Printable View
http://www.aamulehti.fi/kotimaa/nain...situs-24364674
Jos se on tää niin ihan asiallinen juttu. Kaverihan on Velogi, jonka videoita ainakin itse katselen ihan mielelläni. Ja väitän että aika monelle sunnuntaipyöräilijälle nuo kilsat riittää. Ja jos malttoi jutun lukea loppuun, niin vilahti siellä Vätternrundankin, joka on aika kelpo matka se (näin sunnuntaimiinus -pyöräilijän silmin).
Toivottavasti linkki aukeaa niin kukin pääsee itse arvioimaan.
^
Juu, Velogin videoblogipostauksista tulee hyvälle tuulelle. Miehellä on mukavan positiivinen asenne ja videoiden teossa nähty kohtuullisesti vaivaa. Ovat vieläpä tyylillisesti yhtenäisiä.
Vätternrundanin ohella jutussa muuten mainitaan ensi kesän Rynkeby-pyöräily Pariisiin. Ilmankos Velogi pyöri GoExpossa Rynkeby-asusteissa.
Toimittajahan oli täysin oikeassa. Sunnuntaipyöräilijä ajaa kesässä viisi kertaa kiskalle jätskille ja kilometrejä tulee max 10 km per reissu. Useamman tuhannen kilometrin vuotuiset kilometrit ovat täysin käsittämättömiä fillarointia harrastamattomalle. Tiedän useamman sporttisen juoksua/pallopelejä/jne. harrastavan kaverin, jotka ihmettelevät 4000-5000km vuotuisia kilometrejä. Kun ei ole itsellä kosketuspohjaa lajiin, niin harrastajien tuhannet kilometrit kuulostavat näidenkin korviin kovilta, saati sitten täysin täysin liikuntaa harrastamattoman.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tempokisu
Vähitellen koheneva vointi, kuume taitaa olla selätetty, eikä nieleminen satu.
Eräs tuttavapiirin "aktiivinen pyöräilijä" kertoi polkevansa vuodessa lähes 500km, johon seurueen "sunnuntaipyöräilijät" ilmaisivat välittömän ihailunsa. En kehdannut nolata kaveria kertomalla, että kesäisin poljen välillä viikossa lähes 500km...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Farina
Aiemmin itsekin lähdin lenkille, jonka pituus oli jossain 5-10km välillä, mutta nykyisin lyhyin saunalenkki on 25km. Suhtautuminen asioihin ja tässä tapauksessa matkaan muuttuu.
Hyvälle tuulelle sai tänään se, että kahden työkaverin ollessa saikulla, yhden jossain näyttökoevalvonnassa ja yhden vapaalla tavoittamattomissa hoitelen kolmea ryhmää oppilaita samalla kertaa. Nyt voisivat päälliköt tulla katsomaan, kun työsali on ääriään myöten täynnä :D
No, meidän isä ei pyöräile, mutta kommentoi heti että "äiteekin ajaa 4000-5000km kesässä" ja äitee 76-v ei ole mikään pyöräilyyn hurahtanu, mutta ajelee kesäkaudella joka päivä 20km x2 ja tekee siinä välissä pihatöitä siellä 20km päässä olevassa kesäpaikassa.
Ite luen itseni kans "sunnuntaipyöräilijäksi", vai mikä mä sitten oon mutta en mikään aktiivipyöräilijä ainakaan. Enkä pyöräilyyn "hurahtanu".
Tulipa tästäkin taas kaamee haloo. Voi vitsit sentään.
Hyvä! mun työviikko osuu pääsiäisviikolle ja koska en saa tehdä pyhäpäiviä, siinä on vähempi työpäiviä. Tällä kertaa olen vain iloinen, kun töihin meno(kin) jännittää niin pirusti niin on vähempi jännitettävää. Toivottavasti pääsiäisenä on mukavia...kuvauskelejä.
"Henri Karvinen jätti lukion väliin, työskenteli 10 vuotta rakennuksilla ja pääsi lääkikseen – Nyt hän kertoo, mikä oli onnistumisen salaisuus"
http://www.hs.fi/elama/art-2000005147853.html
Ihailtavaa sinnikkyyttä nuorelta mieheltä, itsellänihän toki olisi motivaatio loppunut heti alkumetreillä.
Naapurin vanhempi rouva esitteli 80-luvun Terässiipi mummopyöräänsä. Kertoi, että pyöräkauppias oli aikoinaan neuvonut etujarrun käytöstä: "tähän elä sitten koske!" Eikä olekaan kuulemma tähän päivään mennessä kertaakaan käytetty.
Kevään saapuminen sisällekin. Talvilevossa ollut liskoeläin heräsi tänään:)
Rouvan taimistot valtaavat taas kaikki ikkunalaudat...
”Käytin pääsykoekirjojen opiskelemiseen ja tehtävien harjoittelemiseen noin kaksituhatta tuntia. Pidin opiskelutunneista päiväkirjaa. Kävin viisi kertaa pyrkimässä yliopistoon”, Karvinen, 28, kertoo.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti bici74
Mä luin psykologian kirjan ( koska oli eri kun lukiossa, muut aineet lukioaineita) 2 kertaa rannalla ja pääsin lääkikseen. Jos en olisi päässyt, se olisi ollu merkki etten kelpaa enkä olisi yrittänyt toista kertaa.
No, oikeesti lääkikseen oli helpoin päästä; valintakokeet tyssäsi fysioterapeutiksi, taiteen ja viestinnän oppilaitokseen, journalistiikkaan, ja musiikkiterapiaan. Fys terapian kokeista tuli palautetta etten ollut tarpeeksi urheilullinen ( olin just voittanut SM-tempon).
Nyt jos pitäisi valita, menisin jonnekin käytännölliseen ja autopuolelle. Silloin 18-vuotiaana olin liian arka ja hentoinen esimerkiksi ammattikouluun.
Joten mennään sinne minne päästään, ja tämä oli täysin järkivalinta.
tarkennus: jos joku nyt kuitenkin lukee tätä väärällä tavalla, tarkoitus oli toinen. Lääkikseen oli ehkä helppo päästä, mutta opiskelu oli ainakin minulle ihan järjettömän vaikeeta, olin lopettaa monta kertaa mutta Peltokallion Pekka aina kannusti että jatkan nyt vaan. Järkeilin itsekin että joku ammatti on hyvä olla. Kun kuitenkin päädyin työttömäksi, yritin toisaalle opiskelemaan mutta en päässyt.
:D jees, olen päässy tavoitepainooni, vähän alle 52kg. Alle 50-kiloisena en jaksa ajaa, mutta tämä on juuri hyvä tämä 52.
Ja töistäkin pääsin lähteen mukavasti, rouva oli puhuvinaan puhelimeen niin ei tarttenu sanoo sitä hei! lähteissäni. Mä sanoin kyllä hei!
Tämä oli minunkin mielestäni mukava lukea. Koko juttu oli aika hyvä, kasvatuspsykolologian professori Kirsi Lonka (muistaakseni aikoinaan jollakin hänen yleisluonteisella luoennollaankin tuli käytyä) kirjoitti hyvin vielä siitä tosiasiasta että ihmiset kypsyy eri aikaan. Omaa hyvää tuulta tässä kohtaa vain himmensi se, että koko ajan suuntaus on siihen jotta yo-papereilla mennään sisään ja pääsykokeet heitetään sikseen. Näinhän sitä varmistetaan se, että jos et ole teinarina riittävän kypsä akateemiselle uralle/opintoihin niin se on sitten siinä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti bici74
Miesväestön keittiösetti. Rouvan ja tyttären ollessa muualla minä, pojanjolpero
ja "muchos cojones" hamsteri. Minä juon ja syön, nuo syövät-pinjansiemeniä:)
Tällä saadaan rakennettua luottamusta hajueläimen pieneen mieleen.
Ärtyisä pikkujyrsijä jopa antoi rapsutella mahapuolta hyvinkin leppoisasti.
Herääminen aamuun, ajatus siitä että tänään on lauantai ja lenkkipäivä, sitten sen muistaminen että siellä saattaa olla kesärenkailla paikoin hiukan liukasta ja sitten se vaivattomuus jolla tuli päätös antaa fillarin levätä sunnuntaihin. Hienoa huomata ettei pyöräilystä ole tullut niin kaameaa pakkotoimintaa kuin olen joskus saattanut pelätä!
Ja onhan se hienoa että on jo huhtikuu. Kevät on kevät vaikka miltä näyttäisi kun ikkunasta katsoo.
Transitionin video. Oisko ollu piikki e-bike teollisuudelle :)
https://vimeo.com/210686911
Sent from my iPhone using Tapatalk
Oli hyvä!Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Polun tukko
Transition on aina osannut tehdä hauskoja videoitaLainaus:
Alkujaan tämän lähetti noniinno
Sent from my iPhone using Tapatalk
Tuosta herää kysymys, miksi sähköpyörät ovat trendikkäitä ja ok, mutta polttomoottoriavustus on typerää ja mahdotonta. Kyllä nelitahtikoneesta saa melko vähäpäästoisen ja hiljaisen.
Sähkö on täysin päästötöntä :D
Itse asiassa jo eilinen, mutta noudin postista tänään.
Tutkintotodistus, eli nyt sitten ollaan virallisestikin
useamman alan työttömiä:)
Niin, sitähän tulee seinäpistorasiasta.;)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jami2003
Minut sai tänään hyvälle mielelle se, että parhaillaan rakennan emännälle kasvihuonetta vesisateessa. Tulin sisältä hakemaan lisää kaljaa.
Yhteinen illanvietto v-mäisten teinien kera.
Sarkasmin epäpyhä allianssi oli vahvasti läsnä.
Ovat (lapset) ainakin verbaalisesti kykeneviä:)
Se että joskus universuminkin kellot ovat kohdillaan, eivätkä edistä tai jätätä.
1 tyypin diabeetikkotyttären sokeritasapainon pysyminen järkevänä
uinnista ja jalkapallosta huolimatta (toistaiseksi, kop, kop..):)
Pojan kanssa oli eilen/viime yönä vähän ylimääräistä ohjelmaa
ilman palloilua, mutta kun jäppinen halusi uimisen päälle juoksemaan.
Hypojen päivystyksen puolelle meni.
"Lopetan tällä foorumilla välittömästi"
Lähiökerrostalon parkkipaikalla seissyt oikea 60-luvun Lotus Cortina.
Jotakin autourheilukäyttöä varten rakenneltu, myrkynvihreä, jäähdyttäjän säleikössä tietenkin Lotus-merkki ja takana "UKDM as f*ck" -tarra. En minä muuten autoista innostu, mutta näistä jotka olivat jotain silloin kun olin pojannaskali kyllä
Täydellinen vihreä aalto.
Myötätuuli ja Schwalben ydinpommin kestävät (joskin muistaakseni reilusti yli kilon/kpl painoiset, mutta kaikkea ei voi saada kerralla) renkaat kun tajusin ajaneeni pyörätielle (Kaivokselan Bilian kohdalle Hämeenlinnanväylän varren pyörätielle) hajotetun ja levitetyn lasin yli.