Tässä esimerkissä Zone1 on ollut eniten harjoiteltu alue, siinä kp63:n linkkaamassa jutussa tehtiin Zone2 aluetta eniten ja myös Zone2-3 oli paljon mukana.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti 90kg
Printable View
Tässä esimerkissä Zone1 on ollut eniten harjoiteltu alue, siinä kp63:n linkkaamassa jutussa tehtiin Zone2 aluetta eniten ja myös Zone2-3 oli paljon mukana.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti 90kg
^ Tuntimäärän lisäys on kohdistunut lähinnä Z1 eli kevyttä PK, Z2 vähentynyt samalla. Sitten on huomattava että uran loppuvaiheessa Skari voitti mm. sprinttimaailmancupin viisi kertaa kun hiihtoon oli tullut uusia lajeja. Tämän vuoksi uran loppuvaiheessa on kovatehoisten treenien tuntimäärä kasvanut Z5 alueella, parista tunnista 9 - 16.5 tuntiin. Tuossa kuvassa on vuodet 1990 - 2003.
Myös minua kiinnostaisi. Minä taidan kuulua happikoneisiin, mutta eipä harjoittelu muokannut mulle mestarikroppaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kp63
Dataa: 1988 (24v) 5,1 l/min, 1992 (28v) 5,3 l/min ja 2012 (48v) 5,3 l/min. Paino 62, 64 ja 78 kiloa. Kaksi ensimmäistä juoksumatolla ja viimeinen polkupyöräergometrillä (lukkopolkimet).
Epäsuorat testit ja suorissa laskennallinen arvio on ollut aina alle mitatun. Happea kuluu, mutta wauhti ja watit puuttuu. 2012 watit muistan 300w anaerobisella kynnyksellä ja 325w vo2max. Ei huonoja tuloksia 48-vuotiaalle, mutta ei mitenkään erityisen hyviäkään. Juoksun puolelta ehkä lähin referenssi voisi olla cooper, jossa 19v ja 28v radalla (jälkimmäinen Kuortaneella sisähallissa) 4000m. Sykerajat ja max sykkeet pysyneet aina samoina. Luontaisesti korkea hemoglobiini. Aina ollut tunne, ettei treeni tartu kroppaan samalla tavalla kuin seurakavereille. Tulokset pysyivät kutakuinkin samoina oli treenannut hyvin tai huonosti. Jos en tykkäisi treenaamisesta, olisin heittänyt liikunnan osalta pyyhkeen kehään 40 vuotta sitten. Tuloksista ei motivaatio siihen kummunnut.
En laittanut noita leveilläkseni vaan muistuttaakseni, että VO2max ei ole se määräävä tekijä. Jos Kalevan kisojen 1500m mitalit olisi jaettu hapenottokykytestin perusteella, olisi minulla palkintokaappi täynnä mestaruuksia tai ainakin mitaleja. Nyt ei ole yhtään. Eipä ole pyöräilypuoleltakaan kuin hyviä kokemuksia. Erittäin hyviä sanoisin.
Ja pakko vielä lisätä: aina puhtaana.
Sent from my iPad using Tapatalk
Joku minua viisaampi joskus kertoi, että hapenotto on se aerobisen suorituskyvyn katto.
Nyt alkoi kiinnostamaan suoran testin tekeminen vaikka syssymmällä. Olisi kiva tietää paljon on absoluuttinen happi hiipunut.
Tuohon Bente Skarin dataan liittyen, sekä aiemmilla sivuilla esiintyneeseen keskusteluun "oikeasta" pk-sykealueesta pitää heittää semmoinen kommentti, että noissa alueiden määrityksissä kannattaa olla tarkkana. Kun tuo norjalaisten zone 2 muunnetaan Suomessa tyypillisesti käytettyihin määrityskriteereihin, vastaa se pikemminkin vauhtikestävyyden ala-aluetta kuin peruskestävyysaluetta. Ainakin aiheesta esitetyissä taulukoissa (esim. täällä: https://www.sportsci.org/2009/ss.htm) on veren laktaattipitoisuus jo lähtenyt nousuun, myös % maksimisykkeestä sekä maksimihapenotosta vastaavat tasoa, joka tyypillisemmin (ainakin kuntoliikkujalla) osuu todennäköisemmin vauhti- kuin peruskestävyysalueelle. Suomalaiset PK 1 ja PK 2-alueet jakavat pikemminkin tuon norskien 1-alueen kahteen alueeseen. Näissä on toki myös eroavaisuuksia vähän sen mukaan kuka niitä määrityksiä tekee. Yllä esitetty vastaa omaa tulkintaani joka mukailee kuntotestauksen käytäntökä Suomessa.
Pääpointti on se, että kun lukee eri lähteistä siitä miten on harjoiteltu eri alueilla, kannattaa kiinnittää huomiota siihen miten ne alueet on määritetty kun alkaa soveltamaan ajatuksia omiin harjoituksiin. Toisekseen, siinä on huomattavaa yksilöllistä variaatiota, että mille prosenteille maksimisykkeestä nuo alueet osuvat, ja se maksimisykekin tulisi toki määrittää oikealle tasolle. Kyllä tässä mielessä yksilöllisellä testauskella on paljon annettavaa kunhan testejä toteuttaa taho, joka ymmärtää riittävästi sekä fysiologiasta että testidatan soveltamisesta käytännön harjoitteluun, ja osaa vielä toivottavasti riittävän selkeästi nämä asiat kertoa.
Edellisellä sivulla oli yksi esimerkki huimasta hapenottokyvyn kasvusta, tässä linkki toiseen case study-raporttiin: https://www.researchgate.net/publica..._Elite_Cyclist. Huimaa kehitystä tässäkin. Liikuntatieteellisissä tutkimuksissa on useita haasteita, joiden takia siihen kysymykseen kuinka paljon hapenottokykyä voi oikeasti parantaa on aika puutteellisia vastauksia. Tyypillisesti interventiotutkimukset ovat kestoltaan muutaman kuukauden luokkaa, jolloin tähän kysymykseen ei edes ole mahdollista vastata. Pidemmän aikajakson tutkimuksissa puolestaan harvoin optimoidaan harjoittelua niin hyvin, että kysymykseen saataisiin mielekästä vastausta. Kaksostutkimukset toki kertovat perimän vaikutuksesta, mutta näissä harvoin irti se kuinka paljon voidaan oikeasti harjoittelulla vaikuttaa. Urheilijoillakin usein maksimihapenottokyvyn dataa alkaa ilmaantua vasta sellaisessa vaiheessa kun laadukasta kestävyysharjoittelua on toteutettu jo useita vuosia, jolloin todellinen lähtötaso jää pimentoon. Esimerkiksi Bente Skari tuskin on suksia ekaa kertaa jalkaan sovitellut 18-vuotiaana (josta yllä olevassa raportissa ensimmäinen VO2max datapiste).
Sykealueista puheen ollen. Mulla on sykerajat Karvosen kaavalla. Maksimit otettu intervalleista tms tosielämän lukuja. Ja eri lajeille omat sykerajat. Tosin laskin hiljan kävelyn maksipulssia (josta ei mittaustulosta) - oli aiemmin sama kuin juoksussa. Muutenkin rajojen määrittely kävelyssä vähän ongelmallinen kun pulssi ei enää nouse minnekään PK1:lle kävellessä niin sykemittarin verkkopalvelussa se ei näy raporttiosiossa muuta kuin kuukauden kokonaistunneissa. Koska ei osu zoneille ei tietenkään näy zone-kertymissä. Kuitenkin olen vähän sitä mieltä että alle PK1:nkin patikointi on hyväksi joten pohdin että pitäiskö laajentaa PK1-aluetta (Zone1) sykemittarin asetuksista alaspäin. Huomasin että jotkut puhuvat Zone 0:sta joka jää siihen PK1:n alle mutta on korkeampi kuin normi askartelupulssi. Ja pitkä, tunteja kestävä kävely, kyllähän se lihaksiston puolella tuntuu, vaikka ei ehkä sykettä nosta PK:lle. Sikäli siitä kertyy kuormitusta jota ei kannata jättää noteeraamatta myöskään. Kellona mulla V800. Joo ja ikää +50. Ylipainoa on - working on it.
Laktaatti tai muutakaan testiä en ole tehnyt, mutta syksyllä - kesän huvipyöräilyn jälkeen - menossa lahjaksi saatuun suoraan maksimaalisen hapenottokyvyn testiin. Ajattelin että syksy olisi hyvä kohta sillä kesällä prioriteetti treenamisen sijaan on retkipyöräily ja hissukseen ajelu. Nautiskelu.
No mä testailin eilen noita mutulla määriteltyjä aerobisia rajoja, eikä ne paljoa metsässä voi olla. Sitä 140hr voi ajaa oikeastaan niin kauan kuin haluaa. En kauheasti siis perusta mistään laktaattimittauksista. Testaa ajossa miten eri tehot/sykkeet toimii.
Laske rajaa. Sit kantsii kokeilla saisiko kävelyn nopeusharjoittelulla vauhtia lisää. Itellä takana 2xlonkan keinonivel ja siitä syystä kävely jäänyt vähille. Nyt se on kivaa, mutta syke luokkaa 60 alle aerobisen kun tuuppaa sen mitä kintut kykenee. Välillä vähän tehnyt nopeus juttuja ja kyllä se perusvauhti vähän nousee. nyt ollaan 6km/h tuntumassa tasasella eli hidas. yritetään nostaa josko ens vuonna 7km/h. Nyt lähettävä mettään 3h kävelylle :).
Metsässä kävely on kyllä ihan parasta. Mitä vieraampi maisema sen parempi.
Näin on. Ja tänään 2x mettälammessa uimassa. On hieno maa tämä Suomi. Kokeilin lopussa niin sen 7km/h pystyin just kävelee, mut sitten fillaristin könkköjalat sanoo njet.
Olen itseasiassa tehnyt just noin tämän kevään. Launtaina pitkä fillarilenkki. Sunnuntain kevyt korvattu pitkällä kävelyllä. Ihmeen hyvin tuntuu toimivan, vaikka aiemmin olen kävelyä vieroksunut. Aika timanttinen jalka aina maanantaina.
Ja en kyllä laske kävelyjä mihinkään kuormaan. Palauttavaa se on. Ulkoilua.
Aika usein samoin, eilen 245km ja tänään palauttava kävely. ite suosin mettää ja polkuja kun tuo fillari on kovin invalidisoiva liian yksipuolisena. poikittainen liike puuttuu ja jalan pikkulihakset eivät myöskään oikein rasitu. itellä esim väsyy metässä nilkan ja jalkapöydän +niiden ympäristön alueen pikkulihakset.
Mulla olisi kysymys. Olen nyt Covid-19 eristyksen ja sen jälkiroippeiden aikana harjoitellut säännöllisesti tehomittarin kanssa ja nyt on Garmin alkanut kertomaan Training Statusta "Unproductive". Googlettamalla löytyy tästä Garminin Training Status infon hyödyllisyydestä monenlaista mielipidettä, mutta ajattelin kysellä täältäkin, kun palstalla näyttäisi olevan ainakin itseäni paljon tietäväisempiä kestävyysurheilupuolen rääkkääjiä. Se kysymys siis on: onko Unproductive syytä ottaa vakavasti?
Sunnuntaina tein Unproductivesta huolestuneena alle kolmen tunnin matalan tehon lenkin (sähköpyörällä!), mutta ei se ainakaan mihinkään tuota Unproductivea muuttanut, VO2max laskee. Tänään normaali treeniohjelman (Trainerroad) mukainen lepopäivä, huomenna ohjelmassa 3 settiä 3 x 3 min VO2max intervalleja, 1h30 kestoa. Habitus on 65 kg isomahainen 60 v setämies, en aja kyykkypyörällä, en kilpaile, enkä nyt kuitenkaan haluaisi itseäni ainakaan mihinkään ylikuntoon ajaa.
https://photos.smugmug.com/photos/i-...-GdKz5hp-M.jpg
Voi se garminin kuormanmittaus toimikkin. En ole kokeillut ikinä. Sinulla ongelmana on varmastikkin tehodatan puute. Nyt garmin olettaa, että aloitit pyöräilyn ostaessasi tehomittarin. Katsele kuukuden päästä uudelleen arvoja.
En tiedä tuosta tehodatan puutteesta, kun sitä on koko Covid-ajalta, reilulta kolmelta kuukaudelta. Uudet Assiomat vaihtui käyttöön vasta tovi sitten toukokuun lopussa, mutta eihän se Garmin nyt mittarin vaihtumisesta sentään välitä. Garmin Connectkin kyllä piirtää VO2 käppyrää koko kolmen kuukauden ajalta.
Mittaustavat pitää kalibroida itselle, kun ne on keskiarvoarvauksia. Itekkin sitä nyt kokeillut ja suht hyvin osuu omiin tuntemuksiin. 421 Load on vaan kovin pieni arvo, jos vähänkin jo liikuntaa takana itellä luokkaa 1000.
Garmin tykkää säännollisestä ja pitkäjänteisestä treenistä. Ajele pari viikkoa vaikkapa 6 kertaa viikossa, niin pitäisi tulla erilaista dataa.
Mun kokemuksen mukaan Garminin algoritmi antaa parhaat VO2-lukemat kun vetää 8min vetoja sillä suht tasaisella teholla minkä jaksaa pitää 8min, tämän oon todennut kun olen tehnyt eri mittaisia vetoja. Esim. 5min kovempi suoritus ei näyttäis antavan yhtä korkeaa VO2max-arvoa kuin pari vähän matalammalla teholla tehtyä vetoa. Jo reilu viikon pelkkä pk-treenijakso laskee Garminin antamaa VO2max-arvoa ja muutaman helpon päivän jälkeen tulee ilmoitus Unproductive tai jos ennen kevyttä jaksoa on ollut pidempi kova treeniputki, niin Garmin ilmoittaa, että nyt olis kisajalat. Esim. nyt Garmin antaa mulle optimaaliseksi kuormitusalueeksi 700-1400, se lienee ok. Mun mielestä Garminin treeniohjeistus on vähän sinne päin, eikä näyttäis arvostavan polarista mallia, missä on suht paljon pk-treeniä. Mitä VO2max arvoon tulee, niin. ainakin noiden 8min kovien vetojen perusteella Garmin antaa ainakin minulle jonkin verran liian hyvät VO2max lukemat.
Mistä tuo Garminin data löytyy? Koitin katsella Connectista mutta en löytänyt.
Ainakin PC-versiossa näkymän vasemman reunan palkista löytyy Reports, klikkaa sitä ja Reports näkymästä katso Training Status
iPhone appissa More (ne kolme pistettä oikeassa alakulmassa) -> Performance Stats -> Training Status
Android appissa tuo on (ainakin itselläni) tyrkyllä heti aloitusnäkymässä. Voisikohan käytössä oleva mittari vaikuttaa mitä näkyy, mitä ei? Sama tieto näkyy Edge 830:ssa, kun valitsee My Stats toiminnon käynnistysnäkymän valikosta.
Mutta on tuo Training Status algoritmi aika venkula. Eilisten intervallien (3 settiä 3 x 3/3 min) jälkeen olin taas Productive tilassa ja Vo2 takaisin 51:ssä. Tänään, tasaisen kuormituksen sisä-PK lenkillä muistin käynnistää Garminin mittarin vasta tunnin ajelun jälkeen ja niinpä sinne tallentui vain 45 minuuttia kevyttä poljentoa keskisykkeillä 110. Tuloksena Unproductive, High Aerobic Shortage. Hah, PK on pahasta, olisi pitänyt ajaa KOVEMPAA.
Ei ehkä ihan otsikon mukaista juttua, mutta muuten nämä KiHu podcastit on aika kiinnostavia. Tästä linkin jutusta tykkäsin oikein kovasti. Ekat 45 min on ihan asiaa.
https://kihu.fi/podcast/podcast-suom...ujarjestelmat/
Liittyen vielä VO2max https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7241617/ . Treeni joka toimii yhdelle, ei välttämättä toimi toiselle.
https://uploads.tapatalk-cdn.com/202...d114ebd015.jpg
Miten määritellään PK-lenkki tai VK-lenkki?
Laitoin tähän kuvan omasta tyypillisestä työmatkasta wattien kanssa. Vauhti työmatkalla ei ole kova, n. 22 km/h, mutta reitillä on mäkiä joihin tarvitaan isompia watteja.
Aloin miettimään onko tämä PK-lenkki vai VK-lenkki? Oma aerobinen kynnys on 170 W ja lenkin weighted average power on 168 W eli sen puolesta olisi PK-lenkki.
Mutta 35% ajasta watit on yli aerobisen kynnyksen, onko tämä silti PK-lenkki vai mikä lenkki tämä on?
Se taitaa olla tyypillinen työmatkatempoilijan lenkki, joka on liian kova PK lenkiksi ja liian kevyt VK/MK lenkiksi. Rasittaa muttei kehitä optimisti.
^Näin se taitaa olla, reitti on kyllä rasittava johtuen muutamasta mäestä, jossa watit nousee reilusti yli aerobisen kynnyksen vaikka ne kiipeäisi hitaasti. Mäet tekee PK-lenkkien ajamisen aloittelijalle muutenkin hankalaksi, tai myös sellaiselle, jonka aerobinen kynnys on alle wattimäärän joka mäkien kiipeämiseen tarvitaan. Ehkä tämä PK/VK/MK-konsepti toimii paremmin hyväkuntoisilla kuin aloittelijoilla/huonokuntoisilla. Tai sitten aloittelijoiden/huonokuntoisten pitäisi ajaa PK-lenkit sähköpyörällä.
Välityksiä kevyemmiksi kun on harrastuksen alussa. Eteen korkeintaan 52-36 ja taakse 32 piikkinen.
John Peters ja Stephen Seiler ovat työstäneet harjoitusten anylysointiohjelmaa (EnDuRA). Beta-versio on avattu testausta varten:
https://bluecattechnical.shinyapps.io/EnDuRA/
Ohjelmaan syötetään harjoitusdata, FIT, TCX yms. muodossa ja se päräyttää ulos kaikenlaista käppyrää ja arvoa. Kyseessä on tosiaan beta-versio, eikä mikään kovin viimeistelty tuote. Kannattaa laittaa palautetta Petersille jos kokeilee ja kiinnostuu sekä huomaa puutteita ja virheitä.
Härpäkkeen tarkoitus ei ole olla mikään kilpailija olemassaoleville tuotteille vaan kerätä dataa analysointia varten:
https://www.bluecattechnical.uk/
Lainaus:
Endurance Durability and Repeatability Analyzer Upload an activity file (FIT/TCX/GPX) and perform detailed analysis. The eventual purpose is to allow us to crowd source athlete activity data for analysis. To access you'll be required to create a free account; data is only retained if you choose to upload to the database.
Tätä topicia pitää nostaa eli VO2max: Hapen otto, siirto vai käyttö ? Mikä on se itse kunkin rajaava tekijä, kun puhutaan hapenotosta, aiheen ihan ok alustus: https://qspace.library.queensu.ca/bi...=1&isAllowed=y .
Pitääkö itellä lukasta vai saako tiivistelmää? :) :) :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kp63
Voin yrittää tiivistää: 23 nuorta tervettä miestä teki 4 vkon ajan 4 krt/vko sprintti-intervalleja. Mitattiin miten VO2max kehittyi kullakin. Kun joukko jaettiin tulosten perusteella kolmeen yhtäsuureen joukkoon niin vähiten kehittynyt kolmannes ja eniten kehittynyt kolmannes erosivat selvästi toisistaan, ts. yksilöiden välisessä vasteessa harjoitteluun on selvää eroa. Tutkimuksessa selvisi se että kapillaaritiheys, lihastyyppi, tai lihaksen SDH-sisältö (?) EIVÄT korreloineet VO2max kehityksen kanssa.
Intervallit joita 5 min lämmittelyn jälkeen tehtiin oli 8x 20s @ 170% VO2max tehosta,( joka oli määritelty koejakson alussa tekemällä ramppitesti ja siitä suurin 30s teho) ja 10s lepo välissä, yhteensä 9 min.
Aihe, jonka kp63 nosti esiin on juurikin itseäkin mietityttänyt, termi hapenottokyky ei ihan kerro koko systeemistä eikä siitä että missä pullonkaula itse kullakin on.
Kiitos :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tri-nisti
Ja eniten kehittyneillä oli lähtökohtana myös alhaisin VO2max ja päinvastoin.
Ohessa Kentin yliopiston Louis Passfieldin luento; miten tullaan huippupyöräilijäksi. Passfield on meritoitunut mm. British Cycling teamin sport scientistina .
Luennoitsijana hyvä, luento aika yleisluontoinen mutta mielenkiintoinen
https://www.youtube.com/watch?v=iUuwBfXDlTs&t=3314s
Jos fysiologia ja VO2Max kiinnostaa, kannattaa lukea oheinen artikkeli jossa on tarkemmin kuvattu hapensiirtoketju ja VO2Max rajoittavat tekijät:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tri-nisti
https://www.duodecimlehti.fi/duo12451
Otto eli hengityselinten kapasiteetti on harvoin rajoittava tekijä. Astma, keuhkoahtaumatauti tmv. taudit on sitten eri asia.
Siirto ja käyttö ovat sitten merkitseviä tekijöitä. Siirtoon liittyy hyvä sydämen pumppauskyky, veren koostumus, verenpaineen säätö, optimaalinen veren virtausnopeus hiussuonistossa ja verisuoniston kehittyneisyys. Käyttö on sitten lihasten kapasiteetti käyttää tarjolla olevaa happea hyväkseen kuormituksessa lihastyön tekemiseen.
Kappale Maksimaalista hapenottokykyä rajoittavat tekijät on kohtuullisen kansantajuisesti kirjoitettu eli ei tarvitse olla mikään fysiologi että suurinpiirtein ymmärtää mitä hapen siirrossa lihaksiin tapahtuu ja mitkä ovat pullonkaulat.
Foorumit vaikuttavat palanneen linjoille, joten pitääpä tulla tännekin mainostamaan. Pari viikkoa sitten vierailin R5 Athletics podcastissa keskustelemassa mm. eri energiantuottoreittien rooleista kun liikutaan eri intensiteeteillä, siitä miten väsymystä aiheuttavat tekijät, lihassolujen rekrytointi sekä harjoittelun rasittavuus muuttuu kun liikutaan pk-, vk- ja mk-alueilla. Lisäksi kaikenlaista muuta löyhää keskustelua, jonka kuvittelisin kiinnostavan porukkaa jotka täällä kestävyysurheilun perusteista keskustelua seuraa. Mielellään jatkan aiheista keskustelua täällä ja otan (rakentavaa) kritiikkiä vastaan. Jakso löytyy ainakin Spotifysta, Apple Podcastista ja Soundcloudista (linkit alla): Spotify: https://open.spotify.com/episode/7f9...j0guT5w5I&nd=1 Apple Podcast: https://podcasts.apple.com/fi/podcas...505791094&l=fi Soundcloud: https://soundcloud.com/user-42853956...lulaakariasema
Hyvää juttua! Mielellään ois pitempääkin kuunnellut. Kuinka keskeistä on väsymyksen saavutettavuus/saavuttamattomuus? Mainitsit, että mm. MK-harjoituksessa se on helposti havaittavissa verrattuna PK/VK ja näin voi(?) olettaa, että MK-harjoitukset on helppo toteuttaa ja saavuttaa niistä hyöty. Kannattaako/pitääkö/Onko järkeä PK/VK-harjoitukset tehdä samasta näkökulmasta? Vauhtikestävyysharjoituksissa oon saanu käsityksen, että minimissään 30min per harjoitus, jos jotain ärsykettä hakee, mielummin enemmän? Toki, jos 60min@FTP on se yläraja niin kai se jotenki jo määrittää mihin pystyy ja milloin väsymys saavutetaan.
Kiva että pidit jaksosta. Väsymyksen saavuttaminen tai sen lähelle pääseminen on toki yksilön harjoitustaustasta ja harjoituskauden vaiheesta riippuvaista. Mitä pitempään harjoitellut, ja lähempänä omaa "geneettistä maksimiaan" olevasta yksilöstä puhutaan, sitä suurempaa harjoitusärsykettä vaaditaan kehityksen aikaansaamiseksi. Vastaavasti harjoituskauden alussa/kun tiettyä ominaisuutta vasta aletaan harjoittelemaan riittänee vähän kevyempikin ärsyke. Itse etenen tässä muutaman viikon sykleissä, jolloin ensimmäisellä viikolla aluetta ehkä vasta vähän härnätään ja kolmannella viikolla aluetaan olemaan aika lähellä uupumusta. Lisäksi tulee huomioida harjoittelun toistettavuus ja säännöllisyys, jos yksittäisen harjoituksen vetäminen uupumukseen hirveästi syö harjoittelun toistettavuutta niin säätäisin ehkä haastavuutta ihan vähän alaspäin. Samoin, kuten jaksossa keskusteltiin ja äsken toit esille, niin tuo on myös riippuvaista siitä millä alueella liikutaan. Maksimikestävyysalueen vetojen tekeminen lähelle uupumusta lienee aika tyypillistä, peruskestävyysalueella sitten harvinaista. Toisaalta, jos mille tahansa alueelle pyritään saamaan mahdollisimman vahva kehitysärsyke, voi niiden vieminen lähelle uupumusta aika ajoin olla aiheellista. Vauhtikestävyysalueella tämä on huomattavasti helpompaa kun liikutaan alueen yläpäässä suunnilleen FTP-tehoilla. Tällöin "riittävän" uupumistason saavuttaminen on vielä suhteellisesti helppoa kun intervalleja kerrytetään n. 40-60min. Sweet Spot -alueella tämä vaatisi jo sitten huomattavasti pidempiä, mahdollisesti usean tunnin, vetoja, jotka kyllä alkavat olemaan jo hyvin kuluttavia. Peruskestävyysalueella tuskin ihan selvää väsymyspistettä saavutetaan, mutta sielläkin tuota väsymyksen rajaa voi aika ajoin olla hyvä tökkiä, eli käytännössä viedä harjoituksen kestoa sen keston yli, jolla on havaittavissa selkeää väsymyksen kasvua ja sykkeen kääntymistä nousuun. Tämäkin on suhteellista, maantiepyöräilyn parissa tuoreemalle henkilölle voivat 2h peruskestävyysharjoitukset jo aiheuttaa selvästi havaittavaa sykkeen nousua ja työskentelevien lihasten uupumista. Toisaalta äsken kuuntelin Fast Talkin podcastia, jossa pro-tason kuski kertoi kisakunnossa pystyvänsä ajamaan 6h lenkkejä aerobisen kynnyksen tuntumassa (n. 300W) ilman havaittavaa sykkeen nousua. Tuossa vaiheessa lienevät peruskestävyysominaisuudet jo sellaisella tasolla, että kisoissa suoriutuminen ei jää niistä kiinni.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti UKP
^Pitäisikö tuosta ymmärtää että alle tunnin mittaiset VK-vedot olisi syytä tehdä hyvinkin lähellä FTP;tä jotta niistä saisi konkreettista hyötyä? Olettaen siis että puhutaan tapauksesta jolla on jonkin verran pohjaa jo tähän touhuun.