Lainaus:
Kurkijärven suojelualue on luonut pysyvän viherkäytävän Tremanskärrin vanhan suojelualueen ja Vantaan puolella olevan Vestran Natura-alueen välille, mikä turvaa merkittävän ekologisen yhteyden näiden arvokkaiden luontoalueiden välillä. Suojelualue on muodoltaan sakarainen, sillä siihen on haluttu sisällyttää vain luonnontilaltaan parhaat metsät alueella. Pienellä osalla rauhoitettavaksi esitettyä aluetta on paikoin merkkejä vanhoista hakkuista, mutta nämä alueet ovat kuitenkin olennainen osa alueen yhtenäistä kokonaisuutta sekä tärkeää viheryhteyttä. Ne ovat myös vähitellen palautumassa luonnontilaan.
Luonteenomaista tälle suojelumetsälle ovat lahopuut, kangasmetsät sekä kalliokelot ja kilpikaarnamännyt. Alavammissa paikoissa ja kallioiden välisissä painanteissa on pieniä rämeitä ja korpisoita. Monimuotoisuutta lisäävät puro ja Kurkijärven rannat sekä avoluhta. Täällä saavat elintilaa punakarakääpä sekä erityisesti suojeltuihin lajeihin kuuluva mesipillikääpä sekä lintudirektiivin lajit pyy ja pohjantikka. Alueella viihtyvät monet lepakot sekä tiukasti suojeltu lummelampikorento ja liito-orava.
Serenan vesihuvipuiston parkkipaikalta pääsee kätevästi hiihtoreittiä pitkin suoraan Kurkijärven rannoille kauniisiin maisemiin. Etelästä voi kulkea Tremanskärrin reittejä pitkin vaikkapa lumikenkäillen, mikä on jännittävä tapa tutustua talviseen metsäluontoon. Alueella noudatetaan jokamiehenoikeuksia, ja vain luontoa, maisemaa tai eliölajien säilymistä haittaavat toimet on alueella kielletty.
Jokamiehenoikeudet antaisivat toki luvan ajella tuolla. Vieläkin keskustellaan aiheesta ja tuntuu vieläkin olevan katsojan silmässä se mikä on maisemaa haittaavaa toimintaa ja mikä ei l. tuleeko esim. pyöräilyn ajourasta maisemaa haittaava. En muista oliko pururadalta suolle lähdettäessä jotain kylttejä vai ei ja jos oli mitä niissä oli - pitänee käydä tsekkaamassa. Itse en kyllä lähtisi ko. alueelle, en uralle enkä sen ulkopuolelle, ajelemaan niillä tiedoilla mitä tähän mennessä on.