Just! Ei tarvi renkaita irrotella eikä mitään muutakaan. Saa reilusti keskeyttää, kun korjaus ei kuitenkaan onnistu. Vai kantavatko notubes-miehet myös kokonaista ulkorengas-sisärengas-pakettia mukana? Sepä vasta kevyttä onkin.
Printable View
Siinä ei sisärenkaat auta jos ulkorengas repeää vaikka pari senttiä. Ei-UST-renkaan runko on selkeästi ohuempi kuin UST-mallisen ja ilman sisärengasta repeää huonolla tuurilla suht väkivaltaisesti. UST-renkaat ovat sitten keventäjälle sopimattomia painonsa vuoksi.
Ja sisärenkaan laittaminen soseutetun ulkorenkaan sisään on melkoista sotkemista. Venttiili irti ja talteen, enimmät soseet pois (varoen käpyjen ja kivenmurikoiden tarttumista tahmaiselle pinnalle), paineet sisään niin, että renkaan reuna nousee vanteelle kunnolla...
Vähintään 10min.
Lenkkeilyyn ja show-käyttöön litkut ovat varmaan (lähes) ongelmaton ja hyvä valinta. Kisakäytössä välineiden täytyy kestää! Vähänkään epävarmalla setillä pelko perseessä ajamisesta ei tule mitään.
"en mie tuosta uskalla ajaa ainakaan tällä vauhdilla ettei renkaat hajoa lopullisesti..."
Tosin soseiden kanssa käytettävät renkaat ovat kehittyneet selkeästi. Milläs merkeillä niitä olikaan, notubes, hutsu ja nokian? Ne saattavat vaikka toimia, riskillä.
Wanderer puhunee omasta kokemuksesta, mutta on moni tainnut saada nuo litkusysteemit tavallisten ulkorenkaiden kera kisakäytössä toimimaankin. Ainakin Simo taisi kiertää marttacuppia tuollaisella rengastuksella ongelmitta, ja väittävät monet ulkomaiset harrastajakisaajatkin noin tehneensä...
Mutta silti aion kyllä ite vielä pysyä sisärenkaallisena. :)
Kyse onkin kauhuskenaarioista ja niiden toteutumisen todennäköisyyksistä.
Mä siis tarkoitin sitä että käytetään sisärengasta, jossa on litkut sisällä. Joku oli muistaakseni sellaisia käyttänyt en vaan muista oliko fillari-lehden keskustelupalstalla siitä juttua vai jonkun ulkomaisen. Pitäis olla aika lailla puhkeamaton systeemi.
Esim. Maxxis Flyweight 330g +sisärengas 95g +litku sisärenkaan sisällä 50g. Painoa yhteensä siis 475g. Keveimmät UST -renkaat tais olla 580g +litkut.
Kokemuksen rintaäänellä (tälläkin kaudella ulkomailla 8 kisaa) voin sanoa, että höpöhöpö. JOS ulkorenkaan kylki repeää siihen kohtaan laitetaan esim. se sukka jossa varasisuskumi oli (tai geelimuovi tms.). Sotkuista hommaa toki, mutta sehän kuuluu asiaan;) vanteelle nousu ei ole ollut ongelma, ainakaan tavallisilla renkailla.
Niitä kylkirikkojakaan ei tule niin helposti kun voi käyttää matalampia paineita.
Paaaljon epävarmempaa on sisäkumeilla ajelu kun joka piikin pistoon joudut vaihtamaan uuden!
Onneksi Suomessa ei kasva piikkipensaita, ainakaan luontaisesti.
JOS kilpailee alueella missä piikkipensaita löytyy, on soseilla ajo (UST tai ei-UST) varmasti pakollinen ratkaisu.
Muistan lukeneeni että ulkomailla kilpailevat pyöräsuunnistajat vaihtoivat sankoin joukoin soseisiin, kun maajoukkue oli käynyt jossain rikkomassa renkaita oikein enemmän kanssa.
Anyway, toimivia ratkaisuja löytyy. Kukin valitkoon omansa.
Aikalailla vastaavia lukemia näytti puntari näille tune-kiekoillekin. Kokoonpano on siis tune Prince/Princess + 2 x 32 x Sapim CX-Ray + 2 x Notubes ZTR Race 7000. Kiekkojen kiristimet ovat mallia tune Skyline mtb. Pahoittelut heikkolaatusista kuvista, minen osaa valokuvata.
http://kotisivu.dnainternet.net/akik...t/on_scale.JPG
http://kotisivu.dnainternet.net/akik...e_princess.JPG
On kyllä hienot kiekot. Mistä nuo tuli?
Noihan on jo aika hienot ja kevyet kiekot, mutta 2,0" gummeilla max 33 psi? Mennään jo riskirajoilla, vaan kai tubelekset sitte kestää. Itteä kyllä vähän hirvittäis, ja onhan jotku kumit jo aika velttoja noilla paineilla. Ite olen käyttäny sisärenkaiden kans edessä jotain 35-36 ja takana 38-40 psi. Jonkun kerran peräpää on lyöny kisassakin vanteelle mutta lateksisisuri on kestänyt. Ajettavuudenkaan kannalta en käyttäisi pienempiä paineita vaikka kumi kestäisikin vanteelle lyönnit. Enkä ole hirveästi kisoissa säästellyt renkaita, enkä aio säästölinjalle lähteäkään.
Tää on teoriassa ongelma, mutta kulunut kesä osoitti, että käytäntö on toista.
Ajoin tuollaisilla vanteilla kuluneella kaudella kahdeksan maastokisaa (joista yksin Tahko taisi vastata kolmea kisaa :)), ja kaikissa koitoksissa renkaina oli Conti Raceking 2.2":t. Painetta oli noin 34 psi sekä edessä että takana, eli mentiin neljän psi:n verran suositellun maksimipaineen yläpuolelle. Raceking 2.2":ssa on niin suuri ilmatila, että tuo 34 psi riitti oikein hyvin sisärenkaalliseen kisakäyttöön 70-kiloisen kuskin alla. Minkäänlaisia ongelmia ei ainakaan toistaiseksi ole noiden vanteiden kanssa ilmennyt.
Vaikka omasta mielestäni tietenkin ajankin kisoissa ihan täysillä jokaiseen kivikkoon :), muihin kuskeihin verrattuna mun ajotyyli taitaa kuitenkin olla hitusen verran fillaria säälivä. Koskaan en esimerkiksi aja vähänkään isompaa kiveä päin fillaria keventämättä, joten tää saattaa olla osasyy siihen, miksi nuo vanteet on vielä ehjät.
--> Kiovan Dynamo
xx-light-bikes.com:sta nuo on tilattu.
Painemittareissa on huikeita tarkkuuseroja. Itte tuuppaan Racekingeihin Silcan mukaan 40/45 psi. Lukema on varmasti yläkanttiin.
Joskus kokeilin sellaista digitaalista painemittaria ja todellinen paine oli luokkaa 35. Pitäisi varmaan hankkia sellainen(kin).
Joo, mittarien tarkkuus tai sen puute tekee kyllä isojakin eroja eri kuskien "ainoisiin oikeisiin paineisiin". Ite kun käyttää aina samaa pumppua, niin voi itse vertailla eri kumien tarvimaa painetta. Kaverien kertomat paineet voi sitten todellisuudessa olla vähän erilaiset kuin ne omalla pumpulla pumpatut.
Mutta jos noi vanteet on kestäneet, eikä snakebitejä ole tullut niin ei kai siinä sitten, täytyy kehua. Isommissa kisakuninkaissa painetta tarvitaankin muljuamisen estämiseksi, ei niinkään käärmeenpuremia ehkäisemään :) Täytyypä kokeilla miten ko. kumit toimii 30 psi paineilla, muljuaako vaiko eikö. Mä olen pitäny tuota noin 33-34 psi painetta ilmatilaltaan pienemmissä 2,2" kumeissa ja on kestäny myös jäykkäperäisessä.
Se Akin lihava sika tarttee tälläsen:
http://weightweenies.starbike.com/fo...d.php?id=28252
Tai siis ton SL-version joka pidettään viä pimennossa.
:D
Ootkos punninnut kumpi painaa vähemmän; tune + tunen avain + lippujojo vai pikalinkku?
Tuli mieleen, kun meillä on putiikissa sellaisia aikuisnäköisille urheilijoille tarkoitettuja lukuapuja, joissa "lukulasi" kulkee jojon perässä mukana. Niissä se jojo on varmaan puolet pienempi ja kevyempi kuin lippujojo. Tuollaisesta saisi purettua "kevennysjojon"...:D
http://www.justridingalong.com/conte...c3b23022a3e59d
"Lenkkeilyyn ja show-käyttöön litkut ovat varmaan (lähes) ongelmaton ja hyvä valinta. Kisakäytössä välineiden täytyy kestää! Vähänkään epävarmalla setillä pelko perseessä ajamisesta ei tule mitään.
"en mie tuosta uskalla ajaa ainakaan tällä vauhdilla ettei renkaat hajoa lopullisesti..."
Tosin soseiden kanssa käytettävät renkaat ovat kehittyneet selkeästi. Milläs merkeillä niitä olikaan, notubes, hutsu ja nokian? Ne saattavat vaikka toimia, riskillä."
Tähän voi lisätä Vredesteinin tavalliset ulkokumit jotka tiivistyvät yhtä nopeasti kuin dh-käyttöön paremmin soveltuvat ust-kumit.
Jos on tottunut ajamaan sisärenkailla, niin siirtyminen litkuihin vähentää rengasongelmia.
Sama rengas litkuilla omaa jopa 30% paremman pistosuojan kuin sisärenkaalla. Jos on oppinut ajamaan niin että "snakebite"-riski on koko ajan takaraivossa, pääsee helpommin maaliin litkujen kera.
Litkuilla vauhti pysyy parempana, ajaja tekee vähemmän virheitä.
Grammat eivät tässä yhtälössä merkitse ihan niin paljon kuin vaaka sanoo.
Jos käyttää Stanin kehiä, on syytä valita ajotarkoitukseen tarpeeksi leveä vanne. Enskaan ei tuota ztr olympicia vaikka se kevyt onkin.....
Tunen kiekonkiristimet on 24 g ja avain näyttää olevan 4 g. Lippujojon massaa ei kuulu tässä ottaa huomioon, sillä se on kiekonkiristimistä riippumatta tarkoitus ottaa ensi kaudella käyttöön. Sen avulla pääsee kuulemma kätevästi eroon putoilevista geelipulloista. :)
Vaikka tässä grammoja tarkahkosti lasketaankin, sitä ei lähtökohtaisesti kuitenkaan tehdä siksi, että pyörä kulkisi kisoissa aiempaa kovempaa. Lähinnä tää on vain harrastus muiden joukossa. Toki virittely tuo itselleni lisäintoa kisailuun, sillä uusien osien kisakelpoisuutta on mukava testailla numerolapun kanssa.
Mielenkiintoinen näkemys. Jäin tässä miettimään, että mitenkähän sisärenkaattomuus tai -renkaallisuus vaikuttaa ulkorenkaan repeämisherkkyyteen?
Sen ymmärtää helposti, että paksuseinämäinen UST- tai jopa DH-rengas kestää kivien puremia paljon paremmin kuin tavallinen ohutkylkinen XC-rengas.
Käyttövarmuus on mielestäni lenkkeilyssäkin ensisijainen valintaperuste, sillä remontti jäätävässä vesisateessa tai itikoiden saaliina on aina ikävää puuhaa. Kuluneen vuoden aikana olen ajanut maastossa noin 4000km "litkurenkailla". Tuolla matkalla tuloksena nolla rengasrikkoa. Sisärengas kulkee silti edelleen aina mukana hätätilanteen varalta tai ajokavereille lainattavaksi...
- Tomi
Itselläni sisärenkaallisuus ja litkuttomuus eivät varsinaisesti liity luotettavuuteen vaan ennenkaikkea (ulko)renkaidenvaihdon helppouteen. Kevytpyörässä tulee vaihdeltua ulkorenkaita yllättävänkin usein, ja jokainen ulkorenkaan vaihto kai vaatisi aina uudet litkut, vai onko näin?
Ei vaadi. "Vanha" litku on aivan käyttökelpoista ja kannattaa kaataa renkaasta talteen sopivaan astiaan ja siitä uuteen renkaaseen. Vanhaan renkaaseen jää luonnollisesti osa litkusta (ja sen voi sitten pestä pois), joten uutta tavaraa pitää kyllä lisätä sekaan kun sitä uutta rengasta asentaa.
Jos litkua on nestemäisenä enää hyvin vähän, kannattaa toki harkita sen uusiokäyttöä vähän tarkemmin ja laittaa ehkä kokonaan uudet litkut.
Renkaita vaihdellessa kiekon oikeaoppinen ravistelu on osoittautunut todella olennaiseksi taikatempuksi. Sillä tavoin renkaan saa tiiviiksi todella nopeasti - pelkästään ajamalla ei välttämättä koskaan (totesin tämän aikoinaan ennenkuin lunttasin youtubesta ohjeet).
Renkaanvaihto on hyvinkin helppoa myös käsin pumpaten, jos rengas-vanne(-vannenauha) -yhdistelmä sopii hyvin toisiinsa ja uusi rengas nousee helposti vanteelle. Homma muuttuu entistäkin helpommaksi ja nopeammaksi kaikilla rengas/vanne-yhdistelmillä jos saatavilla on paineilmaa.
- Tomi
Noista paineista. Mä olen pitänyt crossipyörässä 32mm leveillä kumeilla jotain 33-35psi edessä ja vähän alle 40psi takana pehmeällä radalla ja ~5psi enemmän jos on asfalttikantteja tms. matkalla. Tai mittarin luotettavuus on vähän niin ja näin, mutta toi on semmonen paine, että peukalon saa painettua vanteeseen kun auttaa vähän toisella kädellä. Maasturissa on tullu pidettyä 30-35psi paineita 2.0" kumeilla ilman minkäänlaisia ongelmia vähän kivikkoisemmassakaan maastossa. Nämä siis sisärenkaiden kanssa.
Ostin itselleni myös ton R7 MRD Absoluten (1342g 200mm putkella ja muistakseni ilman käpyä) todellinen joustomatka 99mm.Testi voittaja,Testit löytyy täältä:http://www.nakita.at/index.jsp?catId=33&newsid=158
Hieno on kyllä, mutta eikö varsinkin hiilaritolpan kanssa olisi hyvä käyttää assymmetristä clamppia, jossa halkio ei ole pystysuora, vaan vino? Samalla massa pienenisi, ainakin teoriassa, koska vino halkio tarvitsee tehdä pidemmäksi kuin pystysuora. Hiilariclampeista mulla on vähän huonoja kokemuksia kun joku BTP:n alle 7g panta ratkesi melko nopeasti käytössä. Ei kiva ylläri pidemmällä lenkillä. Ei sen puoleen, että epäillisin tuon kestoa. Aina enemmän luotan aitoon suomalaiseen käsityöhön kuin vieraiden rotujen ja heimojen tekeleisiin.
Cervelo/FSA luennolla Las Vegasissa oli just puhetta tollasista klampeistä ja epäsymmetriaa pidettiin pirun tekeleenä.
Mitäs mieltä olit BTP:n "viimeistelystä"... :D
Ei sulla satu olemaan sen BTP:n jäämistöä tallessa? Ruumiinavaukset on hauskinta hupia... :D
BTP:n uusi panta maksaa 99€ ja tuskin toi mun juuri halvempi on. No pariin tiimipyörään menee sellaset anyway. Replamaatiot ja takuu palannee mulla hieman paremmin...
Mulla on ollu joku 60psi kai yleensä...+85kg ja jäykkis...mulla on melkein tehtynä, siis jo funtsittuna, Staneja paremmat kehät hiilarista avogummille. No vaatii ne viä pari olutta...ja mulla on myynnissä ihan virallisesti sitten Tunen hilppeitä kesällä.
Terve.
Kuulostaa kyllä uskomattomalta 7 kg täpäri jolla pystyy kilpailee.
Täältä muuten löytyy tiedot mun viimesestä "budjetti" Hiilikuitu projektista.
Alle 3000e ja alle 10,8kg täpäri.Hieman on halvempi (toistaiseksi) kun teidän Hifit,vaikka pakko myöntää että nälkä kasvaa syödessä.:)
Ei kai sentään seittemän. Kunhan juuri ja juuri alle kasin pääsisi. :)
Ja mitä tulee tuohon Manitoun R7 MRD -keulaan, niin hyvin se on mullakin toistaiseksi pelannut. Kovin on vähäistä sen käyttö tosin viime aikoina ollut. Kolme kisaa ja muutaman lenkin oon sillä vasta ajanut. Kovinkaan painavaa luotettavuusarviota ei siis pysty vielä tekemään, ja eikös Manitoun ongelmat oo aiemmin ollu juuri tuolla luotettavuuspuolella...
Hieno peli tuo sun Fuel!
Ahaa, ihan uskottavaa. Epäsymmetria jo ihan sanana kuulostaakin joltain epähyvältä. BTP:n "viimeistely" oli kyllä jotain niin kuraa, että jos hinta on uutena 99€, niin voisi odottaa saavansa jotain parempaa. Eivät olleet osanneet tehdä pannasta edes suoraa...sehän kiemurteli runkoputkea vasten kuin kärmes. :( Näytti kuin se olisi tehty ihan kaljoissa. Muutenkin kapistus vaikutti joltain harjoituskappaleelta. Mää heitin sen jonnekin romujen keskuuteen, en muista tarkemmin minne. Voin tuoda näytille jos jäänteet vielä jostain löydän...
Akilla on taas osaa vaihtunut sen verran että päivitetyssä osaluettelossa olisi mukavasti ihmeteltävää!?
Kiekot 1162g! WOW
Osaluettelo näyttää tältä:
http://kotisivu.dnainternet.net/akik...k_ultimate.pdf
ja ohessa on pari heikkoa otosta siitä, miltä itse kulkine näyttää tällä hetkellä. Osien yhteenlaskettu massa on tällä hetkellä Kuusankoski-kokoonpanossa noin 7.8 kg. Punnittu lukema lienee noin 100 g suurempi, joten kai tuo nyt sitten alkaa olla aika lähellä 7.9-kiloista laitetta. Etuvaihtajalle pitää vielä tehdä jotakin, mutta muuten tuo alkaa olla kohtuu hyvällä mallilla.
http://kotisivu.dnainternet.net/akik...park061208.JPG
http://kotisivu.dnainternet.net/akik...ails061208.JPG
Voi vattu toi on.... upea. Kannattaa muuten ens kerralla lähtee rengaskaupoille vaa'an kanssa. Etit itelles toisenkin alle 290g Fredin, niin vaaka heittää osalistan painon alle 7,8kg.
Tai sit kantsii punnita ensteks koko pyörä ja vasta sit miettiä että mitä keventäis... On meinaan ittellä ainaki käyny eräänki kerran että "mysteerigrammoja" ilmestyy jostain kun vertaa osalistaa versus ajokelposen pyörän punnittua painoa :) Peli on kyllä hiano ja saattaa jopa punnittunakin olla alle 8 kg
Totta puhut. Spark kuitenkin kävi vaa'alla viimeksi 300 g sitten, ja silloin punnittu massa oli noin 80 g laskennallista suurempi. Siksi uskalsin olettaa, että nyt saatettaisiin olla noin 7.9 kg:ssa. Mutta parempi on tietenkin olla olettelematta ja käydä puntarilla.
Kävinpä sitten hiukan koeajollakin. Kun viime ajat on tullut ajeltua lenkkipyörällä, jossa pelkät (nasta)renkaat painaa yli kaksi kiloa, niin tarttee myöntää, että Sparkki liikahti ihmeellisen kevyesti. :) Sen verran löytyi moitittavaakin, että tunen vapaaratas pitää kammottavaa meteliä XTR:ään verrattuna. Saa nähdä, pystyykö tuon rätinän kanssa elämään...
Kandee siis polkea sitä himmeliä eikä rullailla peesissä.