Printable View
Heh. Koko päivän meni taas hyvin ja terveellisesti vähillä kaloreillakin. Nyt sitten illasta taas 6 palaa ruisleipää juustolla ja kinkulla. Kaksi olisi vienyt nälän, mutta neljä piti vetää vielä sen jälkeen kun oli vain niin hyvää tuore ruisleipä. :)
Voi kerpele kun mies on heikko.
Jyri
No sitten kun olet käyny paksusuolen poistoleikkauksessa ( 2.5m kuollutta putkea) niin ymmärrät paremmin, ehkä. Ja huomaat miten niitten syötyjen marjojen kanssa käy...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti EsaJ
Sairastettu anoreksiakin vaikuttaa, kun joskus on ollu niin fanaattinen sen "terveellisen" ruoan kanssa, niin nyt ei todellakaan jaksa. Voita ja kermaa kiitos.
t. vessapaperirulla päivässä
Kuin suora kopio omista rutiineistani [emoji1]. Vielä bisse-pari tai joku punkkulasi-kaksi tuohon kruunuksi ja sitten ihmettelemään miksei vaaka tottele. Tää on niin tätä...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jyri K
Sent from my Nexus 5X using Tapatalk
Ei välttämättä, jaeskele tuo ruisleipämäärä tasaisesti/päivä niiden kuikotusappeiden lisäksi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jyri K
Pysyt paremmalla tuulella, eikä tule sitä iltaista rohmupattia. Tasaisuus ja säännöllisyys
ovat myös avainsanoja monipuolisuuden ja terveellisyyden lisäksi.
Taktiikani on, että yritän siirtää tuon retkahdukseni niin myöhälle iltaan, ettei kokonaiskalorimäärä kuitenkaan muodostu sellaiseksi, että sitä painoa tulisi lisää. Jos retkahtaa jo 17:00- 18:00 aikaan illalla, niin kerkeää mättämään sitä ylimääräistä ruokaa kahteen kertaan. Sitten kun 20:30 aikaan retkahtaa, niin pärjää yhdellä repeämisellä. :D
No näimpä. Mutta huomioi se, että jos retkahtaa liian aikaisin, niin kerkee vetämään koko kakun tai Auran lisäksi 300g goudaa. :D
Niin sanottu ajoitettu retkahdus. Pitäisköhän laatia siitä aiheesta laihdutusopas. :)
Minulle oli suuri henkinen voitto kun pääsin tuon yli. Jos olin päättänyt että syön kaksi leipää, niin söin vain kaksi leipää.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jyri K
Oli se pirun vaikeata, vieroitusoireet oli kun narkkarilla konsanaan. Mutta oli se niin palkitsevaa kun huomasi pystyvänsä rajoittamaan syömistä ihan oikeasti. :)
Jos ruokavalio on muutoin vähähiilihydraattinen, tuo on helppo keino estää ketoosia. Yksi päivä viikossa riittää siihen, ettei ketoosia synny. Voi olla että yksi ateriakin viikossa riittäisi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tommi2
Jep. Taktiikka tuokin. Toisaalta HUS:n ravintoterapeutit ja obesiteetin professori olivat tutkimustuloksiin perustuen (yksinkertaistetusti) sitä mieltä, että mitä myöhemmin illalla syöt sen enemmän siitä "tallentuu". Vanha totuus siitä, että kannattaa aamulla syödä kuin ruhtinas ja illalla kuin kerjäläinen oli heidän suosituksensa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jyri K
Ja juuri noista kontrollista lähtevistä ilta-mursuamisista eroon pääseminen oli ainakin omalla kohdalla avain painon putoamiseen. Kun tarpeeksi usein syö kevyesti, ei illallakaan iske tarve ahmia. Nykyään jos illalla iskee tarve mussuttaa, niin syön pari jälkiuunileipä-palaa ja päälle kalkkunaleikettä, salaattia, tomaattia ja kurkkua. Piisaa hyvin. Saatanpa jonain iltoina vielä iltakahvin kaveriksi ottaa pari piparia tai rivin suklaata. No problem, ei tarvetta ahmia.
Tuosta ratkeilusta pitäisi tietty päästä eroon myös. Tuosta iltasyömisestä taas voi olla montaa mieltä. Mutua ja ei mutua, mutta on julkaistu sen tuhat tutkimusta myös siitä, että päivän kokonaiskalorit ratkaisee. Ei se syökö ne illalla vai koska. Kroppa kuluttaa tietyn määrän päivässä ja se joko jää vajaaksi tai ei.
Viimeksi viikko sitten luin tutkimuksesta jossa kumottiin tämä joku luolamiesdietti täysin ja isolla otannalla. Siinä sai syödä kerran päivässä niin paljon kun halusi. Tulokset riippui täysin siitä, että söikö kerran päivässä enempi vai vähempi kun päivässä kulutti. Millään muulla ri ollut merkitystä. Ei kellon ajalla eikä syödyn ruuan terveellisyydellä. Vain kokonaiskalorit vaikutti.
Voin tuon yrittää tässä illan mittaan googlaillakin. Tosiaan ei ole kun viikon vanha yytimen tuosta.
Jyri
Edit 1. En löytänyt vielä etsimääni mutta heti ensimmäisessä löytämässäni Professori Pertti Mustajoki kertoo, että
"Väittämä: Iltasyöminen lihottaa.
Vain silloin, jos iltapalan kalorit ovat ylimääräisiä kaloreita. Vuorokaudenajalla ei ole merkitystä."
Herra toimii professorina Tamperrella sekä painonhallinnan asiantuntijana. Eli Helsingin ja Tampereen professoreilla on heti eri näkemys asiasta.
Täysin samaa mieltä. Matematiikkaa koko homma. Kaloreja kuluu, kaloreja syödään. Jos syödään vähemmän kuin kuluu, niin laihdutaan. Mutta se miten pidetään elimistö siinä tilassa, että kalorien tuotto vs. kulutus, on siedettävää - onkin se perusjuttu.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jyri K
Mutta kuten kerroin, niin HUSsin johtava ylipainotutkija ja ravintoterapeutit kyllä ovat omasta mielestään ja jopa tutkimuksiin perustuen sitä mieltä, että sillä mihin aikaan vuorokaudesta syöt, on merkitystä.
Tuossa se linkki mihin viittasin Tampereen professorin sanomisiin.
https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli...totta_ja_tarua
Jep. Osoittaa, että mielipiteitä on monia. Absoluuttista totuutta (muuta kuin se, että syöt vähemmän kuin kulutat) ei varmaan ole. Itselle on toiminut hyvin tuo syömisen ajoittaminen aamuun ja päivään. Säännöllistä, tiheää, kevyttä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jyri K
Meitsi on vetänyt nyt tuota kesäkurpitsaa siten, että nauhottanut joukkoon yhden porkkanan makua tuomaan. Sellanen 125g jauhelihaa ensin pannulle, sitten kun ruskeana, niin se porkkana/kesäkurpitsa perään. Lopuksi lisään noin 1/2 desiä pippurista ruokakermaa. Yritän sitten kauhoa tuon lautaselle siten, että suurin osa kermasta jää pannulle. Ei nyt mitään gourmetta, mutta ihan syötävää ja jos vertaa vaikka johonkin diettikeittoon jonka sellaisesta jauheesta sekoittaa, niin voittaa sen mennen tullen. Kaloreita kuitenkaan ei ole kun ehkä 100 enempi.
Edit. Ja parasta tuossa ateriassa on se, että tosiaan voi syödä ihan reippaan kokoisen aterian ja kalorit jää kuitenkin alle kolmen sadan.
Tässä kun on sattuneesta syystä tullut luettua näitä laihdutusjuttuja aika paljon netistä viime aikoina ja myös ihan oikeassa elämässä tullut ihmisten kanssa aika paljon laihduttamisesta puhuttua, niin on tullut huomattua, että ihmisillä on ollut tosi monta erilaista tapaa onnistuneesti laihduttaa. Itsellä esimerkiksi tuo ravinnon ajoittaminen menee täysin päinvastoin kuin sinulla. Syön nykyisin yleensä neljä kertaa päivässä. Aamiainen ja lounas on ne pienemmät ateriat ja sitten päivällinen ennen treeniä ja iltapala ne suurimmat. Mulla on muutama syy miksi teen näin:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti oppes
1. Treenaaminen nälässä on mun mielestä syvältä ja se tappaa motivaation. Isompi ateria muutama tunti ennen (ja urheilujuoma treenin aikana) vie tämän ongelman pois melko hyvin.
2. Tukeva ateria muutama tunti ennen nukkumaanmenoa auttaa mua nukkumaan paremmin. Jos on nälkä, niin nukahtaminen on mulle vaikeata. Nälkää on huomattavasti helpompi sietää esimerkiksi päivällä töissä.
Hyvä tiivistys. Samasta twiittaili muuan Brad Schoenfeld tänään, englanniksi kuulostaa tietenkin hienolta kun toteaa että ”Adherence is paramount”.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tommi2
https://twitter.com/bradschoenfeld/s...88977838198784
Timo Kettusen ”Miten syömisestä tuli näin vaikeaa” kirja odottelee postissa. En tiedä opinko uutta mutta oletan viihtyväni kirjan parissa.
Jep. What ever works / feels good :D Eli täysin samaa mieltä ja hyvät perustelut sinulla. Eri ihmisillä eri elintavat (treenaamiset / treenaamattomuudet). Itsekin etsin nyt aktiivisesti sitä "laihdutuksen jälkeistä" tasapainoa ja käytännön ymmärrystä siitä mikä on tarvittavan treenin / ruokailun suhde, paljonko voi ottaa vapauksia, montako bisseä voi kipata ja mitä tuon vastineeksi käytännössä joutuu tekemään. Viimeinen puoli vuotta paino on pysynyt hienosti tasan tavoitealueella (80 - 85kg) vaikka olen alkanut armahtaa itseäni ja testimielessä joskus jopa syönyt korvapuustin :D Hämmentävän hyvin tuntuu paino pysyvän kontrollissa ja päivä päivältä usko tuohon "kun saat tuon pari vuotta pidettyä, niin homma muuttuu helpoksi" lisääntyy. Mutta vaa'alle edelleen jokaisena päivänä. Jos menee "ylärajasta" yli, niin kellot soivat ja sitten toimenpiteisiin. Onneksi tarvetta moisiin ei viimeisiin kuukausiin ole ollut.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti j-sim
Valitettavasti ei vastausta Tommin kysymykseen, mutta kun nyt nousi tämä ketju taas framille, niin tuli mieleen kommentoida (ja kun vihdoin sain toimivan Wilfan). Toi kesäkurpitsa-pasta on kyllä aika Rock! Oikeasti hyvä vinkki, maistuva lisäke :)
Mutta pastaahan pitää mussutta niin penteleesti, että paino pysyy kurissa. Jos tuon vaihtaisi kesäkurpitsaan, niin fillarointi loppuisi aika lyhyeen.
Rohkea vinkki. Pyöräile enemmän :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tommi2
Oikeaa Pastaa en ole viimeiseen kolmeen vuoteen syönyt kuin pari kertaa "pakosta" ja fillarointi on onnistunut oikein hyvin.
On varmaan :) Siirryin muuten tässä talven trainerisettien vuoksi syömään useammin päivässä. Toimii kyllä hyvin. Töissäkin syön kahdesti, eli heti kympin jälkeen ensimmäisen kerran ja kolmen aikoihin toistamiseen. Rahkat ja karjalanpiirakat vielä välipalaksi. Kotiin päästyäni kevyt välipala riittää ja pääsee hyvin tankanneena, mutta ilman ähkyä treenien kimppuun. Kahdeksan aikoihin syön vielä yhden kerran, mutta en tietenkään mitenkään paljon enää.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tommi2
Nyt jos saisi vielä jostain motivaatiota vaihtaa nuo työpaikkaruokailut oikeaan ruokaan. On vaan niin pirullisen helppoa hakea se kokkikartanon 700gr broileripasta nesteeltä. Tuosta syön tietenkin kaksi tai kolme kertaa.
Ja kaksi tuntiahan on paljon. Aika harvoin minullekkaan tulee nyt talven aikana yli 8h viikossa pyöräilyä. Aja kovempaa?
Hieno homma, että tuo kesäkurpitsa vinkkini maistuu. Kyllähän se "pasta" on pirun hyvää vaikkapa ihan perus jauhelihakastikkeella. Meikäläinen vetelee sillä soirokoneella nykyään kaikenlaista kasvista tuon kesäkurpitsan lisäksi. Ei tarvitse veitsellä nyhrätä ja setti on hetkessä valmista.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tommi2
Niin sitä just mietin, että pelkät kävelylenkit ja puntilla käynti taitavat enimmäkseen lisätä vain ruokahalua, jos lenkit ovat kuitenkin aika lyhyitä.
Mä just kattelin, että omat lyhyet viikolla ajetut trainerroadin setit ovat noin 1500kcal, eli jos noista ei mitään muuta hyötyä ole, niin ainakin munkkia saa syödä enemmän.
Mitä pitempi lenkki, sen kauemmin pysyy poissa jääkaapilta. Ottaa vain vähä evästä mukaan ja pari euroa jos tarvii juomapullon ostaa. Tottakai se on niin että mitä pitempi lenkki, nälkäkin yleensä lisääntyy ja erityisesti jos on rauhallinen lenkki. Mutta eihän se aina mene niin :D kun ajoin niitä seiskasatasia, niin en lenkin jälkeen pystyny 12 tuntiin syömään mitään, juomapullo oli tuossa sängyn vieressä.
Ikävä kyllä, vaikka ihmiset kehuu kävelevänsä 5km päivässä tai kuntopyöräilee puoli tuntia päivässä....niin ei se laihduta. On toki tyhjääkin parempi. Syöt munkin, ja siihen saa kävellä reilu kolme tuntia > helpompi jättää se munkki syömättä.
Onko kenelläkään varmaa vastausta, kumpi vaikuttaa enemmän(vai yhtä paljon?) suorituskykyyn, painon pudottaminen ruhosta vai pyörästä? Jos siis oletetaan painonpudotuksen olevan grammamääräisesti sama molemmissa tapauksissa, ja muut parametrit(kunto je.) eivät muutu, amatöörit älkööt vaivautuko, vain ne jotka tietävät:)
Kerrankin samaa mieltä. Aikaa paljon lisää tai tehoja enemmän. Ne suuntaa antavat kalorit ja kalorilaskurit kertovat kyllä kylmän totuuden.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tempokisu
On kyllä takuulla hankalaa, sen jälkeen kun painoa jo on. Liikkuminen hankaloituu ja ruokaakin on saatava huomattavasti enemmän. Se 1000kcal lenkki taitaa nollautua yhdellä reilulla pasta-annoksella.
No eihän tuohon nyt mitään analyytikkoa tarvita. Jos se paino on ylimääräistä rasvaa, niin sen tiputtaminen vaikuttaa täysin varmasti enemmän omasta kropasta, mitä pyörästä. Happi kulkee ja selviät vähemmällä energialla. Eiks se noin mene?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti e-tracker
Juu juu, jos on ylipainoa niin se on lähtökohtaisesti rasvaa. Eikös painontiputus vaikuta ihan suoraan vo2max arvoon?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tommi2
No joo kaiken tämän tiedon kanssa niin toivottavasti kukaan ei nykyaikana kuvittele laihduttavansa liikunnalla. Ihminen on niin tehokas kone, että paljon helpompaa rajoittaa sisään menevää energiaa kuin lisätä ulos lähtevää.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tempokisu