Yhteislenkkeilyä etelässä
Terveisiä täältä Isolta kirkolta sinne 08-lenkille. Vältettiin parhaat hiihtokelit lentämällä Mallorcalle puoleksi kuukaudeksi kokeilemaan miltä kesäkelillä ”pyörittäminen” maistuu pitkän talvikauden jälkeen. Hyvältähän se tuntuu.
Olemme majoittuneena Can Pastillaan, mistä lenkit ovat suuntautuneet jo mm. Petraan kahvilaan laskemaan pyöriä, sekä Cura-vuoren juurelle laskemaan lampaita. Olemme käyneet myös jyrkänteen reunalla Cap Blancissa ja hakeneet tuntumaa paikalliseen vuoristoon, joiden nousut on kuin kivirekeä työntäis.
Tänään pidetään siestaa, kun on pilvestänyt, mutta muuten meillä on käynyt flaksi ilmojen suhteen. Cala Pin aurinkoterassillakin oli mukava ottaa Arskaa.
Lupasi mukavia kelejä jatkossakin, joten aika kulunee pyörän päällä. Laitetaan joitain kuvia vielä tulemaan, jos keritään... terveisin :D ja :mad: sekä :eek: Tässä naamat hymiöiden takana.
P.S. Tsemppiä Jari marathonsoutuun :seko: :p
Mallorcan yhteislenkit...
Mallorcan leiri alkaa olla takana päin. Nyt odottelemme jatkolentoa kotiin Barcelonassa paikallisessa hotellissa, ja on aikaa laittaa kesäisiä kuvia Mallorcan saarelta pikku tarinan kera. Puoli kuukautta vierähti nopeasti aurinkoisissa olosuhteissa; sadeasuja ei tarvittu lämpötilan kivutessa päivisin pariin kymppiin ja ylikin.
Toisella viikolla alun tasamaa-ajon jälkeen käytiin saaren itäosassa, missä valloitettiin San Salvadorin huippu. Llucmajor-ylängöllä sijaitsevan Curan päältä löytyi luostarikahvila, jossa kahvi ja höttöpulla irtosi neljällä eurolla. Etapit jatkuivat Esporles-Deia-Soller-päivällä, jossa nousumetrejä oli noin 1400. Autot pääsivät paljon helpommalla kuin me, sillä ne oikaisivat Sollerista tunnelin kautta Palmaan. Puigpunyentin vuoristoetapilla löytyi jylhiä maisemia, jotka kuitenkin jotenkin latistuivat kuvissa. Välillä pidettiin uima-allaspäivä, jonka jälkeen kierrettiin Orient, missä myös riitti mutkamäkeä. Sieltä palatessa kävimme ihmettelemässä paikallista Suvalaa Binissalemissa.
Toiseksi viimeisenä ajopäivänä tiimimme kaksi jäsentä suuntasi Andratx´n vuoristoiselle rantareitille, mutta yhden mielestä Mallorcan reissu ei ollut mitään ilman Formentoria. Yksinpyöräilynä saaren pohjoiskärjen majakalle oli Palmasta hikisen päivämatkan päässä niemen runsaine nousumetreineen, mutta perillä maisemat palkitsivat uurastuksen. Paluumatkan ensimmäisessä nousussa puhkesi takarengas kovasti paukahtaen. Tarkastelussa selvisi, että myös päällykumiin oli tullut ammottava reikä, eikä mukana tietenkään ollut uutta ulkokumia. Hetken kuutioinnin jälkeen hyväkuntoinen eturengas vaihtui taakse ja räjähtänyt takapäällykumi eteen, rikkoutuneen sisuskumin kolmeen kertaan laskostetun palan toimiessa pistosuojauksena ulkorenkaan kehällä. Renkaaseen hiukkasen ilmaa, vain sen verran, ettei ratas pyörinyt vanteella. Sitten Can Pastillaa kohti ajamaan hiljalleen ”tarakalla” istuen ja toivoen, että eturengas kestäis perille. Ihme kyllä patentin kanssa mentiin maaliin. Tässä olis oiva niksi Pirkkaan:-)
Ajojen päätteeksi otettiinkin sitten loppulasku S´Arenaliin.... Adios Muchacos. :D, :eek: ja :mad:
08-lenkki tuulisella arolla
Moro,
Joskus Pohjanmaan lakeuksilla tuulee. Tänään oli taas sellainen päivä.
Aamukasilta Haapalehdon Shellin pihalle kokoontui 13 pyöräilijää. Ajokeli oli oikein hyvä, aurinko paistoi ja tie oli kuiva. Tuuli hyppyytti siniristilippuja saloissa koko voimalla. Taktiikaksi otettiin aluksi vastatuuleen ajaminen jotta loppulenkillä päästään nauttimaan myötätuulesta.
Alkumatkalla ajeltiin Kempeleen ja Tupoksen kautta Liminkaan, josta sitten vielä raakaan vastatuuleen Lumijoelle. Aika harvoin sitä pääsee ajamaan tuollaiseen tuuleen. Lumijoella piti kypärän remmi olla tiukalla, jotta se ei lentäisi pitkin peltoja. Nyt oli peesistä iso apu. Lumijoella käväistiin kiertämässä kirkko ja osuipa pieni urheilukenttäkin matkan varrelle.
Takaisin Liminkaan tultiin sitten myrskytuulessa lujaa. Kahville tultaessa mittari näytti jo 60 km, joten jano oli jo varsin kova. Tyttömunkkikahvit olivat vielä 2 euron tarjouksessa.
Kahvin jälkeen matka jatkui Parraksen tiellä mukavassa myötäisessä. Tupokseen päin käännyttäessä saatiin vielä nauttia vastatuulen tuomasta haasteesta. Lopuksi vanhaa nelosta takaisin Kempeleeseen ja Kokkokankaan kautta takaisin kaupunkiin.
Loppumatka Kaakkurista Haapalehtoon ajettiin yhdessä jonossa. Loppujutut poristiin Haapalehdon Shellin pihalla. Tuuli teki lenkistä aika kovan, edes peesissä ei nyt istuttu aurinkokannella paistettelemassa.
Kotona matkamittari näytti 109 km ajassa 3,57 tuntia.
08-lenkit jatkuvat taas ensi pyhänä. Nyt katsomaan Amstel Goldia...
Aamulla Ylikiiminkiin kahville
Moro,
Ajellaan nyt huomenna se Ylikiimingin kierros. Menomatka Laukan kautta ja paluumatka vaikkapa Vesalan ja Puron tien kautta Alakylään.
Lasketaan nyt vauhtia viimepyhäisestä, jotta pysytään ihan aidosti PK-lukemissa.
Lähtö Haapalehdon Shelliltä aamukasilta.