Printable View
Pirkan- tai mitä tahansa massahiihtoa ei kannata verrata kilpahiihtoon. Pitkin tasaisia kangasmetsiä menee kyllä tasuria, mutta kyllä nuo sprinttiradatkin pääsääntöisesti sen yhden seinänousun sisältää. Poislukin joku ruåttin kungslåttin kiertäminen...
Se mikä onnistuu Virtakoivulta, ei onnistu maailmancupissa.
(=ylämäkiluistelu)
Nuo massahiihdot ovat menneet tasurikisoiksi, mutta jos kunnon palikalla menee, ei se luisto huonone vaikka pidot olisikin.
Ja perinteisesti Norjalaiset ovat hiihtäneet lyhyellä sauvalla vrt suomalaiet. Voima tulee vartalosta kumminkin, eikä tuolta pään yläpuolella huiskiessa. Rytmikin on parempi säilyttää jos sauva ole pitkä.
Ja tuosta Virtakoivusta olen Pekan kanssa samaa mieltä. Monta kertaa ylämäissä sen hiihto muistutti vapaavalintaohjelmaa :D
Käsittääkseni alkuperäinen kysymys koski osallistumista Jämin 42 km kisaan, joka on massahiihto ja hiihdetään osittain Pirkan hiihdon uralla. Sitä varten kannattaa ainakin kokeilla pidempiä sauvoja. Lisäksi kun latuprofiilia katsoo, niin vain pari tiukempaa nousua siellä näyttäisi olevan.
Kilpahiihto on kokonaan toinen laji ja vaativat latuprofiilit pakottavat vuorotahtiin, jolloin lyhempi sauva on parempi mm. rytmin takia. Kyse on siis siitä miä varten treenataan.
Virtakoivusta voidaan olla mitä mieltä tahansa, mutta turha sitä on perästä huudella.
Sanotaanko näin, että ko. äijän kanssa samassa startissa hiihtämättömän on aika turha protestoida.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Matti
Kanssakilpailijat ne sitä touhua sormiensa läpi katsoo.
Toisaalta, on siellä hiihtäjiä hylättykin mm. suksien vaihdosta Kyröskoskella.
Tuskin ne järjestäjät sitäkään näki.
Tais olla ko. startin voittaja, jolle jäi luu käteen.
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Matti
Kyllä sen edestä näki paremmin. Mäen päältä huoltomiehen silmin. Ja TA-miehen lappu hankittuna:D
Aika paha toi perinteisten suksien osto kumminkin taitaa olla kun on pitopohjaa ja rasvattavaa pohjaa myytävissä suksissa mutta mikä on tavallisella harrastajalle paras kun hiihtelee maisemia katsellen
Kannattaa unohtaa nuo pitokarvapohjat. Hae Turtolan Kesportista RCS/RSC Classic Fischerit. Tai Sportia Pekasta jotkut muut tavalliset tarjous-kisasukset.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti izmo
Pitoalueen kun hioo hiekkapaperilla ja siihen välillä purkkia ja korkkia niin hyvin menee. Jos ei saa purkilla tarpeeksi pitoa niin liisteriä sitten.
Jos tulee satoja kilometrejä talvessa niin rasvattava, jos enintään sata niin pitopohja. Itse otan voitelupuolen rennosti, parilla pakkaskelin voiteella, pehmeällä purkilla ja parilla liisterillä selvittää käytännössä kelin kuin kelin. Pari kolme kertaa talvessa laittaa luistot ja välillä sitten harjailee niin se on melkein siinä. Kilsoja tulee jotain 1000+ talvessa.
Itse hiihtelen tavallisilla voideltavilla pertsasuksilla. Kuten edelläkin mainitsee, niin melko pienellä vaivalla ja voidearsenaalilla saa pitovoitelun kuntoon. Toki suksen jäykkyyden ja profiilin pitää olla käyttäjälleen oikea. Tuollaista pitopohjalankkua tulee kuitenkin ikävä kahdessa tilanteessa: uudella noin nollakelin lumella sekä kevättalven roskaisilla laduilla. Molemmat tilanteet pystyy kuitenkin selättämään melkein aina luistelusuksilla tai sitten vaihtamalla hiihtolenkin johonkin muuhun.
Pakko kommentoida tuohon Virtakoivun menoon. Tuli hiihdettyä kyseisestä herrasta ohi, ihan numerolappurinnassa, viime talvena ylämäessä vuorohiihdolla ja kyllähän se tasuri aika säälittävältä näytti siinä jyrkähkössä mäessä. Eikä se enää loppumatkan tasasemmallakaan menny ohi, vaikka ittellä onkin vaan "lyhkäset" sauvat. Ehkä sillä oli vaan huono päivä :)
Omasta mielestäni kuntoilija voi ottaa tekniikkamallia aika hyvin tuolta ihan maailman huipulta. Jos toi tasuri ois ihan ylivoimanen juttu, niin miksi ei sitä sitten käytetä tuolla huipulla?!? vai onko ne kaikki kilpahiihtäjät vaan väärässä ;) Sitä en kiellä etteikö noissa massahiihdoissa olisi paljon ja pitkiä tasatyöntöosuuksia, mutta kyllä siellä on tarvetta myös sille ykspotkuselle ja vuorohiihdolle.
Ja veilä tuohon suksen valintaan, niin kyllä ittekkin ottaisin viel ihan voideltavat, jos vähänkään enemmän meinaa hiihtää. Kuten Pexxi tuossa ylempänä kirjoitti, niin muutamalla purkilla ja 1-2 liisterillä voitelee kaikki talven kelit niin lenkille, kuin johonkin pitkänmatakankisaankin.
Näin omissa päissäni ajateltuna pitkä sauva pelkkään tasatyöntöön tuntuu hyvältä. Keskivartolalla työnnettäessä tarvitaan vähemmän staattista voimaa pitämään käsien kulmaa jäykkänä. Ehkä loppusivallukseenkin saa vähän lisää tehoa. En ole kokeillut muuten kuin luistelusauvoilla, eli ihan mutua tämä vaan on.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jussi_L
Kävin perjantaina Turtolassa Fisherin suksia hiplaamassa mutta kolme myyjää pelas ristinollaa eikä tulleet auttaan nöösiä niin jätin vielä Fisut kauppaan:rolleyes:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tmile
Käy Häijäässä, siellä ainakin palvellaan. Tai sitten Jämillä, päässee kai testaamaankin putkessa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti izmo
Tuli ostettua viikonloppuna Fischerin RCS Skating Plussat. Pyysin mahdollisimman yleiskelin suksea joka toimii välillä 0--10 C ja joka pohjalla vähintään tyydyttävästi eikä tarvitse välttämättä toimia millään kelillä täydellisesti. Lisäksi pyysin helppoa hiihdettävää. Sain 192 cm pitkät stiff-sukset jotka "avautuu" kuulemma n. 80 kg:n painolla (painan itse 73-75kg). Onko tuo suksi nyt sellainen kuin hain? Mitä tuo stiff tarkoittaa? Onko kyseessä kiertojäykkyys vai jokin muu ominaisuus? Olisin olettanut medium-suksen olevan enemmän yleis-suksi? Onko noi plussat toimivammat PK-seudun laduilla kuin coldit? Päätin luottaa myyjään, mutta jäi vielä hiukan kaivelemaan, koska olin etukäteen ehkä ajatellut toisenlaista suksea. Ajattelin kysästä vielä täältä kun sukset on vielä tässä vaiheessa helppo vaihtaa ja ennenkuin maksan 50 euroa pussituksesta.
Pitopohjaa ehdottomasti jos et jaksa keskittyä voiteluun. Nykyiset pitopohjat on yllättävän hyviä ja toimivat varsinkin nollakelillä paremmin kuin keskiverto voitelija. Pitopohjasuksi pitää sitten valita tarkasti oman painon mukaan. Jos otat vähänkin liian löysät niin kulkee kuin olisit laittanut liisteriä luistoalueelle.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti izmo
Minä kun olin käsittänyt, että pitopohjasuksilla jäykkyydellä ei ole niinkään väliä, kun koko matkalla on sama "voitelu" ja toiminta perustuu suureen lepokitkaan ja pieneen liikekitkaan eli koko suksen pohja on tarkoitettu olemaan lumea vasten koko ajan toisin kuin voideltavissa pertsasuksissa. Tiedä sitten toimiiko käytännössä kuitenkaan näin...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti timppa_234
Vai meneekö mulla nyt puurot ja vellit sekaisin? Onkos pitopohja ja nanopohja sama asia?
Pitopohjasuksi: karhennettu pitoalue. Pitoalue voi olla normaalia pohjaa tai pehmeämpää kumi-muoviseosta
nanopohjasuksi: Suksen koko pohja on käsitelty nanotökötilla.
e: eli siis pitopohjasuksen voi tehdä ihan normaalista pertsan suksesta santapaperilla...
Ok, no tuossa epäilemättä se suksen jäykkyys pitää olla aika hyvin kohdillaan :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jeesu
Oliskohan nuo nanopohjasukset sopivat tuollaiseen uuden lumen pk-lenkkeilyyn, kun ei polut ole vielä tamppaantuneet fillarointia varten. Kovaa ei siis tarttis päästä ja voiteluhommat ei oikein innosta. Viime talvena hommasin luisteluvehkeet, mutta niillä ei oikein pk-lenkkejä tällä tekniikalla tehdä :p
Kyl nanopitosuksetkin kannattais ottaa sopivan jäykkänä. Jos pakko on ottaa ohi niin vähän löysemmän puolelle ettei potkun kanssa ole niin just. Luiston kannalta ne painealueet toimii kuitenkin samaan tyyliin kuin voideltavissakin suksissa.
Uudella pakkaslumella nanopohja on huonoimmillaan. Mites olis lumikengät nille keleille? :)
Nuokin on kyllä mielessä käynyt. Tarttee nyt katella kuinka tuo talvi tuosta lähtee käyntiin, että joutuuko jotain vaihtoehtoista lenkkimuotoa keksimään vai ajellaanko kuravellissä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Grr
Voitelu on yksikertaista varsinkin pakkaskeleille. Ei sen takia kannata hiihtämisestä luopua vaikka pitopohjasukset eivät toimikkaan.
En kyllä ottaisi noita nanopohjasuksia kun ne eivät yleensä luista mihinkään. Pitovoitelu ei ole sen kummallisempaa kuin pyörän ilmanpaineiden tarkistaminen ja pumppaaminen. Purkkivoidetta hankaa pitoalueelle, tasoittaa korkilla ja tuolla menee hyvin n. 50km. Samoin liisteriä on helppo laittaa suoraan tuubista ja viimeistään niillä saa seinäpidon.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti zeizei
Pertsa on ihan mukavaa kun saa tekniikan kohdalleen ja lihakset tottumaan, mulla meni tuohon viime talvena yli 100km. Tänä talvena ajattelin tehdä enemmän pitkiä (n. 40km/4-5h) rauhallisia hiihtolenkkejä.
Niin ja halvin & nöyryyttävin vaihtoehto on tietysti opetella hiihtämään vapaata hiljaa. Ei se vaikeeta ole, saattaa jopa onnistua näin toisena talvena (jos sellainen saapuu). :-)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti zeizei
Vapaan harjoittelut varmasti jatkuvat ja hiljaa mentiin ihan varmasti jo viime talvenakin :D Liukkaalla, pehmeällä ja tasaisella baanalla saattoi syke viime talvenakin jopa pysyä PK-alueella. Alkutalvihan se suurin ongelma on kun pitäisi tehdä paljon tunteja peekoota, mutta keli näillä leveyspiireillä ei oikein tue tuota.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Grr
Tekniikka kuntoon niin vapaalla on paljon helpompi hiihtää pk-lenkkejä hyvällä kelillä. Pitää liukua kunnolla ja opetella eri maastokohtiin oikeat tekniikat, ei siis kuokkimista tasaisella, se on jyrkempien ylämäkien tekniikka.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Grr
Niinpä. Ihan vakavissaankin, kannattaa kysäistä ladulla ohi kiitäviltä seura-asuisilta jampoilta viitsisikö ne hiihtää hetken perässä / vilkaista sivusta miltä hiihto näyttää. Imartelee kivasti hiihtoniilon egoa kun turre kysyy tekniikkaoppia, osaavat ainakin neuvoa kokeneemman valmentajan hoiviin jos eivät muuta.
Fiksillä ajaminen pakottaa oppimaan pyöritystekniikkaa.
Sauvoitta hiihtäminen pakottaa oppimaan hiihtotekniikkaa.
Täysin sama ongelma, vaikka olenkin yrittänyt hiihtää vapaata tyyliä jo useampana talvena. Syke vaan nousee liikaa kun tekniikka (ja kunto) on huono. Tämän vuoksi hankin viime talveksi pertsan sukset, jotta myös pk-lenkit onnistuisi. Voitelusta vaan en päässyt oikein jyvälle, mutta nyt on hankittu tähän asiaan hyviä oppeja. Vielä tuo luistelutekniikka täytyy jonkun ammattilaisen avustuksella katsoa parempaan suuntaan. Asiaa helpottanee myös se, että täälä on avattu uusi, tasainen luistelupaana, jossa tekniikan harjoittelu onnistuu.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti zeizei
Hiihtokausi avattu Oloksella. Latu oli kyllä yllättävän hyvä olosuhteisiin nähden ja ratamestari vannoi ladun kestävän ainakin ensi viikonlopun FIS-kisatkin. Huomenna pääseekin testaamaan todella vesikelin luistoja plussa-asteita riittävästi ja vettä tulee ihan kunnolla...
Pitopohja ja nanopohja on sama asia, eri markkinointinimi vaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti zeizei
Vielä ei ole keksitty sellaista pitoa, joka toimisi luistoalueella. Jos kaupassa tarjotaan suksea, jonka pohja on samanlainen koko pitoalueelta niin älä osta.
Jotkut pitopohjat toimii kohtuu hyvin kovalla pakkasella ja uudella lumella kunhan se pitoalue ei pääse raapimaan lunta muuta kuin potkun aikana. Luistoero pitovoidesukseen on toki jonkunmoinen.
Aika kovaa hommaa tuo tasurin lykkiminen rullilla on kädettömälle. Semmosta kymppiä on nyt tullut tönittyä, muutama mäki on reitillä ja ne sitten voiman kannalta. Ihan kivaa kyllä ja varmasti hyödyllistä. Kiva saada vähän suksituntumaakin jo. Mutta ei pysy PKlla, ei sitten millään. :D
Höpö höpö. Pitopohja tarkoittaa isoa nippua erilaisia taaksepäinliukumisen estämiseen tarkoitettuja pohjaratkaisujaLainaus:
Alkujaan tämän lähetti timppa_234
kun pelkästään nuo nano-jutut. On pohjaan työstettyä kynttä tai suomua, on "karvaista" pohjaa ja on iso nippu
sellaisia ratkaisuja joissa pitoalue erotetaan luistoalueesta erilaisella pohjamateriaalilla...
Nanojuttu on myös takaisinpäin liukumista estävä pohjaratkaisu :). Tuskin kukaan tarjoaa nykyään suomupohjaa latuhiihtoon.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti PaH
Mulla on käytössä Fisherin Zero karvapohja ja sen pito on täydellinen melkein kelissä kuin kelissä. Kaverilla on Karhun Spectre nanopohja ja ne luistaa paremmin mutta myös lipsahtelee joillain keleillä.
Nanojutut tuli hiihtimiin ensin luiston tavoittelun myötä (nano-voiteet tms). Sitten vasta liukumista estämään.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti timppa_234
Multigrip / suomupohjia myydään edelleen nimenomaan latuhiihtoon, mm Madhjus niitä tekee.
Mut tää on pilkun viilausta, tunnustan ja poistun ;)
Mikäs se on tuo http://www.rottefella.com/Products/R...-Skate-Spacer/ mitä ne nyt tyrkyttää rotanloukkusiteille? Jonkinlainen korotuspala vissin mutta nouseeko tuossa kantapää vai kantti kun lupaukset on sen verran epämääräiset? Yleisestä mielenkiinnosta vaan kyselen, väärä standardi toistaiseksi ja olihan niitä kanttipaloja tyrkyllä muinoin SNS:llekin.
Mulla on nuissa uusissa kapuloissa nuo Xcelerator-siteet ja kuulin sellasista korotuspaloista viime talvena. Aikku niitä on kuulemma viime talvena testaillu, yks nuorten ampumahiihtomaajoukkueen tyttö kerto, kun se kävi meidän koiran kans yhden kilpailun hiihtämässä. Ylämäkeen pitäs päästä paremmin mutta tasaisella meno ei oo enää kuulemma niin vakaata.
Liekkö nuo sitte just ne palat, ku se tyttö kerto, että ne tulee tälle talvelle myös kuluttajien saataville. Mutta tuo edge pressure -maininta tosin vähän hämää tuossa. En tiiä onko samat palat sitte. Ne, mistä minä kuulin korottaa kantapäätä muutaman millin.
Ois kyllä mielenkiintonen kokeilla.
En tiedä noista eri versioista mitä on pilotoitu kuin ne vastaa tuota marcon linkkaamaa pleittiä, mut testihiihdin viime talvena
kahta eri versiota, toinen oli pelkkä korotettu aluslevy jossa oli muistaakseni kanta karvan ylempänä kuin etupää mut ei sivu-
kallistusta ja toinen oli sellainen missä sisäkantti oli selvästi ulkokanttia matalampi. Eka oli ihan jees kovalla pohjalla ja kovassa
vauhdissa, toisen kanssa en päässy sinuiks ensinkään - tuntu et suksi kanttaa yli. Omalle testitulokselle en anna paljoa arvoa,
itse kun oon pysyny yhä Pilot-leirissä niin koko tuo rotten systeemi tuntuu alla oudolta ja ne lainakengätkään ei ollu mun juttu.
Mut uskon et kantapään maltillisella korotuksella saa hyödyn ylämäessä, jos siihen tottuu niin tasaisella ehkä hyöty ja haitta menee
tasan ja alamäessä homma on kiinni taas laskuasennosta ja suksen profiilista miten käy. Etu korostuu kovalla ja nopeella pohjalla,
pehmeessä pullonkaulaks tulee sit oma tekniikka. Ehkä NIS antaa nopean ja helpon mahdollisuuden katsoa ennen viivalle menoa
kannattaako palan käyttö vai ei - ei tuo kumminkaan mikään vallankumous oo; tulevillakin lumilla mitaleita kerätään ilman noita
Niin tuo Rottefellan spacerhan korottaa kengän kärkeä, ei kantaa. Antaa herkkyyttä ylämäissä sekä pehmeällä ladulla. Oikein kovalla ladulla harkitsisin käyttöä. Toki riippuu suksesta ja hiihtäjästä.
Toi siteen alle laitettava korotuspala nostaa siteen etureunaa ylöspäin, ei kantapäätä. Parantaa suksen ylämäki ominaisuuksia etenkin sellaisessa suksessa mikä "hirttää" kiinni etupainealueelta ylämäkeen. Jos omistat Nis-siteet niin kantalappu pois kokonaan niin auttaa myös hieman samaan asiaan. Kokeilkaapa liukua suksella paino kantapäällä niin yleensä herkistyy. Tuo levy tosiaan tekee suksesta hieman epävakaamman hiihtää, koska sinne ei muodostu niin kovaa painetta.
Testiä testiä, sillä se selviää...
Jeesu olikin nopeempi:)
No hyvä, että täällä jotku tietää, mistä on kyse. En tiiä, mistä mulle jäi semmonen kuva, että se lappu tulis kannan alle.