Pyöräilijöiden tervehtiminen

Ehdotan, että valtion varoin palkataan tervehdyspoliisi vähintään joka toiseen puskaan. Mikäli tervehtimätön moukka tavataan, lähetetään hänet uudelleenkoulutusleirille, jossa pari kuukautta päivittäin käytetään sähköstimulointia käden lihaksistoon, niin että käsi nytkähtää tervehdykseen samalla kun näytetään pyöräilevien ei-moukkien kuvia. Eiköhän sillä ehdollistu paatuneinkin moukka tervehtimään fillarifoorumin asettamien tervehdysstandardien mukaisesti. Ja jos ei ehdollistu, niin uudelleen leirille vain.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti cokekola

Ehdotan, että valtion varoin palkataan tervehdyspoliisi vähintään joka toiseen puskaan. Mikäli tervehtimätön moukka tavataan, lähetetään hänet uudelleenkoulutusleirille, jossa pari kuukautta päivittäin käytetään sähköstimulointia käden lihaksistoon, niin että käsi nytkähtää tervehdykseen samalla kun näytetään pyöräilevien ei-moukkien kuvia. Eiköhän sillä ehdollistu paatuneinkin moukka tervehtimään fillarifoorumin asettamien tervehdysstandardien mukaisesti. Ja jos ei ehdollistu, niin uudelleen leirille vain.

---

Noissa valtion koulutusleireissä on vaan se huono puoli, että käden vetäminen lippaan pyörän päällä näyttää aika hölmöltä herrasmiehenkin tekemänä :rolleyes:

Joku tuntematon kalliolla istuskeleva naisoletettu tervehti ihan kättään heilauttamalla. Epäilen että oli

a) alkoholin vaikutuksen alaisena
b) hävinnyt jonkun vedon
c) piilokamera

Pääepäiltynä veikkaisin kaikkea kolmea.

Hannu Karpolle olisi kyllä käyttöä taas, ei ole mukavaa tämmöinen tavallisen syrjäytyneen, sosiaalisia kontakteja vuosikausia vältelleen ihmisen kiusaaminen. Saisi edes joulukinkun ja karvalakin, olisi nyt käyttöä.

Mä olen epäillyt, että pääsyynä siihen ettei minua tervehditä lenkillä on lipallinen kypärä & kypärän hihnan alta menevät aurinkolasien sangat. Ja eritoten jälkimmäinen, sillä ei tervehditty tänäänkään, vaikka oli lipaton kypärä ja alla greivel.

Sangat menee hihnojen päällä vain niillä joille lasisponsori sponssaa lasit ja siihen päälle sievoinen summa rahaa. Lasit ovat silmien suoja ja eivät lennä päästä niin helposti jos sangat on hihnojen alla. Toki jos laseina on jotkut halpislasit niin sitten on ehkä parempi että lentävät päästä. Omani on samasta materiaalista kuin apache-helikopterien kupu.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti cyclomiha

Sangat menee hihnojen päällä vain niillä joille lasisponsori sponssaa lasit ja siihen päälle sievoinen summa rahaa. Lasit ovat silmien suoja ja eivät lennä päästä niin helposti jos sangat on hihnojen alla.

---

Ne ”sangat hihnojen päällä” lasit lähtee muuten komeassa kaaressa pöpelikköön, kun ottaa nopeasti kypärän päästä kaivaakseen ampiaisen pois kypärän sisältä tms. Ai muistatko aina, että pitää ensin ottaa lasit pois päästä. Ok. Ei sit mitään.

^Sangat hihnojen päällä -lasit lentää kuusikkoon ekasta kerrasta kun kypärä ottaa hittiä metsässä oksasta tms. Siksipä tuo on maantiepyöräilijöiden kotkotuksia.

Poluilla tuntuu kanssaharrastajat tervehtivän herkemmin, ei niinkään kaduilla. Kaduilla lähinnä joku mielensäpahoittaja soitellu mummopyörän kelloa perään, kun maasturilla pyyhkässy ohi (ihan liikennesääntöjen mukaan) :D

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti MRe

^Sangat hihnojen päällä -lasit lentää kuusikkoon ekasta kerrasta kun kypärä ottaa hittiä metsässä oksasta tms. Siksipä tuo on maantiepyöräilijöiden kotkotuksia.

---

Tunnustan maantiepyöräilijäisyyteni. Kuvasinkin sen maantiepyöräilijä ainoan tietämäni mahdollisuuden lähettää ”sangat hihnojen päällä” lasinsa tonttiin. Kokemusta on. Mitä tervehtimiseen tulee, niin olen kyllä alkanut hieman laiskistua tässä tervehtimisessä, koska nykyään tulee niin paljon pyöräilijöitä vastaan. Nykyään tervehdin vain tienvieressä kulkevia naisia olivatpa nämä pyörän päällä tai ei.

Tänään ei taas lapanen noussu "maantieherrasmiehellä" ei, kai se johtu siitä että mulla oli irtolahkeet ja -hihat mutta TLD:n shortsit+Kelin T-paita. Lasien sangat oli kyllä hihnojen alla.
Kypäräkin on nyt maantie- ja commute-approved.
Mutta josko tilanne muuttuu kun saan uudet kiekot ja kaposemmat renkaat. Nythän mä ajan myös väärillä renkailla.

^lycra ja se että hihat/lahkeet ei lepata on tärkeämpää.

muutama päivä sitten ihmettelin graveloidessani asfalttipätkällä kun moni maantiepyöräilijä tervehti vaikka vaatteeni lepattivat kuin mitkäkin purjeet.

Joku sanoi joskus, että jos haluaa tosimaantiepyöräilijältä moikkauksen pitäisi koko ajan polkea. Vaparin rallattelu alamäessäkin olisi sellainen turn-off.

Lainaus:

---

Vaparin rallattelu alamäessäkin olisi sellainen turn-off.

---

Siinä ei maantiemiehellä ole tikkari ojossa, mikä tosin olisi kyseenalainen tervehdys sinänsä. En luultavasti tiedä näistä asioista riittävästi.

Toisinaan tuntuu aika vaaralliselta alkaa moikkaileen maantiellä. Jos ei oo piennarta ja liikennettä paljo. Moni nyökkää vaan. Nykyää on nii paljo sähkäreitä liikentees että ei tarvi paljoa moikkailla

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti JackOja

Joku sanoi joskus, että jos haluaa tosimaantiepyöräilijältä moikkauksen pitäisi koko ajan polkea. Vaparin rallattelu alamäessäkin olisi sellainen turn-off.

---

Näin se on, ainoa hyväksyttävä hetki rallattaa vaparia alamäessä on Sagan-kyykky :D

Toisaalta Velominatin säännöissä taisi olla että kammet pyörii niin kauan kunnes tulee spin-out 53-11 välityksellä.
En siis ikinä saavuta moikattavuutta sillä suurin välitys on 50-11 :(

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti JackOja

Joku sanoi joskus, että jos haluaa tosimaantiepyöräilijältä moikkauksen pitäisi koko ajan polkea. Vaparin rallattelu alamäessäkin olisi sellainen turn-off.

---

Tämä on varmasti hyvinkin totta. Kammet pyörii koko ajan.

Olisi tosiaan hyvä olla jollain tavalla sen näköinen että pyörän eteneminen kiinnostaa vähintään yhtä paljon kuin satulassa istuminen. Ja onhan minunkin tunnustettava etten ehkä ihan aina tervehdi jos vastaantulevan kippurasarvikuskin ajo-asento on sellainen hieman...siis sellainen mitä jotkut pitävät mukavana ja rentona (muka vastakohtana sille joskus kisakireäksi tai aggressiiviseksi mainitulle tai eteenpäin kurottuneeksi ja käsiin nojaavaksi kuvatulle asennolle).


Mutta se mikä minua kiinnostaisi tietää miten saisi maastomiehen tervehtimään droppitankokuskia? En muista sellaista tapahtuneen sen enempää asfaltilla kuin hiekkateilläkään (vaikka lukemattomia kertoja on siirtymäänsä ajava maastopyöräkuski vastaan tullutkin). Ja kaikista vähiten silloin kun olen jollekin helpolle polulle osunut. (NB en nyt puhu jostain Keskuspuiston tai Vantaanjoen varren ulkoiluteistä tai vilkkaimmista maantielenkkiväylistä tai kauniista kesäpäivistä jolloin pyöräilijöitä on voinut olla liikkeellä niin paljon että kohtaamisia on ollut yksinkertaisesti liikaa.)


PS Pyöräilyelämäni laadun en ole kokenut merkittävästi kärsineen tämän johdosta enkä ole asiaa suuremmin pohtinut, mutta tämän ketjun viimeisimpien postauksien lukeminen kirvoitti ajatukset liikkeelle ja pani jälleen kerran tarkastelemaan omia tekemisiäni ja kokemuksiani, toivoakseni useammalta eri kannalta katsoen.)

Se on selvä ettei enskakuski maantieniiloja morjestele. Onhan nyt joku roti oltava kuitenkin.

Mulle on vielä hiukka epäselvää, että morjestetaanko, jos ajaa kippuratangolla, mutta yläotteella, eli kädet siinä jarrukahvoilla? Entä jos on reppu? Ja totta kai alamäessä rallatellaan, koska ylämäessä se on liki mahdotonta.

Tänään tuli monta droppitankoista reppu selässä vastaan. Retkeilijät tervehtivät retkeilijöitä, piste. En ollut retkellä. En tervehtinyt.

Fuuga on oikeassa. Samaa ryhmää tervehditään. Ei kai sitä nyt Suomessa kaikkien kanssa olla hyvän päivän tuttuja.

Erehdyin sunnuntaina pohojanmaalla tervehtimään vanhaa isäntää kun hän hämäykseksi ajoi droppi tankoisella pyörällä. Siihen malliin katseli takaisin että jos ois ollut aikaa olisi varmaan alkanut kysellä kenenkäs poikia sitä ollaan.

Moikkaan, jos ehdin tai jaksan, mutta riippumatta ajokalustosta. Moikkaan maantiekuskeja ja moikkaavat takaisinkin, moikkaan metsäpoluilla maastokuskeja ja moikkaavat takaisinkin. Laukaisevana tekijänä on vaikutelma harrastamisesta.

Olin kahtena kesänä Ypäjällä viikonlopun yli kuvaamassa hevosia. Toisena kesänä minua morjestettiin jo kylillä... Helsingissä mennyt 30+ vuotta eikä vieläkään juuri kukaan morjesta. Trikoilla tai ilman.

Ei muakaan ole koskaan moikannut, ei kyllä tarvitsekkaan. ajamisesta tulee liian hankalaa, kun täytyy tarkailla vastaan tulijaa siinä mielessä. Tosin se harmittaisi jos joku kuitenkin moikkaisi eikä ehtisi vastaamaan.

Maalla ja metsässä tervehditäänkin kaikkia ja juhannusyönä kun käytiin maistelemassa Hämeenlinnassa hampurilaisia, moikattiin kaikki vastaantulijat.

Mitä pitempi reissu, sitä herkemmin lapa nousee. Nämä <100 km lenkkeilijät ovat vähän sitä ...

Ajattelin tänä kesänä käydä Hangossa, sinne on minulla yli 100 km. Ehkä sitten, mutta ei edelleenkään ole väliä.
Ai niin unohdin, minähän ajan sähköllä.

^no sua ei varsinkaan tervehditä :)

No, niinkuin totesin, ei tarvitsekkaan. Eli hyvä niin.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti K.Kuronen

Moikkaan, jos ehdin tai jaksan, mutta riippumatta ajokalustosta. Moikkaan maantiekuskeja ja moikkaavat takaisinkin, moikkaan metsäpoluilla maastokuskeja ja moikkaavat takaisinkin. Laukaisevana tekijänä on vaikutelma harrastamisesta.

---

Tässähän se on pähkinänkuoressa. Plus tietysti se että on tilanteita joissa on täysin absurdia ja itse asiassa paljon kiusallisempaa yrittää olla ikään kuin toista ei olisi nähnytkään tai ei olisi itse olemassakaan (or whatever) vain jotta välttyisi siltä että pitäisi tervehtiä tai - mikä voi ilmeisestikin joskus olla vielä kauhempaa tai turhaakin turhempaa - vastata tervehdykseen.


PS Kerran olen tervehtinyt golfaajaa - yksinkertaisesti siksi että se vaikutti luontevalta tai ainoalta oikealta siinä tilanteessa: vielä lumeton alkutalvi, lämpötila lähellä nollaa, sää tuulinen ja sadetta tekevä, olin ajanut jo pari tuntia kohtaamatta tai edes näkemättä muita ihmisiä eikä kentälläkään ollut ainuttakaan toista pelaajaa. Ja tervehdykseeni tietenkin vastattiin sitä mitenkään ihmettelemättä. Tietynasteinen hulluus ja ehkä tietynlainen (mutta ihan normaali) kotikasvatus yhdistivät...

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti xubu

Ei muakaan ole koskaan moikannut, ei kyllä tarvitsekkaan. ajamisesta tulee liian hankalaa, kun täytyy tarkailla vastaan tulijaa siinä mielessä. Tosin se harmittaisi jos joku kuitenkin moikkaisi eikä ehtisi vastaamaan.

---

Luulen kyllä ymmärtäväni että tähänkin ketjuun esitetään mielipiteitä ja käsityksiä puoliksi leikillään ja joskus jopa enemmän kuin hieman liioitellellen, mutta jos todella tuntee että tervehtiminen tai tervehtimiseen vastaaminen vaatisi jotain ihmeellistä ja ajamisen hankalaksi tekevää vastaantulijoiden tarkkailua, niin...en ymmärrä, en kertakaikkiaan kykene käsittämään mitä jonkun päässä silloin liikkuu ja miten hän maailmaa, itseään, paikkaansa siinä ja muita oikein katselee.

Muuten: aivan varmasti minulta on monta kertaa jäänyt huomaamatta vastaantulijan tervehdys tai olen jättänyt tervehtimättä vain sen takia etten ole tien toisella laidalla ajanutta ehtinyt huomaamaankaan kun olen ollut ajatuksissani tai katse on ollut tiukasti stemmissä (vaikka vauhti ei siitä sen kummemmaksi ole noussut). Mutta that's life, ei sitä kannata harmitella - enkä jaksa uskoa että vastaantulijatkaan sitä ovat jääneet miettimään...

Minun mielestänin kuitenkin sen väylän seuraaminen mitä kulkee on kuitenkin tärkeämpää kuin sen vastaantulijan katseleminen. Yllättäviä kuoppia, töyssyjä kiviä ym. muuta saattaa olla yhtäkkiä etupyörän alla ja syntyy vaaratilanne.

Kyllä haluan vastata siihen tervehdykseen jos sellainen on minulle tullakseen, onhan se nyt jo itsestään selvää.

Täällä susirajan takana ei morjesteta. Vastaantulevaa fillaristia vain tuijotetaan ilmeettömästi, jos sitäkään.

edit: eilen heilautin lapaa tien reunaan bemarillaan pysähtyneelle nuorisoryhmälle ja morjestivat takaisin iloisilla ilmeillä. Saattoi liittyä siihen, että olin juoksulenkillä aamuviideltä - paljain jaloin...

Eivät ne kuopat, töyssyt, kivet ja muut mistään sivusta hyökkää eivätkä tyhjästä ilmaannu - ja ihan normaalilla vilkaisulla pystyy näkemään tienpinnasta melko pitkän pätkän. Koska oma vauhtini on harvemmin - kunnon alamäkiä ja pitempiä myötäleitä kenties lukuunottamatta - päälle neljänkympin, kerkiän vallan hyvin esimerkiksi katsomaan mittaria, ihailemaan sivuillani avautuvaa maisemaa tai jopa seuraamaan hetken katseellani vastaantuleva pyöräilijää.

On tietysti paikkoja ja tilanteita joissa katse on syytä pitää tiukasti edessäolevassa tiessä, mutta ne ovat poikkeuksia jotka eivät tule aivan yllättäen. Ajamisesta tulisi aivan liian stressaavaa jos todellakin joka hetki pitäisi varoa tai missä tahansa saattaisi yhtäkkiä olla jotain etupyörän alla.

(Kaatunut olen kyllä turhankin monta kertaa, mutten koskaan sen takia että katse olisi ollut vastaantulijassa...)

Jos ei itse jaksa lapasta heilauttaa niin voihan sen ulkoistaahttps://uploads.tapatalk-cdn.com/202...ce9092c68b.jpg

Lähetetty minun H8266 laitteesta Tapatalkilla

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Firlefanz

Eivät ne kuopat, töyssyt, kivet ja muut mistään sivusta hyökkää eivätkä tyhjästä ilmaannu - ja ihan normaalilla vilkaisulla pystyy näkemään tienpinnasta melko pitkän pätkän. Koska oma vauhtini on harvemmin - kunnon alamäkiä ja pitempiä myötäleitä kenties lukuunottamatta - päälle neljänkympin, kerkiän vallan hyvin esimerkiksi katsomaan mittaria, ihailemaan sivuillani avautuvaa maisemaa tai jopa seuraamaan hetken katseellani vastaantuleva pyöräilijää.

On tietysti paikkoja ja tilanteita joissa katse on syytä pitää tiukasti edessäolevassa tiessä, mutta ne ovat poikkeuksia jotka eivät tule aivan yllättäen. Ajamisesta tulisi aivan liian stressaavaa jos todellakin joka hetki pitäisi varoa tai missä tahansa saattaisi yhtäkkiä olla jotain etupyörän alla.

(Kaatunut olen kyllä turhankin monta kertaa, mutten koskaan sen takia että katse olisi ollut vastaantulijassa...)

---

No mulle on vaan tapahtunut sellaista, että kivi tai kuoppa on hyökännyt kimppuun. Eli seuraan enemmän väylää kuin vastaantulijoita.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Firlefanz

Luulen kyllä ymmärtäväni että tähänkin ketjuun esitetään mielipiteitä ja käsityksiä puoliksi leikillään ja joskus jopa enemmän kuin hieman liioitellellen, mutta jos todella tuntee että tervehtiminen tai tervehtimiseen vastaaminen vaatisi jotain ihmeellistä ja ajamisen hankalaksi tekevää vastaantulijoiden tarkkailua, niin...en ymmärrä, en kertakaikkiaan kykene käsittämään mitä jonkun päässä silloin liikkuu ja miten hän maailmaa, itseään, paikkaansa siinä ja muita oikein katselee.

---

Itse kyllä heittelen juttua tänne täysin leikilläni.
Eihän mua nyt oikeasti haittaa tippaakaan jos tuntematon ihminen ei mulle käpälää nosta. :D

https://areena.yle.fi/1-3409657

Lainaus:

---

Itse kyllä heittelen juttua tänne täysin leikilläni.

---

Minä en. Käytän haudanvakavissani hihamerkkiä "ampuminen on tervehtimistä - skjutning med ett stormgevär betyder att man hälsar"

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Firlefanz

Tässähän se on pähkinänkuoressa. Plus tietysti se että on tilanteita joissa on täysin absurdia ja itse asiassa paljon kiusallisempaa yrittää olla ikään kuin toista ei olisi nähnytkään tai ei olisi itse olemassakaan (or whatever) vain jotta välttyisi siltä että pitäisi tervehtiä tai - mikä voi ilmeisestikin joskus olla vielä kauhempaa tai turhaakin turhempaa - vastata tervehdykseen.


PS Kerran olen tervehtinyt golfaajaa - yksinkertaisesti siksi että se vaikutti luontevalta tai ainoalta oikealta siinä tilanteessa: vielä lumeton alkutalvi, lämpötila lähellä nollaa, sää tuulinen ja sadetta tekevä, olin ajanut jo pari tuntia kohtaamatta tai edes näkemättä muita ihmisiä eikä kentälläkään ollut ainuttakaan toista pelaajaa. Ja tervehdykseeni tietenkin vastattiin sitä mitenkään ihmettelemättä. Tietynasteinen hulluus ja ehkä tietynlainen (mutta ihan normaali) kotikasvatus yhdistivät...

---

Aamuneljältä tapaan tervehtiä jokaista pyöräilijää ja juoksijaa juurikin tuosta syystä. Aina vastaavat, kyllä hullu hullun tuntee.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti brilleaux

Itse kyllä heittelen juttua tänne täysin leikilläni.
Eihän mua nyt oikeasti haittaa tippaakaan jos tuntematon ihminen ei mulle käpälää nosta. :D

---

Itse olen kirjoittanut enemmän tai vähemmän läpällä liioitellen tai kärjistäen mutta täysin omaan mielipiteeseeni ja omaan totuuteeni pohjaten.

Samaa mieltä fuugan ja jami2003 kanssa että samaa ryhmää tervehditään, ei kaikkia pyöräilijöitä.

Itse olen sen verran uniikki yksisarvinen, että en tervehdi ketään.