Printable View
Taunolla on oikea ote tähän hommaan.
Itselläni on tällä hetkellä kuusi paria luistelusuksia (tänä talvena voideltu 3 paria). Mielenkiintoisimmat uutuuden Fisherin maajoukkuetason tallisukset ja Peltosen uutukaiset odottavat vielä parempaa lumitilannetta.
Peltosen eräsukset (uudet Nanogripit) testaan myösensi viikolla Ruotsin metsästys reissun yhteydessä.
Kiva kun pääsee testaamaan uusia asioita.
HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!!!
Kuinkas tiheään olette voidelleet suksia? Itsellä tuntuu, että pitäisi joka lenkin jälkeen olla voitelemassa, kun 2 h hiihtolenkin jälkeen on harmaita alueita suksien pohjassa.
-Pasi
Harjoituslenkkejä varten teen vain pohjustuksen violetilla vahalla silloin tällöin. Kyllä hyvälaatuinen suksi hyvin pohjustettuna kestää 100 km harmaantumatta. Kannattaa sulatella se pehmeä parafiini useamman kerran ennen siklausta ja harjausta Näin se imeytyy paremmin pohjaan. Tietenkin se suksi tykkää hyvää siitä, että mahdollisimman usein voidellaan. Minä käytän suksia vuorotellen ja sitten pohjustelen niitä kerralla useammat, jolloin se on vähän kuin sarjatyötä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti pazi
En mulla taitaa olla raudan mukaan tuossa n. 140-145 astetta, mutta kuka näistä tietää, miten ne pitää paikkansa. Mutta tuossa aiemmin joku totesikin, että sen vaan lämpöä, että voide sulaa. Niin kuumaa rautaa, että voide pysyy sulana rapakkona muutaman sekunnin, ei missään nimessä tartte.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti TKe_
Pikkusen painetta rautaan ja vain sen verran lämpöä, että voide sulaa koko pohjan leveydeltä. Vain joka kohdasta vain sen verran, että siihen on se voide sulanu. Turha sulattelu ja hinkkaaminen pois. Sitten heti siklaus ja sen perään heti harjaus.
Mulla taitaa olla raudan mukaan tuossa n. 140-145 astetta, mutta kuka näistä tietää, miten ne pitää paikkansa. Mutta tuossa aiemmin joku totesikin, että sen vaan lämpöä, että voide sulaa. Niin kuumaa rautaa, että voide pysyy sulana rapakkona muutaman sekunnin, ei missään nimessä tartte.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti TKe_
Pikkusen painetta rautaan ja vain sen verran lämpöä, että voide sulaa koko pohjan leveydeltä. Vain joka kohdasta vain sen verran, että siihen on se voide sulanu. Turha sulattelu ja hinkkaaminen pois. Sitten heti siklaus ja sen perään heti harjaus.
Olipas mielyttävä yllätys tuo pertsasuksien hommaaminen. Kauppias osas myydä mulle just oikeat sukset, kiitti vaan.
Aikaisemmat pertsakokemukset on joskus kouluajoilta, siitä huolimatta homma lähti kohtuudella rullaamaan jo toisella lenkillä.
Luisteluun verrattuna hidas vauhti tuntuu kieltämättä oudolta, mutta tietynlainen rentous on hommassa varsin mukavaa.
Nyt on kyllä etureidet hellänä, ei meinaa saada sukkia jalkaan.
Laita kunnon pohjavoide. Itse olen käyttänyt ensin rexin öljyä ja sitten pohjavoide perään. Sun sukses on päässyt jostain syystä kuivumaan. Ehkä olet käyttänyt liikaa fluoria puutteellisen pohjustuksen kanssa. Harjaa ja puhdista ennen voitelua. Siklaa eka pohjaparafiini märkänä pois, niin lähtee paskat pois.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti pazi
Kun hommasi sopivat sukset, niin aina luistaa. Turha hakata rahaa voiteisiin. Sopimaton suksi ei luista hyvinkään voideltuna kuin muutaman kympin. Alan uskoa Taunoa. Noin kannattaa toimia. Muutama pari kerralla on mielekkäämpi voidella kuin vain yksi. Ja ihan eka ostos on kunnon voitelupukki.
Fluorivoiteita(HF/LF) ei tarvi/kannata käyttää kuin uudellalumella luistelu- hiihdossa.Vanhalla lumella riittää ihan perusvahat ehkä kisoihin vedän napin päälle. Nykyään eri valmistajien vahoissa, napeissa ja pulvereissa ei eroja havaitse ilman valokenno mittausta ja silloinkin 50m matkalla puhutaan tuhannesosista! Markku on ihan oikeassa et suksen osuus on 80-85% luistosta. Itsellä on yks pari uudelle nuoskalumelle jota ei voi voitelemalla pilata ja kun laittaa jauhot ja nesteet kyl luistaa (Suomenmestari jäi 5km 11sekkaa ja pakkaskelillä häviän 40-50sek.) Itse sulatan vahat 125 asteisella raudalla(REX) ja siklauksen jälkeen harjaus messinkiharjalla pari kertaa ja sit mustalla jouhiharj.(Startin) niin kauan kun vahaa lähtee pojasta tää on tärkein vaihe voitelussa. Pohjaan ei saa jäädä vahaa mikä kerää vain likaa. Vapaatyyli on siitä huono et siinä tulee paikat kipeeks jos sukset ei luista kunnolla. Tääl on valitettu et pohjat harmaantuu ja tarvis voidella joka lenkin jälkeen uudelleen niin mul ainakin riittää voimakas harjaus ja pohjat taas puhtaat. Viel noista valmistajien ohjeista, 20v. kokemusella riittää kun uusii sen viimeisen pinta voitelun, siellä alla on ihan taarpeeks voidetta.Itse vedän messinkiharj. ensin ja sit uus vaha tai nappi.
Uusien suksien hankinnan yhteydessä suksen "pohjustus" on tärkeää.
Pohjustukseen pitää varata aikaa (jos polttaa myös tupakkia). Uusi suksi "imee" reilusti parafiinia ja olen pohjustuksen yhteydessä laittanut suksiini niin paljon parafiinia, kun ne "imevät".
Viimeisin hiihtosuksien pohjustus vei kohtuullisesti parafiinia ja yli kaksi tuntia aikaa.
Miten te muut olette suorittaneet (jos olette tehneet itse) suksien pohjustuksen?
Kyllä näin on, itse tilasin tuolta yhden suksen mallin:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Juska Pattu
http://www.koskenmetalli.net/index.p...d=14&Itemid=20
Laadukasta tekoa, eikä mahdottoman hintainen. Tekijämies vääntää itse telineensä putkesta ja lattaraudasta, mutta itsellä ei välineitä joten kaupallinen vaihtoehto saa kelvata.
Viimeks pohjustin sukset niin et violettivahaa reilusti pohjaan sit sukset kuumaan (90 astetta) saunaan ylälauteille 3 tuntia ja sen jälkeen pari kertaa kuumalla raudalla ees taas. Hyvin on pelannu.
Onkos missään suomenkielisiä hyviä hiihtofoorumeita, missä ois ihan asiantuntevaa porukkaa. Onhan sitä toki täälläkin, mutta lisätieto ei ole koskaan pahitteeks.
Joskus oli sellainen kuin hiihtostadion.net, mutta se ei näköjään ainakaan tuolla osoitteella enää toimi. Oisko jollain muulla osoitteella vielä olemassa. Siellä ainakin kilpahiihtäjät kirjoitteli melko aktiivisesti.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ylva Hubatsa
Kohtuullisen hyvä teline on myös Puuru PP 2.
http://www.haijaa.fi/verkkokauppa/in...l?ryhma_id=130
Olen parin vuoden käyttökokemuksen jälkeen tyytyväinen telineeseen. Myös suksen kärki- ja peräosan voitelu onnistuu telineen muotoilun ansioista mainiosti, koska telineen "vastepalat" saa säädettyä tarkasti voideltavan suksen pituuden mukaisesti.
Voitelussa olen Karvan kanssa samoilla linjoilla, kirjattamasi lisäksi käytän kostella kelillä fluorivoiteita myös vanhemmalla lumella. Tässä yksi linkki helpottamaan voiteenvalintaa.
http://www.startex.fi/chosing_wax.php
Huomiseksi tuleekin taas mielenkiintoinen hiihtosää, pakkasta -14 C, ilmankosteus 90 % ja uutta lunta tullut reilu 5 cm.
Jep, harrastaja/kuntoilu tasolla. Start violetti pohjaan ja baanalle http://kauppa.supersports.fi/WebRoot...F9AA/SG4_m.jpgLainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja
Numerolappu- rintaan- miehille voiteluohjeet: Pitoa pohjaan.
Nyt en ymmärrä. Kertoistko lisää aiheesta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti karva
µ
Olen taas uudestaan innostunut hiihdosta :) ja nyt 50km jälkeen huomasin että uudet luistelukamat täytyy hankkia. Kiertelin välipäivinä pääkaupunkiseudulla muutamat liikkeet ja nyt vaihtoehtoina olisi seuraavat:
- Atomic Worldcup skate sukset (taitaa olla 09 malli?, valk/pun), pilot side ja salomon skate mono
- Fisher RCS skating fisherin monolla ja siteellä tai sitten myös ylläolevalla salomon mono/side yhdistelmällä.
Onko suosituksia yllä olevista? Kummat olisi paremmat? Atomicin sukset taitaa olla ainakin lähtöhinnaltaan selvästi korkeammat. Suksista tarvitaan 192cm/stiff versiot.
Kummatkin setit lähtisi 400 Eurolla!
Neuvokaas viisaat aloittelijalle pertsasuksen voitelu. Mitä voiteita kannatta tarvitsen?
Hiihtelen pk-seudulla Petikossa ja Paloheinässä.
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ylva Hubatsa
www.seponkotisivut.com ja sieltä keskustelufoorumille - Hiihto-osio.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti xtrainer80
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti mtok77
Voiteluohje: http://www.patrol.fi/swix.php?hid=183
Parilla perus purkilla pääsee mukavasti alkuun. Purkit sen mukaan millä keleillä tulee hiihdettyä. Pohjavoide kannattaa laittaa raudalla alle jos karkeat kelit.
µ
Alkaa tuo pertsan tekniikka pikkuhiljaa avautumaan, rytmi on tärkeätä siinäkin, kuten luistelussa.
Vuoropotkulla hiihdettäessä on paino siirrettävä liukuvalle sukselle jo hyvissä ajoin, jos meinaa saada potkuun pitoa.
Mäkeä ylös tikattaessa on hyvä muistaa luisuttaa suksea jo hieman ennen huippua, muuten saattaa suksi tökätä ikävästi.
Pertasalla voi käytännössä hiihtää huomattavasti pienemmällä energian kulutuksella, kuin luistellessa. Ainakin, tuolla vakioladulla, missä luistelubaana on melkein aina huonossa kunnossa.
Joskohan huomenna kokeilis jo pikkasen pitempää lenkkiä, kun jalat on tottunu jo hieman.
Vapaalla mul tosiaan huono luistosilla suksilla tulee paikat nilkoista niskaan nivelet ja lihakset kipeiks.Vapaalla tyylil pitäis suksen liukuvaihees "huilata" ja muutenkin kropan pysyä rentona kovas vauhdissa kun ei viitsi lenkille lähteä seisoskelee. Periteisellä ei ongelmaa vaikkei suksi hyvin luistakkaan niin tekniikan pystyy pitää kasas mut tosiaan vapaal hajoa totaallisesti.
Okei. Kuullostaa hieman kummalliselle. Liekkö tekniikassa tai tasapainossa vielä hiomista vai mikä, mutta en ole kuullut moisesa ennen.
Luistohan vaikuttaa liu´un pituuteen. Lyhyen ja pitkän liu´un asentojen välillä ei taas pitäisi olla mitään eroa.
µ
Jos suksi ei luista kunnolla niin sit väsyy ja silloinhan tekniikka hajoaa ja se hiihto menee "yliyrittämiseksi". Kyl mulla lyhyessä liu'ssa joutuu käsillä tekee liian tiuhaan työntöjä ja kropan asento menee liian kumaraan(Aino-Kaisallakin käy monesti samalla lailla kun sijoitukset on muuta kuin kymppisakissa). Pertsalla ei ongelmaa. Voihan siihen myös ikä vaikuttaa kun ollaan viidenkympin ja kuoleman välillä.
Kannattaisko tätä kokeilla?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti mtok77
Tässä ski gripin kotisivut
Tänään voitelin tätä tyylia mukaillen ja hyvin pelasi.(-15) Normaali pitovoide.
Voitelu on kyllä yksikertaista puuhee ja netti on ohjeita pullollaan.
Vauhteja alas vaan rohkeasti. Lenkeillä "pärjääminen" ei palvele ketään. Sauvoittaluitelu on hyvä lääke kaikkeen. Siinä oppii liukua hitaassakin vauhdissa ja koko elämä paranee :rolleyes:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti karva
µ
Kyllä +MM+ on tässä luisteluasiassa aivan oikeilla jäljillä. Välillä tuntuu, että vanhat mummotkin menee pertsalla ohi ylämäissä, mutta ei se mitään.
Luistellen pystyy mielestäni pitämään tasaisemman rasituksen päällä kuin pertsalla. Ainakin meilläpäin pertsalla näytetään vetävän melkoista intervallia, kun ylämäissä pannaan aina kaikki peliin.
Jotenkin se vaan on helpompaa pertsalla ottaa lunkisti. Luistellessa tahtoo rytmi häiriintyä, jos vauhti hidastuu liikaa. Kuokalla vedettäessä tietenkin onnistuu eteneminen vaikka kuinka hitaasti.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Tauno
Latupohjalla on myös merkittävä osuus asiaan, hyvällä baanalla voi luistella erittäinkin pienellä rehkimisellä. Pertsalla riittää, että on edes jonkinlaiset urat, mitä pitkin luisutella.
Tämä onkin minulla syynä, miksi pertsasukset hommasin, pertsaa voi vetää aina, kun vaan lunta riittää.
Luisteluhiihdossa suksen liuku on erityisen tärkeää, ja hyvää tasapainoa vaaditaan. Jos ajatellaan esim. "wassberg"- hiihtotyyliä (työnnetään jokaiselle potkulle), niin yläkropan painopisteen tulisi aina olla suksen päällä kun työntö lähtee. Niin että jos on tippa nenän päässä, sen pitäisi pudota sukselle (vanha valmentajien ohje) :rolleyes: Lisäksi kannattaa hyödyntää askeltamista, eli viedään vapaana oleva suksi aina hieman toisen eteen.
Ylämäkien (ja miksei tasaistenkin) yleisin tekniikka lienee "kuokka", eli työntö aina vain toiselle puolelle. Tässäkin asento pitäisi pyrkiä pitämään suht kapeana, tosin jyrkissä ylämäissä asento helposti levenee eli hajoaa. Kuitenkin periaatteessa mitä kapeammalla sukset pystyy pitämään, se vie aina paremmin eteenpäin. Kannattaa myös harjoitella puolenvaihtoa kesken ylämäen, eli välillä työntö toiselle puolelle. Saattaa tuntua alkuun vaikealta, mutta edesauttaa jaksamista kropan rasittuessa tasaisemmin. Jos tuntuu että mäki on niin jyrkkä ettei meinaa millään mennä kuokalla ylös, sitten vain kylmän rauhallisesti "ankkakävelyä", eli luistellaan/kävellään kädet ja jalat vuorotahtiin.
Itse tykkään eniten hiihtää Mogren-tyylillä, eli työntö vain joka toiselle potkulle ja pitkä liuku toiselle. Olenpas muuten huono kuvaamaan näitä tekniikoita...:o Vie vauhdikkaasti ja taloudellisesti eteenpäin, kunhan painopiste ei karkaa liian keskelle. Tasapainoa vaaditaan, jotta paketti pysyy kasassa.
Vinkki sauvoittaluistelusta on todella hyvä, sitä on ainakin itselläni kaikki valmentajat aina korostaneet kyllästymiseen saakka. Kannattaa ensin kokeilla ihan tasaisella, ja sitten kun alkaa sujua niin loivista ylämäistä saa kunnolla potku reisiin, ja tekniikka paranee kunhan muistaa pitää ajatuksen mukana niin että tekniikka pysyy kasassa.
Sitten jos oikein innostuu tekniikkaa parantamaan, niin oman hiihdon videointi on aika hyvä tapa löytää virheet. Siinä tajuaa monenmoista, kun näkee omaa hiihtoaan "ulkopuolisen silmin". :rolleyes:
Joskus kannattaa pysähtyä hetkeksi ja koittaa pystyykö laskemaan mäkeä yhdellä suksella. Jos ei onnnistu, ei onnistu vapaakaan.
Lenkeillä kannattaa koko ajan hiihtää sauvoitta helppoja maastonkohtia ja loivia alamäkiä. Epätasainen alusta ei saa vaikuttaa asiaan.
µ
Perinteistä on pakko vetää ylämäkeen vähän hyökkäävämmin jos meinaa hiihtämällä ylös päästä. Luistellen voi ikäänkuin kävelyvauhtia mennä, muttei perinteistä. Pitoa ei ole ja liuku jää nollaksi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Tauno
Lisäys: Se on myös hieno tunne kun saa suksen liukumaan ylämäkeen ja suorilla ylös :)
Vaikea uskoa löytyykö sellaista hiihtäjää jolle ei luisteluhiihdossa alustalla ole merkitystä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti --+MM+--
Esim. jäinen urautunut baana on erittäin herkkä virheisiin, jatkuvasti täytyy tarkkailla mihin suksensa ohjaa.
Kilpahiihtäjätkin hiihtävät aina lähes ideaaliladulla kisoja, tuskin edes treenaavat kovin huonolla ladulla.
Keinovalaistus tekee ainakin minulle omat tepposensa, kun tuo hämäränäkö on hieman heikko, ei tahdo nähdä radan profiilia kunnolla.
Videoin lapissa omaa luisteluhiihtoa ja se näytti juuri siltä miltä se tuntuikin. Meno oli erittäin tasapainoista ja rentoa.
Samanlaiseen suoritukseen en tuolla kotiladulla pääse koskaan, jos latuprofiilia ei korjata.
Osuit kyllä naulan kantaan. Mielenkiintoista oli kuunnella suomalaisten mieshiihtäjien kommentteja Beitostölenin maailmancupin kisan jälkeen. Latu oli kuulemma vähän jäinen eikä luistelusta tahtonut tulla mitään (Kattilakoski ja Nousiainen). Heikkinen on ilmeisesti treenannut myös jäisillä pohjilla, koska ei ainakaan televisiossa asiasta valittanut.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ylva Hubatsa
Tuntuu kyllä ällistyttävältä, jos tuollainen perusasia, kuin huonoissa oloissa harjoitteleminen olisi tosiaan jäänyt miehiltä tekemättä. Itsekin aina kuvittelin, ettei luistelu onnistu jäisellä ja epätasaisella pohjalla. Sitten kuulin, että noihin oloihin tarvitaan ihan tietynlainen suksi. Eikun taas suksikauppaan ja ahaa elämys oli melkoinen, kun homma onnistuikin varsin hyvin. Väärän tyyppisellä suksella siitä ei tosiaan tule yhtään mitään.
Eiköhän noi kisakaverit ole harjoitelleet ihan normi ihmisten laduilla myös. Kyllä ensilumenladut ja kotipaikan valaistut on monesti aika kaukana ideaalista. Eikä ne kisabaanatkaan aina niin loistavassa kunnossa ole.
µ
Kattelin tuossa just tuubista videoita omasta hiihdosta (luistelu), kaikki kylläkin koiran vetämänä. Vanhimmat on kahden vuoden takaa ja tuorein kuukausi sitte. Ne kahden vuoden takaiset on siltä ajalta, kun olin juuri ostanut ala-asteajan jälkeen ensimmäiset omat sukset. Hiihto tuntui juuri siltä, miltä se näyttääkin. Aivan järkyttävän näköistä. Suksetkin oli kyllä niin huonot profiililtaan, että eipä niillä paljoa paremmin pystynytkään. Vuosi sitten ostetut uudet kisasukset toi rentouden hiihtoon ja samalla löyty tasapaino ja rytmi pajon paremmin. Parannettavaa vielä on, varsinkin väsyneenä, mutta nyt hiihto ei tunnu jatkuvalta taistelulta. Kiinnitän ilman koiraa hiihtäessä koko ajan huomiota tekniikkaan ja rentouteen.
Ilman koiraa hiihto kehittää kyllä tasapainoa ja rytmiä, mutta koiran vetämänä hiihtäminen on pikkusen erilaista. Jatkuva veto lantioon muuttaa tasapainoa ja painopistettä ja rennot pitkät liu'ut on tärkeitä, että ei tapa koiran vetoa. Sellaset ylämäet, missä ilman koiraa joutuu kuokalle sattaa hyvällä kelillä mennä vassulla "lentäen".
Minulla tuo on juuri päinvastoin! Luistellessa voi ikäänkuin "rullailla" siirtelemällä painoa sukselta toiselle ja matka joutuu kuin itsestään. Toki omat puutteet pertsan hiihdossa lienee suurin syy miksi se tuntuu raskaammalta. Pakkaskelit, >-15 on sitten asia erikseen. Liippaladulla pääsee pertsalla helpommalla kuin luistellen kitulumisella paanalla.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ylva Hubatsa
Ja tämä pitää paikkansa ainakin omalla kohdalla!Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Proj.nro
Ilman muuta. Miehet vain huvikseen panikoivat, kun kisalatu oli vähän jäinen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti --+MM+--
Nousiainen näyttää taktista osaamistaan ja vetelee pääporukkaa, kun Matti hatkassa.
µ
On toi kyllä järkyttävän näköistä hommaa. Nyt vetää Jauhojärvi. Huh huh.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti --+MM+--
Ja minun mielestä tilanne on juuri päin vastoin. Joissain pitkissä retkihiihdoissa perinteistä voi hiihdellä vaikka kuinka hiljaa ja säästellä voimia. Mutta vapaata tarvitsee painaa menemään ihan kunnolla, sillä jos vauhti tippuu "kriittisen" rajan alle, niin se meneminen toppaa ihan täysin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Proj.nro
Syy tähän on tietysti omassa taidottomuudessa, kaippa se vapaa kevyemmin kulkee, jos tekniikan vaan osaa. :)