En ole noita vielä käyttänyt ja kyllä se sykkeen äkillinen nopealyöntisyys on ihan aitoa.
edit. näitä on siis tullut joskus myös sisätreenissä kun ei ole mitään paitaa edes ollut päällä.
Printable View
Ei tuollainen takin/liivin aiheuttama häiriö kyllä minuutteja kestä. Voi tulla äkillinen piikki ja sen huomaa jälkikäteen käyriä katsellessa.
Tuommoiset minuuttejakin kestäneet fake sykelukemat eivät olleet takavuosina mitenkään harvinainen ilmiö. Niin sanottu tekninen paita oli useimmiten niiden alkusyy. Mutta silloin sykevyöt olivatkin niin herkkiä että voimajohtojen läheisyyskin tuotti kummia lukemia.
Jännä nähdä toistuuko ilmiö nyt kun seuranta on päällä!
Polarin h10 vyö on juuri sellainen, että virheellisen näyttämän vuoksi syke jää pidemmäksikin aikaa ylös.
Eli esim lenkin alussa jotkin tekniset paidatkin voivat tehdä tuota. Vähän kun tulee iholle kosteutta niin näyttämä korjautuu.
Sykevyö on vasta tilauksessa että ihan heti en pääse seurantaa aloittamaan, puhelimeen olen kyllä jo ecg-logger sovelluksen asentanut. Rasituskoe oli ihan mielenkiitoinen, meni yli 130% päälle viitearvosta. Olisi mennyt enemmänkin mutta liekö jännitys nostanut verenpaineen niin piti sen takia lopettaa aikaisemmin.
Polar H9:llä silloin tällöin sykelukema nousee korkealle ja tulee jonkin ajan päästä takaisin. Kokeilin eilen napsauttaa vanhan H7 sykelähettimen vyöhön kiinni lenkin jälkeen ja RideWithGPS näytti ensin lähes 200 lukemia, josta pikkuhiljaa tultiin todellisiin arvoihin. En luottaisi näihin kuluttajavehkeisiin, jos olisin tekemässä lääketieteellistä diagnoosia. Kyllä niillä jyvälle pääsee, mutta tärkeät mittaukset tehdään sitten kunnon vehkeillä.
Ymmärsin niin että minun tapauksessa on tarkoitus saada edes jotain dokumentaatiota josta saisi jotain kiinni ja mistä voisi sitten lähteä eteenpäin. Pelkkä syke/min ei riitä vaan siitä pitää saada jotain muutakin tietoa. H10 malli pystyy antamaan muutakin tietoa ja kardiologin neuvoihin tässä asiassa nyt luotan.
^ Muttei kuitenkaan sama Matti Mononen kuin legendaarinen seiväshyppääjä:)
Edgestä sai myös päälle tuon hrv tallennuksen. Tuon jälkeen ajon fit fileestä saa käsittääkseni suoraan talteen kaiken tarkan sydändatan talteen.
Esim kubios pc softa osaa näyttää vaikka mitä.
Tätä varten kannattaa tarkistaa tallennusväli asetuksista. En pyörätietokoneista tiedä, mutta ainakin Garminin kellossa oli oletuksena päällä "Smart"-tallennus joka tallentaa dataa "älykkäästi" kun vauhti/suunta muuttuu, saattaa tärkeää hr-dataa jäädä tallentamatta tuolla.
Häiriöt sykevyömittauksessa näkyvät ehkä käyrällä piikikkäinä vaihteluina ja tasaisina alueina. Vanha mittari pomppasi sähkölinjan alla kerrasta 210 lukemiin ja palasi yhtä nopeasti normaaliin paikkaa vaihdettaessa.
Sydänperäinen käyrä säilytti aaltomuotonsa.
Vaikuttaakohan elektrolyyttitasapaino sähköimpulssin kulkuun sydämessä?
Oma menettelyni sydänongelmien kanssa oli: rytmihäirlö tuli lenkillä Polarin mittarin kautta todennetusti, menin suoraa päätä lähimpään terveyskeskukseen ja siellä ekg:hen. Tätä tietä sitten häiriö saatiin paperille ja pääsin ablaatioon HUS:Iin.
Tilanne kehittynyt niin että Tammikuun alussa menen Tyksiin, tehdään Elektrofysiologinen tutkimus ja ablaatiohoito.
Hienoa että homma etenee, toivottavasti ablaatio puree yhtä hyvin kuin täällä!
SVT vie voimaat täysn pois, en jälkeen ei jaksa mitään. Kokemuksen mukaan iskee yleensä rankan rasituksen jälkeen, esim. mäen jälkeen alamäessä. Sinänsä vaaraton, laskee levossa ja lämmössä normaaliin itseksen.
Hieman tuli muutosta tuohon Tyksin hommaan. Eilen piti tehdä elfys tutkimus ja ablaatio mutta lääkärit kehui ettei kannata tehdä sitä nyt vaan pitää ottaa verenohennuslääkitys kuuri ensin siltä varalta jos on jokin piilevä verenhyytymä jossain joka vaarantaisi tutkimuksen. Uusi kutsu tulee myöhemmin. Tiesivät kertoa että kyseessä on eteislepatuksesta.
Nyt on pari tymäkkää SVT-episodia takana, joista ensimmäinen kääntyi mukavasti adenosiinilla ensihoidon toimesta. Toista pitikin sitten jo tupla-annoksella käskyttää ja siltikään ei meinannut asettua ja alkoikin seurannassa taas laukkaamaan ja beetasalpaajilla saatiin rauhoittumaan.
Nyt tehtiin holter-seuranta ja sieltä löytyi lisäksi kohtauksittainen eteisvärinä, lisälyöntejä onneksi maltillisesti, mutta beetasalpaaja käytössä. Ensi viikolla olisi myös tuo rasitus-EKG edessä, jospa se ei lisäyllätyksiä toisi.
Miten tässä ketjussa kohtalotoverit on selvinneet ja kuinka paljon, jos ollenkaan, on liikkumistottumuksia pitänyt muuttaa?
Just meinasin tänne kirjoitella mutta valitettavasti olikin noussut tää ketju. Käväisin eilen päivystyksessä rytmäreiden vuoksi. Rytmi palautui 1,5h kohdalla normaaliksi just kun pääsin tarkkailuun ja käväisin veskissä ennenkuin EKG kerettiin edes kytkeä. Flimmeriksi lääkäri totesi kun vilkaisi Garminin EKG:n käyrää.
Pari vuotta sitten taisin käydä päivystyksessä samasta syystä. Rytmi kääntyi ennenkuin kerkesi tulla kyyti millä minut ois viety rytmin kääntöön.
Kaikenlaista rytmäriä tässä on kiusana ollut vuodesta 2018. Vuosi sitten oli ärsyttävästi kammiolisälyöntejä. Pahimmillaan joka toinen lyönti. Ultrassa sydämessä kaikki kunnossa. Siitä ne rauhoittui ja katosi kunnes alkukesästä palasivat. Rasitus EKG:ssä poljin maksimit ja lääkärin sanoin "kaasu pohjaan" kun kysyin miten treenit. Taas häipyivät kesän ajaksi ja nyt tämä flimmeri. Parit tykytyskohtaukset oli kesällä treenin alussa ja toissapäivänä treenin jälkeen.
Tätä se kai on kun 50v lähestyy.
Tämä lienee tuttu mutta laitetaan vinkiksi:
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/a...skohtauksessa/
^Ei sellainen ketju, jonka haluaisi nousevan feediin, mutta vertaiskokemukset on tärkeitä.
Sen verran vielä lisään omaan tekstiin, että sydämen ultrassa ei mitään poikkeavaa näkynyt.
Se vielä hieman jännittää rasitustestiin liittyen, että pitäisi ilman salpaajaa olla kaksi vuorokautta ennen sitä, eikä mitään käryä siitä miten pumppu ilman sitä käyttäytyy, jonkinlaisia muljahduksia esiintyy senkin kanssa ajoittain.
Näin se juurikin on. Hyvä lueskella toisten kokemuksia ja hoitotarinoita. Nämä ainakin itsellä tuntuu olevan hyvinkin paljon myös päästä kiinni. Sopivasti jännittämällä saa lietsottua jonkinlaisen paniikin päälle ja sitä kautta rytmit villiksi.
Otetaan siis chillisti ja tsempit rasitustestiin!
^Näin se on tehtävä, kiitos!
Mulla vuosien kokemus kohtauksittaisesta flimmeristä. Tyypillisesti alkoi aamuyöllä, yleensä meni ohi 3-12 h sisällä, monta kertaa tuli illalla "käveltyä pois" - reipas kävely useimmiten palautti normirytmin, varsinkin viileämmällä kelillä. Kertaakaan ei rytminkääntöä tarvinnut onneksi. Maltillista juoksulenkkeilyä tuo ei estänyt, yhden kerran hölköttelin 12 km villasukkalenkin jopa flimmeri päällä.
Marraskuussa -21 pääsin kryoablaatioon, aamulla saikulle ja illalla kotiin. Homma oli helppo ja kivuton. Hassu sivuvaikutus oli että bradykardia hävisi samalla, eli 36-40 leposyke nousi normaaliin 60 pintaan.
Sen jälkeen flimmeri on pysynyt poissa, ja siltä osin voi liikkua miten haluaa. Tällä hetkellä menossa Garminin treeniohjelma (juoksu) syyskuun 10 km kisaan.
Runsaat 4 1/2 vuotta tupla-ablaatiosta ja kaikki on mennyt paremmin kuin hyvin sen jälkeen. Tosin olen vähentänyt pyöräilykilometrini yli 10K km:stä --> runsaaseen puoleen ja alkanut pelata (taas) myös golfia. Tiheäsykkeisyyskohtauksia on ollut muutama lyhyt ja eteisvärinää ei (kai todistetusti) lainkaan. Leposyke minullakin nousi noin 60:een ja max syke väheni 25 pykälää
Mukava kuulla positiivisia tuloksia hoidoista. Eiköhän tuon ensi viikon rasitustestin jälkeen ala jatkotoimenpiteet omalta kohdaltakin selviämään.
Itselleni tehtiin ablaatiohoito helmikuun alussa. Varsin varovasti olen palannut pyöräilyn pariin, kilometrejä tullut todella vähän aikaisempiin vuosiin verrattuna. Edellisellä työkierrolla kun sain viimeisen 12-tuntisen yövuoron tehtyä tein myöhemmin samana päivänä lyhyen pyörälenkin niin lyhyt rytmihäiriö iski, totesin että jatkossa yövuoron jälkeen pidän ainakin yhden lepopäivän ja vasta sitten pyörän päälle. Beetasalpaajaa (propral) minulla on niin että tarvittaessa käytän, kerran kokeilin ennen lenkille lähtöä niin totesin lenkillä ettei sovi lenkki käyttöön, syke ei noussut mutta myös väsymys iski. TYKSiltä tuli kirje jossa oli lähete sydänfimiä varten eli kontrollikäynti, kävin omalla terveysasemalla. Ensi kuussa soittavat TYKSistä miltä filmi näytti, terveydenhoitaja tosin sanoi että hyvältä näytti. Sydänfilmi otettiin jokunen päivä lenkillä tulleen rytmihäiriön jälkeen. Kunto sen verran tippunut että syke nousee varsin helposti, varmaankin vajaan 40-vuoden vuorotyön rasitus näkyy ja tuntuu.
Nyt on saatu puhtaat paperit rasitus-EKG:stä eikä kohtauksittainen flimmerikään aiheuta toimenpiteitä. Päädyin katetriablaatiojonoon Helsinkiin. Saa nähdä milloin kutsu käy.