Ylläs kyllä tähän asti 2/5. Pitäis varmaan olla sähkömopoileva keskivartalolihava suuhengittäjä, että nää ois Suomen parhaita reittejä. Leveää latupohjaa/mk-uraa, soralla tasattua metrin leveää uraa jne.
Printable View
Ylläs kyllä tähän asti 2/5. Pitäis varmaan olla sähkömopoileva keskivartalolihava suuhengittäjä, että nää ois Suomen parhaita reittejä. Leveää latupohjaa/mk-uraa, soralla tasattua metrin leveää uraa jne.
Joo, tuo Ylläs tarjoaa kyllä hienoja maisemia ja kokonaisuutena kyllä suhteellisen helpohkoja reittejä (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta). Ylläs - Levi reitti kyllä reitin keski-osan osalta ihan mukavaa ja myös haastavahkoa reittiä.
Mikäli luomulla liikkeellä niin tuolla isoin haaste on korkeuserot, ei niinkään reitin "teknisyys". Reitit rakennettu isoille massoille helpohkoiksi ajaa.
Kesängin takana oli kyllä mukavaa jumppaa. Suuhengittäjät työnsi mopojaan juurakossa. Pyhäjärvelle asti ajoin tuota Leville menevää reittiä ja sekin sentään ihan polkua.
Äkäskero ja Aakenus reiteillä oli rauhallisempaa, ne jäi itselle mieleen kun toissa syksynä kävin.
Siinä ja siinä kuinka aitoa Lappia Rovaniemen katsotaan olevan mutta Ounasvaaralla on nyt muutaman vuoden tapahtunut paljon maastopyöräilyn kehittämiseen. Ainakin vanhemmille jäärille XC- ja endurokisoista tutut parhaat pätkät on merkitty maastoon ja uuttakin polkua on rakennettu mukava määrä. Uusien ja vanhojen reittien ylläpitoon on myös tehty kovasti töitä mutta on siellä sitä juurakkoa ja kivikkoakin sekä korkeuseroa löytyy edelleen mukavasti. Reitit on merkitty maastoon tunnuksilla Loop1 ja Loop2 jotka ovat pidempiä lenkkejä ja sitten useampi Flow -pätkä Urheiluopiston tienoilta.
Tästä Rolloutdoorsin kartasta reitit löytyvät hieman eri nimillä.
Oma suosikki on ehkä tuo sininen Rova / Loop2(?) myötäpäivään ajettuna, startti kuntoportailta ja tarvittaessa lisättynä punaisella reitillä. Tällöin pääsee nauttimaan kiristyvästä noususta golf-kentältä Isorakan päälle.
Näiden lisäksi on myös Ounasvaaran Bikepark mutta en oikein osaa arvioida parkkihommia ja reittejä vielä tuunailtiin kesäkuussa.
Matkalla etelästä tuntureille saattaa jollekin sopia ajopäivä Ounasvaaralla. Muuallakin seudulla löytyy ajettavaa mutta niihin melkein tarvitaan paikallinen opas.
Äkäslompolo-Äkäskeron pohjoispää ja takas on hyvä päiväreissu. Kukas-Äkäsaivo-väli on kiva. Aluksi melko teknistä sitten nopeampaa baanaa. Yksi mahdollisesti kahlattava suopätkä välissä (pitkokset saattaa puuttua edelleen). Äkäskeron päällinen on klassikko. Me oikaistiin viimeksi tietä pitkin Äkäskeron pohjoispäästä Tamminivaan, koska vaimolta alkoi voimat loppua, mutta paluun voi kiertää myös Äkäsjoen rantaa pitkin kulkevaa reittiä. Jos kiertää sieltä, kannattaa käydä katsomassa Ruuhikoksen mylly. Hangasjärven kautta saattaisi päästä takas loppumatkan, jolloin saisi aikaiseksi isomman ympyräreitin, mutta en ole tuota tullut koskaan kokeilleeksi.
Juosten ollaan kierretty Peurakaltio-Äkäskero-Kerojärvi-Linkukero-Peurakaltio ja senkin lenkin pystyisi kiertämään myös mtb:llä, jos muutamat tunkkauspätkät ei haittaa.
Kun asuin vielä Rovaniemellä niin tätä Korkalovaaran lenkkiä tuli usein ajettua. Siitä löytyy vähän kaikkea kermaisimmasta neulaspolusta kivikkojuurakko nousuun.
https://ridewithgps.com/routes/43901920
Ounasvaaralla on tosiaan hienoja ja hyvin merkattuja polkuja. Netistä en kylläkään löytänyt reittikarttoja.
Lasten kanssa kävin siellä parina päivänä pyörimässä. Alamäkireittejäkin kokeiltiin omilla pyörillä. Poikien mielestä se oli varsin kivaa, jopa paluumatka ylämäkeen :D
Samaan ainaan oli meneillään jousiammuntakisat maastossa. Melko iso alue oli eristetty, mutta saimme luvan mennä sinnekin ammunnan loputtua.
Maastojousiammunnan MM-kisat pidettiin Oukulla heinäkuun alussa. Ilmeisesti ja onneksi kilpailijat osuivat vain maaleihin, koska mistään haavereista ei ole uutisoitu.
https://www.rovaniemi.fi/news/Suurin...d-f87c131987d4
Näitä kun lukee, niin taitaakin tulla pohjoisen matkalla välietappi Rovaniemellä. [emoji848]
^ Jos ja kun edellä mainitut reitit on "kahlattu" (Kulmakurun reitti) niin tässäpä vielä yksi täky eli edestakainen pisto Pahaojan kämpältä Ivalojoen/Sotajoen risteykseen. Siinä vaan semmonen riski, että alkaa
harmittamaan kun ei tullut kajakkia mukaan ;)
Albumin lopussa enemmän kuvia ko etapista: https://photos.app.goo.gl/RZ6C88NakMnRj4AF8
https://lh3.googleusercontent.com/pw...-no?authuser=0
No nyt alkaa näyttää siltä, että viihdynkin oikein hyvin tuolla [emoji16]. Mahtuis kyllä kajakki mukaankin [emoji848][emoji848].
UKK-puistossa reittiuudistus alkamassa.
https://www.luontoon.fi/-/metsahalli...ymaan-reitilla
Metsähallitus kokeilee uudenlaista kestävöintiä Urho Kekkosen kansallispuistossa – tavoitteena on saada vaeltajat ja pyöräilijät pysymään reitillä
OMG! Uusi ura sinne vanhojen lisäksi. Ei olisi tarpeen.
^^Olin itekki tulos postaamaan tota tänne. Kyllä siellä ihan tarpeeksi on niitä soratettuja baanoja. Ei yhtää hyvä. Tämä ollu vähä vaativampi vaihtoehto ja lempireittini
Mutta ku ne vuokrapyörillä tunkee tonne ilman mitää ajotaitoja niin vaaratilanteita syntyy.
Kyllähän siellä näky joo että oli ajettu uutta polkua viereen ku ei haluta ajaa epätasasessa kivikossa. Patikoijatki kyllä kävelivät omia polkujaan
Flowtrailia kansallispuistoon! Sitäkö tässä nyt haetaan? :mad:
No toisaalta mönkijäura oli jo aika kulunut, muutama viikko siitä ajeltiin ja oli kuulemma joku pahasti kaatunut siinä jossain niissä Rautulampea edeltävissä mäissä.
Sitähän tuo on nykyään joka paikassa, kun osaamattomien pitää sähkömopoineen tunkea kaikille reiteille. Ilman sähköä ei olisi ongelmaa, kun kunto ei noilla riitä. Ei siis mitään sähköpyöräilyä vastaan muuten kuin että reitti pitäisi valita ajotaitojen mukaan. Oli sähkö tai ei. Syötteellä suljettiin Ahmankierros pyöräilyltä, kun sattui niin paljon vahinkoja.
Vaan tuollaista se on joka paikassa. Oulunkin uudella reitillä ne kaikki kaksi kivikkoa on jo kierretty oikein kunnolla.
Toi on kyllä naurettavaa, että ihmisten omaalla vastuulla tapahtuvasta vapaa-ajan liikunnan tuloksena syntyneitä vammoja alotaan paapoa tolla tavalla. Kaatua voi vaikka missä pahasti, ihan kadullakin. Ymmärrän joten kuten että jos on joku aito kuoleman tms vaara jossain jyrkänteellä niin laitetaan aitaa mikäli siinä vilkkaasti liikutaan. Kohta varmaan on sitten kulmakurun näköalapaikallakin aita ettei vaan putoa sinne. Onneks sinne pitää kahlaa joen yli ni pysyy nöösit suht hyvin poissa saariselän parhailta (imo) singletrackeilta.
Juuri Äkäslompolossa ajavana en itse aivan näin tylysti arvioisi. Ehkä 3,5/5. :) Ne paikoitellen kolmattakin metriä levet hiihtourat rajautuu onneksi aika hyvin Kesängin ja Kukaksen alueelle. Sähkömopoja ei oikein muualla näkynyt.
Kukastunturin pohjoispuolella Kolmentunturinkurulta eteenpäin pohjoiseen polut muuttuu pienemmiksi ja teknisemmiksi. Myös toi Kesängin pohjois- ja itäpuoli on ihan mukavaa ajettavaa. Äkäskerolle tuli puolison kanssa ajettua, mutta jalat loppui myös häneltä kesken niin oikaistiin hiekkateitä takaisinpäin. Pitkälti samanlainen ~50 km reitti minkä stenu aikaisempaa linkkasi. Äkäsjoen viereiset polut oli myös suunniteltu ajettavan tuohon reittiin lisänä, mutta ne jäi välistä.
Helpot reitit toimii myös hyvänä vauhdikkaampana baanana pois niistä vähäisistäkin ihmismassoista. Alkuun oli kivan vaihtelevaa ajella myös näitä pätkiä, kun kotipuolessa reitit lähes pelkästään hyvin teknisiä juurakkoja ja kivikkoja. Äkkiä niihin silti kyllästyy. Mut samaa mieltä, että korkeuserot tuo suurimmat
haasteet.
Miinuksena pienemmät, teknisemmät ja hienommat polut saavuttaakseen vaatii jo melkein koko päivän reissun / 50+ km ajon.
Nyt ei ainakaan tarvinut kahlata suolla jos ylipäätään ollaan ajettua samaa reittiä. Tuoreen näköisiä metallisia ritiläpitkoksia oli muistaakseni muutamassa paikassa tuolla suunnalla.
Pääsee sinne kahlaamattakin etelästä tien kautta, itse menin sieltä ja kahlasin vasta Kulmakurun pohjoispuolelta takaisin tullessa. Oli varmaan loman parhaat polut tolla lenkillä, eli jos ei kahlaaminen pelota niin vahva suositus täältäkin. Suosittelen tuon perusteella toki kahlaamista enkä kiertoa, se metsäautotie etelästä ei ollut erityisen hauskaa ajettavaa. Kulmakurulla pääsi kurun lisäksi ihastelemaan myös piekanaa.
Onneksi ei tullut yhtään luomupuristia vastaan tuolla lenkillä, olisivat varmaan kahvaa puristellen kironneet mut vuokrasähköfillarini kanssa alimpaan helvettiin :p. Ruijanpolku olis kyllä ollut kevyempi ilman sähköjä, sen verran pääsi nostelemaan.
Se ongelma on siinä, että länsimaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa ne itsensä teloneet pitää jollain käydä hakemassa pois sieltä eikä niitä voi jättää sinne metsään mädäntymään/karhun ruuaksi. Usein se joku on mönkijä ja herkkä maasto kuluu taas entistä enemmän.
Kadulla kaatumisen todennäköisyys on pienempi ja sieltä kadulta on ambulanssihenkilökunnan helppo noukkia kaatunut kyytiin.
Kulmakurun nousu joen rannasta on ihan mukava, kevyellä jäykkäperällä mukavasti ajettavissä. Loppuosassa yksi puronylitys jyrkkien reunojen vuoksi ongelmallinen, samoin ihan lopussa hiekkaiselle tunturiylängölle jyrkästi nouseva töppyrä. Eteläisen joenylityksen jälkeinen joentörmä puristaa viimeiset mehut kierroksella mukavasti......
Ihmisten suojelussa itseltään (ja luonnolta) on aika paljon eroja eri maiden välillä. Vuoristoisemmissa maissa kaiteita ei kaikille vilkkaillekaan poluille riitä ja ei sieltä vissin ihan joka päivä ihmisiä tipu vaikkapa Norjassa Preikestulenilta tai Kjeragboltenilta. Ihmettelin itse kesällä Itävallassa kun minusta melko jännällä vuoripolulla tuli vastaan taaperoita ja perheitä lastenkantorinkkojen kanssa.
Joo aika huljakat näköalat tuolta norjalaisesta saarnastuolista. Eikä tuolla mitään kaiteita ollut ainakaan tuolloin v 2008
https://lh3.googleusercontent.com/pw...-no?authuser=0https://lh3.googleusercontent.com/pw...-no?authuser=0https://lh3.googleusercontent.com/pw...-no?authuser=0
^Tämä kuva otettu Lysebotnin vuonolautalta.
Lapin poluista. Kyllähän tuo vanha sorastamaton reitti Kiilopää-Rautulampi on (tai oli) parasta flow paanaa mitä ikinä. Samaa mieltä oli sattumoisin polulla tapaamani kuski. Kuvaus/julkaisulupa kysytty ja saatu.
https://photos.app.goo.gl/eYPtWPHNyU541DVv5
Samaa mieltä, muutamaan otteeseen metallisia osunut eteen ja mielummin niillä ajaa kuin puisilla. Maastoutuvat yleensä muutamassa vuodessa suht hyvin maisemaan, jossain paikoin jopa hieman liian hyvin että joutuu tarkaan katsomaan missä menee ettei aja siltä ulos kun ruoho kasvanut ritelikön läpi.