Tunnustus törttöilystä liikenteessä

Kenelläkään muulla ei liene ollut tarvetta ripittäytyä - vai ovatko kaikki muut täydellisiä olentoja liikenteessä?

Länsimäentien ja Fazerintien risteys on kuulunut jo pitempään Kehä III:n laajennustyömaan piiriin. Tähän asti siinä oli käsittääkseni selvä kiertoliittymä, joten Länsimäentien kelviltä tuleva ja Fazerintien ylittävä pyöräilijä ei nähdäkseni ole ollut väistämisvelvollinen kiertoliittymästä poistuviin autoilijoihin nähden.

Niinpä ajoin eilenkin (sivuilleni vilkaisten mutta) polleasti Fazerintien yli matkallani kohti Hakunilan urheilupuistoa. Kehä III:n suunnasta tullut kuorma-autoilija ei ilmeisesti kuitenkaan ollut odottanut, mutta tämän hiljaisen vauhdin takia varsinaista yhteentörmäystilannetta ei kerinnyt syntyä. Kuitenkin vasta tässä vaiheessa tajusin että tilapäinen liikennejärjestely oli muuttunut ja risteys oli nyt tavallinen T-risteys - eli minä olinkin tilanteessa ajoradan ylittävä ja väistämisvelvollinen pyöräilijä.

Kävelin ninjana pimeässä.

Onneksi et kommandona...

Ajoin aamuhämärissä ninjana, kun en muistanut ladata illalla lampun akkuja. Onneksi sentään takavalo paloi, eikä ollut täysin pimeää, vaikka etuvalo selkeästi tarpeen olisi ollutkin. Melkoisen tyhmältä ajaessa tuntui, vilpittömät pahoittelut kaikille samaan aikaan liikkeellä olleille. Eniten jäin kuitenkin ihmettelemään sitä, miksi niin moni vapaaehtoisesti tekee pyöräilystä niin ikävää kuin valoitta ajaminen on. Vaikka tuo olikin minulle jo toinen kerta tänä vuonna, en ikinä usko siihen, että merkittävä osa porukasta ajelee noin tällaisen tai vastaavan tapaturman takia. Alkuvuoden tapauksen uskoin johtuvan siitä, etten tuntenut uuden lampun ominaisuuksia. Kun virta loppui taas, pitää kai uskoa oman kapasiteetin olevan rajallinen akuista huolehtimiseen. Näiden tilanteiden takia täytyy varmaan laittaa jokin varavalo joka näkyy, vaikka sillä ei itse näekään, pyörään pysyvästi kiinni. Jokin vilkkuva viriytys voisi olla hyvä, jotta kaikki huomaa keskimääräistä pahemman tomppelin olevan liikenteessä.

Melkein teilasin pikkulapsen viime viikolla. Näin lapsosen ajoissa, mutten varautunut, että lapsukainen hyppäisi eteen, vaan ajoin liian kovaa. En olisi ehtinyt jarurttaa, mutta lapsonen heräsi jarrujen kirskumiseen. Onneks ei osunut. Harmitti jälkeen moinen. Pitäisi osata itte paremmin.

Pakko nostaa käsi pystyyn virheen vuoksi. Töpeksin eilen autolla Kaisaniemen puistokujalla, kun lähdin ohittamaan hyvillä valoilla varustettua fillaria. Luin tilanteen väärin, kun radan varren parkkikselta kurvasikin tielle toinen auto. Tein virhearvioinnin ja fillari joutui ahtaaseen väliin. Onneksi sentään tilaa riitti sen verran ettei henkilövahinkoja tullut. Sain ansaitun instant-palautteen, kiitos siitä ja anteeksi.

Okei okei, tunnustetaan. Ajoin aamulla punaisia päin. Ei paha, mutta olisin voinut odottaakin koska bussi oli tulossa. Tein tilasteesta aivan turhaan kuljettajan kannalta hieman epämukavan, ehkä. Vaikka todellista vaaraa ei ollutkaan.

Toisella puolella punaisissa odottava jaloin liikenteessä oleva mies tokaisi jotain "helvetin rikollinen" kun menin hänen ohitseen :D

Enpä pysty selittämään, mikä moodi oli eilisellä lenkillä päällä. Käytännössä aina pyrin fillaroimaan niin, etten aiheuta muille ongelmia. Eilen kuitenkin ylittäessäni keskikorokkeellista ajorataa pysähtymisen välttämiseksi kiihdytin vauhtia ehtiäkseni ennen vasemmalta tullutta traktoria. Tämä suoritus onnistui hyvin. Onneksi huomasin oikealta reipasta vauhtia 40 alueella tulevan mersun ja onneksi olin liikkeellä maasturilla. Hydrauliset jarrut pysäyttivät pyörän sujuvasti keskikorokkeen alueelle. Vanhemman puoleinen mesekuski polkaisi jarrut pohjaan ja sai varmaan rytmihäiriön. Tai sitten absit vaan paukkuivat. Viittoilin kuskille, että mene vaan ensin, koska tietenkin olin väistämisvelvollinen. Ja häpesin varjoanikin. Ei näin jatkossa.

Tuntuu olevan usein toistuva teema näissä langoissa tuo tien poikki meneminen katsomatta tarkemmin. Tänään aamulla vaihdoin Nekalantien pohjoispuolen kelviltä eteläpuolelle ja samaan suuntaan ajanut autoilija antoi ihan aiheellisen äänimerkin, säikähdettiin varmaan molemmat.

Poljin ajoradalla ja sain siitä ohi ajaneelta bemarilta ansaitsemani muistutuksen äänimerkin muodossa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti ArtoR

Poljin ajoradalla ja sain siitä ohi ajaneelta bemarilta ansaitsemani muistutuksen äänimerkin muodossa.

---

Oliko kelvi kelvottomassa kuosissa?

Ei ollut, mutta "melko" paljon enemmän hiekotushiekkaa siellä kuin ajoradalla. :rolleyes:

Silloinhan kelvi on kelvoton. Mikä oli tien nopeusrajoitus?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti ArtoR

Poljin ajoradalla ja sain siitä ohi ajaneelta bemarilta ansaitsemani muistutuksen äänimerkin muodossa.

---

^tuosta on nyt turha mieltänsä pahoittaa^
Samaan "syyllistyn" itsekin kunnes sepelikuorrutus vähenee kelveillä ... Toistaiseks mielenosoittajat on olleet melko vähissä :o

Pari päivää sitten Keskuspuiston hiekkaisia reittiä ajaessa tajusin hetken liian myöhään, etten äännellyt tarpeeksi kuuluvasti. Puutarhapalstojen kohdilla vieressä menee hevosreitti ja sillä oli kaksi hepoa talutuksessa. Yritin ajoissa pääsetellä ääniä, puhella hevosille, jotta tunnistavat minut ihmiseksi, mutten tarpeeksi kuuluvasti. Ensimmäinen otti jo pari sivuaskelta ennen kuin ymmärsi vaaran vaarattomaksi ihmiseksi. Ensi kerralla hihkaisen vähän kauempaa ja kuuluvammin.

N. Tunti sitten poljin (Helsingin) keskustan suuntaan Urheilutien pyörätietä pitkin. Käännyin suuntamerkkejä näyttämättä vasemmalle Stadionin parkkikselle vastaantulijan edestä. Meillä oli sen verran välimatkaa, ettei mitään sattunut, mutta typerää se oli silti, pahoitteluni sille, jonka nenän edestä viuhahdin.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Halloo halloo

Pari päivää sitten Keskuspuiston hiekkaisia reittiä ajaessa tajusin hetken liian myöhään, etten äännellyt tarpeeksi kuuluvasti. Puutarhapalstojen kohdilla vieressä menee hevosreitti ja sillä oli kaksi hepoa talutuksessa. Yritin ajoissa pääsetellä ääniä, puhella hevosille, jotta tunnistavat minut ihmiseksi, mutten tarpeeksi kuuluvasti. Ensimmäinen otti jo pari sivuaskelta ennen kuin ymmärsi vaaran vaarattomaksi ihmiseksi. Ensi kerralla hihkaisen vähän kauempaa ja kuuluvammin.

---

Ootko kokeillu äänimerkkiä eli kelloa?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti oem

Ootko kokeillu äänimerkkiä eli kelloa?

---

En hevosten kohdalla, muutoin kyllä kilauttelen. Lukemani perusteella on hyvä puhua, jotta hevonen tunnistaa lähenevän uhkaavan kohteen ihmiseksi. Ymmärsi se, mutta olisin voinut olla äänekkäämpi, eikä edes lyhyttä sivulle astumista olisi tapahtunut.

Kellon lisäksi normaaliajossa jossain vaiheessa otin vaihteiden napsuttelun vaihtamatta vaihdetta käyttöön, silloin kun ei tarvitse kelloa kilauttaa edes dempattuna, mutta haluaa herättää huomion. Tänään sellainen hetki oli, kun ajoin ajokaistaa pitkin, jalkakäytävällä perhe ja koira pitkässä hihnassa. Yritin saada koiran havaitsemaan minut vaihtajilla. Havaitsi, ei pelästynyt ohitusta.

Koirat ei edes aina käänny katsomaan kun on kilauttanut kelloa ennen ohitusta ja tietävät mitä on tapahtumassa. Saattavat pikaisesti vilkaista jos sitäkään.
Hevoset oppii hyvin nopeesti kellon äänen mutta huutelu niiden takaa saattaa niitä hämmentää, samoin ihmisiä kun se ei ole yleinen tapa. Huutelulla saattaa vaan peittää informaation polkupyörän lähestymisestä.
Ensimmäisen kerran voi kilauttaa jo kaukana jos epäilee sen säikäyttävän.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti oem

Koirat ei edes aina käänny katsomaan kun on kilauttanut kelloa ennen ohitusta ja tietävät mitä on tapahtumassa. Saattavat pikaisesti vilkaista jos sitäkään.
Hevoset oppii hyvin nopeesti kellon äänen mutta huutelu niiden takaa saattaa niitä hämmentää, samoin ihmisiä kun se ei ole yleinen tapa. Huutelulla saattaa vaan peittää informaation polkupyörän lähestymisestä.
Ensimmäisen kerran voi kilauttaa jo kaukana jos epäilee sen säikäyttävän.

---

Nyt kyllä kiinnostaa, että miksi osa hevosimmeisistä pyytää puhumaan kun heppa ei käsitä kelloa ja osa sanoo että älä puhu kun heppa ei ymmärrä sitä?

Ei siis taida olla lähestymistapaa joka kelpaa kaikille?

Ohjastaja tai taluttaja on vastuussa hevosen käyttäytymisestä ja tietää parhaiten hevosensa ellei sitten ole satunnainen käyttäjä johon hevonenkaan ei ihan täysin luota.
Hevoset pelkää pyörää enemmän kuin ihmistä ja eläimet tunnistaa epävarmuuden äänestä ja jos joku yllättäen puhelee tai huutelee ehkä vähän hengästyneenä ja takaa saattaa tilanteen outous laittaa eläimen varuilleen.
On aivan erilainen tilanne jos hevosta lähestyy jalkaisin, silloin varmaan puhuminen rauhoittaa.
Näyttää, oman kokemuksen mukaan, että eläimet ei pidä ajavaa ihmistä ihmisenä vaan ajoneuvona ja kun huomaavat pari kertaa että tilanne ei aiheuta vaaraa, ei ne siitä enää hermostu. Ellei sitten taluttaja tai ohjastaja hermostu. Mutta sietäähän ne autojakin ja mopoja.
Ainahan hevosen voi pysäyttää ja antaa sen katsoa kun pyöräilijä ohittaa ja samalla rauhoitella.
Eläimet kuulee paremmin kuin ihminen ja havahtuuhan se ohjastaja tai taluttaja kellolla tai sitten ei.
Ainut tilanne jossa hevonen on ottanut pari hyppyaskelta on kun ratsukko on ollut ylittämässä tietä suojatiellä ja olen lähestynyt sitä moottoripyörällä mutta seuraavilla kerroilla on vaan rauhallisesti kattonu isoilla silmillään.


Mielipiteet on omiani ja saatan yhtä hyvin olla väärässä.

...tulipa laadittua v. 2007 lajiliittokollegoiden kanssa tällainen Kohtaamisopas... (= ohjeita erilaisiin liikenteen kohtaamistilanteisiin; hepat; hauvat; autotkin). -- Heppa on siis arka saaliseläin, joka saattaa pelästyä ja POTKAISTA ihan vaikka jonkin pienen, yllättävän äänen vuoksi (esim. vaatteiden kahina, ks. s. 6-8). Tämän hevosen pelästymis- ja vauhkoontumisominaisuuden takia pitää hevosta lähestyttäessä tehdä selväksi, että lähestyjä on (vaaraton) ihminen. Helpoiten tämä käy puhumalla selkeästi ääneen hevoselle/ratsastajalle, "Hei, Heppa, tässä tulee pyöräilijöitä" tms.... Se, ettei hevonen ymmärrä mitä puhutaan, on kohtaamistilanteessa toisarvoista :)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kolistelija

Nyt kyllä kiinnostaa, että miksi osa hevosimmeisistä pyytää puhumaan kun heppa ei käsitä kelloa ja osa sanoo että älä puhu kun heppa ei ymmärrä sitä?

Ei siis taida olla lähestymistapaa joka kelpaa kaikille?

---

Noinhan se menee, että hevoset ovat kovin erilaisia ja riippuu muutenkin paljon siitä, mihin niitä on yritetty totuttaa. Ainut kaikkiin pätevä neuvo on, että mahdollisimman kaukaa ja mahdollisimman rauhallisesti. Kelvillä ei tietenkään mahdu kovin kaukaa kiertämään, joten vähän se menee arpapeliksi miten kutakin yksilöä pitäisi lähestyä ja ohittaa.

Iso osa kyllä ymmärtää kellon, jos ei nyt ihan ensimmäisiä kertoja olla liikenteessä, eikä sitä rimpauteta vasta ihan kohdalla. Se mitä itse tunnen ratsastajia, niin kaikki kyllä totuttavat hevosta kelloon jo tutuissa maisemissa, ennen teille lähtöä. Mikä ei tietenkään takaa, että kaikki tekisivät sitä.

Kovavauhtista alamäkeä kohti liikennevaloristeystä rullaillessani tarkkailin mahdollista muuta liikennettä niin tarkkaan, etten huomannut kuin vasta viime hetkellä valon vaihtuneen punaiseksi. Tuosta kuitenkin selvisin pikkaisen normaalia voimakkaammalla jarrutuksella eikä tarvinnut ajaa punaista päin.

Tuo hevosta lähestymisohje oli hyvä. Itse vuosia ratsastaneena ja hevosten kanssa touhunneena käytän myös mieluummin omaa ääntä kuin kelloa. Hevonen on saaliseläin ja vaikka olis kaupunkiheppa ja tottunu liikenteeseen se omaa silti saaliseläimen luonteen ja kellon rimpautus hiljaisessa metsässä on ihan eri asia kuin tasainen meteli esim liikenteessä, silloin hevonen voi säikähtää. Itse pyrin hidastamaan ohittaessa ja hyräilemään/ puhumaan, whatever, kunnes nään, että heppa huomas mut.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Alottelia-14

Kelvillä ei tietenkään mahdu kovin kaukaa kiertämään, joten vähän se menee arpapeliksi miten kutakin yksilöä pitäisi lähestyä ja ohittaa.

---

http://www.matkaratsastus.fi/@Bin/117854/merkki_01.gif

Kevyenliikenteen väylä, jossa ratsastamista ei ole sallittu.

^ Oletan, että tämän lisäkyltin kanssa ratsastus on sallittu. Kaupungeissa ehkä harvinaisia, maalla yleisempiä. :)

http://farm6.static.flickr.com/5298/...0b925d00_m.jpg

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Alottelia-14

^ Oletan, että tämän lisäkyltin kanssa ratsastus on sallittu.

---

Minusta tuo on virheellisesti merkitty. TLA sanoo, että "Yhdistetty ratsastustie ja kevyen liikenteen väylä osoitetaan allekkain asetetuilla merkeillä. Rinnakkainen ratsastustie ja kevyen liikenteen väylä osoitetaan rinnakkain asetetuilla merkeillä."

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti ArtoR

Poljin ajoradalla ja sain siitä ohi ajaneelta bemarilta ansaitsemani muistutuksen äänimerkin muodossa.

---

Jos ymmärsin oikein? Bemari ohitti ja antoi äänimerkin?
Minua sakoittaneen poliisin mukaan hän toimi oikein, ohittaessa on annettava valo tai äänimerkki.
Rikesakolla selvisin ja nykyään pyrin ohittaessa antamaan äänimerkin aina.

^^ Tuolleen ne kuitenkin täälläpäin tahtoo olla. En muista, että sitä pyöreää ratsastus-merkkiä olisi missään lähistöllä.

Liekkö foorumilaisia se sukkahousuilija jonka eteen eilen iltapäivällä epähuomiossa ajoin autollani Hervannassa Duon kohdalla kun olit aikeissa ylittää suojatien. Pahoittelen törttöilyäni, onnistuin jotenkin kadottamaan sinut A-pilarin taakse ja huomasin sinut liian myöhään. Onneksi pidit silmäsi auki etkä tullut lujempaa, oli kylkikolarin paikka.

Tänään tuli kyllä ajeltua niin urposti tuolla liikenteessä että huh, vaikkei varsinaisia vaaratilanteita aiheutunutkaan. En tiedä mikä idioottivaihde oli jäänyt päälle.

Toivottavasti eivät olleet foorumilaisia ne kaksi kaverusta Garminin ajopaidoissa kapealla Vesivehmaantiellä tänään iltapäivällä. Vierekkäin on toki kiva polkea ja jutella, mutta ohitusta yrittäville autoille se ei ollut kyllä oikein parasta mainosta pyöräilijöiden toiminnasta...

^ "Kuka törttöili silloin siellä?"

Minä taisin törttöillä kolmasti samalla hädin tuskin kahden tunnin lenkillä:

(1) Tyynenmerenkadulla Jätkäsaaressa on jännähkö pyörätieratkaisu, jossa yksi kaista on kiveyksellä erotettu, jalkakäytävän tasoa hieman alempana kulkeva ja toinen on tutumpi maalatulla yhtenäisellä viivalla jalankulkijoiden kaistasta erotettu. Nämä siis tulosuunnassani ajoradan oikealla puolella. En huomannut kadun alussa mitään tästä kertovaa liikennemerkkiä (enkä itse asiassa taida tietää millainen sen pitäisi olla) joten lähdin ajamaan kadunpuoleista pyöräkaistaa, joka oli tarkoitettu vastaantuleville pyöräilijöille. Tämä olikin (kuten vasta takaisinpäin ajaessani huomasin) merkitty katuun maalatuilla pyörän kuvilla ja kulkusuuntaa osoittavilla nuolilla.

Ihme kyllä, kukaan 4-5 vastaan ajaneesta pyöräilijöistä ei huomattanut minua asiasta - mutta ehkä urbaanit pyöräilijät ovat holjempia eivätkä ensimmäisenä rupea kouluttamaan virheentehnyttä.


(2) Uuden Jätkäsaaren ihmettely ilmeisesti söi jonkin verran huomiokykyä ja erään katutyömaan kohdalla näin kyllä äidin joka oli jo ylittänyt kelvin, mutten nähnyt tai oikeammin hahmottanut pikkutyttöä jonka edessä oli jokin sähkötolppa ja työmaan muovinen varoitustolppa. Vaikka vauhtini oli hyvin alhainen, jouduin jarruttamaan aika äkisti ja ilmeisesti pelottavan näköisesti, sillä ainakin äiti säikähti.

Yllättävää kyllä, pyöräilijää ja tämän hurjaa vauhtia ei haukuttu, vaan torut sai kuulla pikkutyttö jota käskettiin katsomaan eteensä ja syytettiin oli jäädä pyörän alle vitkastelunsa takia. En viitsinyt korjata äitiä - vaikka ehkä olisi pitänyt.


(3) Itäisiin lähiöihin palattuani ajoin vähän reippaampaa vauhtia kelviä joka kulki kohtisuoraan kadun poikki. Pyöräilijä on tässä kohtaa väistämisvelvollinen, mutta minulla ei ollut tarkoitus ylittää pyörätien jatketta vaan kääntyä jatkamaan ajoradan laitaa. Niin teinkin mitenkään jarruttamatta ja tällöin kuulin takaani torven soivan ja samassa bussi ohitti minut. Paikalla on leveä asfaltoitu piennar jolla pysyin eikä vaaratilannetta tai väistämistarvetta ollut, mutta olin täysin unohtanut että liikenteessä silläkin on merkitystä mitä joku osapuoli näyttää tekevän (koska kaikki eivät ole ajatustenlukijoita).

Bussinkuljettajan näkökulmasta on ymmärrettävää että hän saattoi luulla minun ajavan kamikazehenkisesti ajoradan poikki ja aiheutin hänelle aivan tarpeettomasti sydämentykytyksiä.

Kinnerillä täytyy ryhmässä ajaessa olla varovainen, kun pystypyöräilijä ei ihan ymmärrä sen ajamisen logiikkaa. Pari kertaa olen jo kuullut, että "meinasin ajaa perään", kun jarrutin eteen ilmestyneen pahan montun takia jonka takia olisin kyllä jarruttanut pystärilläkin. Saattaa tulla yllätyksenä, kuinka nopeasti kinneri kykenee hidastamaan. Älkää ajako kinnerin perässä lähellä. Muutaman kerran on sattunut, että joku on ajanut niin peesissä, etten nähnyt häntä isosta autonpeilistä ollenkaan, jäi selän taakse. Hipaisu jarruun, niin olisi kolissut. Tämä on kinnerillä se vaarallinen tilanne, ei nokan osuminen johonkin vaan perän.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti E-Cruiser

Kinnerillä täytyy ryhmässä ajaessa olla varovainen, kun pystypyöräilijä ei ihan ymmärrä sen ajamisen logiikkaa. Pari kertaa olen jo kuullut, että "meinasin ajaa perään", kun jarrutin eteen ilmestyneen pahan montun takia jonka takia olisin kyllä jarruttanut pystärilläkin. Saattaa tulla yllätyksenä, kuinka nopeasti kinneri kykenee hidastamaan. Älkää ajako kinnerin perässä lähellä. Muutaman kerran on sattunut, että joku on ajanut niin peesissä, etten nähnyt häntä isosta autonpeilistä ollenkaan, jäi selän taakse. Hipaisu jarruun, niin olisi kolissut. Tämä on kinnerillä se vaarallinen tilanne, ei nokan osuminen johonkin vaan perän.

---

Ihan ajatustasolla mietin, että onko kinnerillä ryhmässä ajaminen ihan järkevää?

Tuon tekstin lukemisen jälkeen en kyllä ajaisi kinnerin kanssa samassa ryhmässä..

Tänään tuli törttöiltyä hieman ajamalla pari sataa metriä väärällä puolella tietä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kolistelija

Ihan ajatustasolla mietin, että onko kinnerillä ryhmässä ajaminen ihan järkevää?

Tuon tekstin lukemisen jälkeen en kyllä ajaisi kinnerin kanssa samassa ryhmässä..

---

Tässä oli siis kyseessä ihan yksittäiset pyöräilijät. Toki ryhmä tuo oman haasteensa, tarkoitan lähinnä löyhiä ja hitaita ryhmiä tyyliin pyöräretki. Älkää nyt ottako tuota haukkumisena, ei ollut siksi tarkoitettu.
Ilmaisin asian ehkä vähän huonosti, kuten välillä teen.

No, kinnerin ainoa luonteva paikka ryhmässä on letkan hännillä senkin takia että kinnerin takana ajavan peesihyöty on varsin mitätön. Kinnerikuskin vauhdinjako on lisäksi pakostakin muiuhun ryhmään verraten aika individualistinen jos reitillä on kummoisiakaan ylä- ja alamäkiä, joten liberona ajaminen toimii parhaiten.

Kinnerikuskeille taitaa muuten olla kohtalainen ongelma siinä että matalan näkövinkkelin takia tienpinta ja kuopat eivät erotu yhtä selvinä ja yhtä etäältä kuin pystypyöräilijöille. joten niiden väistäminen valitsemalla loivasti kiertävä ajolinja ei ole yhtä helppoa.

Sillä pystärilläkin on parempi joko hypätä kuopan yli tai ohjata sivuun erittäin loivasti tai hyvissä ajoin.