteena harjoitusjakaumalle. Mutta kesäpä tuo taas kertonee totuuden kaikessa karuudessaan, jotta miten pyörä kulkee tai on kulkematta. Mutta ihan mielenkiintoista käyttää itseään koe-eläimenä tutkiessa mikä toimii ja mikä ei.
https://uploads.tapatalk-cdn.com/202...2b1dcd5aa1.jpg
Mulla tuo intervals icu sanoo threshold, jota on tietysti yritettykin ajaa paljon. Tosin tuossa ei taida näkyä sykkeellä ajetut lenkit, joita pk ajot olivat talvella. Eli turhaa dataa...
73/22/5
Syke- tai tehoperusteisia harjoitusjakaumia syke- tai tehoalueiden mukaan ei kannata suoraan verrata Seilerin lanseeraamaan polarisoituun 80/20 malliin. Polarisoidussa mallissa lasketaan harjoituskertoja. Jos harjoitus on esim. yhdistelmäharjoitus eli teho- ja pk yhdessä harjoituksessa niin se lasketaan tehoharjoitukseksi eli siihen 20% osuuteen vaikka harjoituksen teho- tai sykejakauma olisi pk-voittoinen (lämmittelyt, jäähdyttelyt, muu pk-ajelu korkean intensiteetin harjoituksen lisäksi)
Sykejakauma voi esim. olla 90/10 tai 95/5 vähän riippuen mitkä AerK ja AnK arvot on ja miten ne sykealueet määritellään, suomalainen vai norjalainen käytäntö vai joku muu ja miten ns. "keskialue" VK jaetaan vaikka harjoituskerrat jakautuisi suurinpiirtein 80/20.
Itsellä sykejakauma vuodesta toiseen on suurinpiirtein 96/4 vaikka harjoituskertojen mukainen jakauma vaihtelee vuositasolla 70/30 - 80/20. 96/4 sykejakaumassa 4% korkean intensiteetin harjoittelua on suomalaisen mallin mukainen VK2 ja MK, kaikki muu PK1, PK2, VK1 sisältyy 96%. Tehoalueiden mukainen jakauma vähän enemmän vastaa harjoituskertojen mukaista jakaumaa. Ajan sisällä erittäin vähän ja ulkonakin lähes kaikkiin korkean intensiteetin harjoituksiin sisältyy pk-osuuksia lämmittelyn, palauttelun lisäksi.