Mun täytyy myöntää, että nykyään runttaan avorenkaat vanteelle julmasti rengasraudoilla vääntämällä. Se maksaa silloin tällöin sisurin, mutta hitto vieköön, että se myös säästää aikaa, vaivaa ja sormia.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti hannupulkkinen
Printable View
Mun täytyy myöntää, että nykyään runttaan avorenkaat vanteelle julmasti rengasraudoilla vääntämällä. Se maksaa silloin tällöin sisurin, mutta hitto vieköön, että se myös säästää aikaa, vaivaa ja sormia.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti hannupulkkinen
Torstaisen rengasrikon jälkeen meni Continental GP4000S Mavicin Cosmic Carbone SL -vanteelle ilman työkaluja, ei ollut edes tiukkaa. Onkohan noissa kovinkin paljon toleranssia vai miksi osalla on tiukkaa ja osalla ei. Vanteet eri kokoisia?
Ehdottomasti vanteissa on eroa. Vaikuttavia tekijöitä ovat paitsi vannevallien syvyys ja vanneuran muoto, myös vallien etäisyys toisistaan (vanteen leveys).Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti plr
Kehä on yleensä ontelokehä, jolloin nippelin ei tarvitse olla paineenkestävä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti hannupulkkinen
Ja kun alkuvalmistelut on tehty kunnolla ja opettelee hieman tekniikkaa, niin riski rikkoa sisäkumi on hyvin pieni. Ainakin mun käsillä tehtynä talkki poistaa nuo renkaan puhkeamiset. Jos sisuria ei ole talkattu tehtaalla, niin talkaan aina uuden sisurin. Samoin levitän uusien ulkorenkaiden sisäpintaan ja varsinkin kaapelin alueelle talkkia. Talkattuna sisuri ei tartu renkaan ja vanteen väliin, vaan liukuu nätimmin paikoilleen. Samoin ulkorengas liukuu helpommin vanteelle. En ole saanut edes 50 grammasia butyyleja rikottua talkattuna.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti TuH
Notta millasta talkkia ja mistä suap?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti NHB
Eikö fairy aja saman asian?
[offaria, anteeksi]
Hannu, se Fairy kuivuu ajan kanssa, talkki ei. Prismasta (mainosmainos) saa vauvaosastolta vaikkapa Natusan mild care powderia (taasmainosmainos) jota voi laittaa ulkokumin sisäpinnalle sekä tupsutella säämiskään ennen hellelenkkiä ettei hanurista ala kuulua soraääniä...:cool:
[/offaria, anteeksi]
Natusanin puuteria täälläkin on käytetty. Sisärenkaan saa hyvin puuteroitua, kun uuden tyhjän kumin laittaa myttyyn hedelmäpussiin, päälle ripaus vauvatalkkia, pussin suu kiinni ja ravistus.
Talkkia saa äitiyspakkauksen mukana (tai Prismasta, niin tulee monia kymmeniä tuhansia halvemmaksi).
“Uusi muotivillitys: puuteroi pyöräsi! Katso kuvat!”
Sellaista talkkia, missä ei ole mitään lisättyjä aineita, vaan pelkkää talkkia. Ainakin apteekeista kautta maan löytyy. Niin kuin joku jo vähän kirjoitti, kuivuttuaan Fairy ei oikein voitele, mutta talkki voitelee renkaan koko eliniän. Talkki toimii myös silloin, kun kädet kohmassa tien päällä paikkailee renkaita. En ole kyllä kokeillut, mutta ajatus kuivaneen Fairyn tahmaamasta sisäkumista tuntuu ongelmien kerjäämiseltä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti hannupulkkinen
Toiminee, jos on kumin vulkanointiaine (kumiliima) ja tavallisia paikkoja käytössä. Pikapaikat taas eivät toimi ollenkaan, jos sisäkumissa on talkkia. On kuin yrittäisi liimata tarraa jauhoihin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti NHB
Nyt kun kunto alkaa nousta niin ole miettinyt että kuinka lujaa minun pitäisi ajaa jotta 50 mm aerokiekoista olisi jotain olennaista hyötyä?
Oiskohan tuosta linkatusta Tourin testiartikkelista apua tuohon kysymykseen? Siellä on yleensä testattuja wattimääriä per kiekkosatsi ja jotain selvennyksiä niiden irl-vaikutuksista.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Pyöräpummi
http://www.tour-magazin.de/?p=9702
E: Tommonen vähän vanhempi löyty kanssa http://forum.slowtwitch.com/gforum.cgi?post=861602
Jostain olen lukenut, että takalinssikiekon kanssa pitäisi ajaa 40 kilsaa tunnissa, jotta siitä olisi hyötyä.
Kun kiersin Kalevaa niin siinä oli 115 kilsan aika-ajo yhtenä lajina.
Keskari oli minulla karvan alle 30 kilsaa ilman linssiä ja linssin kanssa 32.
Etu syntyi siis alamäissä. Ylämäissä taas lisäpaino hidasti, muttei niin paljon kuin alamäissä tuli etua. Tietenkin maastot vaihtelivat vuosittain ja kunto myös, joten mitään ehdotonta totuuttahan tässä ei ole.
Nykyiset korkeakehäiset kiekot eivät ole matalakeihäisiä olennaisesti painavampia, joten alamäkietu tulee joka tapauksessa vaikka keskaria ei saisikaan neljänkympin tietämille.
Taitaa vallitseva uskomus olla, että syvän vanneprofiilin aerodynaaminen hyöty alkaa realisoitua suunnilleen 30 km/h nopeuksista ylöspäin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Pyöräpummi
Käytännössä harrastajatason pyöräilijälle (=minä) aerokiekoilla on luultavasti suurempi psykologinen kuin konkreettinen vaikutus. Aerokiekot ikään kuin pakottavat polkemaan mahdollisimman kovaa, sillä olisihan se nyt nolon näköistä himmailla hengästyneen näköisenä jotkut Cosmic Carbonet alla... :) Tosin loppujen lopuksi, jos nyt säästän tasaisella 35 km/h pyöritellessä 5 tai 10 wattia, niin sillä nyt ole harrastamisen kannalta mitään merkitystä.
Ihanneolosuhteissa aerohyötyä ei ainakaan joudu arvailemaan. Myötätuulessa 52 mm profiililla pääsee tosi kevyesti tosi kovaa. Enpä ole matalilla vanteilla koskaan ajanut kymppejä 40 km/h!
Sanoit kyllä aika ytimekkäästi! Olisi se mukava kurvata kioskille aerokiekoilla, mutta baanalla kyllä sykkeet olisi turhan korkealla mainitsemastasi syystä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti TuH
Ehkä minun täytyy odottaa aika kauan riittävän hyvän kunnon löytymistä.
Katsonut s-tec-sports.de:n pyöriä niin niissä useasti on mukana aerokiekot. Saattaa olla että Sakuissa käyttävät niitä.
Mitä arvoisat foorumitietäjät sanovat noista Campan uutuuksista, kokeillut ei varmaan ole vielä kukaan, mutta olisiko valistuneita arvauksia tai kuulopuheita?
http://www.campagnolo.com/jsp/en/new...ewscatid_3.jsp
Tuolla olisi jo hinta:
http://www.bike-components.de/produc...ell-2012-.html
Kertoo kyllä enemmän kuskista. :rolleyes:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti TuH
:D:DLainaus:
Alkujaan tämän lähetti VPR
Oon itse nähnyt kuinka 32-pinnaisilla peruskiekoilla ajetaan kymppitempo (9,8km kylläkin tarkka matka) aikaan 13:21.
Yhteislähtökisassa ajettiin kerran viimeinen vitonen 48 keskarilla, huiput ~60 (tasamaata, myötätuuli) mulla 20mm korkeat kiekot alla, eikä kyllä rajoittanut menoa mitenkään.
Hienothan korkeat kiekot on ja optimiolosuhteissa varmasti nopeammat.
Enpä ole ihan vakuuttunut tempoajon ja kisatilanteiden (ryhmäajo) vertailukelpoisuudesta yksin ajettuihin kuntolenkkeihin ja niiden hetkellisiin huippunopeuksiin, joihin ylempänä viittasin.
Ryhmässä ajaminen on muutenkin erikoistilanne, jossa vanneprofiilin merkitys taitaa olla aika vähäinen. Puhutaan ihan eri luokan aerodynaamisesta hyödystä, kun iso peloton puskee ilmamassaa tieltään.
No niin,nyt on eka lenkki takana uusilla kiekolla (mavic ksyrium elite.) Kyllähän pyörästä tuli herkempi käytökseltään ja kiekot ovat jämäkät alla (kuski 95kg) minkä huomaa varsinkin putkelta runtatessa. Vauhdin kasvusta en viä osaa sanoa,kun on kuitenki niin päivästä kii,mutta ei noi nyt ainakaan hitaammat ole :) Samalla fillari laihtui 600g ja näyttää paremmalta.
Eli summasummaarum hyvä hankinta oli.
Tietoa / mielipiteitä seuraavasta:
Aiemmat maantiepyörässä olleet kiekot sanoivat sopimuksen irti (Ultegran napa, 32 pinnaa, DT:n R1.1 vanne - lienee vastaava kuin nykyinen RR415, mutta oli 10 g kevyempi). Takakiekon vanteeseen oli tullut rattaiden puoleisten pinnojen ympärille isompaa ja pienempää murtumaa. Ikää noilla oli jotain 4-5 v ja pinnoja oli mennyt 1-2 kesässä. Kilometrejä 1000-2000 kesässä.
Selittäväksi tekijäksi vanteen murenemiselle ajattelen omaa kokoani (125 kg / 203 cm).
Ajattelin että pistetäämpä "rautaa rajalle" ja hommataan vielä vahvemmat. Tulossa on kiekot: Ultegran navalla, 36 pinnaa, Mavic CXP 33 vanteena. Ultegran napa tuntuu järkevältä kun siinä canter to flange (R) on peräti 20,8 mm, esim. DT:n navoissa selvästi vähemmän, tämän kuvittelisin säästävän vannetta ja pinnoja nimenomaan rataspakan puolella.
Kun kävin eräässä liikeessä, niintuli puhe siitä että kestäisivätkö valmiskiekot minulla. Olin hiukan yllättynyt, että tätä ei pidetty ongelmana. Puhuttiin enemmä Mavic Ksyrium Elitestä, jos sanoivat että kyllä kestää ja että takuu on ihan vastaavasti voimassa. Olisihan tuollaiset Ksyriumit tosi nätit ja sirot ja kevyt - himottaa ! Minkälaisia takuita esim. noissa Maviceissa esim. on kattaisiko se, jos kiekot vain murenevat alle? Kun tiedossa on myös maantiepyörän vaihto ensi suveksi niin kysymys on myös siitä joudunko hankkimaan runkosetin ja räätälöimään sitä mm. noiden kiekkojen osalta.
Olisiko siis jollakulla kokemusta - tietoa - mielipiteitä, kaipaisin asiantuntijoilta sellasta "second opinionia" ?
Enemmän sinne mielipiteen puolelle:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Salaliittoteoria
Pituutta sulla on riittävästi ja jos paino on lihasta, ts. selkeää painon pudotusta ei ole odotettavissa, niin harkitse uuteen pyörään Rohloff-vaihteistoa. Siinä takakiekko on symmetrinen.
Kallis se vaihdenapa on kuin perkele, mutta niin ne vaihdevivut, etu/takavaihtajat, pakat sun muut maksaa myös. Ketjut kestää monta kertaa kauemmin Rohloffissa jne.
Bikestation myy Suomessa ja Siegfried rakentaa sulle kyllä haluamasi kiekon, vaikka sille CXP33 kehälle.
Jos menet paikan päälle, niin kaveri puhuu sulle Rohloffin eduista vaikka puoli päivää, mutta lähinnä englanniksi tai saksaksi.
Jos ihan rehellinen on, niin kyllä tuossa painossa sellaiset 10-15 kg on ylimääräistä ja saisi lähteä pois. Jää sitä massaa kyllä silti sen verran, että en taida ryhtyä hankkimaan mitää hifistelyvanteita, varsinkin kun ehdotat piemminkin tandemipalikoihin siirtymistä. Tuollaisen johtopäätöksen viestistäsi tekisin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Pekka L
Mutta on minulla toinenkin pyörä, joka on sellinen cc:n ja 29er:n sekasikiö. Sen olen aikanaan speksannut sellaiseksi, että pitäisi kestää myös maastossa ja hyvin on kestänyt harkiten valituilla maastopyörän palikoilla (vain takanavan kierteet ovat ketjun puolelta leikkautuneet rungon alumiiniin ja takakiekko on tämän takia hiukan vinossa). Kun tuo toinenkin ajopeli on olemassa, niin haluaisin pitää kiinni siitä että tämä toinen pyörä kehittyy mahdollisimman täysiverisen maantiepyörän suuntaan, eikä tuo Rohloff minusta oikein istu tuohon ajatukseen.
Ultegran napaa vielä parempi tarkotukseeni voisi olla Sun Riglen Eco Road, siinä on vielä Ultegraakin suurempi tuo canter to flange (R), mutta pinnoja "vain" 32.
125kg alkaa kyllä vissiin olla jo semmoinen paino että 24 pinnaa takana on aivan liian vähän. Periaatteessa voi toimia, mutta omalla 103kg painolla vedän tuota roval paven takakiekkoa kieroon kuukausittain. Ja siinä on tod näk. markkinoiden suurin flange...
Unohda radiaalipuolaus etenkin takana (isolla ihmisellä on yleensä myös vääntöä reilusti. Isompi spurtti laittaa liikaa painetta radiaalipuolattuihin pinnoihin)
Jos on mahdollisuus rakennuttaa kiekot, niin CXP33/deep v vanne ja napa joka vetäisee 36 pinnaa taakse. Eteen ei ole niin justiinsa, mutta 28 sinnekkin olisi ihan ok.
Laskin , että CXP33 vanteella, 36 eteen ja 28 taakse hopen keskiöillä painoa tulee ~1700g. Ksyrium eliteillä painoa on 1550g. Noin pientä painoeroa ei noin iso mies huomaa ensinkään.
El-Carpasolle:
Kiekkoja CXP33:lle ja 36 pinnaiselle Ultegran navalle tekee ja myy ainakin Rose ja Bike-components. Tuollainen on jo ensiapuna tulossa.
Kehittämisajatuksena nuo Hopen navalle tehdyt kiekot voisivat olla mielenkiintoiset. Jostain vain on jäänyt sellainen käsitys, että Hopella tuo minun tärkeänä pitämä canter to flange (R) olisi ollut aika vaatimaton. Nyt en löydä niin tarkkoja Hopen specsejä mistään, enkä saa asiaa tarkistettua.
Vielä tuohon flangeen. Jos oikein ymmärrän niin sen koko ei sinänsä ole oleellinen vaan se, kuinka kaukana flange on keskilinjasta siellä ahtaammalla eli rattaiden puolella.
Navan oikean laipan etäisyys keskilinjasta ei yksinään kerro kaikkea. Jos vasenta laippaa on vastaavasti sisäänpäin on symmetria parempi eivätkä vasemman puolen pinnat jää niin löysäksi. Esim. DT on tehnyt navoissaan nimenomaan noin jos vertaa esim. Shimanon tai Campan napoihin. Tuo on toki kompromissi, sillä kiekosta tulee kyllä kestävämpi mutta toisaalta sivuttaisjäykkyys kärsii kun pinnat ovat molemmilla puolilla pystymmässä.
Campagnolon (eli myös Fulcrumin) idea pistää takakiekkoon oikealle tuplamäärä pinnoja on juuri tästä syystä hyvinkin järkevä. Vasen laippa voidaan siirtää reippaasti ulos ja pinnat saadaan aika liki tasakireydelle koko kiekossa ja sivuttaisjäykkyys hyvälle tasolle.
Meinasin katsoa noita Fulcrumin ja Campan napojen mitoitustietoja, mutta eivät näköjän niitä kerro. Kaikki muu kyllä löytyy.
No joo, tandem ei kyllä mielessä edes käynyt, mutta muutenhan tuollaisesta Speedhubista saa erittäin lujan kiekon. On sen ympärille tehty maantiepyöriä, maastopyöriä cx-pyöriä jne. 14 vaihdetta riittää mihin vaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Salaliittoteoria
Hifistelyvanteet... hauska että esitit asian noin. Nimittäin korkeaprofiilinen hiilarituubikiekko on niitä kaikkein jäykimpiä kiekkoja. Siihen riittävästi pinnoja, vaikkapa 28 eteen ja 32 taakse, niin kiekot on pomminkestävät. 25mm tuubit päälle ja menoks.
Tiedän yhden joka voisi moiset tehdä.
Taidan arvata ketä tarkoitat. Kyllähän tuo on sen verran kiinnostava ratkaisumalli, että perehtyisin mielelläni lisää.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Pekka L