Jälleen ystävällinen autokuski, joka malttoi odottaa ylitykseni suojatiellä pyörällä äsken. ^^ Väisti siis jo kaukaa!
Printable View
Jälleen ystävällinen autokuski, joka malttoi odottaa ylitykseni suojatiellä pyörällä äsken. ^^ Väisti siis jo kaukaa!
Tänään koulumatkalla ohitin jonkun inserakuskin joka iskikin sitten takaisin mäen päällä kun itse himmailin vähän. Hauskinta oli katsoa kadenssia joka oli varmaan 140 kierrosta minuutissa ja aina sen piti ohittaa kauheaa vauhtia, jonka jälkeen jäätiin jurnuttamaan eteen. Oli varmaan juuri saanut lukkopolkimet kun ei edes osannut irroittaa niitä pienellä jalan kääntämiselllä vaan koko jalkaa piti heilauttaa ihan kunnolla että irtosi. :D Tämmöinen päivän piristys. :)
Tänään aamusella kun kiiruhdin fillarilla kohti Kamppia kiitokset sille hymyä ja peukkua näyttäneelle autoilijalle kun vedettiin Runeberginkatua rinnakkain menemään minä pyörällä ja hän pakettiautolla sulassa sovussa.
Muutenkin täytyy sanoa, että tilaa autoilta tuli taas hyvin, mutta johtunee varmasti myös siitä, että noinkin ruuhka-aikaan vauhdin saa itse fillarilla pidettyä helposti vähintäänkin samoissa autojen kanssa jolloin se tila on myös helpompi ottaa.
Edit: Ei nyt siis puhtaasti kvl-hetki, mutta ilonaihe yleensä liikenteessä
Ite menin tänään kohti opiskelun saloja pyörällä, sain hyvät naurut kun joku ehk 40v oli ostanut kovetun hybridin ohi ja eiköhä ku hetki kuluna niin mies kiihdytti taas ohitse ajatuksena ettei tuommone keskenkasvune penska mua lujempaa mee =P no enkös sit koventanu vauhtia ja vedin ohi ja pidin lujemman vauhdin loppuun asti mahto ottaa miestä koville
Tänään ajelin kotiin ja viimeisessä kevytväylän mutkassa oli kaksi vanhempaa leidiä keskellä väylää. Kun he huomasivat minut, heille tuli kova kiire siirtyä sivuun. Toinen oli vieläpä rollaattorin kanssa liikkeellä. Hidastin vauhtia ja ajelin rennosti ohitse. Samalla huikkasin, että "Kyllähän tästä mahtuu!" Rouvia nauratti ja minullekin tuli hyvä mieli.
rentouttava iltalenkki Laajasalon metsässä takana... siirtymä tietenkin pyöräteillä
Sigman Evo antoi valoa eteen, punaiset vilkut taakse ja päällä oli vielä keltainen heijastinliivi että varmasti pitäisi näkyä
kelloa sai soittaa jatkuvaan tahtiin, jotta koiranulkoiluttajat osasivat varoa ja muutkin KVL:n käyttäjät
tuntui tosin että osa näistä käyttäjistä olivat sekä sokeita että kuuroja, mutta se nyt on ihan normaalia
sitten oli edessä liikennesuunnittelun kukkanen: suht leveä jalkakäytävä/pyörätie kapenee bussipysäkin kohdalla, niin että pyörällä pitäisi mahtua pysäkin editse jatkamaan matkaa (onnistuu ainakin silloin ku pysäkillä seisoo ihmisiä tai bussi pysähtyy ja ihmiset ryntäävät bussiin... tai siis ei onnistu)
nuori pari lonnii pysäkille ja pääsen taas soittamaan kelloa, jotta täältä tullaan...
hidastin vauhtia ja soitin uudemman kerran (tässä vaiheessa varmaan Sigmakin kuumotti jo niskaa) ja kun edelleenkään ei mitään reaktiota, eikä autoja ollut liikkeellä, nostin keulaa ja hyppäsin autokaistalle nuoren parin takaa
perässä kuului: "MIKÄ SE OLI?!?!"
tuli mieleen että tässä sitä ajellaan yön mustassa ninja-ajoasussa, häive-efekti (stealth) kytkettynä päälle, jotta jalankulkijat tuntevat vain ajoviiman kun ajan ohi
ajatus sai makean hymyn naamalle :D
Useasti tulee näitä "ihania" hetkiä pyöräteillä ja jopa autotielläkin silloin tällöin. Viimeisin tuossa viime viikonloppuna, kun illalla kympin aikaan läksin vielä parin tunnin poljennolle ja varustus oli ajaessa T-paita ja shortsit. Aivan loistava keli! Vielä maanantaina sai nauttia kuuden aikaan auringon lämmittävästä voimasta samassa varustuksessa. Hymy vain leveni vastaantulijoita noteerattaessa hanskoineen ja pipoineen....
*J*
Tänään tuossa juuri noin 50km aamulenkki ennen duunia ja täytyy todeta, että Stadissa aivan mielettömän hieno fillarointisää. Aurinko paistaa, luonto on kaunista ja värikästä eikä ole vielä liian kylmä mutta kuitenkin riittävän viileä että "kesäpyöräilijöiltä" vapautunut hyvin tilaa tuonne väylille.
Aivan mahtavaa!
Totesin eilen saman asian. Poljin Vallilasta Tapiolaan ja sieltä Laauttasaareen, Hakaniemeen ja Vallilaan ja sitten Munkkivuoreen ja takaisin. Pikku-Huopalahti oli ihan peilityyni.
Tällaiset hetket kannattaa muistaa, sillä kohta kylvetään taas väylät täyteen tapposepeliä.
Ei ole myöskään mopohurjastelijoita eikä sauvaviuhtojia. Ei ollut liian kylmä eikä liian kuuma.
Mukava myrsky tänään. Tällasta ku olis joka päivä.
ei ollut jopoja eikä työmatkatempoilijoita tien tukkeena aamulla \o/
Lisäksi koulun pyöräparkissa oli kivasti tilaa. Olisi voinut laittaa pyörän poikittain telineeseen ja siltikin olisi kaikki fillarit mahtuneet sinne :))
Aamusella töihin klv:tä ajaessa samansuuntaiselle tielle vastakkaiselta puolelta liittyvä autoilija jäi odottamaan että minä kaikkine valoineni ennätän ko. risteyksen ohi, vaikka ajolinjamme eivät kohdanneetkaan mitenkään, ajoinhan minä kulkusuuntiimme nähden oikeanpuoleista klv:tä pitkin. Kunnon ajovaloista näyttää olevan todella paljon hyötyä.
Tänään olikin hyvä aamu:
1. Ensin yksi autoilja päästi minut suojatietä yli, kun piti vaihtaa kadun toiselle puolelle. Autoilijalle paloi seuraavassa risteyksessä punaiset valot. Varsin fiksua toimintaa.
2. Vähätorin* paikkeilla Aurajoen rantapenkan korjaustöiden kohdalla oli tällä kertaa huomioitu pyöräilijät hienosti. Siellä oli iso nuolikyltti osoittamassa kapeaa aukkoa työmaa-aidan ja talon välissä. Lisäksi oli laitettu katukiveyksen kohdalle hiekkaa, niin että pyörällä on mukavampi ajaa kiveyksen yli. Hiekka tosin painui ja pientä töyssyä ei voinut välttää, mutta tärkeintä on työmaalla oli ajateltu pyöräilijöitä.
* Vähätori on se paikka, missä joulurauha julistetaan aattoisin.
Eilen sunnuntaina olin polkemassa 32 km lenkin (HKI-Vantaa lentokentän ympärilenkki) jälkeen kotiin. Ylitin KehäIII:sen vieressäni rekkayhdistelmä joka oli kääntymässä vasemalle ja minulla suunta suoraan etiäpäin, rekkakuski hiljensi kun näki minut ja antoi minun ylittää tien! Olin pikkasen ihmeissäni tästä kohteilaisuudesta!
Nyt menee osittain ohi aiheen, mutta osin kyllä osuu kohdalleenkin. Ajelin tänään pitkin Oulua maastopyörällä ja pysyttelin vaihteen vuoksi asfaltilla. Kevyen liikenteen väylillä oli runsaasti tilaa ja lähes kaikki ihmiset kulkivat kuten pitääkin. Lisäksi autoilijatkin noudattivat liikennesääntöjä eikä tullut yhtään läheltä piti -tilannetta.
Keskustassa siirryin sitte poljeskelemaan autojen seassa ja sielläkin autot antoivat hyvin tilaa pyöräilijälle! Kukaan ei kiilannut, ajanut kiinni takarenkaassa tai käyttäytynyt muutenkaan kummallisesti. Aiemmin olen monesti huomannut, että osa autoilijoista häkeltyy nähdessään pyörän kadulla ja koettaa väistää esimerkiksi silloin kun on kääntymässä oikealle ja takaa tuleva pyöräilijä jatkaa suoraan. Tänään autot pysyivät edessäni ja takanani, eikä kukaan koettanut ohitella vaarallisissa paikoissa (tosin käyttämälläni nopeudella oli varmaan osuutta asiaan).
Olisipa kaupunkipyöräily aina tällaista!
Aamulla oli jokseenkin rauhallista, eikä pimeitä pyöräilijöitä näkynyt.
Liukkaus yllätti muutkin. Kaksi ensimmäistä pyörän kanssa vastaantullutta taluttivat suosiolla, jalankulkija käveli klv:n vieressä ja yksi koirantaluttelija varoitteli liukkaudesta.
Autoilijat ajelivat varovaisesti, eivätkä yrittäneet tappaa kertaakaan. Väistivät jopa, vaikka olin väistämisvelvollinen.
http://www.cs.helsinki.fi/u/amjkarja/syksy_ja_pyora.jpg
:) Kuva siis työmatkalta. Vuodenaika siis syksy. Kiva siis olo.
Ah,tätä syksyä! Värikkäät pudoneet lehdet, pimeys, tyhjät pyörätiet, navakka-tuuli (niin myötä kun vasta) ja pari hassua lämpöastetta ...
Näistä elementeistä jostain syystä syntyy minulle ihanania hetkiä kevyen liikenteen väylällä.
Tuntuu että nyt viimepäivinä autot on noudattanu väistämisvelvollisuuttaan paljon enemmän. Tiedä sitten onko se sääliä vai mitä, mutta hienoa kuitenkin. :D
Nyt täytyy antaa tunnustusta koiranomistajille. Tänä syksynä yhä useammalla vuffella on näkynyt heijastavia kaulapantoja ja valjaita, jopa pieniä heijastinliivejä. Ne erottuvat todella hyvin liikenteessä.
Tämän illan lenkillä vastaan tuli kaksi kultaista noutajaa kiltisti kevytväylän laitaa omistajansa kanssa. Katsoin kauempaa, että tuleekohan sieltä pyöräilevä lapsi, kun jokin ledivalo liikkuu niin vilkkaasti. Vielä mitä, näiden kultaisten noutajien kaulapantoihin oli ripustettu jonkinlaiset ledilamput, jotka sitten vilkahtelivat illan pimeydessä. Todella esimerkillistä toimintaa omistajalta! Näki jo kaukaa, että jotain sieltä on tulossa ja tiesi varautua. Koiratkin taisivat tykätä, kun näkivät itsekin mitä nuuskivat, sen verran kirkkaista lampuista oli kyse. :D
Näin jälkeenpäin miettien olisi ihan pitänyt pysähtyä ja kiittää koirien omistajaa tästä lemmikin turvallisuutta parantavasta investoinnista. Tällaisen ilonaiheen siis löysin syksyn pimeneviltä kevytväyliltä.
Aijai, olipa mahtavaa ajella Espoon rantaraittia Otaniemestä Perkkaalle iltasella. Ensimmäinen vastaan- tai myötäänkulkija osui kohdalle vasta sadan metrin päässä kotiovelta, muuten sai ihan rauhassa polkea metsän siimeksessä. Nyt ehkä vähän ymmärrän, mikä yömaastopyöräilijöitä oikein viehättää (vaikka en kyllä edelleenkään väitä maastopyöräilystä muuten mitään ymmärtäväni - perille pääsee tietäkin pitkin... :D )
Ja Busch+Müller tarjoaa riittävän määrän luxeja riittävälle alueelle, jotta näkee, mihin on ajamassa, eikä tartte arvailla. Pitäisköhän tämmöinen ostaa puoliskollekin, niin ei tartte miettiä, mihin vielä törmää treeneistä kotiin ajellessa...
Jännä yhteensattuma. Tapahtui eilen ja tänään. Autoilija antoi tietä kun ylitin suojatietä (minulla väistämisvelvollisuus). Paikka oli aivan sama ja auto kummallakin kerralla autojonon välissä. Identtinen tapahtuma, mutta päivät eri. Pitäisiköhän huomennakin mennä kokeilemaan. Ja mahtoikohan autoilijoilla oleva 30 km/h rajoitus vaikuttaa asiaan. Hitaasta vauhdista on helpompi himmata > pyöräilijä kerkee alta pois ja matka jatkuu juurikaan hidastumatta.
Vedensekaisessa lumisateessa ajelin kaupungissa asioilla yhteensä varmaan tunnin verran... Jokainen autoilija väisti kuuliaisesti ja 2-3 antoivat tietä velvollisuuksiensa yli! Näytin peukkua jokaiselle :) Ei haitannu kelikään kun kunnon vaatteissa ajeli menemään ja naureskeli peltilehmäkansan yrmeille ilmeille liikennevaloissa (:
Nätti syksyinen päivä, yllätyksekseni oli pikkaisen lunta tien varrella. Tapposepeliä ei oltu levitelty minnekään. Viimeisiä valkoposkihanhia oli pellolla, räkättirastaat lentelivät. Tilhet puuttuvat. Aurinkokin pilkisteli. Eipä ollut pyöräilijöitä liikenteessä.
Tämä tapahtui jo joku aika sitten suvisemmilla keleillä. Nimittäin panin merkille lähistön kevyen liikenteen väylän asfaltoinnista: Laittoivat ja jyräsivät aluksi kerroksen asfalttia, tähän päälle levittivät (tiettävästi lasikuituisen) kankaan ja lopuksi pintaan toinen kerros asfalttia. Näytti hyvältä ja voisi kuvitella; immuunilta väylille tyypilliselle pitkittäishalkeilulle. Mahtaneeko olla yleinenkin tapa?
Sain nuorehkon mieshenkilön ulvahtamaan.
Kyseinen herrasmies ajeli hieman epävarmoin ottein väylän oikeaa puolta, ja tarkoituksenani oli päästä ohi, koska hän oli meistä se hitaampi. Valitettavasti jouduin odottamaan tovin oikeaa tilaisuutta, johtuen jyrkästä mutkasta ja ylämäestä, joka esti näkyvyyden omalta kohdaltani. Tässä vaiheessa jo oletinkin, että hän olisi kuullut lähestymiseni, olinhan jo hetken verran peesissä nitkuttanut.
Eipä aikaakaan, pääsin aloittamaan ohituksen ja panin merkille, että joko jantteri puhuu itsekseen, tai hänellä on jonkinmoinen handsfree laite. Kylläkin kyseessä oli laite jota itse en paljailla silmillä huomannut.
Noh, ilmeisesti saavutin herran näkökentän tai hän muulla tavoin tiedosti läsnäoloni, koska seuraavaksi kesken lauseen hän päästi mielettömän "AUUUUAH-UU" -ulvahduksen. Se oli lyhyt ja aito tunteenpurkaus, joka päättyi vaimeaan muminaan ja manaukseen. Vieläkin kuulen sen kaiun oikeassa korvassani.
Tosiaan, tämä ei ollut oikeaoppinen ihana hetki. Tämä oli vain hemmetin huvittava hetki, joka oli pakko jakaa.
Tänään alkuillasta pimeän jo tultua, lievässä tihkusateessa heitin lyhyen lenkin ennen saunaa, yksi muksuista peräkärryssä. Olosuhteet aivan mahtavat, ei liian kylmä, virkistävä tihkusade ja ilmeisesti juuri siksi lähes tyhjät pyörätiet. Vähäisetkin liikkujat liikkuivat esimerkillisesti muut huomioiden.
Eikä tuo fiilis ole todellakaan pelkästään saunajuomien kruunaama :rolleyes:.