Ainakin ne ovat joita myydään 2016 vuoden mallisina
https://www.bike-components.de/de/El...l-2016-p45290/
Printable View
Ainakin ne ovat joita myydään 2016 vuoden mallisina
https://www.bike-components.de/de/El...l-2016-p45290/
BD:n kuvissa on oikea malli, toivotaan että sellainen myös tulee.
Näkyy siinä kadenssikin nopeuden ja wattien lisäksi eliten omalla softalla. Ite hain paikallisesta citymarketista Karhun bluetooth smart sykevyön hintaan alle 40ekuu niin sai sykkeetkin softaan.
Sykevyö ehdoton jos ajaa tota neljän viikon softan luomaa reeniä. Karhun vyö toimii ok hintaisekseen.
Edit. Kadenssin ja nopeuden eliten softa näytti oikein testasin normi mittarilla ja oli ok.
Viime lenkillä Kickr:n tehot vastaan Powertap P1. 2 watin sisällä molemmat, kunnes Kickr lämpesi noin 15min ajelun jälkeen. Lämpeämisen jälkeen erot oli jo useita kymmeniä watteja. Kalibroin molemmat uudestaan ja taas palattiin muutaman % heittoihin. Lämmöt oli aloittaessa varsin alhaalla, noin -5 astetta. Ilmeisesti Wahoon lämpötilakompensointi ei toimi kovin laajalla alueella. Kalibroikaa siis ehdottomasti se Kikkerikin varsinkin ennnen FTP testejä.
Jep, misuro+:n kanssa ei tarvita muita antureita, sikäli kun se nykyään toimii. VesaP ainakin tappeli aikanaan kyseisen palikan kanssa aika ansiokkaasti, mutta taisi joutua testikäyttäjäksi siinä vaiheessa, kun palikka tuli markkinoille... Toinen vaihtoehtohan on tuo Turbomuin smart+, jossa on jo tuo misuro+ sisäänrakennettuna, mutta ainakin toistaiseksi perusmuin ja erillinen misuro-palikka tulee halvemmaksi kuin tuo smart-muin. Itselläni on perinteinen ant-dongle ja nopeus/kadenssisensori -yhdistelmä ja se ainakin toimii hienosti. Ainoa haitta tietysti tuossa on, jos samalla pyörällä ajaa myös ulkona, joutuu nuo sensorit virittämään aina fillariin uudestaan turbomuineilua varten, kun taas misuron kanssa ei pyörään tarvitse viritellä mitään. Talvikaudella minun maantiepyörä joutaa olemaan trainerissa ja kesällä ajan ulkona, joten ei ole iso ongelma itselleni. Jos kadenssi ei toimi misurossa, niin ainakin polarin bluetooth-kadenssisensori toimii trainerroadissa ja eliten softassa..
Eski
No hyvä, kiitos. Joo huomasin kanssa että perus T-M ja Misuro B+ tuli kokonaisuutena halvemmaksi. Jospa sitä pääsis pian pyöritelee.
Tänään testasin ristiin Turbo Muinia ja Quarq-kampia, wattikammet yhdistettynä garminiin ja turbo bluetoothilla puhelimeen eliten softaan. Tuloksena oli noin 10% isommat wattilukemat eliten softalla ja turbolla, mitä quarq antaa. Täytyy testata ant+ kanssa vielä toisella softalla esim zwift antaako se erilaisia lukemia kuin eliten oma softa. Luultavasti? tuo quarq pitäisi olla aika lähellä totuutta, mutta en ole sitä koskaan painon kanssa kalibroinut, joten en nyt siitäkään niin varma ole.
Sellainen huomio että kadenssi tulee tosiaan Misurosta, mutta ei mitään hajua mistä se otetaan. Ei ainakaan kammista, no joka tapauksessa kadenssi tulee. Jotenkin se vaikuttaa hieman heittelevän verrattuna vaikka Garminin "oikeaan" adapteriin mutta ajaa kyllä asiansa.
Tekeekö tällä Tacxin telineellä mitään? Huojuuko kovemmissa vedoissa ja lentääkö hiet näytölle? Tuleekohan tuolla tabletti jo liian lähelle, jos joutuu koko ajan kyttäämään watteja Trainerroadista :seko:
Päätin tarttua härkää sarvista ja eilen tilasin XXL:stä tuollaisen. Ilmeisesti ihan tukeva on mutta jos haluaa käyttää polkupyörän mittaria myös niin sille pitää ilmeisesti keksiä toinen paikka.
Tuo asettuu jonnekin kahvojen tasolle joten tuskin tuohon hiki kovasti lentää.
Ajoin aamulla Turbo Muinilla zwiftissä custom kentän, eli omatekoisen harjoituksen. Ideana inttervallit johon sisältyi kolme 10 sek max vetoa. Keskimmäinen oli paras ja max 830 wattia, joka olikin mun zwiftin enkka. Edellinen 828 W. Edelliseen kertaan erona kuitenkin se että nyt ajoin tunnin harjoituksen Adidaksen lenkkitossuissa, nauhat oli niin löysällä että suijautin kengät seisaaltani jalkaan. Tämä oli tietoinen testi jonka jokainen voi tykönään toistaa. Samanlainen veto ei onnistu maantiellä, se on saletti, kenkien ja lukkojen pitää olla tiukasti kiinni.
Luulin jo jossain vaiheessa että Muinin harjoitukset eivät siirtyneet tielle heikon pyöritystekniikkani vuoksi, syy ei kuitenkaan voi olla se. Wattien ylläpitoon ei tarvita voimaa samalla lailla kuin maantiellä. Olen aivan varma että on olemassa joku mitattava luku wattien lisäksi joka poikkeaa maantiepyöräilyssä olevasta oleellisesti. Nyt kun sen vaan joku kotifyysikko kertoisi että mikä?
Se luku on nimeltään ulkona ajetut kilsat.
Tämäntyyppisiin vastauksiin on tyytyminen luultavasti vielä vuosia. Tulevaisuudessa, kun suuremmalla osalla porukaa on kokemusta erityyppisistä trainereista samalla harjoitussoftalla, asiaan aletaan toivottavasti etsimään vastausta.
Se ei ole keneltäkään pois jos talviharjoittelu pystytään siirtämään suoraan asfaltille.
Mun kokemuksen mukaan nopeustreenien tekeminen trainerilla on varsin hankalaa. Tai on hankalaa ainakin minulle. Jos ulkona tiristää vaikka 1300-1500 wattia 10 sekunnin vedoissa, niin trainerilla jää helposti sinne 800-900 watin korville eikä tietenkään tule treenattua pyörän käsittelyä.
Mitä noihin softiin tulee, niin ainakin Zwift, Virtual Training ja Kinomap ovat vähän vajaita. Velorealitystä olen kuullut hyvää, mutta se on vähän hintava ja pitäisi säätää Windowsin kanssa, eli en ole jaksanut kun Trainerroad toimii omaan makuun niin hyvin. Kunhan ehdin/jaksan, niin kokeilen Virtual Trainingin kykyä tehdä omia videoita eri lenkeistä mitä ajelin viime kesänä Suomessa.
Tuon tyyppinen teline on ihan hyvä. Itse modasin vanhasta mikkiständistä.
http://www.gear4music.fi/fi/Aanentoi...Gear4music/WJS
Kertokaapa mielipiteenne tästä kuntotestitavasta, jota pähkäilin ennen trainer-kauden alkua ja nyt toisin testin.
Lähtöasetelmat:
- Sama pyörä, kumit, traineri
- Sama vastus
- Sama aika
- Vaihde voi vaihtua, mutta kadenssit 90-110
- Tulos on mitattu matka
Eikö näillä periaatteilla kilometrimäärän lopputulos ole periaatteessa suoraan verrannollinen tehoihin? Tai näin ainakin pähkäilin.
Tänään kun ajoin puolen tunnin ajon yhtä vaihdetta isommalla kuin marraskuun testin, niin lukema oli 21km, kun marraskuussa kauden alussa oli 17.5km. Kadenssi ekalla kerralla 94, nyt 95. Testin lopussa olin molemmilla kerroilla ihan yhtä loppu, mutta kauden alussa olin luultavasti väsyneemi testiä tehdessäni.
Onko tuossa testaustavassa jokin aukko mitä en tajua? 20% parannus kuulostaa hurjalta, mutta jos ekan testin tein huonona päivänä, niin ei se mahdoton ole.
Voi olla, mutta sitä ei näillä tiedoilla pysty päättelemään. Koska vaihtelet vaihdetta ja kadenssia, niin trainerin rullan nopeus vaihtelee. Jos rullan pyörimisnopeus on suoraan verrannollinen kuluvaan tehoon, niin tuo ajatuksesi toimii. Useissa trainereissa taitaa olla jonkinlainen progressiivinen vastus eli vastus kasvaa nopeammin kuin lineaarisesti. Pitäisi tietää trainerin rullan pyörimisnopeuden ja kuluvan tehon suhde kaikilla nopeuksilla.
Selventävä esimerkki. Jos nopeudella 10 km/h tehoa kuluu 100 W ja nopeudella 20 km/h tehoa kuluu 400 W ja ajat ensin puoli tuntia 10 km/h ja sitten toisen puoli tuntia 20 km/h, ajat 15 km ja keskitehosi on 250 W. Jos sen sijaan nopeudella 20 km/h tehoa kuluukin 200 W, niin ajat edelleen 15 km, mutta keskitehosi on 150 W. Eli sama matka, mutta eri keskiteho.
Kyllä kadenssin osalta yritän pitää käyrän tasaisena, eli se ei muutu montaa prosenttia. Vaihdetta taas ajattelin sellaiseksi, joka muuttuisi voimien kehittyessä.
Mutta en kyllä ottanut tuota huomioon, että rullan vastus ei kasva lineaarisesti. Tässä tapauksessa vastuksen kasvaminen voisi melkein olla vähemmän kuin lineaarinen kasvu, koska se selittäisi tällöin 20% kehityksen lyhyessä ajassa. Eli tuolla pystyy kokeilemaan onko kehitystä tapahtunut vai ei, mutta ei tiedä miten paljon.
Traineri on Tacx Blue motion ( ent. Satori ), jonka mainoskuvissa kyllä esitellään lineaarista tehokäyrää, mutta enpä tiedä tämän perusteella.
https://www.tacx.com/en/products/trainers/blue-motion
plr:n pointti vastuksen lineaarisuudesta pitää ottaa huomioon, mutta periaatteessahan tuo on suorituksena verrannollinen vaikka Cooper-testiin. Luonnollisesti testiaika vaikuttaa huomattavasti siihen, minkälaista suorituskykyä testi mittaa. 2min, 12min tai 20min suoritus vaatii erilaisia ominaisuuksia.
Jos suoritus on täysin tasavauhtinen, eri testisuoritukset lienee vertailukelpoisia. Niitä on kuitenkin vaikea kääntää esimerkiksi tehoksi, jos ei tiedä tarkkaan sitä vastuksen tehokäyrää.
Suoraan tehoksi ei ole tarkoituskaan vääntää, mutta omaa kehittymistä sillä pystyisi näin ollen seuraamaan.
Olen jokusen kilometrin ajanut fillarilla treinerillä ja myös ulkosalla, enkä oikein ymmärrä mitä tarkoitat. Kyllä se 200w treinerillä on tasan saman verran watteja kuin 200w kauniina kesäpäivänä maantiellä. Sykekin pysyy tasavauhtia ajaessa molemmissa suht samoissa, itsellä kun ei ole hikoilun suhteen suurempia ongelmia ja käytössä on hyvä tuuletin. Itse mittaan tehot SRM:n kammilla, homma voi toki olla aivan eri jos mittaat treinerillä ajaessa watteja treinerin omilla systeemeillä ja ulkosalla sitten vaikkapa jollain ihan oikealla tehomittarilla. Samoin tuo tuo kuormittavuus voi vaihdella aika paljon yksilötasolla, jotkut hikoilevat enemmän, jotkut vähemmän ja kropan ylikuumentuminen lisää toki treenin kuormittavuutta ja ehkäpä tuota fiilistä suuremmasta "voimantarpeesta", vaikka mittari näyttäisikin tasan samoja watteja.
Joo, "average power" on tietenkin sama jos samalla mittarilla mitataan, mittaustarkkuuden puitteissa. Mutta miten se teho tuotetaan onkin sitten eri juttu ja paljon monimutkaisempi, oheisessa vähän pohdintaa.
http://cyclingtips.com/2013/09/climb...-are-affected/
^Jess, kiitos r.a.i linkistä! Palstan ammattilaiset polkee niin kovilla tehoilla ettei ne kiinnitä huomiota tuollaisiin pikku juttuihin :) vitsivitsi
Palstapyöräilijöillä ja varsinkin palstapyöräilyn ammattilaisilla on taipumus käyttää omia fysiikan lakeja, mutta ei kai tässä keskustelussa kukaan ole kyseenalaistanut inertiaa fysiikan lakina? Omien tuntemusten perusteella sanoisin että vaikka omassa vastuksessa on melko paljon pyörivää massaa, eli normaalia tasamaan ajotilannetta yritetään mukailla mahdollisimman tehokkaasti, vastuksella ajaminen mahdollistaa silti lihasvoiman kohdistamista kampiin huomattavan paljon laajemmalla alueella oikeaan ajotilanteeseen verrattuna. Ja se on tietysti pohdinnan arvoinen juttu, kannattaako esimerkiksi aika-ajajan harjoitella voiman kohdistamista kampiin mahdollisimman laajalla alueella, vai mahdollisimman tehokkaasti sillä alalajinomaisella lyhyellä alueella.
Kun lisätään samaan yhtälöön mm. ilmanvastus ja muut ajodynamiikkaan oikeassa maantiepyörällä ajamisessa vaikuttavat tekijät, siirryn suosiolla sivummalle odottamaan ajattelijan pään räjähtämistä kun hän ratkaisee ongelmaa "Miksei vastuksella ajaminen tunnu samalta kuin ulkona?"
Mihin perustuu tieto että Kurtilla ajetaan tasamaata? Tuntemustesi perusteella olisin veikannut että sillä ajetaan loivahkoa nousua.
Magneettivastuksella on helppo tehdä mäkitestejä. Ajelee ftp:llä, voi ajella allekkin mutta tasateholla ja vaihtelee vastusta. Kummasti tulee jossain vaiheessa pohje ja takareisi kunnolla mukaan pyöritykseen vaikka watit on koko ajan samat.
Jokaisella vastuksella ajaminen on kokemukseni mukaan kuin ylämäkeen ajamista. Sehän on alkuun aivan kauheaa. Sellaisia säännöllisiä sekunnin tai kahden "mikrolepoja" ei voi ottaa, joita tulee tehtyä ulkona ihan luonnostaan. Varmaankin vastus hidastaa massan niin nopeasti jopa sillä lisävauhtipyörällä varustetuilla Kineticin vastuksilla, ettei vastuksen hidastuminen esim. sieltä 50km/h:sta kestä millään 19 sekuntia. Tai mistäs minä tiedän, mutten perstuntumalla oikein usko. Interaktiiviset vastukset on sitten asia erikseen, jos ne pystyvät tuottamaan jopa miinuskuormaa.
Jos joku järjestää kontrolloituja testejä tuosta aiheesta, haluan ehdottomasti päästä seuraamaan. Siis että vastus A on samalla kuormalla niin paljon raskaampi polkea kuin vastus B, että niillä ei pääse esim. tyypillisessä FTP-testissä saman kaltaiseen lukemaan. Totta kai testivälineessä ja -tilanteissa on eroja, itse esimerkiksi uskon että pystyisin ajamaan 4-6% ylämäkeen 20 minuuttia jonkin verran korkeammalla keskiteholla harjoitusvastukseen verrattuna. Olisi kuitenkin hyvin hankalaa toistaa suorituksia luotettavasti niin paljon, että se selkeä ero olisi osoitettavissa päiväkohtaisten suorituskykyerojen ja muiden muuttujien joukosta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti 30 hampainen
Jos olet havainnut, että trainerilla ajaessasi käytät eri lihaksia kuin ulkona ajaessa, kannattaa tutkia ajoasentoa trainerilla. Jos sisällä ajaessa satulassa istuskellaan selkä suorana yläotteelta ja ulkona ajetaan normaaliin tapaan alaotteelta tai jarrukahvoilta, on ihan varmaa että käytettävissä lihasrymissä on eroa. Kun ajoasento sisällä ja ulkona on sama, trainerilla käytetään täsmälleen samoja lihasryhmiä kuin ulkonakin ja talven aikana hankittu kunto siirtyy hienosti ulkoajoon.
Kyllä oma havainto on se (omissa treeneissäni), että tunti trainerilla vastaa melkein 1,5h treeniä ulkona. Trainerila ajaessa ei tule hetkeäkään lepoa. Jos trainerilla ajelee vaikka aika suht rivakoita intervalleja tunnin, keskiteho saattaa olla luokkaa 250W. Sitten jos kokeilet ajaa tasaisella vastuksella tunnin, tulee tuohon samaan keskitehoon pääsemisestä melkoisen työlästä, ellei peräti mahdotonta. Kyllä ne pienet tauot ja kevennykset palauttavat kroppaa uskomattoman paljon, vaikka olisikin ajettu suhteellisen kovalla teholla. Näkeehän sen traineria ajaessakin, että pienikin kevennys tiputtaa sykettä heti pari kolme lyöntiä alaspäin. Jos polkemisen lopettaa, tippuu syke todella nopeaan alas. Ulkona ajaessa näitä tulee lenkin varrella selvästi enemmän. Varsinkin, jos ajaa porukoissa. Jotain eroa hommassa kuitenkin on, kun ulkona ajaessa ei tule persuuksiin puutumisia, mutta tunnin jälkeen trainerilla alkaa kyllä hanuri olla vamis. Trainereista muuten on aika vähän kokemusta. Aikaisemmin oli museoikäinen tacx swing, joka ei ainakaan tukevuudellaan ansainut pisteita. Nyt on lainassa Kickr ja siitä en kyllä keksi mitään muuta valitettavaa, kuin sen, että olisivat voineet integroida kadenssianturin tuohon aparaattiin. Uudemmassa se taitaa ollakin.
Itselläni on Eliten Realpower ja eilen hain matkahuollosta Bkoolin Smart Pron. Jotenkin tuntuu että Bkoolissa vastus nousee jyrkemmin virtuaalisissa ylämäissä. Vastaavasti tasaisilla ja alamäki osuuksilla Bkoolilla pääsee reippaampaa vauhtia. Nämä tuntemukset ensimmäisestä sessiosta Bkoolilla. Jostain syystä keskisyke oli myös selvästi alhaisempi.
Sent from my iPhone using Tapatalk
^ Mielenkiintoista olisi tietää miten trainerin vaihto vaikutti ftp tulokseen?
---
Olen sitä mieltä että ftp on trainerikohtainen. Suurin ero tulee mag ja hyd vastuksen välillä. Ainakin minulla, koska pystyn säätämään magneetilla "nousun" itselleni sopivaksi.
En täysin ymmärrä tätä. Eihän FTP ole mitenkään sidoksissa käytettyyn harjoitusvastukseen.
Tuli eilen kokeiltua GCN:n indoor harjoitusvideota
https://www.youtube.com/watch?v=WRylMkvahjM
Harjoituksen kokonaiskesto on 30 minuuttia sisältäen 8x 30s maksimivetoja eli varsinainen tehollinen harjoitusaika on 4 minuuttia. Harjoitus oli tiukka. Vanhasta harjoitusvastuksesta ei irtoa mitään järkevää statistiikkaa, joten tuntuman perusteella pitää mennä.
Teen vielä jonkun testitreenin ennen kun tuohon osaan vastata. Jotenkin tuntuu että on erovaisuutta Bkoolin simulatorissa siinä että parittaako laitteet automaattisesti tai manuaalisesti. Testaan nyt tuotakin vielä hiukan.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Voi ollakkin.
esim.
1. Ajan mag vastuksella ftp-testin vastuksella no2, kadenssilla 94. Ftp arvoksi saan 225. Nousen pyörän päältä ja kävelen suihkuun.
2. Ajan mag vastuksella ftp-testin vastuksella no4, kadenssilla 94. Ftp arvoksi saan 240. Nousen pyörän päältä, tukea ottaen. Kävelen hoiperrellen suihkuun.
Kumpikin testi ajettu täysillä ja lähellä max sykkeitä.
Jo samalla harjoitusvastuksella voi tehdä erilaisen ftp tuloksen ja rasittaa lihaksia eri tavalla, miksi ei sitten kokonaan eri trainerilla?