"Gravel Grinding" -fillarit

Samantyylinen ongelma oli muistaakseni jo 90-luvun lopulla esillä ratamoottoripyörien puolella. Rungoista tehtiin koko ajan jäykempiä ja pyöristä tehokkaampia, kunnes tultiin pisteeseen, jossa kaikkea tehoa ei saatu takapyörälle ja sitä kautta alkoi ongelmat ajettavuuden ja pidon kanssa. Nykyisin rungot ovat noissa peleissä käsittääkseni paljon joustavampia (oikeisiin suuntiin).

Fillareissa tuo kuskin säästäminen kuullostaa järkevältä ajatukselta, ollaan sitten polkemassa pitkää reissua tai kilpailua, jossa halutaan olla lopussa hieman paremmassa iskussa ratkaisuja varten. Tietenkin loppukirissä voidaan hieman hävitä löysemmän rungon takia, mutta jos häviö on pienempi, kuin säästyneet energiat, niin silloin lopputulos voi olla parempi. Rungon suunnittelulla tuota voidaan tietenkin vielä optimoida ja luulisinkin, että se on menossa juuri tuohon Stenun mainitsemaan suuntaan.

Niinpä niin, olipa runko miten jäykkä tahansa, pinnakiekot joustavat, etenkin sivusuunnassa kun putkelta runtataan. Jäykkyyttä haluttuun suuntaan, joustavuutta toivottuun, siinä tavoite, eihän siitä toki kaukana ollakaan.
Isomman osan pyöräilyelämääni teräspyörillä ajaneena, melko kehnoilla tosin, kyseistä materiaa en kaipaa, en kyllä kuituakaan kuin sopivina murusina alumiinin höysteenä. Hyviä välineitä parhaimmillaan jopa testiajajien kommenteissa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Odottakaapa vaan muutama vuosi, niin isojenkin fillarimerkkien mainoslauseet tyyliin "stiffest and lightest frame we have ever made" ovat muuttuneet muotoon "most flex optimized and lightest frame we have ever made". :)

---

Eikä olla edes kovin kaukana. Hiilikuiturunkojen markkinointi säilyi mielestäni jonnekin vuoteen 2013 tai 2014 koko ajan samanlaisena, aina uusi malli oli edeltäjää kevyempi tai jäykempi tai molempia. Vuonna 2015 koko "endurance"-segmentti alkoi nostaa päätään ja markkinoinnissa ei enää ratsastettukaan tuon keveyden ja jäykkyyden yhtälöllä, vaan iskusanoja olivat "rider optimized", "rider first", "comfortable and light" jne.

CamoN tarina kuulostaa järkevältä, mutta erot ovat tosiaan laadukkaassa kuiturungossa ja tuossa vanhemmassa aeropyörässä pienet. Todennäköisesti jousto tulee chainstaysta ja keulasta. Minä en usko sivuttain fleksaavaan keskiöön.

Niin ja prätkän rungon on joustettava ihan toisesta syystä. Jousitus ei toimi kovinkaan optimaalisesti täydessä kallistuskulmassa. Jos joku on ajanut joustavalla teräsprätkällä, niin tietää miten vaarallista liiallinen rungon woblaaminen on.

Paaton: kyllä runko fleksaa polkiessa. Vaikka puhutaan "keskiön joustamisesta" (bottom bracket flex), keskiö itsessään ei jousta, mutta satulaputki taipuu ja muut putket kiertyy niin taka- kuin etukolmiostakin.

https://m.youtube.com/watch?v=y9BO08bxhYA

Jep. Suoravetoisella trainerilla näkee hyvin chainstayn elämisen. Tai siis keskiöhän tuossa näyttää liikkuvan, mutta kun takahaarukka on kiinteästi kiinni trainerissa, niin takahaarukan putkethan siinä taipuvat kohtuullisen selvästi ihan sweetspottien aikanakin. Pyöränä siis kuituinen focus cayo, joka on käsittääkseni suunniteltukin aika mukavaksi.

Mutta ei tuota ajaessa huomaa. Keskiö ei ehkä anna periksi ylös/alas suunnassa, eli kiertymää ei pääse syntymään. Eikös ne lutterot teräsunkoiset taipuile ihan hallitsemattomasti kaikkiin mahdollisiin suuntiin :)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Taneli79

Hetkinen, mitä valitsen tullattavan tavaran osalta? ”Sähköavusteinen pyörä ja muut vastaavat” vai ”Urheiluvälineet muut”? ”Polkupyörät muut kuin Kiinasta lähetetyt” ei ilmeisesti käy, koska ” Yhden Kiinan politiikan mukaisesti Suomi ei tunnusta Taiwania (Kiinan tasavaltaa) itsenäisenä valtiona eikä Suomella ole diplomaattisuhteita sen kanssa.” http://formin.finland.fi/Public/defa...&culture=fi-FI Jos Taiwan on Suomelle Kiina, valitsen kohtaan ”Mistä tavara lähetetään?” Kiina. Vai ymmärsinkö oikein?

---

Laitoin muuten itse tuon ”Polkupyörät muut kuin Kiinasta lähetetyt” kun olen aina luullut/kuvitellut, että täältä Suomesta katsottuna Kiina ja Taiwan ovat eri asiaa/maata, mutta tämä on kai sitten ollut harhaluulo.

Varmaan kannattaa tuosta ihan soittaa ja kysyä suoraan tullilta, he sen tullausprosentin varmaan tietävät. Jokatapauksessa verottomaan Taiwan/Kiina hintaan tulee varmasti lisää se 30-40% tai jopa enemmän.

Edit: kyllä muuten tullin listoilla Taiwan ja Kiina ovat eri toimius-/alkuperämaita, joten tuo aikaisemmin pastettamani vero + tullimaksu olla ainakin ihan oikealla hehtaarilla.

Ehkä ot, mutta ilmoitettakoon, että tänään on Teollisuuskadun ja Satamaradankadun välisellä sohjoisella pätkällä havaittu reheväpartainen mies, jolla oli aurinkolasit. Voiko olla, että alla oli muu kuin teräsrunkoinen pyörä???

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti paaton

Mutta ei tuota ajaessa huomaa. Keskiö ei ehkä anna periksi ylös/alas suunnassa, eli kiertymää ei pääse syntymään. Eikös ne lutterot teräsunkoiset taipuile ihan hallitsemattomasti kaikkiin mahdollisiin suuntiin :)

---

Noista mun tämänhetkisistä lutteroista se vanhempi on jonkin verran taipuisampi ja tavallaan kivempi ajaa gravelia kuin toi uudempi rosterinen, jossa on putket samoilla ulkohalkaisijoilla, mutta olisko niin, että rosteriputki on vähän jäykempää? Vahvempaa se on ainakin. Cyclossa on 34,9-millinen vaakaputki 0,7/0,4/0,4 seinämävahvuudella. Keskiön jäykkyyden puolesta 31,8-millinenkin olisi varmaan riittänyt. Gunnarin etupää on tuntunut joskus vähän huteralta osaamisen äärirajoilla krossikisoissa ajaessa ja sitä taas en Cyclossa ole huomannut.

https://kvastainless.com/order/wp-co...ms3-charts.jpg

Kaikkein lutteroisinta syntyy muuten alumiinista, jos siitä ei tee tarpeeksi isoputkista, koska alumiini on itseasiassa joustavampaa kuin teräs. Alumiinin ongelma on se, että se, että se on muihin metalleihin nähden heikkoa ja kestää huonosti toistuvaa taipuilua. Siksi joustamista joudutaan rajoittamaan suurilla putkihalkaisijoilla ja seinämäpaksuuksilla. Koska pyöräteollisuuden käyttämät ce-normit on tehty alumiinirunkojen turvamarginaalien mukaan, mutta samat jäykkyysvaatimukset koskee myös tehdastekoisia teräsrunkoja, tulee teräsrungoista jäykempiä kuin, mitä niiden kestävyyden vuoksi tarvitsisi olla. Eli minkä tahansa tehdastekoisen nykyteräspyörän kanssa ei kyllä tarvitse olla huolissaan siitä, että se olisi liian luttero. Ennemmin päin vastoin.

Mutta mä en kyllä meinannut saada aikaiseksi mitään alu-teräs-komposiitti-vääntöä tästä taas ja toisekseen kuiturunkoon ne kuskin mukaan optimoidut keskiön jousto-ominaisuudet saa tehtyä varmaan vielä optimoidummin kuin perinteisimmistä materiaaleista ja varsinkaan pyöreistä putkista tehtyyn runkoon.

Tässä on yhden keskimääräistä ansioituneemman runkomaakarin kirjoitus rungon joustoon liittyen ja aika mielenkiintoinen näkemys keskiön joustosta: http://kirkframeworks.com/resources/...al/frame-flex/

LJL: jos epäilet, että se reheväpartainen olisi ollut allekirjoittanut, niin ei ollut. Eilen oli eka arkipäivä tänä vuonna, kun en ollut fillarilla liikenteessä :)

Quoc Gran Tourer Gravel -kengät Kickstarterissa 1.3. alkaen.

http://www.bikepacking.com/wp-conten...l-Shoes_14.jpg

Tommasini Fire Gravel

http://tommasinibicycle.com/wp-conte...ire_gravel.jpg

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

LJL: jos epäilet, että se reheväpartainen olisi ollut allekirjoittanut, niin ei ollut. Eilen oli eka arkipäivä tänä vuonna, kun en ollut fillarilla liikenteessä :)

---

Braaa. Olin jo hetken huolissani :D

Sellaiset reheväpartaiset pyöräilijät tulee toki testata teollisella sähkömagneetilla, etteivät aja väärillä pyörillä, hättänäm.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Tommasini Fire Gravel

http://tommasinibicycle.com/wp-conte...ire_gravel.jpg

---

Ei paha laisinkaan, en äkkiseltään löytänyt putkisetin mainintaa;
vieläkö tuohon siro teräshaarukka:p

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Köfte

..putkisetin mainintaa...

---

Columbus Spirit. 1550 gramman ilmoitettu paino on aika yltiöoptimistinen. Jos laittaa 250-300 grammaa lisää, niin aletaan varmaan olla lähempänä vaa'an todellisuudessa näyttämiä lukemia, mutta kevythän se teräsrungoksi on silti.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Taneli79

True Gritista vielä...Suomessa ei ole toistaiseksi maahantuojaa, mutta online storesta saa tilattua ja pyörä toimitetaan Taiwanista. Hinnat on dollareina, verot ja kuljetuksen saa laskettua kokonaispakettiin, mutta pitääkö vielä maksaa tulli tms?

---

Kysyin valmistajalta toimituskuluista ja takuuasioista:

"We don't have distributors yet in Finland. What if I have a warranty case with True Grit? Should I sent it to you in Iceland? I've calculated with your online store calculator that True Grit Race Edition Creme Withe - Satin costs 6188$ including tax and shipping. What other costs are there, customs?"

Lauf vastaa:

"We normally don’t go through distributors with our complete bike builds. We try to set up a couple of dealers in each country and supply them directly. Unfortunately the shop I’m currently talking to in Helsinki has not given any straight answers yet. Until we have a premium dealer there, all warranty cases go directly through us here in Iceland, but we’d take care of the shipping.

Regarding our online store, then what you see there is all you have to pay. We take care of the duty and shipping costs. We are then able to ship it on DDP terms, so it gets delivered to your door without needing any input from you."

Toistaiseksi takuuasioissa pyörän joutuu lähettämään Islantiin, mutta jos neuvottelut Helsingissä onnistuvat, asia voi muuttua lähitulevaisuudessa. Tullia ja toimitusta kokonaisesta pyörästä ei näköjään tarvitse maksaa.

Aivan hyvältähän tuo sitten vaikuttaa, tuo ddp-toimitus/-sopimus ei ole ollut mulle itselle entuudestaan tuttu.

Takuu hommattun tuossa menee sitten käytännössä samaan tapaan kuin kaikissa muissakin nettikauppa hommissa - myyjällä näyttää olevan aika selkeät kuviot tuon suhteen.

http://www.logistiikanmaailma.fi/sop...erms-2010/ddp/

Pyörä kyllä näyttää aika herkulta, ainoat huomiota on ne, että lokareita tuohon ei kai saa, eikä tuota ainakaan suoraan mainostea Road plus -yhteensopivaksi.

https://youtu.be/kHstTr5tpe8

Juu, olis kiinnostavaa päästä tuota polkemaan. Haarukka herättää eniten kysymyksiä: pompottaako, kun ei ole paluuvaimennusta, millainen on putkelta ajettaessa, kun ei ole lukitusta...Kiinteitä lokareita tuohon ei saa, mutta 650b x 47 menee varmasti, kun sen kehä on 700 x 30c. True Gritiin menee 700 x 45c.

Vielo V+1: https://www.vielo.cc

^Herättää hieman kysymyksiä...toi ratapyörän bb-droppi ja väite siitä, että se muuttuu rengaskoon muuttuessa nimittäin. Kenties jotain aika perustavanlaatuista jäänyt oppimatta mainostetun kolmenkymmenen vuoden uran aikana :seko:. Toivottavasti eivät ole kovin montaa runkoa tilanneet noilla spekseillä. Muuten joutuvat kyllä toteamaan, että meni ns. reisille tää homma - ja isosti...


"..from thirty years working with some of the world’s most coveted ultra-performance cycle brands..."

BB DROP*

52,5

*BB drop based on 700c x 42mm tyre. BB Drop will vary with tyre size

Niin, minäkin olen käsittänyt miten ja miksi "BB drop" ja "BB height" ovat kaksi eri asiaa. Mutta luulen että Vielollakin se on tuosta jonkun jossain vaiheessa geometriataulukkoon lisäämästä asteriskista ja "täsmennyksestä" huolimatta ymmärretty (ja varmaan se sieltä melko pian häviää).

Jännä - muttei sittenkään kovin yllättävä - ilmiö tämä miten gravel grinding -pyöriinkin on syntynyt tämä "ylemmän keskiluokan putiikkipyorien" luokka. Maantiepyöriinhän sellainen on kuulunut jo pitkään, mutta sillä puolella sen ymmärtää paremmin sikäli että siinä on designin ja "yksilöllisyyden" tuoman lisäarvon ohella "pro-tason" ominaisuuksien tavoiteltavuudesta. GG-pyörien alkuperäiseen luonteeseen sen sijaan kuului mielestäni käytännön toimivuuden korostaminen ja edullisten ratkaisujen ensisijaisuus, josta nyt on edetty huomattavan kauas. Mutta voihan näitä luksus-GG-pyöriä ihailla ja kummastella!

Tässä muuten tälläinen juttu (tai no, Niner-mainoshan tuo tietenkin on) runkomateriaalin valinnan filosofiasta. Alumiinia, terästä vai hiilikuitua.
Lelumiini aloittelijoille, teräs nautiskelijoille ja hiilari kisailijoille noin niinku lyhyesti referoituna.

http://ninerbikes.life/which-gravel-bike-is-for-you/

Tistkua ei ollut mukana kun Niner ei siitä runkoja valmista, mutta ylivoimainehan se olisi toki ollutkin.

^^ juu noin mäkin voisin epäillä sen olevan, mutta edelleen hämmentää se, että mitä tuolla perinteistä krossigeotakin paljon pienemmällä dropilla on ajateltu saavutettavan. Siihenhän voisi bb-dropin puolesta melkein laittaa 26-tuumaiset kiekot. Jos on kyseessä painovirhe ja mitan pitäisi olla 72,5 mm, niin toivottavasti on mennyt edes runkotilauspapereihin oikein.. :D

Maantiepyörien myynti maailmalla ja kai Suomessakin on vähentynyt jo muutaman vuoden ajan. GG/All road/yms. -pyörä on 2018 mamil-pyörä. Evoluutiokäyrä on eksponentaalinen ja valmistajat varmaan toivovat myyntilukujenkin olevan.

No on tosissaan keskiö korkealla Vielossa! Linkkasin tarkemmin geometriaan tutustumatta, kun tuli uutuus brittimediassa vastaan. Toivottavasti on painovirhe ja vähintään tuo 72,2mm bb drop. Spesifeissä grindereissa on droppia jopa 85mm: https://www.specialized.com/us/en/me...=239500-128841. Ajaessa tulee luultavasti tunne, että on in, eikä on. Mutta mutta, henkilökohtaisesti en pidä siitä, että monet spesifit grinderit tehdään lyhyiksi ja korkeiksi. Tuossa Divergessakin on 54cm raamissa stack 592mm ja reach 373mm. Ymmärrän, että keskiön madaltaminen kasvattaa stack-mittaa, mutta vastaavasti pitäisi lyhentää emäputkea, ettei tule mummopyörän ajoasentoa. Lyhyt reach johtaa ylipitkään stemmiin, jos haluaa virtaviivaisen ajoasennon. Pitkästä stemmistä ei kai varsinaisesti ole haittaa soratiellä, mutta polkukurvailussa ja krossissa se saattaa hidastaa ohjausta turhaan.


Kasvaville gg-markkinoille kaivataan mielestäni lisää kevyitä race-tyyppisiä sorapyöriä!

Yhdessä hybridisuositusviestiketjussa tuli vastaan Giant Toughroadin käyräsarvinen versio GX:
https://www.giant-bicycles.com/fi/toughroad-slr-gx-1
Suomen maahantuojalla on vain tuo GX 1, mutta esim. Saksassa on pykälää parempi GX 0. Halvempiakin malleja löytyy. Googlella löytyneen jutun mukaan maasturin renkaakin mahtuisi ja kuvien perusteella se on jopa mahdollista.

Front/center-mittaa harva ilmoittaa, joten laskin sen peruskoulumatematiikalla. ML-koossa 612 eli varpaat osuu renkaaseen varsinkin, kun käyttää 40-50 mm kumeja.

Toughroad olisi vähän niinkuin vastaus minun kysymyksiin kippurasarvesta, johon menee tarvittassa reilummat kumit. Rumahan se tosin on.

All models from budget to top-end use the same aluminium frame and carbon fork which is both rack and fender compatible. The seatpost is the same proprietary Giant D-Fuse which flexes vertically to take the edge off bumps and vibrations. Although these bikes come with 700x40c tyres as standard, the frame accepts 29×2.2″ tyres given its mountain bike heritage

Paperilla oudohkonoloinen etupään geometria Toughroadissa; loivahko keulakulma, pieni rake ja iso trail. Joku 48-50 mm rake kuulostaisi järkevämmältä ja jäisi varpaillekin tilaa vähän enemmän.

M/L koossa geometria on cs-mittaa lukuunottamatta hyvin samankaltainen 2013-2015 Roven (56) kanssa. Emäputki on tuuman lyhyempi, mutta stack ja reach 1-3 millin tarkkuudella sama. Akseliväli on cs-mitan (rengastila) takia 15 mm pitempi. En ole kenenkään kuullut moittivan tuon ikäisen Roven ajettavuutta, joten en jaksa uskoa Toughroadinkaan huono gg-käytössä olevan.

Kuntoilijan kommenttin liittyen voin onneksi todeta, että ulkonäkö on asia, jossa olen aina oikeassa ja minusta Giant on hieno. Ei siitä minulle uutta pyörää kuitenkaan tule.

^ Mutta jostain syystä uudemmat Rovetkin ovat saaneet enemmän rakea haarukoihinsa ja Sutrassa sitä onkin jo se 50 mm.

En jaksa väitellä, kunhan vaan kerroin oman kokemukseen perustuvan mielipiteeni. Se, ketä wheel flop ja yliohjautuvuus varsinkin paksumpien renkaiden kanssa ajellessa ei häiritse, tulee varmasti toimeen tuonkin pyörän kanssa ihan hyvin. Mun mielestä vaan pyörän geometria on se, joka eniten määrittää, millainen pyörä on luonteeltaan, niin nämä asiat sattuvat kiinnostamaan enemmän kuin jotkut muut.

Ajettavuus tosiaan kiinnostaa minuakin, mutta tarkoitus ei ollut väitellä Giantista. Minun osaaminen vaan ei riitä siihen, että pystyisin kokeilematta tuomitsemaan lukujen perusteella, kun niin moni asia lopputulokseen vaikuttaa. Aina kun tulee vastaan gg, johon mahtuu oikeasti leveät renkaat, eikä mitään "massive tyre clearance 40 mm w/o fenders and 38 mm w/fenders", kiinnostaa nuo erityisen paljon. Varsinkin, kun paino on oletettavasti kohtuullinen, samoin hinta.