Tosi noloa. Tunnen myötähäpeää kanssasi.
Printable View
Yleensä pyrin vähintään kaikkia hiemankin tosipyöräilijän näköistä lenkillä moikata.
Valitettavasti kaikki eivät vastaa tervehdykseen. :(
Oltiin autolla liikkeellä, kun noin 5-vuotias poika tuli viereistä kelviä fillarillaan vastaan. Tuijotti autoa ja nosti hienosti keskisormensa pystyyn.
Ja hieman aiheesta: olen ajellut työmatkoja cyclon sijaan hybridillä. Hassua huomata, kuinka fillaristit lakkasivat vastaamasta tervehdykseeni, kun pyöräni vaihtui...
Tänään sateisella hiekkatielenkillä yllättävän moni vastasi tervehdykseen.
^kyllähän maastossa tervehditään vaikkei olisi läskikään.
Tästä tuli mieleen yksi anekdootti. Kun oli tämmöinen aika tukeva mieshenkilö, joka Tahkolla hihkaisi vaivoin ylämäessä ohittamalleen naiselle, että "läski ei jaksa!!". Kunnes huomasi, että tämä ohitettava nainen oli myös aika pyylevä. Kyseinen hihkaisija kertoi todenneensa, ettei ollut kannattanut enää siinä kohtaa sanoa yhtään mitään.
Aikoja sitten Larun silmällä syrjäsilmällä katoin että fullface-tyyppi ajelee toistapuolta vastaan, piti sitten uudestaan kattoa jolloin kaverilta nousi lapanen .. kuin myös.
Olin liikkeellä paksupyörällä ja vastaan tuli Surly Big Dummy, jossa oli edessä läskikumi ja takana kapea. Kaiken lisäksi olin liikkeellä Salsalla, enkä Surlyllä, emmekä myöskään kohdanneet maastossa tai maantiellä vaan ihan arkikuljenta-alueella. Olisiko pitänyt nostaa kättä puoliksi, tai vinkata kahdella sormella (ja heittää ensiksi rukkanen nopeasti pois kädestä)? Nyt jäi hämmentyneenä kokonaan tervehtimäti.
Onko paksuille joku oma tervehdys?
Olen uusi foorumilla ja lyhyen lukemisen perusteella voi sanoa, että fättien omistajuus näyttää olevan lähellä uskontoa. Aikoinaan kristityillä oli merkki, Iktys, kalan näköinen merkki, jotta tunnistivat toisensa. Fättikuskit voisivat ottaa paksuilla viivoilla tehdyn äärettömän merkin (kuvaa fättiä), jota voi pitää autossa näkyvillä, pipossa yms. ja näin tunnistavat toisensa myös kun eivät ole ajamassa.
Mutta ihan oikeatakin asiaa, tai ainakin läheltä liippaa. Itse aina kommentoin moottoripyöräilijöitä, kun nostavat toisille kättä, joka tuntuu vähän hölmöltä. Nyt kun erilaisia maastopyöriä on metsässä enemmän ja enemmän, eikä tarvitse juuri koskaan ajaa lenkkiä ilman, että toiseen ajajaan "törmää", niin tulee helposti moikattua. Eikä se taas tunnu hölmöltä.
Tervehdin aika usein, välillä ihan kaikki, joko kättä nostamalla tai päätä nyökkäämällä. Ei ole kovin moni vielä vastannut tervehdykseen.
Olen ollut huomaavani että vastausprosentti kasvaa pääkaupunkiseudulla huomattavasti kun Kehä III on jäänyt selän taakse ja on päästy ajamaan kelvittömiä teitä.
PS Syitä tervehtimättömyyteen/vastaamattomuuten ei muuten kannata lähteä ensiksi hakemaan omasta habituksesta eli väärästä pukeutumisesta tai vääränlaisesta pyörästä (vaikka nekin toki saattavat vaikuttaa asiaan). Osalla ajajista ei vain lapa (tai edes sormet) helpolla nouse, osa tervehtii vain tuttuja tai tutuksi tulleita ajajia.
^
Voi olla. Itse olen toistaiseksi pyöräillyt ainoastaan kelveillä lyhyitä ajoratapätkiä lukuunottamatta. Varmaankin maanteiden puuttumisen lähimaastosta lisäksi siksi, että joskus hybridillä ajellessani tulin kertaalleen ohiajavan auton nurin tönäisemäksi. Vaikkei siinä käynytkään pahemmin (mustelmilla selvisin) se vei suurimmat halut ajaa autojen seassa. Aion kyllä totutella pikkuhiljaa siihenkin taas.
Osaa vastaamattomuuksista selittää varmastikin myös se, että olen tervehtinyt turhan myöhään, eikä vastaantulija ole kertakaikkiaan ehtinyt siihen reagoida. Aion jatkossakin ihan keskustaa ehkä lukuunottamatta tervehtiä vastaantulevia maantiekiitureita, cyclocrossaajia, maasturikuskeja, siis fiiliksestä riippuen enemmän tai vähemmän kaikkia.
Päinvastoin kuin Kuovipolku, minä en ole huomannut vastausprosentin oleellisesti kasvavan Kehä III ulkopuolella. Itse tulee ajeltua juuri kehän molemmin puolin. Sen sijaan pohjanoteeraus oli Turku-Salo -välillä taannoin, jossa prosentti oli nolla. Toki otoskin oli vain puoli tusinaa, enkä itse tainnut olla vakavasti otettavan näköinen kun oli sateenpitävä takki päällä, ehkä hiukan väsynyt olemus ja iha reilun kokoinen reppukin selässä ja turistina matkassa. Onko sitten niin että vääränlainen habitus merkkaa enemmän kehien ulkopuolella?
Maantiellä tuntuu pätevän sääntö, että sielukkaat eivät tervehdi sieluttomia eivätkä tiimiläiset tiimittömiä.
Pitäisikö ottaa mallia tuolta MC puolelta, nahkaliivit ja siihen oman kerhon merkki ? olisiko esim "BC katupyörät" tai "BC mtb". Toki voisi mennä vielä pidemmälle, omat haarat "BC mtb 29" ?
Tietenkään väärän liivin omaavaa ei morjesteta ja muutenkin toisinajattelijoita voisi kohdella kaltoin tien päällä jos sattuu näkemään, PK seudun voisi jakaa alueisiin, MTB porukalle oma ja katupyörille omat alueet missä ajella.
Olen nero !!
Kultaisessa kolmiossa Kerava-Tuusula-Järvenpää maasturikuskit pysähtyvät polulla kohdatessaan aika usein jopa vaihtamaan muutaman sanan keskenään, vaikka eivät edes tunne toisiaan ennestään.
Pitää paikkansa :D Mäkään en jaksa enää edes morjestella, jos vastaantulijan lapa ei nouse ensin, kun ei se nouse senkään jälkeen, vaikka itse tervehtisikin. Viimeksi tosin tuolla välillä puhkesi tuubi halikon päässä ja joku ystävällinen enemmän retkihenkinen pyöräilijä tarjosi jopa apua. En tarvinnut, mutta isot propsit silti avun tarjoamisesta. Eka kerta kun osui itselle ohdalle, vaikka jonkun kerran on oltu fillari katollaan rengashommissa. Turkulaiset on, no miten sen nyt sanois, Turkulaisia :DLainaus:
pohjanoteeraus oli Turku-Salo -välillä taannoin, jossa prosentti oli nolla.
En tiedä, mistä johtuu, mutta omakohtainen kokemus Turun talousaluuelta on se, että huononakin lajitoverin tervehtimispäivänä mörököllejä tulee vastaan n. 30%. Useimmiten kaikki moikkaa. Johtuuko vauhdista tai paremminkin sen puutteesta vai omasta asenteesta. :cool:
Viikko-pari takaperin tuli vastaan mies maastopyörällä CCH:n trikoissa. Jumaliste se tyyppi ei varmaan moikkaa edes äitiään. :D
Ainiin, unohdin kokonaan mainita asustani. Eli, alkukeväästä Craftin AB Thermal pyöräilyhousut, sekä Craftin viinipun. takki ja nyt Castelli Knickersit (+ kompressio säärystimet joskus), sekä Campan pusero ja Pearl Izumin liivi, päässä Giron kypärä ja kädessä useimmiten valkoiset Pearl Izumin sormettomat, joskus Spessun sormelliset. Pyöräilyyn nuo ainakin soveltuvat.
Kuukauven oon kiertäny läskillä Saimaan saaria. Ei ou näkyny pyöräilijöitä ku yks ja sekin liikku pacraftilla.
Tänään morjestin kolomee korppia, ilosesti vatasivat "kronk long".
Jospa seuraavaksi Fargolla lähtis pohjosiin, morjestais sitt vissiin kaikkia vaaleatukkasia cyklolla ajavia muodokkaita 35-55 v naisia.
En ole tervehtinyt pitkään aikaan ketään. Muahahhahahhaa. Haa.
Huomasin..
Mä en ainakaan tervehdi jos on eriparin juomapullot.