Toi olisi paaaaljon osuvampi jos lukisi "VAIN AHNEILLA ON KIIRE!" :cool:
Printable View
Hävisin tänään, pitkästä aikaa.
Mäenharjulla 200 metriä ennen työpaikkaa se kippurasarvinen kuitupyörä iski, en voinut mitään....
Sanoisin että pahemmin kävi mulle viime viikolla: 25 keskarilla suunnillen menin kun takaa tuli yksivaihteisella helkamalla kaveri iso reppu selässä ja sen varustesolassa pari kyynersauvoja, hänän kadotessaan horisonttiin huomasin että oikea jalka oli polven alapuolelta kipsissä. :o
sanoisin että tuosta kipsistä ja sauvoista voisi antaa pari lisäpistettä.
Huh huh, kävinpä muutama päivä sitten tutustumassa Helsingin työmatkatempo-sceneen ja luutuneille käsityksilleni oli kyllä pakko antaa kyytiä:
Aiempien lepattavien tuulipukujen ja spittareiden sijaan asusteet ovat vaihtuneet kireisiin kisa-spandexeihin ja aitoihin pyöräilykenkiin, usein jopa
lukkopolkimiin mutta perusväline (hybridi) on sentään pysynyt samana. Kuusisaaren sillan tienoolla vastaan puski jopa täydessä puna-valkoisessa
kisa-asussa Insera(?)-Cofidis tallin työmatkatempokuski. Kyklokrosseja ja muita kippurasarvisiakin näkee myös entistä enemmän
liikkeellä, mutta nehän ovat alkuperäisessä ns. aidossa ("puritaanisessa") työmatkatemmossa kiellettyjä (elleivät ole peräisin 70/80-luvulta).
Yllättävää on myös nuorten naisten kasvanut työmatkatempolijoiden joukko, mikä onkin lajin kehittymisen ja säilymisen kannalta erittäin mukavaa.:rolleyes:
Tänään hirmuinen työmatkatykki bongattu, oli nopeen näköinen Bianchi, Raphan paita ja Raphan lippis kypärän alla, vähintään 1.5l nesteitä pulloissa ym ym., mutta kaveri teki matkaa metrossa. Onko tämä sallittua työmatkatempossa? :D
Eikös työmatkatemmossa ole lähtökohtaisesti sallittua kaikki, mikä ei ole erikseen kielletty?
Siellä metrossa voi tietysti olla vaikea saada kunnon ohituksia tehtyä, joten ei tuo kyllä miltään voittajan valinnalta kuullosta. Päin vastoin tuossa on suuri riski, että tulee heti ohitetuksi kun pääsee metroasemalta ulos.
Hitsi, kun Gibsy ei tarkoita minua, vaikka itsekin olen Bianchilla liikkeellä. Tuli muuten sen kummemmin yrittämättä fastest time ever, kun sattui useimmat liikennevalot olemaan sopivasti vihreät tai vilkulla.
Työmatkatempo näyttääkin olevan ympärivuorokautinen laji, mut ohitettiin tänään kolmen aikaan yöllä Pitäjänmäessä. Kai ohittaja saa tosta jotain bonuspisteitä, ohitettavat kun on tohon aikaan melko harvassa.
Onko jossain työmatkatemmon säännöissä erikseen mainittu paljonko tulee plussaa/miinusta siitä, että ajaa liikenneympyrän väärinpäin (on kyllä lyhyempi eikä joudu jarruttamaan, kun saa suurinpiirtein suoraan mennä) ja jatkaa matkaa ajoradalla vasemmalla puolella tietä. Oikealla hän siirtyi, kun tuli mutka ja optimaalinen ajolinja oli oikealla.
Jos ohittaa saman tyypin pariin otteeseen kun itse valitsee eri reitin, niin tuleeko itselle miinusta kun toisella oli selkeästi fiksumpi reitti, vai tuplapisteet kun ohittaa toistamiseen? -_-'
Tapahtuipa 7.8.2012: Olen menossa totuttuun tapaan töistä pyörällä Helsingissä. Paikka Tokoinranta jossa huomaan kaukaa edellä menevän pyöräilijän: Täysin pysty ajoasento, pyörälaukkua mukana, ajovaatetus tyyliä 'rento' (tuulihousua, löysää pusakkaa jne.) Saan kaverin kiinni Diakonissalaitoksen kohdalla, aikamoisen puristuksen jälkeen. Paksu takakappa ja pyörän vasemmalla puolella oleva 'möykky' paljastavat että kyseessä on työmatkatempon lajisääntöjä rikkova sähköpyörä. Hyvää vauhtia kaveri tosiaan piti. Käpylän mäissä olisin voinut mennä ohi mutta jäin mielenkiinnosta peesiin. Taivaskallion kohdalla kaveri heitti sivuun, ilmeisesti alkoi ihmetellä roikkumistani.
j.k. tällainen peili pitäisi olla jokaisella työmatkatempoilijalla koska selusta pitää olla aina turvattu: http://3.bp.blogspot.com/_9p8u-7dxm0...52817%2529.JPG
^ Ei siinä ole tullut häviötä, koska ajaja on kuitenkin päässyt kuittaamaan vielä ohi uudelleen. Voitto se on, mutta tuplapisteitä ei tule.
Mistä löytyy työmatkatempoilijan pääkaupunkiseudun reittiopas? Itse olen reenannut pari viimeistä vuotta osallistuakseni tähän tulevaan olympialajiin mitalin kiilto silmissä mutta en osaa hakeutua oikeille reiteille vaikka ihan Helskinkin sisällä liikunkin (Malmi-Hermanni). Onko tämä osittain joen vartta ja hiekkatietä kulkeva reittini liian vaarallinen työmatkatempoilijan reitiksi? Vai enkö vain yksinkertaisesti tunnista ohittamiani tempoilijoita?
Itse ajan pääradan porukoissa, aamulla keskustaan päin, iltapäivällä kohti provinssia:
=> Aamulla ei ole varsinaista yhteislähtöä joten tuo radanvarsi toimii kokoojana (itäpuolen kevli siis).
<= Iltapäivällä jos tulee ihan keskustasta niin eka yhteislähtö on kansallisteatterin liikennevaloissa, jossa voikin napsia monta päänahkaa ruttaamalla punaisia päin Itäiselle Teatterikujalle. Reitin profiili on monipuolinen, joka tarjoaa mahdollisuuksia niin ylämäkispesialisteille (Eläintarhantie, Pasilan asema mäki, Käpylän mäet, Taivaskallio jne.) kuin tasaisen kiitäjille.
Teknisiä pit stoppeja voi ottaa oman maun mukaan, jos tuntuu että kun ryhmäajoa ei muodostu heikon osallistumisen takia.
Työpäivän kakkostempoon valmistautuessa (45 minsan lämmittely, tankkaus, renkaitten paineet +6 ilmakehää, valitettavan pakolliseen reppuun vain välttämättömämmät jne) hoksaan useita kysymyksiä; Saako miinuspisteitä jos morjestaa vastaantulevia kippurasarvia? Entäpä jos morjestaa hybridejä? Mitens sähkikset ja mummikset? Ja nojapyörät? Entäpä miten pistetilanne kehittyy jos vastaan tulee mielenkiintoisen tuntuinen tempoilija jonka sarvipäisesti käy ns. kuittaamassa ja sen jälkeen jatkaa alkuperäissuuntaan? Saako enemmän pisteitä jos sanallisesti kuittaa ohitettavan jollain sopivalla tölväisyllä, kuten "onko pyörässäsi muitakin rattaita kuin vapaaratas"?
Työmatkatempossa ei lasketa pisteitä.
Edessä ajoi saalis. Saalis kerkes kääntymään pois -> hävisin
Viime kuussa lisäsin tempoon haastetta ja ohitin kolme autoa liikenneympyrästä pois kiihdyttäessä. Neljäs auto ohitti minut ->hävisin.
Sent from my GT-I9001 using Tapatalk 2
Helsingin keskuspuistossa tempoilevien kannattaa kiinnittää erityistä huomiota junaradan ja Maunulan pieneläinhautuumaan väliseen osuuteen, siinä kun on yleensä aika paljon liikennettä. Kunnolla vaan runttaa ylämäkeen, niin kyllä siinä pitäisi saada hetkessä useampikin ohitus.
Voittajafiilis tänään, ohitin kaasu pohjassa pöristelevän skootterin suorastaan heittämällä. (kannattaneeko mainita, että kyseessä oli loivahko alamäki) Sitäkään ei lie tarpeen mainita, että skootteri kuittasi kirkkaasti takaisin seuraavassa ylämäessä, eikä enää hapoilta päässyt iskeytymään kantaan seuraavassa myötäleessä. Joka tapauksessa Bianchi sai sellaista kyytiä, että pelkäsin jo laakereiden sanovan itsensä irti ennen työpaikalle saapumista. Reittiennätys oli selviö, eikä yksikään pyöräilijä ohittanut matkalla. :-)
Mopoilijastakin taitaa saada työmatkatempossa pisteen, mutta vain jollei se pääse iskemään takaisin. Ohitettuna on hävinnyt. Myös autojen haastaminen on sallittua, mutta häviö yhtä katkera.
Työmatkatempoa harrastaessa olen sen sijaan huomannut lajin kehittyvän päivä päivältä strategisemmaksi ja yhä nuorempien keksineen tämän loistavan lajin. Yhtenä päivänä ohitin heittämällä 15km/h etenevän nuorison vain huomatakseni että autoliikenteen blokatessa linjaani, he jatkavat sallitusti (alle 12v) jalkakäytävää. Oih sitä häpeää. (häviö)
Sanoisinko, että tänään matka oli puolittaista työmatkatempoa. Kävin pienessä neuvottelussa firmassa, jolle olen tehnyt muutamia palveluksia ja niitä pitäisi vielä jatkaa. Kotiin ajaessa Konalasta aina Kalajärvelle asti sai hyvinkin saalistaa autoilijoiden päänahkoja tuosta vain. Yksikään ei päässyt kuittaamaan takaisin.
OT:na; nyt olisi ehdottomasti pitänyt olla se plakaatti 'Filolla olisit jo perillä' kun porukka jonotti Luukin festareille.
Vuosia ennen Baanaa huvini oli paahtaa perjantai-iltapäivisin Pohjoista Rautatienkatua Mechelininkadulta Eduskuntatalolle - ohi matelevien autojonojen, toisinaan autoilijat soittivat raivona torvea, kun pyöräilijä kehtasi ohittaa satametrisen letkan kerralla... eikä siihen tarvittu edes hybridiä kummempaa fillaria
Mikä ihana aamu. Kehä ykkösen varrella varmaan kymmenen tuulitakki purjeena hybrideillään sotkevia miehiä. Sinne jäivät. Osa niistä meni sen verran reippasti, että lukkopolkimilla ja vartalonmyötäisemmällä asustuksella voisi jo syntyä oikeaa vastusta. Nyt se oli vähän liian helppoa, etenkin ylämäessä.