Komppaan BR1. Fillaristille mave liian hidas ja takareisipainotteinen. Kyykynkin vaihtaisin korkealle boxille nousulle - lajinomaisempi ja turvallinen. Ratamiesten alkukiihdytystä varten voisi mavea tehdä ja tehdäänkin.
Printable View
Komppaan BR1. Fillaristille mave liian hidas ja takareisipainotteinen. Kyykynkin vaihtaisin korkealle boxille nousulle - lajinomaisempi ja turvallinen. Ratamiesten alkukiihdytystä varten voisi mavea tehdä ja tehdäänkin.
^Varmasti totta, toki itse en harjoittele lajinomaisesti. Ehkä pitäisi muuttaa oma (nykyään vähäinen) harjoittelu lajinomaiseksi?
Ihan höpöjuttuja. :D Tottakai riskin ja hyödyn välinen suhde alkaa olla vinksallaan, jos vetää 400 kg. Harva vetää.
Eri lajien vamma-alttiutta on tilastoitu. Tuossa yksi juttu viitteineen:
http://www.temple-of-iron.com/powerl...te-comparison/
Voimanosto on kansallisella kilpatasollakin vähemmän vamma-altista kuin vaikkapa soutulaitteella soutaminen tai juokseminen.
Maastavetp on yksi painoharjoittelun peruspilareista, kyykyn ja penkin lisäksi. Lähellä maksimia toimiva harjoittelu aktivoi sekä hitaat, että nopeat lihassolut, jota taas pitkät bodaussarjat eivät tee. Mave on tärkeä harjoite myös pyöräilijöille koska se vahvistaa keskivartaloa tehokkaasti. Tietenkin kaikessa painoharjoittelussa liikkeet pitää tehdä oikein ja omien voimien mukaan. Jonkun 400 kiloa doupattunna nostavan puheille en paljon painoa antaisi.
Kokeilkaas keskivartalon ihannoijat tehdä ratakiihdytyksiä paikaltaan, alaote putkelta tai vaikka ns tempo-ote istuen, tai vaikka yhdellä kädellä. vaikka 53-15 välitys ja täyskiihdytys paikaltaan.
0...150rpm ja 10s...30min. Siinä rajat. Käsittääkseni yleistyksenä 2 lähestymistapaa : nostamalla kadenssia tai pitämällä se samana, mutta laitetaan välitys raskaammalle. Eli nopeutta haetaan enempi nopeuden tai voiman kautta. Se varmaan vähän vaikuttaa miten treenataan.
Can I get an Amen? :D Timanttinen kiteytys.
Liikkeen hitauskin on todella väärin ymmärretty asia ja tuossa se oli kerrankin selitetty oikein. Miksi painonnostajat tekisivät hitaita kyykkyjä ja vetoja, jos ne kerran hidastaisivat? Lajisuoritus kuitenkin on räjähtävimpiä ellei jopa räjähtävin, kun kaikkia urheilulajeja vertaillaan.
Maastaveto mielletään nykyvalmennuksessa usein old school liikkeeksi, joka tosiaan on aivan liian vammaherkkä liike ja helposti korvattavissa juurikin vaikka rinnallevedolla. Tässä ei tietenkään ole, kun vaan malttaa ola tarttumatta linkin lihasmöykkyyn ja tulokseensa, kyse hänestä tai rautamäärästään, vaan laajalle levinneestä käsityksestä asiasta. Täällä osa selvästi ottaa asian jotenkin henkilökohtaisesti, aivan kuin olisin kieltämässä heiltä maastavedon.
Jokainen ymmärtää, että tietyt liikkeet vaan ovat vammaherkempiä kuin toiset. Maastaveto on erityisen vammaherkkä liike. Tästä koko asiassa on kyse. On itsestään selvää, että tekniikka pitää olla kunnossa ihan kaikissa punttiliikkeissä ja varsinkin isoja rautoja liikuteltaessa. Samalla lailla on itsestäänselvää, että mitä isommat raudat, sitä isompi vammariski. Jokainen voi edelleen reenata aivan mitä itse haluaa ja miten haluaa.
Ei tässä mitään henkilökohtaista ole. Väitteesi "nykyvalmennuksesta" ja maastavedon erityisestä vammaherkkyydestä vain kaipaisivat lihaa luiden ympärille. Eli vähän uskottavampia viitteitä kuin joku Iltapulun juttu, jossa vahva mies sanoo näin.
Mielenkiintoista juttua:
http://www.voimaharjoittelu.fi/artik...isimmat-vammat
Ei todellakaan ole.
Perustele tämä kummallinen väite? Penkkipunnerruksellakin saa olkapäät loppuiäksi rikki. Kun sen suorittaa huonolla/väärällä tekniikalla.
Puhumattakaan jostain rinnallevedosta.
Edit: ja jos mavea pelkää, kannattaa tutustua Trap bariin. Vieläkin turvallisempi ja lähes maven edut.
Sent from my iPhone 11 Pro Max using Tapatalk
Mavessa on helppo käyttää aivan liian suuria painoja omiin voimatasoihin & tekniikkaan nähden. Tuolla salilla näkee jatkuvasti tyyppejä, joilla on mavessa ihan liian isot raudat tangossa ja sitten selkä hirvittävällä köyryllä kun nostavat tankoa ylos. Välillä tuntuu oikein pahalta katsoa kun näyttää siltä että kohta joku välilevy sanoo poks.
^Tämä pätee kaikkiin liikkeisiin. Ei kyse ole maven vammaherkkyydestä. Kyse on liikkeen suorittajan toiminnasta?
Jos egoa ei osaa heittää nurkkaan, loukkaantumisriskin kasvaminen ei ole liikkeestä kiinni.
Itse taisin opetella mavea reilun vuoden. Nyt se menee omaan tasoon järkevillä painoilla riskittömästi. Toki parannettavaa on edelleen.
Tuossa on melko selkeää ja hyvää neuvontaa:
https://www.youtube.com/watch?v=hCDz...EAN-X%E2%84%A2
Tämä alkaa olemaan semanttista jaarittelua. Esimerkiksi jääkiekossa ja yleisurheilussa olen kuullut valmentajien todenneen viime vuosina, että maastavetoa ei enää suosita. Lisäksi käyttämäni asiantuntijat selkälääkäri/kiropraktikko ovat olleet samaa mieltä. Maastavedossa todellakin on helppo rikkoa itsensä ja lihashuollon, kuten syvien vatsa- ja selkälihasten reenaamisen tärkeys korostuu.
^Ei vaan jankkausta sun puolelta. :)
Lihashuolto, ja apuliikkeet ovat tietenkin tärkeässä roolissa. Kaikessa vammanehkäisyssä. Treenaamalla pelkkää mavea tähtäimessä vain oma PR ollaan varmasti loukkaantumisen tiellä.
Taaskaan syy ei ole maven, eikö niin? Vaan vääränlaisen/puuttelisen treenaamisen ja lihashuollon.
Syvät vatsa-ja selkälihakset? Mavellahan päästään myös kehittämään näitä kohteita. Toki järkevässä treenissä niitä kehitetään muillakin tavoilla.
Kaikki kulkee käsi kädessä, imo.
Jätän tämän vain tähän, mun puolesta saa riittää. :)
https://lh3.googleusercontent.com/pr...rEKqxNcyOfDC0I
http://allaboutpowerlifting.com/musc...onal-deadlift/
http://allaboutpowerlifting.com/wp-c...t-delavier.jpg
http://allaboutpowerlifting.com/wp-c...t-delavier.jpg
http://allaboutpowerlifting.com/wp-c...t-delavier.jpg
Omasta mielestäni maastavedon kannattajat ja vastustajat ovat molemmat oikeassa. Perusteet löytyvät molemmille mielipiteille. Maastavedon edut ovat kiistattomat, mutta samoin on loukkaantumisherkkyys. Minusta tästä on turha kiistellä, riittää että jokainen huomioi molemmat näkökulmat. Hyvällä tekniikalla ja painojen kontrollilla pystyy suurelta osin vaikuttamaan loukkaantumisherkkyyteen, mutta aina ei sekään riitä. Jokainen voi tykönään punnita omalta osin hyötyjen ja haittojen suhdetta? Minä en esim. koe maastavetoa kovin turvallisena suurilla painoilla, johtuen puutteellisesta tekniikastani. Sen sijaan rinnalle vetoa uskallan tehdä kovemmilla painoilla, koska tekniikka on siinä parempi.
Ehkä voisi (vähän kaukaa hakien) verrata tätä dialogia maastopyöräilyyn? Kaikki on varmaan samaa mieltä, että alamäkiajon loukkaantumisherkkyys on suurempi kuin XC ajossa? Tullakseen kokonaisvaltaisemmaksi ja nopeammaksi maastopyöräilijäksi tarvitaan myös alamäkiosaamista. Se, miten sitä sitten kannattaa treenata, täytyy myös jokaisen yksilönä harkita omiin tavoitteisiin nähden: oma ajotekniikka huomioiden vauhti ja maaston vaikeus. Niillä voi merkittävästi vaikuttaa loukkaantumisherkkyyteen, mutta aina ei sekään riitä. Eikö tässä vertauksessa sama kysymyksen asettelu olisi: Kannattaako alamäkiajoa treenata, koska siinä on suuri loukkaantumisriski? Samat argumentit pätevät tähänkin sekä puolesta että vastaan :)
Niissä harvoissa pyöräilijöiden voimaharjoitteluohjelmissa, mitä mieleeni muistuu niin alaraajojen harjoittelu on rakennettu kyykyn ja jalkaprässin ympärille ( sekä lisäksi /mahdollisesti reisiojenta ja -koukistaja laitteessa). Keskivartalo erikseen ja jonkin verran ylävartaloa.
Ei mun mielestä. Painojen heittely muutoinkaan ei kuulu herrasmiesmäiseen toimintaan, imo.
Se lasku pitää tehdä tasan yhtä hyvällä tekniikalla kuin nostokin. Jos siihen ei pysty, on painoa liikaa.
Ja se laskuvaihe tuo oman tehonsa liikkeeseen myös.
Heittely ei, ja on rumaa katsottavaa. :D
Itse teen mave-sarjat "ykkösinä". Hidas lasku, repivä irroitus ja pomputtelu on no-no.
Tässä on yksi näkemys aiheesta: https://www.trainerroad.com/blog/coa...-for-cyclists/
Tossa esitetyt tasot ei oo mitään kauheen korkeita. Pitää varmaan ryhtyä sprintteriksi kun nostotulokset riittää :D
Mä oon taas painonnostosalilta oppinut, että kaikki painot pudotetaan. Hitaasti laskiessa repee turhaan nahka käsistä.
Nykyisellä salilla haluavat, että levytangot pudotetaan, muita painoja ei pudoteta.
Sprintteri, eli kriterium, CX, MTB kuski tai ratasprintteri
Ihan mielenkiintoista jutustelua mavesta. Fillari kulkee ilman maveakin, eli ei siitä ehkä kannata ottaa stressiä. Jos tykkää, niin tekee, jos ei tykkää niin sitten ei tee.
Miksi? Mun mielestä noi on ihan realistiset lukemat. Kohtuu helpot saavuttaa, mutta kuitenkin jonkinlainen haaste punttia sivulajina tekevälle.
Ja tämä on varmaan ihan totta:Lainaus:
Exercise Prescription Example Prescription (175lb/80kg) Deadlift 5 Reps 150% BW 260 lbs / 120 kg Back Squat 5 Reps 125% BW 220 lbs / 100 kg Bench Press 5 Reps 90% BW 165 lbs / 75 kg Barbell Row 5 Reps 90% BW 165 lbs / 75 kg Pull/Chin-Ups Number of Reps 15 Reps Military Press 5 Reps 55% BW 100 lbs / 45 kg
Lainaus:
Past Level Three requirements, we don’t see the benefit of added strength outweighing the penalty of added body mass and excess time spent training strength over endurance. In other words, the endurance performance returns diminish too far when strength training is emphasized too much.
^Ei kyllä fillarifoorumin penkkiosasto tietää paremmin pyöräilijän tarpeet :)
Toi taulukon 80kg on jo aika vitsi siinä, kun on 15rep normaali leuanveto tulos ja kulmasoutua tehdään vaan 5rep @90%, on suhteet aika pielessä.
Jeps. Ja melkoisen yläpainoinen sprintteri jos saa 15 leukaa (mikä on jo aika kova tulos), mutta kyykkää vain 5*100kg (mikä ei ole kova tulos). Kun katsoo vaikka sprinttereiden reisiä, niin ihan varmasti kyykky- ja mavemaksimit ovat jotain ihan muuta kuin 5*100kg. Sprintissä ja radalla tarvitaan nopeusvoimaa, ja nopeusvoimaa saadakseen tarvitaan maksimivoimaa, ja nuo määrät eivät millään voi riittää siihen että radalle saa niin kovat tehot että pärjäisi.
Tässä on ratapyöräilyn olympiavoittajan punttitreeniohjelmaa:
https://www.coachmag.co.uk/leg-worko...rains-his-legs
Aika hyvä tiivistys aiheesta. Ehkä se vielä, että spesifisyyttä on mielestäni turha painottaa liiaksi puntin yhteydessä. Oma näkemys on, että varsinkin kisakauden ulkopuolella tarkoituksena on rakentaa mahdollisimman kestävä ja toimiva kroppa. Tasapainossa oleva ja muutenkin toimiva kroppa sitten mahdollistaa täysipainoisen treenaamisen kisaan valmistauduttaessa. Tästä näkökulmasta vaikkapa sillä maven epäspesifiydellä pyöräilyyn liittyen ei ole merkitystä, sillä sen vedon tehtävänä on tasapainottaa satoja pyörän päällä kyyryssä vietettyjä, etureisiä sitkeyttäviä tunteja.
Hyvin tiivistetty tosiaan. Tuossa 4 kohdassa kannattaa olla sillain tarkkana, että monesti "itselle sopiva" on se itselle mieluinen vaikka aika usein "itselle sopiva" olisi se mikä on inhoittavin/hankalin koska siinä on heikoin. :)
80kg painoiselle 15 leukaa on suht kova tulos. Mutta entä tämä kulmasoutu, monellehan se on melko outo liike ja 90% ruumiinpainosta luultavasti jää nollaan toistoon. Toki niin ei pitäisi olla, mutta kun se penkkaaminen on se juttu useimmille niin vetävät liikkeet jää sivuosaan.
Se on sitten eri asia kun näkee joidenkin hytkyttelevän isoja painoja kulmasoudussa. Maastavedon erikoismiehille toki hyvinkin tärkeä harjoitus (ks. esim Dr. Deadlift) mutta en oikein tiedä voiko enää kulmasoudusta puhua. Omat painoni kulmasoutuun ovat yleensä 30-40kg jolla teen kontrolloitua pitkähköä sarjaa. Mind-muscle yhteys on erityisen oleellinen selkätreenissä, monenhan on vaikea saada tuntumaa ja treenivaikutusta näihin lihaksiin. Tällöin homma tahtoo mennä epätoivoiseksi nykimiseksi - useimmiten aivan liian isoilla painoilla. Ratkaisu tähänkin on ajatuksella tehdyt kontrolloidut sarjat pienehköillä painoilla sekä toistoja ja toistoja.
Mave on erittäin hyvä ellei jopa tärkein yksittäinen liike. Mutta sitä en ymmärrä miksi siinä pitäisi yrittää kiskoa isoja rautoja, erityisesti jos harrastus ei ole voimanosto. Esim. eräs ME tasolla nostanut kehottaa (ja tekee niin myös itse) käyttämään kevyempiä painoja ja tekemään suorituksen korostetun puhtaasti ja kontrolloidusti. Tällöin on mahdolllista saada lähes sama treenivaikutus kuin isoilla painoilla, tai jos tekniikka ei ole hyvä niin parempikin ja riski loukata itseään on oleellisesti pienempi. Heikko alaselkä/huono lantion seudun kontrolli ja kova yritys liian isoilla painoilla on todellakin kauhean näköinen yhdistelmä maveen.
Yhteenvetona sanoisin että jos lihaskunto ei jo ole kovalla tasolla niin kannattaa vaan treenata rauhassa ja ajatuksella mutta kovaa. Ennätyspainot ja maksimit ei ole ollenkaan tärkeitä ja hyödyllisiä tavoitteita suurimmalle osalle ihmisistä.
Tämän miehen vartalonkuva on aika lähellä ideaalia: kaikin puolin voimakas vielä 45v. Toki menee omaan makuun hieman liian bodaripuolelle, vähempikin lihasmassa riittää ja kestävyystreeniä Jeff ei muistaakseni tee. Kuitenkin oikein asiantunteva ote painoharjoitteluun hänellä on, toki se "fake weight" juttu oli vähän nolo ja söi ehkä jonkin verran miehen uskottavuutta. Sitä en tiedä onko roinaaja vai natu, kropasta päätellen luultavasti on
Kulmasoutu on mulla ollut aina hyvä, niinkuin maastavetokin. Leuanveto taas aina ollut ongelma/haaste/yms. Mutta sitten kun fillarin päällä rupes viihtymään, niin kyllä se varmaan kulmasoudunkin ansiota oli ettei siinä selkä/core väsynyt tai tullut kipeäksi.
Jos ei voimanosto haaveita ole, tai ei halua mave enkkoja muutenvaan tehdä, niin mä suosittelisin opettelemaan/tekemään romanialaista maastavetoa, missä alas lasketaan rauhallisesti eikä edes maahan asti vaan leijutetaan muutaman (1-5) sentin korkeudella ilmassa sekunti ja sitten uus toisto. Saa core erilailla kiusausta tuossa eikä tarvi romua latoa tankoon mitenkään erityisesti. Ja kuten kaikessa touhussa, oikea tekniikka on tärkeä.
Itse en laske SJMV:ssa tankoa kuin hiukan alle polvien. Sen verran että venytys tuntuu takareisissä.Persausta vaan taakse niin saa takareidetkin kyytiä.
Tuossahan saa pakarat myös aktivoitua hyvin kun ennen nostovaihetta "levittää" polvia ulospäin.
Mainio liike.
Sent from my iPhone 11 Pro Max using Tapatalk