Sunnuntain iltalenkki Kuusiston maastoissa. Startti klo 19 Kuusistonsillan mäen päältä.
Printable View
Sunnuntain iltalenkki Kuusiston maastoissa. Startti klo 19 Kuusistonsillan mäen päältä.
Ja olitko edes itse siellä?
Jääkö läskipyörästä renkaanjälki jos kukaan ei ole katsomassa?
Näitte oletettavasti TQHCFR:n läskipyöräosastoa. Pyörä oli sininen Mukluk, ei purppura Pugsley.
Kalliobaanareitillä oli tänään ruuhkaa, kun parit tuoreet renkaanjäljet meni melkein koko matkan edellä ja urheilukeskuksen parkissa oli auton katolla fillarinkuljetusteline. Paijulassa tapasin koiran ja miehen, jolla oli uuden karhea GT:n 29er ja hän kertoi tavanneensa kaksi maastopyöräilijää Raimon laavulla. Maasto oli nyt varsin märkää ja sammaleet olivat kääntyilleet ja kääntyilivät edelleen aika herkästi. Yritin ajaa tauotta koko lenkin ja myös viimeksi oikaistut polun pätkät, mutta sitten meni renkaan kylki naarmulle, eikä litku pitänyt pumppaamisesta huolimata kuin 200 m. Sisuri seuraavaksi ja taas matkaan ja pääsen 50 m. Valon akku loppuu, vaihdan akun ja pääsen 50m. Puhelin soi ja siitä taas 50 m, niin toisen valon akku loppuu. Ajan vielä 500 m, että vähän lämpeis ja vaihdan akut ja kuivat hanskat sateen pikku hiljaa yltyessä.
39,6 km ja 4 h 38 min
Olis ollu tälläviikolla mahdollista lähteä to porukkalenkille, mutta luonto oli näköjään toistamieltä.
Kuumetta melkeen 40 ja kurkku kipeä. Makaan siis sohvalla ja syön vaimon tekemää pullaa.
Kaverin kanssa oltiin sunnuntaina kalliobaanoja kiertelemässä. Oli tosiaan aika paljon märempää kuin varsinaisessa kalliobaana ajelussa muutama viikko sitten. Silloin pysyi sukat kuivana Specialized Defrosterissa mutta nyt piti laavulla kuivatella. Koiran kanssa pyöräillyt tuumaili kiiltelevän GT:n kanssa että ei tee tekniikalle hyvää kun on niin pehmoinen keli. Meillä oli siinä juuri toinen pyörä seljällään vaihteiden säädössä että pysyisi edes joku vaihde pykälässä :)
Alku mentiin GPS:llä kalliobaana ajelussa tallennettua reittiä mutta loppupätkä tultiin tietä pitkin kun ei ollut valoja mukana. Vaikka navi näyttää mitä reittiä pitää ajaa niin silti oli muutamassa kohdassa reitti hakusessa. Jonossa ajaessa reitti tuntui niin selkeältä mutta nyt oli useita paikkoja jotka näyttivät täysin vierailta. Ilman navia oltaisiin varmaan vieläkin metsässä.
Meillä oli myös rengasongelmia. Kyljestä kumi puhki, paikkaus 2x ja sisäkumin vaihto. Tuollaiset tarrapaikat saa varmaan lätkiä jääkaapin oveen kun eivät ilmaakaan pidä...
Tarkoitatko sellaisia "raaputa kumin pintaa ja liimaa tarra päälle" pikapaikkoja? Mä olen pari käyttäny ja ne on toiminu. Joskus kesällä laitettu ja vielä paikoillaan. Tosin mä korjasin rengasta nätissä auringonpaisteessa, ehkä kosteus vaikuttaa tarttuvuuteen...
Ostin kanssa joskus honkkarista tuollaisen liimapaikkasetin ja neljä kertaa yritin niitä liimata, enkä kertaakaan saanut jäämään kiinni :)
Oikea paikka renkaan paikkaukselle on kotisohva, siihen oheen pari Kukkoa liuottimeksi. Metsässä renkaan fiksaus tehdään sisuria vaihtamalla
Jos/kun sisärenkaita lähden paikkailemaan, niin luotan ennemmin vanhoihin kunnon kumipaikkoihin vulganointinesteellä.
Pikapaikkoja on toki eri tasoisia, jonkin verran näitä on tullut testailtua koemielessä. Huonoimmat tuskin pysyvät edes siinä jääkaapin ovessa hetkeä pidempään. :rolleyes: Parhaimmilla saattaa päästä jopa metsästä pois, kunhan huolehtii siitä, että kiertää paikan vasten sileää ulkorenkaan sisäpintaa. Vanteen poimuihin jos tuollainen nojaa, niin onnistumisen todennäköisyys tuntuu olevan aika liki loton pääpotin voittamista.
Olis nätti keli, tekisi mieli oikaista mettän kautta kotiin. On vaan saaterin flunssa nousussa :mad:, pistää harkittemaan pariin otteeseen idean järkevyyttä... Mut jos vaikka ihan vähän vaan, eikä niin kuin maanantaina, kun meni illan hämärtyessä Haunisissa uuden polunpään tiedustelu peurapolkujen kautta puhdasoppiseksi Viidakkotunkkaamiseksi™. Löysin itteni lopulta jostain teollisuushallin takapihalta... Jälkikäteen harmitti vähän, että G-vehjes ei jostain ihme syystä saanut ko. seikkailusta jälkeä aikaiseksi.
Entä sitten, kun sisurit loppuu? Rengastiellä kävi kaverin fillarissa noin. Lautalle saakka päästiin pumppaamalla ja sitten lautalla paikkailtiin sisureita sarjatyönä.
Tuota varten mulla on yleensä mukana myös paikkaustarpeet, eli perinteistä liimaa+paikkoja. Toimii myös metsässä kunhan puhtaudesta pitää huolen, eikä paikkaus ole koskaan pettänyt.
Noista pikapaikoista on yksi kokeilu ja sekin onneksi kotipihassa. Sielläkin harmitti ihan tarpeeksi tuplatyö, vaikka ilmat sai kompressorilla renkaaseen ja paikkausolosuhteet oli hyvät.
Kuinka usein porukalle tulee rengasrikkoja? Luulis yhden sisurin riittävän pidemmälläkin lenkillä. Varasisuri kannattaa olla kunnon tavaraa, vaikka käyttäisikin jotain makkarankuoria normaalisti. Eikä kannata hosua vaihtaessa. Kaiken maailman repimistä näkyy vaikkapa Tahkon reitin varrella.
Pojot SuperD:lle. Pyörään ei oikeastaan kannattaisi koskea lainkaan ilman olutta.
Kyseessä oli juuri sellainen marketista reppuun napattu tarrasetti hiomapaperilla. Tarrat lämmitettiin kyllä ennen asentamista käsissä ja paikka raaputettiin huolella. Ilma oli kyllä varsin kostea että se lienee syynä että ei yhtään pitänyt. Nyt ainakin tietää että niiden kantaminen mukana on aivan turhaa hommaa. 1kpl vaihtosisuri repussa saa riittää.
Park Tool:in pikapaikat ovat toimineet hyvin. Yksi varasisuri riittää jos on sellainen rasia mukana.
Koitin tuollaista semimakkarankuorta sohvalla paikkailla. Kolme paikkaa laitoin yhteen reikään, eikä siitä siltikään toimivaa tullut. Se kalja tietysti puuttui.
Persiistä tuollaiset sisäkumit. Kaksi kertaa paikannut jo tänä vuonna rikkinäistä sisuria ja kerran ulkokumia. Vaikka en ole edes ajanut montaa kertaa tuolla jäykkiksellä. Sitähän ei lasketa rengasrikoksi kun tubelessina ajellessa vetäisee vanteen solmuun, sehän on vannerikko :D
Hyi, varastaminen on väärin.
En muista oman pikapaikkasetin merkkiä. Foxcompista sen ostin kesällä. Se oli oikeastaan vahinko, kun just sillä hetkellä tarvitsin paikkoja eikä Tommilla ollut muuta hyllyssä. Suhtauduin varauksella, mutta positiivinen yllätys tosiaan ollut.
Mmmm, kaljaa... Huomenna olis vapaapäivä. Mutta mulla ei tänään ole mitään syytä kajota pyörään. Saako kaljaa silti juoda? Jos vaikka surffaa netissä ja speksaa sinkulaa?
Tässä kuussa tullut yksi rengasrikko, kun kaukolämpölinjaa pitkin ajellessa ei taas järki käskenyt kiertämään sellaista n.20-30cm betonirappusta, vaikka muut niin tekivätkin. Pakko vaan ajaa siitä ja liian painava kuski + liian vähän rengaspaineita, niin tuosta suunnilleen sadan metrin päästä yhteistuumin päätettiin pitää pieni tauko ;)
Kyllä nuo omat rengasrikot on mennyt melkein poikkeuksetta liian alhaisilla rengaspaineilla kikkailun piikkiin. Viimeinen rengasrikko vanhalla pyörällä johtui siitä että yhteen renkaan nappulaan oli uponnut, suunnilleen puolikkaan nuppineulan pään kokoinen, aivan hel**tin terävä kivi.
Painemittarilla varustetun pumpun hankkimisen jälkeen on tosin rengasrikot vähentyneet...
2009 meni maastopyörästä takakumi kahdesti. Jälkimmäisellä kerralla löysin sen naulan.
2010 taitaa muisti pätkiä, mutta ei tuu mieleen yhtään rengasrikkoa
2011 keväällä cyclon kumista lasia läpi muutamaan otteeseen ja sama tahti jatkui syksyllä.
2012 paketti pikapaikkoja, läjä sisuireita ja leka jägeriä vitutuksen. Yleensä renkaasta löytyi joku onnettoman kokoinen lasin tai kiven siru. Vapun jälkeiset ilmat taitaa olla vieläkin sisureissa.
Ja tarinan opetushan on, että tiellä ajamisesta rangaistaan.
Hmm, mun aktiivipyöräilyni on kestänyt vasta 11 kuukautta. Aika monta rengasrikkoa mahtuu siihen. Suurin osa tosin johtui käyttäjävirheestä tai huonosti asennetusta välineistöstä.
Maastopyörällä mulla oli aluksi aina liian kovat paineet. Sitten aloin laskea niitä porukkalenkeillä saamani palautteen johdosta. Ajo parani kyllä kummasti. Sitten mentiin niin alas että tuli muutamat snakebitet. Nykyisin osaan arvioida paineet suht hyvin. Kertaakaan ei ole maastossa tullut tikkua tms. renkaasta läpi.
Maantiesinkulasta puhkesi rengas neljästi vai viidesti ekan neljänsadan kilometrin aikana. Alla oli Spessun tehdasasenteiset Mondot. Kaksi kertaa syynä oli naula tms, ja loput reiät tuli vanteen puolelle. Luulin ensin snakebiteiksi. Päivitin ulkokumeiksi Ultremo DD:t, eikä ole kertaakaan sen jälkeen tullut mitään renkaasta läpi. Vanteen puolen reikiintyminen vaan jatkui. Lopulta tajusin, että vannenauha vetää kieroon ja pinnan reikä paljastuu, ja se puhkoo sisurin. Heitin vannenauhat hittoon ja vedin tilalle lätkämailan erkkariteippiä kierroksen. Ei ole puhjennut kertaakaan sen jälkeen mistään syystä.
Työmatkahybridin kumit eivät ole puhjenneet kertaakaan enää moneen vuoteen. Kesät ajelen Marathon Plussilla ja talvet Marathon Wintereillä.
Ei ollu kaljaa :( Onneksi oli rommia :)
Tuohon kun lisää vielä oikeanlaiset kumit, niin aletaan olla tilanteessa, jossa ilman rengasrikkoa ajaa helposti 20 000 km. Mun viimeisen 4 vuoden pyöräilyyn joka sisältää 20 000 km pääasiassa taajama työmatka ym ajoa mahtuu yksi rengasrikko, joka sekin johtui vääristä renkaista. Mulla oli vielä syksyn hiekoituskaudella Schwalben pistosuojattu lähes sliksi 1,9*26" hybridissä alla. Sisurina Bilteman halpa litkurengas. Jossain vaiheessa oli työpaikalla tyhjä kumi. No kompuralla ilmat sisään ja kotiin. Kun otin kumin auki, niin oli aikamoinen hämmästys, kun pistosuojatusta kumista oli tullut kymmeniä teräviä sepelin pistoja läpi. Aika hyvin muutaman euron litkurengas piti ilmat, mutta rajansa näköjään silläkin. Nokian nastarenkaista ei ole koskaan tullut sepeli läpi. Karkempi kuvio ja pakkasessakin joutavana pysyvä kumiseos auttaa kummasti.
Lapsilla noita kumeja tuntuu menevän kilometreihin nähden 100-kertainen määrä. Mutta ehkä heidän ajolinjat on erilaiset. Kaverien kanssa jutustellessa mutkitellaan ja haetaan ojanpenkoita kaikki lasinsirut ja terävät esineet kumeihin. Toki tuohonkin 20 000 kilometriin mahtuu muutama alikulkutunneliin rikotun lasipullon yliajo ym, mutta kyllä niistäkin on ilmat renkaissa selvitty myös pistosuojaamattomilla renkailla ja tavallisilla sisureilla.
~4 vuotta olen ajellut vaihtelevalla aktiviteetilla. Cyclosta on sinä aikana puhjennut kumi kesken lenkin kahdesti. Toisella kerralla tappajasepeliin schwalben maratooneilla, toisella johonkin muuhun marathon supremeilla. Kerran kesärenkaita vaihtaessa tosin oli vartin päästä räjähtänyt sisuri kappaleiksi, oli ilmeisesti jäänyt väliin.
Toisesta maasturista missä on sisurit, on mennyt vissiin yksi kumi. Snakebite juureen.
Tubeliskomaasturista lähti kerran eturengas vanteelta, pienen paineen vuoksi. Paine oli niin pieni että sisurilla olisi tod. näk tullut snakebite jo paljon aikaisemmin.
Yhdellä lenkillä loppui takarenkaasta kyljet, ja renkaasta oli litku vähissä. Vaihdoin renkaan, vaikka tuon olisi kyllä reilumpi litkumäärä pelastanut. Kyseessä tubeless-ready rengas ja vanne.
Maastoon suosittelen ehdottomasti sisärenkaattomia, toteutustapaan en ota kantaa. Ajettavuus ennen kaikkea matalien paineiden myötä on ihan jotain muuta. Eikä tarvi käärmeitä pelätä.
Aikookos joku tänään ajaa jotain torstailenkkiä. Vähän uhoavat lumisadetta mutta haitanneeko tuo...