Kahta edellistä kuvaa katsoessa ja vertaillessa ymmärtää, miten hienoja ovat luonnolliset värit. Etanakuva vs. värivääristetty maisema 100-0 ensinmainitulle.
Printable View
Kahta edellistä kuvaa katsoessa ja vertaillessa ymmärtää, miten hienoja ovat luonnolliset värit. Etanakuva vs. värivääristetty maisema 100-0 ensinmainitulle.
^Värivääristetty? Millä mahdat kuvia katsoa? On sitä kirkastettu ja voi olla milli saturaatiotakin lisätty mutta ei nyt kovin dramaattisesti,
kamerakin "Natural colors" asennossa. Joskus kyllä tulee liioiteltua saturaation kanssa mutta ei tuon kuvan kohdalla.
Tietty pitäisi kuvata RAWina mutta nämä on vaan random stillejä ehkä joskus videoksi päätyvästä timelapsesta,
tuossa kuva suoraan kamerasta
https://pic.useful.fi/OX_d2jtsu.jpg
Kait puhelinkin tuottaa jollain lailla subjektiivista kuvaa, tässä kuva viimeyön kuvarastiretkeltä "suoraan kamerasta".
Yleensä ei noita jaksa juurikaan muokata kun menee puhelimesta suoraan kuvaushetkellä johonkin Someen jos menee.
Mutta kyllä molemmat aika hyvin vastaa paikan päällä koettua tunnelmaa.
https://pic.useful.fi/uTfOgFrqn.jpg
Tapahtuipa Ukrainassa
https://i.imgur.com/8Q8MmcJ.jpg
Kuinka teillä motivaatio riittää tai pysyy yllä valokuvauksessa? Itselläni se vaihtelee aika tavalla, välillä tulee tunne että kohta menee kaikki kamerat myyntiin ja kuvaan pelkästään kännykällä. Ja kohta olen taas Rajalan sivuilla jotain objektiivia tutkimassa….
Mulla on sen verran jo harrastusvuosia, että tiedän motivaation ja ajan tulevan ja menevän. Niinpä en ole enää vuosiin ollut myymässä tai hankkimassa runkoja tai objektiiveja. Kyllä niille sitten taas käyttöä löytyy, kun on sen aika :)
Kuvausmahdollisuuksien laajentaminen DJI Mini 3:lla kyllä kiinnostaisi. Muuten hankkisin vaikka heti, mutta epäröin riittääkö aika ja kiinnostus, kun jo nyt on tekemistä, että saa mahdutettua pyöräilyn, GoPro kuvauksen ja editoinnin sekä satunnaisen lisämatskun järkkärillä videoihin.
Samalla tavalla motivaatio vaihtelee kuin pyöräilyn kanssa. Tai minkä tahansa harrastuksen kanssa. Fiiliksiä tulee ja menee.
Ei pidä yletöntä kokoelmaa niin ei tule himoja myydä pois.
Minulla pyöräily on ollut harrastuksen aloittamisesta eli noin 2004-05 lähtien mukana koko ajan eikä taukoa ole tullut.
Aika sama täällä eli taisin saada ensimmäisen järkkärin 1979.
Valokuvaus on erilainen, selvästi kakkoslaji. Omien tekstien kirjoittaminen on kolmonen, ja sen kanssa pitää varmaan odotella eläkevuosiin, kun se vaatii ihan erilaista paneutumista.
Kuvaaminen ja kirjoittaminen ovat niin joustavia ja monialaisia tekemisiä, että vaikka on taukoja, jollain tapaa ne ovat koko ajan aktiivisena. Kuvaamisessa voikin olla, että kännykkä ja GoPro sekä videot ottavat tilan perinteiseltä valokuvaukselta pitkiksikin ajoiksi.
Kirjoittamisessa työhön liittyvä ja muu arkikirjoittaminen pitää sanallisen ilmaisun kehittämisen mielessä silloinkin, kun fiktion kirjoittaminen on pitkällä tauolla. Esimerkiksi tämä tarinan alku syntyi ehkä vuoden tauon jälkeen, ja olisi jopa ajatus miten tuo jatkuisi, mutta tuskinpa sille löytyy aikaa.
Minulla tuo kuvaamisen ahdistus erottuu selkeästi muista harrastuksista, en kyllä tiedä miksi. Itselläni pyöräily on pysynyt osana elämään vuodesta 1995 lähtien, tietysti vähän eri määrillä ja tyyleillä. Mutta aina on pysynyt päällä kiinnostus pyöriin ja niiden tekniikkaan, vaikka on ollut hetkiä kun ei aika riittänyt oikein ajamiseen.
Nyt kun asiaa miettii, niin valokuvaaminen on ainut harrastus josta tulee jotain tuloksia. Tulee kuvia joita voi arvioida ja katsella vuosien päästä. Hiihdossa, retkeilyssä ja pyöräilyssä tulee vain muistoja. (onneksi pääosin hyviä :) ) Ja toinen juttu on se että nykyään kuvaaminen on harvoin se "päälaji". Yleensä se on "apulaji" siinä toisen harrastuksen rinnalla. Vaikka sitten hiihto- tai pyörälenkillä.
Ja varmaan tuosta syystä tulee niitä ajatuksia, että pitikö taas raahata kamera mukana tännekin nuotiotulille. Poika huutaa nälkäänsä, ja makkarat palaa nuotiossa kun iskä koettaa järvenrannassa ikuistaa jotain "poikkeuksellisen hienoa" syysmaisemaa. Lopputuloksena on hätäisesti otetut surkeat kuvat, palaneet makkarat ja kiukkuinen poika. Ja kotiin ajellessa tuumaan, että paiskaan jokeen koko pskan enkä varmaan ota kameraa mukaan seuraavalle retkelle. Kunnes taas huomaan olevani pojan kanssa jossain Kintulammen parkkipaikalla makkarat repussa ja kamera kaulassa.
Eli omakohtainen kokemus on että kameran kanssa liikkuessa pitäisi olla yksin. Niin saa pohtia kuvakulmia ihan rauhassa niin kuin haluaa. :)
Ps. Ekan järkkärin sain joskus 80 -luvun alussa, kun isä osti itselleen uuden Ricoh XR7:n. Ja minä sain vanhan ja vieläkin toimivan Practica LLC:n.
^Pyöräily on ollut osa elämää ja tapa likkua paikasta toiseen lapsesta asti koulutiestä lähtien, kameroita tullut kuvioihin vasta aikuisikää lähestyessä :) tuolla aikaskaalalla kännykkä on varmaan piristänyt kuvausta, vaikka harvemmin sitä oikeasti mitään kuvia tulee lähdettyä ottamaan, tilanteita sitten ehkä tulee vastaan matkan varrella. Järkkäriä harvemmin tulee raahattua eikä nykyään paljon pokkariakaan, poikkeuksiakin on, esim. viimeviikolla laavuille mennessä kun oli revontulipotentiaalia ennusteissa.
Mutta metodi on kuin filmiaikoina, paljonkaan ei jaksa kohteeseen keskittyä tai kovinkaan montaa ruutua tuhlata, laiskuutta.
https://pic.useful.fi/rb2d8JXny.jpg
https://pic.useful.fi/HhBjGsnYE.jpg
Eilisehtoon kuunsilta. Oli komean dramaattinen, mutta näemmä liikaa kännyn kennolle...
https://uploads.tapatalk-cdn.com/202...c4459885a6.jpg
Onko porkat porstuassa? Voi sian sorkat!:)
Kyl varsinaisella kuvauskävelyllä kantsii olla yksin. Se on ihan liian hidasta, jotta kukaan vois olla mukana. Kannattaa kuitenkin opetella semmoista, että sommittelee nostamatta sitä kameraa silmälle, eikä nosta ennen kun on hyvä kuva sommiteltu, ja jos ei näytä olevan tulossa hyvä kuva niin ei nosta ollenkaan. Sitten kun se hyvä kuva on löydetty kamera nousee silmälle, sulkijaa painetaan kerran ja kamera menee taas pois.
Ihmiset tosiaan joutuu vähän odottelemaan vaikka aika paljon tulee otettu ihan lennosta. Fillariseikkailuilla tulee kuvattua suoraan Sports Trackeriin usein myös pysähtymättä. Tuo etukäteen sommittelu tai miettiminen olisi kyllä hyvä idea, tosin kännyllä sekin on aika kätevää
https://pic.useful.fi/jlmnQf1Se.jpg
Yksi taisi olla myös autiotalon eteisessä jos oikein muistan..
Kuvatestejä, pistin kameran jalustalle ja aukko 8. Sitten nappasin testikuvat eri JPG asetuksilla. Ja minusta parhaan kuvan teki ihan vakio-asetus.
Mutta mitä oikein tekee nuo Canonin terävyyden voimakkuus, hienous ja raja-arvo? Miten nuo vaikuttaa värisävyihin? Normaali on 4, 2, 4 ja Maisema on 5, 2, 4. Ja ohjeen mukaan se maisema vahvistaa sinisiä sävyjä ja sen kyllä huomaa. Mutta onko noiden ed.tekijöiden lisäksi niissä JPG algoritmeissa muitakin eroja? Noita on Canonissa kahdeksan valmista ja sitten kolme omaa itse säädettävää.
Muistaakseni Nikonissa ne säädettiin eri tavalla, ja niiden vartailu oli helpompaa eräänlaisessa X-Y diagrammissa tai taulukossa.
Terävyyden ja pakkauksen ei pitäisi vaikuttaa sävyihin, tosin sävyportaissa voi näkyä rupua isommalla pakkauksella. Toki noissa eri asetuksissa voi olla myös erilainen tapa prosessoida
Hääppöselle vääräväri-yökkö-kännykuva muutaman päivän takaa. Ei tullut vastausta aiempaan kysymykseen, voisi tietty raadilta kysyä onko tuollainen porvarillisen hämärän aikaan otettu kuukuva jotenkin oudon värinen, kun alkaa olla nin pimeää ettei silmä enää erota kunnolla sävyjä.
https://pic.useful.fi/d3LVghcfU.jpg
Mä olen odotellut, että Sonyn RX10 V tulis myyntiin. Se todnäk laskis noiden nelosten hintaa, jolloin sellaisen malttais ostaa. Samalla menis koko canon-järkkärisetti myyntiin.
Tota RX10 vitosta ei taida olla odoteltu kuin 3-4 vuotta...
Nyt kävin Canon EOS M100 kameraa ja siinä 22 mm linssiä (yksin) ulkoiluttamassa tuolla Kintulammen alueella. Ja nämä kuvat on nyt kameran JPG:n vakioasetuksilla, ilman mitään sävysäätöjä.
Onko nyt sävyt paremmat ja luonnollisemmat kuin sillä gravel-lenkillä (ne on EOS M50:llä)? Kuvat on 1600 x 1067 pikseliä, onko jo liian isoja?
https://live.staticflickr.com/65535/...8917129d_h.jpg
https://live.staticflickr.com/65535/...42e38c84_h.jpg
https://live.staticflickr.com/65535/...e378c97c_h.jpg
https://live.staticflickr.com/65535/...2a17c118_h.jpg
https://live.staticflickr.com/65535/...ac3811b0_h.jpg
https://live.staticflickr.com/65535/...956ae986_h.jpg
https://live.staticflickr.com/65535/...fe4c1b40_h.jpg
Ei ainakaan mun nettiyhteyvellä ja iän vanhalla tabletilla liian isoja ole , värit mitä tabletti toistaa on ihan miellyttäviä. Valotuksetkin kohallaan
Viimeisessä kahvipannu/kuvassa taustan kirkkaat kohdat on minusta just oikein, eivät puhkipalaneet.
Hienoa, että isoissa kilpailuissa pärjää luonnollisilla väreillä. https://yle.fi/uutiset/3-12665097
Mitä kuvaa noista tarkoitat? :)
Luonnolliset värit on vähän hassu juttu. Harvoin se todellinen sävy on hyvä tai tavoiteltava. Tai paremminkin vois kysyä että mikä se on se luonnollinen väri kun "oikea" sävy ei näytäkään kuvassa oikealta tahi luonnolliselta. Ottaa vaikka loistarin alla kuvan niin aika ihmeelliseltä näyttää, jos haluaa tilanteen "oikeat värit" esittää. Parempi korjata ne äkkiä vääriksi, jotta näyttää oikeammalta. Meiän aivot muuttaa silmiin tulevat värit jatkuvasti ihan muuksi, jotta valkotasapaino pysyis edes jossain määrin samana hetkien välillä ja voidaan tunnistaa värejä. Värimäärittelyssä pitäs siis osua johonkin, joka näyttää jokseenkin siltä mitä kuvatessa koki, mutta joka on absoluuttisesti väärä, koska oikea näyttää kuitenkin väärältä.
Ei ole helppoa ei. Loppupeleissä värit ja niiden tulkitseminen perustuu pitkälti jonkinlaiseen avoimeeen sopimukseen, miltä miksikin nimetty väri (pitäisi varmaan olla heijaste) näyttää. Onhan mittareita olemassa, jos selkeyttä vaatii. Itselle riittää "luonnollinen".
No ne luonnottomat karkkivärit on ainakin helppo tunnistaa kun niihin törmää.
Tienposkessa kännyllä sohimassa:
https://live.staticflickr.com/65535/...baf323bf_b.jpgLokakuussa22 by Hartsa T, on Flickr
Kaksostyttöjä etsimässä
https://live.staticflickr.com/65535/...51b14083_b.jpgUrbx22 by Hartsa T, on Flickr
Auringonlaskun pilvipallerot.
https://lh3.googleusercontent.com/pw...-no?authuser=0
Kuten tässä. Kerran muinoin katselin auringonlaskua aurinkolasien läpitte ja sehän piti ikuistaa. Kamerana Olympuksen pokkari.
https://lh3.googleusercontent.com/e4...-no?authuser=0https://lh3.googleusercontent.com/se...-no?authuser=0https://lh3.googleusercontent.com/W6...-no?authuser=0
https://lh3.googleusercontent.com/wU...-no?authuser=0https://lh3.googleusercontent.com/Hh...-no?authuser=0https://lh3.googleusercontent.com/2b...-no?authuser=0https://lh3.googleusercontent.com/_R...-no?authuser=0https://lh3.googleusercontent.com/1R...-no?authuser=0https://lh3.googleusercontent.com/Jv...-no?authuser=0
^
Tämä kuva paljastanee "muutaman möllärin" lukeneille, että kenen kotikonnuilla ollaan ;)
ps. lisävinkkinä: kuvissa on myös se paikkaansa hakeva uuni.
Iltanuotiolla. Kamera Olympuksen pokkari TG 850
https://lh3.googleusercontent.com/pw...-no?authuser=0
Saikulla aikaa selvitellä kaappeja.
Onko kellään enää skannaamattomia valokuvia? Olisi Canon 8800F scanneri ylimääräisenä.
Tekee nättiä jälkeä.
Saa noutaa viikinmäestä helsingistä.
^Lievä Hep.
https://pic.useful.fi/Lf2seJBwX.jpg