Paksut GG renkaat

Testin lopputulema ja yhteenveto
Takeaways- As always, its a balancing act

For gravel, tubeless tires are faster than tubed tires and tubulars of similar construction. Tread compound is important. Tires with the smoothest tread with sufficient traction for the course will be the fastest. Supple and delicate casings roll faster than thicker and tougher ones. Less puncture protection results in faster rolling speed. These last three items point to a tradeoff to make between reliability and speed. Super-fast tires are not fast when flat — or when you have skidded off the road due to lack of traction.
On this test, narrower tires rolled faster than similar tires in wider widths, and they would be lighter and accelerate faster as well. While the separate chunks of steel welded onto the surface of the test drum are rough and 30kph over it is fast, rougher surfaces demand bigger tires. There is also an energy-saving benefit to the rider to have more comfort and not be bounced around as much.
As for air pressure, testing by top teams with power meters on the roughest Paris-Roubaix sections found the fastest setup that also prevented rim damage and pinch flats was 0.5-1 bar lower than the pressure we found to roll fastest on this same lab test. This also applied to the winner, who won on the second-fastest tire in our test. The damping in Wheel Energy’s pull shock is probably less than the damping of the human body. It may make sense to use 0.5-1 bar (7-14 psi) lower pressure on rough dirt than this test predicts. On smoother dirt, using the same pressure for minimum rolling resistance in this test is likely the fastest.

https://r2-bike.com/CHALLENGE-Tire-S...LR-black-brown

Nyt on vihdoinkin tarjolla leveämpää slicksiherkkua pikkukiekoille. Laitoin tänään tilaukseen, mutta keväällä vasta alle. Talvi mennään vielä Contin RaceKingeillä, jos tässä hiihtämiseltä kerkeää joskus ajamaan pyörällä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti moukari

Mitkä renkaat Islantiin? Mä olen lähdössä 200 km pituiseen The Rift -soratiekisaan ensi kesänä, ja pitäisi löytää joku nopea ja kestävä rengas paikallisille sorateille. Vulkaaninen sora on vähän eri juttu kuin suomalainen murske, ei ole mitään kokemusta niistä.

Renkaan leveys saisi olla ehkä noin 40-45 mm, pyörään menee kyllä 50 mm. Isompi rengas pilaa tosin aerovanteiden edut ja painaakin enemmän. Osallistun kisaan hyvä tulos mielessä, joten ajomukavuudella ei ole sinänsä suurta väliä.

Kisassa on muutama joen ylitys, jotka menee ainakin osittain ajamalla. Yhtään rengasrikkoa ei saisi tulla, koska niiden korjaamisessa menee aikaa.

Gravelking SS+ on käynyt mielessä, mutta ne rullaavat käsitykseni mukaan heikosti. Toinen vaihtoehto olisi Specialized Pathfinder Pro. Kuviota ei tarvitse paljoa olla, kisassa on tosin muutama jyrkkä nousu, jossa takapyörälle haluaisi mielellään pitoa.

---

Onpa makeen näköinen skaba!

Rengashommaa on tullut mietittyä ja tutkittua, ja muutaman oleellisen muuttujan olen mielestäni tunnistanut.

1. Ajatko aerotangoilla? Jos niiden käyttö on sallittua ja arviosi mukaan peesailua tulee vähemmän, niin tämä puoltaa leveämpää rengasta: suurempi mukavuus ja pito mahdollistavat aeroasennossa pysymisen suuremman osan ajasta. Nojatankojen mahdollistama ajoasento on kuitenkin mennen tullen nopeampi kuin mitään mitä vierintävastuksella, aerokiekoilla tai muulla voisi hifistellä.

2. Jos kuitenkin ajat ryhmässä, niin et voi samalla tavalla valita ajolinjaasi, joten renkaan täytyy kestää paljon enemmän kovia tällejä. Silloin olisi hyvä olla kestävämpi runko renkaassa, kuten Rene Hersen Endurance.

3. (Etu)renkaan leveys vaikuttaa siihen ilmanvastukseen varsinkin kun käytössä aerokiekot (aerohyötyjen optimi saavutetaan, kun vanne on 5% leveämpi ja 1,5 - 2 x syvempi kuin rengas, minkä voi kyllä gravelissa unohtaa). Etua on ainakin sen verran että sillä on väliä kun taistellaan kärkiporukassa pysymisestä kun nopeudet ovat korkeat: erään kisaajan testailun mukaan kun vauhtia on 45km/h, niin 38mm leveällä renkaalla säästää 30 wattia verrattuna 56mm leveään renkaaseen. 30km/h vauhdissa soralla tuollainen maasturileveäkin rengas on aikalailla yhtä nopea kuin se kapeakin, koska leveän kumin vierintävastus on epätasaisella alustalla aina matalampi.

Jos siis kapealla renkaalla pystyy ajamaan, ja vauhdit on korkealla, niin ratkaisevalla hetkellä voi kapoisa kumi tuoda sijoituksia. Toisaalta renkaan kaventuessa myös rengasrikon riski kasvaa ja ajomukavuus laskee, mikä 200km reissulla voi syödä voimia kisan loppupäästä.

4. Takarenkaan leveydellä on käsittääkseni paljon vähemmän merkitystä aerodynamiikan kannalta, mutta mukavuuden kannalta (joka siis itselläni on tosi oleellinen pitkillä ajoilla ihan voimantuoton kannalta) takarenkaalla on paljon isompi merkitys. Taakse voi siis laittaa leveämpää kuin eteen ja se on lähes pelkkää plussaa.

5. Nappuloita vai ei riippuu ihan alustasta. Oman kokemukseni pidosta on, että jos pinnalla on jotain löysää, josta voi purra läpi johonkin tukevaan, niin nappulat rokkaa. Jos taas alusta on löysää löysän päällä tai kivikovaa, niin ei se nappula mitään auta. Pistosuojauksen kannalta nappulat taas on kova juttu, melkein yhtä kova kuin pehmeä ja leveä runko. Tuo Islannin vulkaaninen näyttää aika jänskältä, varmaan ottaisin varmuuden vuoksi nappulakumit mukaan, vaikken ole erityisen vakuuttunut että olisivat pakolliset.

Millä itse lähtisin:
Eteen Rene Herse 42mm leveänä, sliksinä ja extralight-rungolla.
Taakse Rene Herse 48mm leveänä, sliksinä ja extralight-rungolla.

Kappas, mullahan on itsellä juuri noi kumit fillarissa kesäkiekoilla! :D

Myönnän olevani RH fanboy, mutta minkäs teet kun ne vaan on niin kivoja kumeja. Halvimpia renkaita per km mitä minulla on ollut, eikä toistaiseksi ole ollut ongelmia paperinohuiden Extralight-runkojen kanssa. Toki kisaamaan lähtiessä varmaan jänistäisin kuitenkin viime hetkellä, ja vaihtaisin Endurance-runkoisiin, ihan varmuuden vuoksi.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti epakesa

Onpa makeen näköinen skaba!

Rengashommaa on tullut mietittyä ja tutkittua, ja muutaman oleellisen muuttujan olen mielestäni tunnistanut.

1. Ajatko aerotangoilla? Jos niiden käyttö on sallittua ja arviosi mukaan peesailua tulee vähemmän, niin tämä puoltaa leveämpää rengasta: suurempi mukavuus ja pito mahdollistavat aeroasennossa pysymisen suuremman osan ajasta. Nojatankojen mahdollistama ajoasento on kuitenkin mennen tullen nopeampi kuin mitään mitä vierintävastuksella, aerokiekoilla tai muulla voisi hifistellä.

2. Jos kuitenkin ajat ryhmässä, niin et voi samalla tavalla valita ajolinjaasi, joten renkaan täytyy kestää paljon enemmän kovia tällejä. Silloin olisi hyvä olla kestävämpi runko renkaassa, kuten Rene Hersen Endurance.

3. (Etu)renkaan leveys vaikuttaa siihen ilmanvastukseen varsinkin kun käytössä aerokiekot (aerohyötyjen optimi saavutetaan, kun vanne on 5% leveämpi ja 1,5 - 2 x syvempi kuin rengas, minkä voi kyllä gravelissa unohtaa). Etua on ainakin sen verran että sillä on väliä kun taistellaan kärkiporukassa pysymisestä kun nopeudet ovat korkeat: erään kisaajan testailun mukaan kun vauhtia on 45km/h, niin 38mm leveällä renkaalla säästää 30 wattia verrattuna 56mm leveään renkaaseen. 30km/h vauhdissa soralla tuollainen maasturileveäkin rengas on aikalailla yhtä nopea kuin se kapeakin, koska leveän kumin vierintävastus on epätasaisella alustalla aina matalampi.

Jos siis kapealla renkaalla pystyy ajamaan, ja vauhdit on korkealla, niin ratkaisevalla hetkellä voi kapoisa kumi tuoda sijoituksia. Toisaalta renkaan kaventuessa myös rengasrikon riski kasvaa ja ajomukavuus laskee, mikä 200km reissulla voi syödä voimia kisan loppupäästä.

4. Takarenkaan leveydellä on käsittääkseni paljon vähemmän merkitystä aerodynamiikan kannalta, mutta mukavuuden kannalta (joka siis itselläni on tosi oleellinen pitkillä ajoilla ihan voimantuoton kannalta) takarenkaalla on paljon isompi merkitys. Taakse voi siis laittaa leveämpää kuin eteen ja se on lähes pelkkää plussaa.

5. Nappuloita vai ei riippuu ihan alustasta. Oman kokemukseni pidosta on, että jos pinnalla on jotain löysää, josta voi purra läpi johonkin tukevaan, niin nappulat rokkaa. Jos taas alusta on löysää löysän päällä tai kivikovaa, niin ei se nappula mitään auta. Pistosuojauksen kannalta nappulat taas on kova juttu, melkein yhtä kova kuin pehmeä ja leveä runko. Tuo Islannin vulkaaninen näyttää aika jänskältä, varmaan ottaisin varmuuden vuoksi nappulakumit mukaan, vaikken ole erityisen vakuuttunut että olisivat pakolliset.

Millä itse lähtisin:
Eteen Rene Herse 42mm leveänä, sliksinä ja extralight-rungolla.
Taakse Rene Herse 48mm leveänä, sliksinä ja extralight-rungolla.

Kappas, mullahan on itsellä juuri noi kumit fillarissa kesäkiekoilla! :D

Myönnän olevani RH fanboy, mutta minkäs teet kun ne vaan on niin kivoja kumeja. Halvimpia renkaita per km mitä minulla on ollut, eikä toistaiseksi ole ollut ongelmia paperinohuiden Extralight-runkojen kanssa. Toki kisaamaan lähtiessä varmaan jänistäisin kuitenkin viime hetkellä, ja vaihtaisin Endurance-runkoisiin, ihan varmuuden vuoksi.

---

1. Kohtaan, että toinen vaihtoehto on laittaa joustokeula. Kuten tämä jannu ketä ajoi islannin poikki.

https://youtu.be/LgY3peQIzNA

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti epakesa

Onpa makeen näköinen skaba!

Rengashommaa on tullut mietittyä ja tutkittua, ja muutaman oleellisen muuttujan olen mielestäni tunnistanut.

1. Ajatko aerotangoilla? Jos niiden käyttö on sallittua ja arviosi mukaan peesailua tulee vähemmän, niin tämä puoltaa leveämpää rengasta: suurempi mukavuus ja pito mahdollistavat aeroasennossa pysymisen suuremman osan ajasta. Nojatankojen mahdollistama ajoasento on kuitenkin mennen tullen nopeampi kuin mitään mitä vierintävastuksella, aerokiekoilla tai muulla voisi hifistellä.

2. Jos kuitenkin ajat ryhmässä, niin et voi samalla tavalla valita ajolinjaasi, joten renkaan täytyy kestää paljon enemmän kovia tällejä. Silloin olisi hyvä olla kestävämpi runko renkaassa, kuten Rene Hersen Endurance.

3. (Etu)renkaan leveys vaikuttaa siihen ilmanvastukseen varsinkin kun käytössä aerokiekot (aerohyötyjen optimi saavutetaan, kun vanne on 5% leveämpi ja 1,5 - 2 x syvempi kuin rengas, minkä voi kyllä gravelissa unohtaa). Etua on ainakin sen verran että sillä on väliä kun taistellaan kärkiporukassa pysymisestä kun nopeudet ovat korkeat: erään kisaajan testailun mukaan kun vauhtia on 45km/h, niin 38mm leveällä renkaalla säästää 30 wattia verrattuna 56mm leveään renkaaseen. 30km/h vauhdissa soralla tuollainen maasturileveäkin rengas on aikalailla yhtä nopea kuin se kapeakin, koska leveän kumin vierintävastus on epätasaisella alustalla aina matalampi.

Jos siis kapealla renkaalla pystyy ajamaan, ja vauhdit on korkealla, niin ratkaisevalla hetkellä voi kapoisa kumi tuoda sijoituksia. Toisaalta renkaan kaventuessa myös rengasrikon riski kasvaa ja ajomukavuus laskee, mikä 200km reissulla voi syödä voimia kisan loppupäästä.

4. Takarenkaan leveydellä on käsittääkseni paljon vähemmän merkitystä aerodynamiikan kannalta, mutta mukavuuden kannalta (joka siis itselläni on tosi oleellinen pitkillä ajoilla ihan voimantuoton kannalta) takarenkaalla on paljon isompi merkitys. Taakse voi siis laittaa leveämpää kuin eteen ja se on lähes pelkkää plussaa.

5. Nappuloita vai ei riippuu ihan alustasta. Oman kokemukseni pidosta on, että jos pinnalla on jotain löysää, josta voi purra läpi johonkin tukevaan, niin nappulat rokkaa. Jos taas alusta on löysää löysän päällä tai kivikovaa, niin ei se nappula mitään auta. Pistosuojauksen kannalta nappulat taas on kova juttu, melkein yhtä kova kuin pehmeä ja leveä runko. Tuo Islannin vulkaaninen näyttää aika jänskältä, varmaan ottaisin varmuuden vuoksi nappulakumit mukaan, vaikken ole erityisen vakuuttunut että olisivat pakolliset.

Millä itse lähtisin:
Eteen Rene Herse 42mm leveänä, sliksinä ja extralight-rungolla.
Taakse Rene Herse 48mm leveänä, sliksinä ja extralight-rungolla.

Kappas, mullahan on itsellä juuri noi kumit fillarissa kesäkiekoilla! :D

Myönnän olevani RH fanboy, mutta minkäs teet kun ne vaan on niin kivoja kumeja. Halvimpia renkaita per km mitä minulla on ollut, eikä toistaiseksi ole ollut ongelmia paperinohuiden Extralight-runkojen kanssa. Toki kisaamaan lähtiessä varmaan jänistäisin kuitenkin viime hetkellä, ja vaihtaisin Endurance-runkoisiin, ihan varmuuden vuoksi.

---

Fiksun kuuloista pohdintaa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti epakesa

Onpa makeen näköinen skaba!

Rengashommaa on tullut mietittyä ja tutkittua, ja muutaman oleellisen muuttujan olen mielestäni tunnistanut.

1. Ajatko aerotangoilla? Jos niiden käyttö on sallittua ja arviosi mukaan peesailua tulee vähemmän, niin tämä puoltaa leveämpää rengasta: suurempi mukavuus ja pito mahdollistavat aeroasennossa pysymisen suuremman osan ajasta. Nojatankojen mahdollistama ajoasento on kuitenkin mennen tullen nopeampi kuin mitään mitä vierintävastuksella, aerokiekoilla tai muulla voisi hifistellä.

2. Jos kuitenkin ajat ryhmässä, niin et voi samalla tavalla valita ajolinjaasi, joten renkaan täytyy kestää paljon enemmän kovia tällejä. Silloin olisi hyvä olla kestävämpi runko renkaassa, kuten Rene Hersen Endurance.

3. (Etu)renkaan leveys vaikuttaa siihen ilmanvastukseen varsinkin kun käytössä aerokiekot (aerohyötyjen optimi saavutetaan, kun vanne on 5% leveämpi ja 1,5 - 2 x syvempi kuin rengas, minkä voi kyllä gravelissa unohtaa). Etua on ainakin sen verran että sillä on väliä kun taistellaan kärkiporukassa pysymisestä kun nopeudet ovat korkeat: erään kisaajan testailun mukaan kun vauhtia on 45km/h, niin 38mm leveällä renkaalla säästää 30 wattia verrattuna 56mm leveään renkaaseen. 30km/h vauhdissa soralla tuollainen maasturileveäkin rengas on aikalailla yhtä nopea kuin se kapeakin, koska leveän kumin vierintävastus on epätasaisella alustalla aina matalampi.

Jos siis kapealla renkaalla pystyy ajamaan, ja vauhdit on korkealla, niin ratkaisevalla hetkellä voi kapoisa kumi tuoda sijoituksia. Toisaalta renkaan kaventuessa myös rengasrikon riski kasvaa ja ajomukavuus laskee, mikä 200km reissulla voi syödä voimia kisan loppupäästä.

4. Takarenkaan leveydellä on käsittääkseni paljon vähemmän merkitystä aerodynamiikan kannalta, mutta mukavuuden kannalta (joka siis itselläni on tosi oleellinen pitkillä ajoilla ihan voimantuoton kannalta) takarenkaalla on paljon isompi merkitys. Taakse voi siis laittaa leveämpää kuin eteen ja se on lähes pelkkää plussaa.

5. Nappuloita vai ei riippuu ihan alustasta. Oman kokemukseni pidosta on, että jos pinnalla on jotain löysää, josta voi purra läpi johonkin tukevaan, niin nappulat rokkaa. Jos taas alusta on löysää löysän päällä tai kivikovaa, niin ei se nappula mitään auta. Pistosuojauksen kannalta nappulat taas on kova juttu, melkein yhtä kova kuin pehmeä ja leveä runko. Tuo Islannin vulkaaninen näyttää aika jänskältä, varmaan ottaisin varmuuden vuoksi nappulakumit mukaan, vaikken ole erityisen vakuuttunut että olisivat pakolliset.

Millä itse lähtisin:
Eteen Rene Herse 42mm leveänä, sliksinä ja extralight-rungolla.
Taakse Rene Herse 48mm leveänä, sliksinä ja extralight-rungolla.

Kappas, mullahan on itsellä juuri noi kumit fillarissa kesäkiekoilla! :D

Myönnän olevani RH fanboy, mutta minkäs teet kun ne vaan on niin kivoja kumeja. Halvimpia renkaita per km mitä minulla on ollut, eikä toistaiseksi ole ollut ongelmia paperinohuiden Extralight-runkojen kanssa. Toki kisaamaan lähtiessä varmaan jänistäisin kuitenkin viime hetkellä, ja vaihtaisin Endurance-runkoisiin, ihan varmuuden vuoksi.

---

Kiitos hyvistä vinkeistä! Extralight Rene Herse kuulostaa aika rajulta valinnalta tuonne. Paljonko sinun oma paino on? Itse olen tällä hetkellä n. 87 kg, joten en voi aivan ohuimmilla renkailla ajaa. Ykköskiekkoina on 22 mm sisäleveät aerokiekot 50 mm profiililla. Otan ehkä mukaan varalle maantiepyörän 19,5 mm sisämittaiset 50 mm profiiliset kiekot.

1. Olen kokeillut, mutta en oikein ole löytänyt sopivaa aerotankoa. Pitäisi olla aika paljon korotuspaloja, jotta saisin pääni riittävän lähelle käsivarsia. Saan pyörän päällä melkein yhtä aerodynaamisen asennon kääntämällä vaihtajat sisäänpäin ja painamalla kyynärvarret vaakatasoon. Unbound Gravelin kärkikaksikkokin taisi ajaa ilman aerotankoja. Tuntuu, että lisätangot ovat nousuissa tiellä. Periaatteestakaan en oikein haluaisi ajella aerotangoilla.

2. Tarkoitus pysyä joukon mukana niin kauan kuin mahdollista, eli kuoppia ja kiveniskuja varmasti tulee. Reitti on kuitenkin sellainen, että pääjoukko varmasti hajoaa heti kisan alkupuolella, koska siellä tulee noin puolisen tuntia pitkä nousu. Nuo kestävämmät rungot kuitenkin hidastavat rengasta jonkun verran, ainakin Gravelking SK+ on aika huono rullaamaan. Rikki sitä ei kuitenkaan kovin helpolla saa.

3. Näinhän se on. Keskinopeus on kärjellä ollut Islannissa noin 30 km/h (ja kuskeina Tour-tason ajajia), joten tuskin aerodynamiikkaa tarvitsee itse kovin paljoa miettiä. Eli uskon meneväni vierintävastus ja ajomukavuus edellä. Tuo kisa on kuitenkin enemmän offroad-gravelia kuin ns. "maantiegravelia". Pitää pystyä ajamaan aerobisen kynnyksen tuntumassa koko päivä ja nousut sweetspottina.

4. Pitäisi oikein kokeilla isompaa takarengasta, mun runkoon menee kyllä ainakin max. 50 mm taakse, joten esim 40/45 mm suhdetta voisi pohtia jossain vaiheessa. Toisaalta muutama milli lisää renkaan leveyttä tuskin haittaa aerodynamiikassa niin paljoa, että sillä olisi lopuksi mitään merkitystä. Ehkä parempi lopputulos tulee oma suoritus optimoimalla, ts. etsii renkaan, jolla pystyy ajamaan koko kisan läpi ilman rengasrikkoja ja niin, että ajo(epä)mukavuus ei vaikuta suoritukseen.

5. Ehkä jyrkimmissä paikoissa takarenkaan pitoa voisi tarvita, mutta eiköhän ne ajamalla mene painopistettä siirtämällä.

^5.kohtaan
Kun vaihdoin 650b kiekot edelliseen pyörään niin rengas vaihtui 42(vai43)Gravelking tuplaÄssästä täysin sliksiin 47mm wtb horizoniin ja siinä oli kyllä vetopitoa joka paikassa todella paljon enemmän, sai hiekkamäetkin huoletta vetää putkelta. Eli samallahan sitä pitoa sinne taakse tulee jos laitat leveämpää kumia

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Qilty

1. Kohtaan, että toinen vaihtoehto on laittaa joustokeula. Kuten tämä jannu ketä ajoi islannin poikki.

https://youtu.be/LgY3peQIzNA

---

Joo! Laufin joustokeulahan onkin juuri Islannissa kehitetty vekotin.

Kun alusta on epätasainen, niin joustokeulat vähentävät vierintävastusta oikeasti merkittävällä tavalla. Itse uskon, että kun ajetaan pelotonissa yhtään tasaisemmalla soralla, niin silloin perinteisempi, aerodynaamisuutta korostava systeemi on nopeampi. Kuitenkin jos porukka hajoaa ja/tai pinta on kunnon rypylää, niin jousitus vie voiton: itseasiassa olen melko varma, että tällöin kaikkein nopein olisi täysjousitettu pyörä, jolla maksimoidaan aika jonka voi ajaa aerotangoissa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti moukari

Kiitos hyvistä vinkeistä! Extralight Rene Herse kuulostaa aika rajulta valinnalta tuonne. Paljonko sinun oma paino on? Itse olen tällä hetkellä n. 87 kg, joten en voi aivan ohuimmilla renkailla ajaa. Ykköskiekkoina on 22 mm sisäleveät aerokiekot 50 mm profiililla. Otan ehkä mukaan varalle maantiepyörän 19,5 mm sisämittaiset 50 mm profiiliset kiekot.

---

Oma elopaino vaihtelee 83-93kg välillä. Extralight-renkailla olen tänä vuonna ajanut 4500km ilman ongelmia tai rengasrikkoja, mutta toki ajoni on pääasiassa maanteitä, sorateitä ja sen sellaista. Matalat paineet leveillä pehmeillä renkailla eivät vain tuota sellaista painetta mikä saisi puskettua teräviäkään kiviä kulutuspinnasta läpi.

Aerodynaamiset hyödyt vanteista tosiaan käsittääkseni hiipuvat, jos vanne on rengasta kapeampi. Varmaksi en osaa sanoa, mutta mutuilisin että esim. 50mm+ leveillä renkailla parempia tuloksia saa kun syvän vanteen sijasta laittaa mahdollisimman kevyen vanteen.

Lainaus:

---

1. Olen kokeillut, mutta en oikein ole löytänyt sopivaa aerotankoa. Pitäisi olla aika paljon korotuspaloja, jotta saisin pääni riittävän lähelle käsivarsia. Saan pyörän päällä melkein yhtä aerodynaamisen asennon kääntämällä vaihtajat sisäänpäin ja painamalla kyynärvarret vaakatasoon. Unbound Gravelin kärkikaksikkokin taisi ajaa ilman aerotankoja. Tuntuu, että lisätangot ovat nousuissa tiellä. Periaatteestakaan en oikein haluaisi ajella aerotangoilla.

---

Minulla on omassa pyörässä Profile Designin Subsonic-tanko, jossa jatkeet tulevat samaan tasoon ohjaustangon kanssa. https://profile-design.com/products/subsonic-race-35a

Olen nämä kääntänyt varsin jyrkkään kulmaan sojottamaan ylöspäin, niin että ajoasennossa selkäni on mahdollisimman vaakasuorana ja käteni nousevat kasvojeni tasolle. Matalana ajaessani siis katson ikäänkuin peukaloideni yli eteenpäin. Tämä siksi että käteni ja käsivarteni sulkevat sylini tuulelta, eikä siihen muodostu sellaista purjetta. Lisäksi tämän ansiosta saan kyynärpääni niin lähelle toisiaan kuin se näillä tangoilla onnistuu, sekä rentouttaa yläkroppani lihakset, eli asento on mukava ja yllättävän tukeva rikkonaisemmassakin maastossa.

Oletko kokeillut tällaista "rukoilijasirkka"-asentoa? Ero vauhdissa on itselläni tosi merkittävä, saa naksauttaa pari pykälää kovemman vaihteen silmään aerotangoille noustessa.

Olen myös kokeillut Ritcheyn Venturemax-ohjaustankoa 38mm leveänä, niin että kahvat on käännetty sisäänpäin, niin että saa aerotankoja muistuttavan asennon, jossa käsivarret ovat vaakasuorina ja kyynärpäät vähän harteita kapeampana. Tangon rankan flaren ansiosta dropeissa on edelleen tarpeeksi leveyttä kovempaa maastoajoa varten. Sekin oli paljon perinteistä tankoa nopeampi (saa naksauttaa pykälän kovemman vaihteen), muttei pärjää aerotangoille. Kuitenkin jos maaston tai ryhmässä ajamisen takia aerotankojen käyttö ei ole mahdollista, niin tuo kahvoista kapea ohjaustanko on minusta se paras vaihtoehto.

Unboundissa käsittääkseni voittajatkin käytännössä ajoivat pienryhmässä lähes koko reissun, eli aerotankoja ei olisi ollut mahdollistakaan käyttää. Tätä merkittävämmäksi itse koen kuitenkin sen, että nämä konkarit ovat ikänsä ajaneet perinteisellä tangolla, joten varsinkaan mitaleista kisatessa ei lähdetä kikkailemaan uusilla ideoilla.

Lainaus:

---

2. Tarkoitus pysyä joukon mukana niin kauan kuin mahdollista, eli kuoppia ja kiveniskuja varmasti tulee. Reitti on kuitenkin sellainen, että pääjoukko varmasti hajoaa heti kisan alkupuolella, koska siellä tulee noin puolisen tuntia pitkä nousu. Nuo kestävämmät rungot kuitenkin hidastavat rengasta jonkun verran, ainakin Gravelking SK+ on aika huono rullaamaan. Rikki sitä ei kuitenkaan kovin helpolla saa.

---

Minulla ei noista järeämmistä renkaista ole kokemusta, mutta ei toisaalta rajummista poluista ryhmäajossakaan. Mitä olen netistä lukenut, niin Ted King ajaa Rene Hersen renkailla, ja suosii kisoissa niitä Endurance-runkoisia kumeja hyvällä menestyksellä.

Lainaus:

---

3. Näinhän se on. Keskinopeus on kärjellä ollut Islannissa noin 30 km/h (ja kuskeina Tour-tason ajajia), joten tuskin aerodynamiikkaa tarvitsee itse kovin paljoa miettiä. Eli uskon meneväni vierintävastus ja ajomukavuus edellä. Tuo kisa on kuitenkin enemmän offroad-gravelia kuin ns. "maantiegravelia". Pitää pystyä ajamaan aerobisen kynnyksen tuntumassa koko päivä ja nousut sweetspottina.

4. Pitäisi oikein kokeilla isompaa takarengasta, mun runkoon menee kyllä ainakin max. 50 mm taakse, joten esim 40/45 mm suhdetta voisi pohtia jossain vaiheessa. Toisaalta muutama milli lisää renkaan leveyttä tuskin haittaa aerodynamiikassa niin paljoa, että sillä olisi lopuksi mitään merkitystä. Ehkä parempi lopputulos tulee oma suoritus optimoimalla, ts. etsii renkaan, jolla pystyy ajamaan koko kisan läpi ilman rengasrikkoja ja niin, että ajo(epä)mukavuus ei vaikuta suoritukseen.

5. Ehkä jyrkimmissä paikoissa takarenkaan pitoa voisi tarvita, mutta eiköhän ne ajamalla mene painopistettä siirtämällä.

---

Siinä tapauksessa sanoisin, että kannattaa laittaa niin leveää rengasta kuin suinkin pyörään mahtuu! Selkeästi näissä vauhdeissa vierintävastuksen minimoimisella on paljon enemmän voitettavaa, kuin aerodynamiikkaa hifistelemällä. Omat 650b 48mm leveät Extralight RH:t ovat 23mm vanteillani tubelessina lähes 50mm leveät. Continentalin Speed King II Racesport -renkaat olisivat myös hyvä (ja edullinen) vaihtoehto, jos 54mm leveä rengas pyörääsi olisi sopinut.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Qilty

^5.kohtaan
Kun vaihdoin 650b kiekot edelliseen pyörään niin rengas vaihtui 42(vai43)Gravelking tuplaÄssästä täysin sliksiin 47mm wtb horizoniin ja siinä oli kyllä vetopitoa joka paikassa todella paljon enemmän, sai hiekkamäetkin huoletta vetää putkelta. Eli samallahan sitä pitoa sinne taakse tulee jos laitat leveämpää kumia

---

Samanlaiset ovat myös omat havaintoni! Kaverini oli aika myrtsinä, kun muutama vuosi sitten laitoin krossariin ekat RH-renkaani. 38mm sliksikumini rullasivat asfaltilla paremmin kuin hänen maantiepyöränsä kapoisat nakit, mutta sitten kun lähdettiin sorateille ja kaveri vaihtoi omaan krossariinsa, niin hänen 33mm nappularenkaista loppui nousuissa pito paljon aikaisemmin.

(Ne renkaat olivat RH:n standard-rungolla, ja ilmeisesti ne eivät kauheasti Panaracerin perus-GravelKingeistä eroa kuin korkeammalla hinnallaan.)

Itse olen kyllä hyvin vakuuttunut siitä, että pidon kannalta ensisijaista on renkaan leveys (joka mahdollistaa matalat rengaspaineet), ja toiseksi tärkeintä on pehmeä runko. Kuviointi tulee vasta näiden jälkeen.

Rennradissa ollut tuollainen gravelrengastesti.

Kategoria all-round /35 mm, kärjessä Schwalbe G-one speed, Terra Speed ja Cinturato H, vierintävastus 30 kmh:ssa ja 3,5 bar ja tubeless käytännössä kaikilla sama
Kategoria gravel/40-42, kärjessä G-one R, G-one Bite ja Pathfinder, vierintävastus 23 kmh ja 2,5 bar tubeless
Testi tehty myös sisureilla.

Kun ottaa huomioon nämä laboratoriotestitulokset/vierintävastukset ja "kestävyyden" sekä millä renkailla isoja gravelkisoja ajetaan, niin Pathfinder Pro 42:n lienee yksi niistä joilla ei mennä pahasti pieleen. Tämä mutuna Moukarin Islannin kisaan.
Jossain kisoissa myös järjestäjät ilmoittavat heidän näkemyksensä optirengaskoosta.

Tuosta testistä on myös linkki artikkeliin "50 shades of gravel", jonka laitan myös oheen. Kohtuullisella pieteetillä arvioitu erilaisia maastoja, optimi- ja minimirengaskokoja, nopeutta 180 w: teholla jne

https://www.rennrad-news.de/news/gra...est-Ergebnisse
https://www.rennrad-news.de/news/50-...-gravel-skala/

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti JKO17

Rennradissa ollut tuollainen gravelrengastesti.

Kategoria all-round /35 mm, kärjessä Schwalbe G-one speed, Terra Speed ja Cinturato H, vierintävastus 30 kmh:ssa ja 3,5 bar ja tubeless käytännössä kaikilla sama
Kategoria gravel/40-42, kärjessä G-one R, G-one Bite ja Pathfinder, vierintävastus 23 kmh ja 2,5 bar tubeless
Testi tehty myös sisureilla.

Kun ottaa huomioon nämä laboratoriotestitulokset/vierintävastukset ja "kestävyyden" sekä millä renkailla isoja gravelkisoja ajetaan, niin Pathfinder Pro 42:n lienee yksi niistä joilla ei mennä pahasti pieleen. Tämä mutuna Moukarin Islannin kisaan.
Jossain kisoissa myös järjestäjät ilmoittavat heidän näkemyksensä optirengaskoosta.

Tuosta testistä on myös linkki artikkeliin "50 shades of gravel", jonka laitan myös oheen. Kohtuullisella pieteetillä arvioitu erilaisia maastoja, optimi- ja minimirengaskokoja, nopeutta 180 w: teholla jne

https://www.rennrad-news.de/news/gra...est-Ergebnisse
https://www.rennrad-news.de/news/50-...-gravel-skala/

---

Saksalaiset tekee kyllä pyörätieteestä taidetta, kiitos linkeistä!

Minusta heidän vertailunsa kuitenkin lopulta kertoo totuuden testattujen renkaiden eroista, mutta isossa kuvassa nopeimman renkaan jäljille ei välttämättä päästy. Tämä johtuu mielestäni heidän tekemistä pohjaoletuksista ja rajauksista: sorarenkaat rajattiin max 42mm leveiksi, ja jokatierenkaat 35mm leveiksi. Tämä lähtökohta toki vastaa pyöräkannan realiteetteja, mutta laatikon ulkopuolelta löytyy mielestäni lisää nopeutta.

Leveämmän renkaan voi tehdä kevytrakenteisemmaksi, koska se ei vaadi samalla tavalla pistosuojausta; raja tulee vastaan jos maasto repii kumien kylkiä rikki. Jos puhutaan kuitenkin että ajetaan (sora)tiellä, niin miten merkityksellinen rajoite tämä on? En osaa sanoa, tapauskohtaista.

Olen miettinyt myös tätä renkaan aerodynamiikkaa. Kun otetaan huomioon, että syvät, aerodynaamiset vanteet ovat niinkin iso juttu kuin ne nyt ovat, niin itseasiassa uskon ettei renkaan leveys itsessään ole merkittävä tekijä, vaan oleellista on nimenomaan rengas-kiekko -järjestelmän aerodynaamisuus kokonaisuudessaan. Kapeilla renkailla on mahdollista rakentaa aerodynaaminen muoto rengas-vanne-parille, mutta leveillä renkailla se on ilmeisen järjetöntä: esim. 50mm leveälle renkaalle optimaalinen vanne olisi kenties 52,5mm leveä ja 80mm syvä, ja tuollainen kiekko olisi jo hurjan painava vaikka sen tekisi mistä nanoputkista.

Joka tapauksessa, kenties kapeat renkaat ovat aerodynaamisia lähinnä siksi, että niille on aerodynaamisia vanteita? Kokonainen senttikin lisää leveyttä on aika mitätön lisäys pinta-alaa ilman halki puskettavaksi, varsinkin kun sen takana on joka tapauksessa paljon leveämpiä kappaleita. Toisaalta aerodynamiikka on kyllä niin epäintuitiivista salatiedettä, että voin olla täysin väärässäkin.

Jos katsotaan mitä muualla kaksipyöräisten aerodynamiikassa tehdään, niin MotoGP kertoo muutamia mielenkiintoisia juttuja. Siellä aerodynamiikkaa luodaan erilaisilla katteilla: oleellisimpana eturenkaan lokasuoja, joka peittää renkaan yläosan niin, ettei rengas pääse heittämään ilmaa 2x etenemisnopeudella pyörän eteen. Jan Heine on testaillut samaa ajatusta polkupyörissä, ja hänen tuulitunnelituloksiensa mukaan oikean tyyppisellä etulokarilla vähentää ilmanvastusta yhtä paljon kuin aerokiekoilla. Siispä hän virittelikin 585km Oregon Outback -kisan ennätyspyöräänsä omituiset tynkälokarit 54mm leveiden renkaidensa ympärille.
Jan sets Oregon Outback FKT – Rene Herse Cycles

Itse uskon että tulevaisuudessa ajamme vielä merkittävästi leveämmillä renkailla kuin nykyään. Ainakin toistaiseksi trendi on koko ajan turvottanut kumeja: ihmiset ovat survoneet pyöriinsä niin leveää kumia kuin runkoon mahtuu, tai kisapuolella niin leveää kuin miten leveää aerovannetta on saatavilla.

Omissa haaveissani olisi rakentaa pyörä 26" vanteilla pyörivien 55mm kumien ympärille, ja kattaa ne aivan röyhkeillä hiilikuitulokasuojilla. Niinkuin muutaman vuoden takainen Ceepo-R -triatlonpyörä, mutta maastokelpoisena! CEEPO BIKE | SHADOW-R

Tilasinkin jo tällä ajatuksella Rondooni Light Bicycleltä 26" hiilikuitukiekot ohuilla ja huippukeveillä maasturivanteilla, mutta viime hetkellä tajusin tehdä tarkemman sovitusmallin ja selvisi, ettei 26" vanteellakaan pyörässäni mahtuisi pyörimään yhtään 50mm leveämpi kumi kuin 27,5" vanteellakaan, joten ne vaihtuivat sitten 650b aerovanteiksi. Kun piti laittaa euroja tiskiin, niin jänistin kuitenkin ja tein vähän konservatiivisemman valinnan.

Tai jos totta puhutaan, niin ostin ne mitkä näyttivät mielestäni hienoimmilta. :D

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti epakesa

Saksalaiset tekee kyllä pyörätieteestä taidetta, kiitos linkeistä!

Minusta heidän vertailunsa kuitenkin lopulta kertoo totuuden testattujen renkaiden eroista, mutta isossa kuvassa nopeimman renkaan jäljille ei välttämättä päästy. Tämä johtuu mielestäni heidän tekemistä pohjaoletuksista ja rajauksista: sorarenkaat rajattiin max 42mm leveiksi, ja jokatierenkaat 35mm leveiksi. Tämä lähtökohta toki vastaa pyöräkannan realiteetteja, mutta laatikon ulkopuolelta löytyy mielestäni lisää nopeutta.

Leveämmän renkaan voi tehdä kevytrakenteisemmaksi, koska se ei vaadi samalla tavalla pistosuojausta; raja tulee vastaan jos maasto repii kumien kylkiä rikki. Jos puhutaan kuitenkin että ajetaan (sora)tiellä, niin miten merkityksellinen rajoite tämä on? En osaa sanoa, tapauskohtaista.

Olen miettinyt myös tätä renkaan aerodynamiikkaa. Kun otetaan huomioon, että syvät, aerodynaamiset vanteet ovat niinkin iso juttu kuin ne nyt ovat, niin itseasiassa uskon ettei renkaan leveys itsessään ole merkittävä tekijä, vaan oleellista on nimenomaan rengas-kiekko -järjestelmän aerodynaamisuus kokonaisuudessaan. Kapeilla renkailla on mahdollista rakentaa aerodynaaminen muoto rengas-vanne-parille, mutta leveillä renkailla se on ilmeisen järjetöntä: esim. 50mm leveälle renkaalle optimaalinen vanne olisi kenties 52,5mm leveä ja 80mm syvä, ja tuollainen kiekko olisi jo hurjan painava vaikka sen tekisi mistä nanoputkista.

Joka tapauksessa, kenties kapeat renkaat ovat aerodynaamisia lähinnä siksi, että niille on aerodynaamisia vanteita? Kokonainen senttikin lisää leveyttä on aika mitätön lisäys pinta-alaa ilman halki puskettavaksi, varsinkin kun sen takana on joka tapauksessa paljon leveämpiä kappaleita. Toisaalta aerodynamiikka on kyllä niin epäintuitiivista salatiedettä, että voin olla täysin väärässäkin.

Jos katsotaan mitä muualla kaksipyöräisten aerodynamiikassa tehdään, niin MotoGP kertoo muutamia mielenkiintoisia juttuja. Siellä aerodynamiikkaa luodaan erilaisilla katteilla: oleellisimpana eturenkaan lokasuoja, joka peittää renkaan yläosan niin, ettei rengas pääse heittämään ilmaa 2x etenemisnopeudella pyörän eteen. Jan Heine on testaillut samaa ajatusta polkupyörissä, ja hänen tuulitunnelituloksiensa mukaan oikean tyyppisellä etulokarilla vähentää ilmanvastusta yhtä paljon kuin aerokiekoilla. Siispä hän virittelikin 585km Oregon Outback -kisan ennätyspyöräänsä omituiset tynkälokarit 54mm leveiden renkaidensa ympärille.
Jan sets Oregon Outback FKT – Rene Herse Cycles

Itse uskon että tulevaisuudessa ajamme vielä merkittävästi leveämmillä renkailla kuin nykyään. Ainakin toistaiseksi trendi on koko ajan turvottanut kumeja: ihmiset ovat survoneet pyöriinsä niin leveää kumia kuin runkoon mahtuu, tai kisapuolella niin leveää kuin miten leveää aerovannetta on saatavilla.

Omissa haaveissani olisi rakentaa pyörä 26" vanteilla pyörivien 55mm kumien ympärille, ja kattaa ne aivan röyhkeillä hiilikuitulokasuojilla. Niinkuin muutaman vuoden takainen Ceepo-R -triatlonpyörä, mutta maastokelpoisena! CEEPO BIKE | SHADOW-R

Tilasinkin jo tällä ajatuksella Rondooni Light Bicycleltä 26" hiilikuitukiekot ohuilla ja huippukeveillä maasturivanteilla, mutta viime hetkellä tajusin tehdä tarkemman sovitusmallin ja selvisi, ettei 26" vanteellakaan pyörässäni mahtuisi pyörimään yhtään 50mm leveämpi kumi kuin 27,5" vanteellakaan, joten ne vaihtuivat sitten 650b aerovanteiksi. Kun piti laittaa euroja tiskiin, niin jänistin kuitenkin ja tein vähän konservatiivisemman valinnan.

Tai jos totta puhutaan, niin ostin ne mitkä näyttivät mielestäni hienoimmilta. :D

---

Pitää joskus kokeilla noita 50+mm renkaita. Kaverilla olisi Thunder Burtit joutilaana, joten voisi testata niitä kakkoskiekoilla. Taitavat just ja just sopia runkoon pyörimään kapeammalla vanteella. Katteet olisi kyllä aika erikoinen ratkaisu aerodynamiikkaan, tosin saa aika kovaa ajaa, jotta niistä olisi sen isompaa hyötyä. Toivottavasti joku tekee luotettavan testin niistä. Gravel-puolella kun ei ole sääntörajoituksia niiden suhteen :D Laita kuvaa noista kiekoista tänne, vaikuttavat siisteiltä.

Rennrad-Newsin testi oli mielenkiintoinen ja jaksoin omalla lukiosaksallani lukea sen loppuun asti sanasta sanaan. Siinä vahvistui myös oma käsitys siitä, että Gravelking SK+:t on ankkurit. Noin 17 wattia eroa verrattuna Pathfinder Pro -renkaisiin! Tilasin nyt Specialized Pathfinder Pro:t ihan täältä kotimaasta, kun niitä vielä sai 42 mm koossa. Varmaan kevääksi tulee lisää myyntiin, mutta aika harvassa kaupassa niitä oli enää jäljellä. Huhtikuussa menen Tanskaan ajamaan 220 km soratiekisan, joten pääsee testaamaan noita heti käytännössä ennen Islannin reissua. Voi olla, että huhtikuussa tulisi kiire tilailla, jos silloinkin on vielä varastot täynnä "ei-oota". Nyt sivusilmällä katselen jo Unbound Gravelin arvontaa, tämän vuoden paikan voisi nimittäin siirtää ensi vuodelle (tosin suolaista lisämaksua vastaan) :).

Onko kellään kokemuksia sekä Specialized Pathfinder Pro että Teravail Washburn osalta? Washburnit on 42mm versiona ainakin aika jämäkät, varsinkin pistosuojauksen suhteen.

Ostin kesälomarenkaiksi Spessun Pathfinder Prot 700x42 -koossa. Punnitsin äsken ja melkoiset ankkurit ovat; 548 ja 551 grammaa :o

^No painavathan ne ovat, mutta rullaavat hyvin ja ovat kestävät. Eivätkä meinaa oikein kuluakaan, saakohan niitä koskaan ajettua loppuun?

^no juu, kehujen, kestävyyden ja rullavuuden takia ostinkin kokeiltavaksi.

Swisside julkaissut gravelrenkaiden aerotuloksia. Testissä käytetty heidän gravelkiekkoja, tuloksia gravel vs road ja gravel vs gravel eri renkailla schwalbe g-one, vittoria terreno, panaracer gravel king, wtb riddler, terra speed.
Joitain vastauksia ja näkemyksiä aeroon gravelissa.
https://www.swissside.com/blogs/news/gravel-report

vastauksia mm. 30 mm vas 45 mm rengas ja mitä eri nappulakoko vaikuttaa

Olipas ihan kiva juttu.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti JKO17

Rennradissa ollut tuollainen gravelrengastesti.

Kategoria all-round /35 mm, kärjessä Schwalbe G-one speed, Terra Speed ja Cinturato H, vierintävastus 30 kmh:ssa ja 3,5 bar ja tubeless käytännössä kaikilla sama
Kategoria gravel/40-42, kärjessä G-one R, G-one Bite ja Pathfinder, vierintävastus 23 kmh ja 2,5 bar tubeless
Testi tehty myös sisureilla.

---

Mielestäni on syytä korostaa, että tässä testissä vierintävastus on mitattu Schwalben ja Specializedin laboratorioissa. Riippumattoman laboratorion tulokset olisivat uskottavampia, mutta niistä Rennrad Newsin olisi pitänyt maksaa. Schwalbelta ja Spessulta sai varmaan testin ilmaiseksi.

Nyt kun uhkaavasti näyttää, että racekingi ei ota pitääkseen ilmoja sisällä, toistuvista yrityksistä ja virityksistä huolimatta, niin mikähän olis ominaisuuksiltaan lähellä tuota rengasta, muista vaihtoehdoista? Tuo +- 50mm. Olis koko.

Kokeile vielä effeton litkulla. Tuo on ollut se viimeinen tiivistäjä ongelmarenkaiden kanssa.

No josko sitten sillä vielä antaisi mahdollisuuden. Noilla kiekoilla ollut useampia kumeja ja kyllähän tuo raceking on selvästi löysin asennettava ja se valitettavasti näkyy ehkä ongelmana. Orange ollut litkuna.

No jos kumi vuotaa/blurbbailee kehän välistä niin ei siihen litkut auta. Effeto toimii huokoisten kylkien kanssa.

Joo, ei siihen auta kyllä. Tuo istuu kyllä hyllyllä ihan napakasti, eikä litkuakaan vuoda mistään. Viimeisen kerran kävin kumin reunankin läpi hienolla santapaperilla, röpöt pois. Nojoo, väärä topicci tämän arpomiseen toki. Tarkoitus oli miettiä vaihtoehtoa tuolle racekingille.

Mistä se racekingi vuotaa?

Vaikia sanoa tuota, pitänee kattoo altaassa.

Se olis kyllä aina ensimmäinen tehtävä ongelmien kanssa. Jos ei tiedä syytä ei voi löytää ratkaisuakaan.

^^^jos kokeilisi MagicMilk Hi-Fibreä. Mitä renkaita on pois ottanut, niin aika hyvin on kuitua ja muuta tiivistäjää löytynyt renkaan ja vanteen välistä. Toki asettuminen ottaa aikansa.

Sen verran vielä offtopicia, että Continentalin renkaissa kannattaa käyttää Continentalin litkua.