Joskus tuli mentyä pitkää pätkää eikä pyöräiljöitä näkynyt. Moikkailin traktoreita pelloilla ajavia.
Printable View
Joskus tuli mentyä pitkää pätkää eikä pyöräiljöitä näkynyt. Moikkailin traktoreita pelloilla ajavia.
Tässä on viime päivinä tullut enempi populaa vastaan tuolla tienpäällä, mutta aika harva tervehtii? Olisiko niin, että he jotka ajavat pääasiassa vain loma-aikaan ovat laiskempia kuin seurapoppoot ja vuoden ympäri ajavat?
Tänäänkin tuli vastaan kaiken maailman sunnuntaipyöräilijöitä, jotka lähinnä ihmettelivät, kun nostin kättä.
Porissa tulee lenkillä maantiepyörä/pari/ryhmä vastaan noin kerran tunnissa. Itse morjestan järjestelmällisesti, vastausaste on 80-90%. Yhteinen tekijä ei-morjestajille tuntuu olevan 'ylenkatsova' ilme. Kovimman näköiset ajajat (vauhti ja ajamisen helppous) tuntuvat olevan aktiivisimpia tervehtijöitä, hieno juttu että kokeneet harrastajat ottavat tuntemattomat sukkis-tyypit tien päällä hyvin vastaan.
Kilipisjärvellä tänään morjesti kaveri. Oli vanhalla naistenpyörällä liikkeellä kumisaappaat ja reppu, mulla Salsa Fargo. Liekkö foorumilaisia?
Oujee, tänään tuli eka moikkaus, Nuuksion tiellä, mulla mäet takana, hänellä edessä, vettä kaatamalla.... Koetin kyllä muita mutta ei....
Eilen illalla ajelin hissukseen Etelä Haagasta Kuusijärvelle ja takaisin, 90% vastaantulijoista tervehti.
Itse yritän moikkailla maantiepyöräilijöitä parhaani mukaan. Tosin joskus jää moikkaamatta mm. väsymyksen takia. Välillä taas jää moikkaukseen vastaaminen väliin, koska vastaantuleva pyöräilijä moikkaa hyvin huomaamattomasti avamaalla hieman vasemman käden sormiaan. Itse moikkaan aina hyvissä ajoin ja käpälä kunnolla ylhäällä.
Tänään morjesteltiin oikein reippaasti... nuorisolle (<30v) morjestaminen tuntuu jostain syystä olevan erityisen vaikea suoritus ja mitä paremmalla kalustolla junnu on liikkeellä sitä huonommin näyttää käsi toimivan.
Tänään kädet nousi ilmaan melko sujuvasti, Osasyynä varmaankin auringonpaiste, ei täällä ole vähään aikaan näkynytkään:)
Tossa eräänä päivänä ajelin autolla Kolilta pois ja vastaan tulee maantietykittäjä oransseissa kuteissa. Morjenstin ja tämä takaisin. Oli ensimmäinen joka morjenstaa, kun autosta nostan kättä pystyyn. Tosin katolla oleva pyörä saattoi edes auttaa huomaamista.
Ensimmäinen kippurasarvipyöräilijä ajoi ohi kun käynnistin Garminia, toinen ajoi vastaan sadan metrin päässä, kumpikaan ei tervehtinyt. Paikka ei ollut mikään maantiepyöräilijöiden valtaväylä ja kumpikin oli vielä pyörämerkkiveli, mutta ei kun ei.
Kolmas tuli vastaan varsin vilkkaalla kelvillä ja tervehti, mutta se olikin porukkalenkeiltä tuttu kaveri. Neljäs tuli vastaan samalla kelvillä pyöräilevän lapsiperheen ohitustilanteessa ja tervehti.
Viides tuli takaapäin juuri kun erään Euroopan hidaskiertoisimmista painonappikelviliikennevaloista oli vaihtunut vihreäksi ja ohitti moikkaamatta tai kiittämättä napinpainalluksesta. Ei sitten.
Kuudes tuli kelvialikulkuristeykseen samanaikaisesti ja joutui (väistämisvelvollisena) hidastamaan, mutta tervehti silti.
Seitsemäs ja kahdeksas ajoivat vastaan suositulla mäkireitillä eivätkä tervehtineet. Well, whatever,
Yhdeksäs ajoi ohi kun olin pysähtynyt tutkimaan bussikatoksen karttaa eikä tervehtinyt. No, tällainen on näköjään espoolainen tyyli.
Kymmenes ajoi vastaan kun olin päässyt takaisin Helsingin puolelle. Tervehdin ensin ja tervehdykseen vastattiin.
Mä katselen enimmäkseen liikennettä. Matalalla nojapyörällä _pitää_ tietää, missä autoilijat menevät. Siitä huolimatta olen tämän kesän aikana huomannut, että yhä useampi vastaan tuleva pyöräilijä morjenstaa. Mukavaahan se on, ja nostan kyllä kättä takaisin jos vain ehdin huomata tervehdyksen. Pääkaupunkiseudulla tuttuja tulee kuitenkin vastaan vain ehkä kerran viikossa.
Tervehtijät näyttävät olevan toisia pyörätiellä ajavia. Ei siis ihan maantiepyöräilijöitä, mutta tasaisesti kaikkia muita fillarilla kulkevia.
Tulin juuri lounaalta ja ajelin Reebokin taittopyörällä toimistolle, kun edessä näkyi Alppipuiston kohdalla mielenkiintoinen itserakennettu sinkula, jossa ohjaustanko huomattavan alhaalla ja satula huomattavan ylhäällä. Kaverin polkeminen vaikutti jotenkin todella hankalalta puolelta toiselle keikkumiselta, joten päätin tulla takaa rinnalle kyselemään pyörästä. Kaveri katsoi minuun ja sanaakaan sanomatta kiihdytti tiehensä. Ei tervehtinyt. Liekö foorumilaisia?
Kuka itseäänkunnioittava pyöräilijä nyt ylipäätään noteeraisi taittopyörällä ajavaa millään lailla (paitsi ehkä nauruun tikahtuen)? Tai vähän vakavammin: saattoihan kyseessä olla joku juuri mukaan lähteneellä pyörällä. (Joka tapauksessa kysymykseen on paremmat mahdollisuudet saada vastaus "Kuka ajoi silloin siellä?"-ketjussa.)
Iltapäivän 3,5-tuntisella maantielenkillä taisi käydä niin että kaikki vastaantulevat maantiepyöräilijät joko tervehtivät ensin tai vastasivat tervehdykseen. Voi olla että joku ei tervehtinyt mutta jos niin kävi, sekä tapaus että pyöräilijä pyyhkiytyi saman tien mielestä - ja joka tapauksessa tänään oli poikkeuksellisen korkea tervehtimisprosentti. jollaiseen en muista päästyn kuin jonain "vain tosiajajat ovat lenkillä tällaisella kelillä" -päivänä. Syitä voisi ehkä hakea lomafiiliksistä tai sääennustuksen kokopäiväsateen muuttumisesta hienoksi lenkkisääksi.
PS Tervehdin minä myös yhtä pyöräilijää, vaikka tämä ei edes ollut pyörällä liikenteessä,,,
Omien havaintojen mukaan suurin osa vastaan tulevista maantie- ym. pyöräilyharrastajista nostaa hanskaa/ moikkaa kohdatessa. Olisko esim. lauantaisen +70km lenkin aikana tullut vastaan viisi, joista neljä tervehti. Tämä yksi poikkeus tuli tosin vastaan kun itse runttasin putkelta ylämäkeen ja hän laski alaotteella samalla pujotellen kuoppia ja railoja asvaltissa...
Mikäs siinä, hyvä, mukava tapa eikä maksa mitään. :)
Kivasti moikattiin 140:llä tänään, about 9/10 maantiekiitäjästä.
Oli hienoa kun moottoripyöräkuski morjesti, tulin hyvälle tuulelle tästä pienestä eleestä :) Moikkasin takas, viiveellä... Hämeessä ollaan..
140:stä juoksi vastaan n.25 km Lahdesta etelään joku mies kohti pohjoista ja huomasin jo silloin askelluksesta että taitaa jalat krampata. Ohitin saman miehen myöhemmin takas Lahtea ajaessani n. 16 km Lahdestä etelään, hän siellä oli vaihtanut kävelyksi. Olikohan juossut ihan Hesasta asti - Respect jos oli. Nostin peukkua ja tervehdykseen vastattiin. Kiva myötäinen sivutuuli ja lievä positiivinen into kiidätti kohti Lahtea reilu 35 km/h. Tämmöiset aurinkoiset päivät pyörälenkkeineen on elämän yksi tarkoitus.
Upea kelikö lienyt ollut syynä, että työmatkalla iltapäivällä Lahdesta Nastolaan tuli ilahduttavan monta fillaristia vastaan kelvillä ja lähes jokaisen käsi nousi vastaamaan tervehdykseen.
Sama huomio täälläkin, etenkin PKS:n alueella ja nimenomaan nuorten miesten osalta. Naiset kyllä moikkaa, nuoretkin.
Eri asia on sitten tuo jokapäiväinen työmatka-ajo Kehä I:n sisäpuolella, jossa nyt ei moikkaamista paljoa esiinny. Ei paljoa ennättäisikään ajaa, jos koko ajan olisi moikkaamassa joka suuntaan kaikkia kanssapyöräilijöitä. Tosin muutama poikkeus siinäkin: ne muutamat, jotka vetävät myös läpi talven moikkaavat myös kesäkeleillä, mikäli vaan ehtii huomata yleisen liikennehässäkän keskeltä.
Kesämökin lähiseuduilla tilanne onkin aika toinen, maantiepyöräilijöitä jos sadan kilsan lenkillä sattuu kohdalle 1-2, niin hyvä on (ja moikkaaminenkin toimii). Samaten paikalliset bussikuskit, roskiskuskit jne moikkaavat kanssa. Tuo ainakin minulle jonkin asteista turvallisuuden tunnetta, kun raskaasta kalustostaan huolimatta viestittävät huomioivansa ja ilmeisesti myös hyväksyvänsä minunkin läsnäolon välillä aika haasteellsillakin tieosuuksilla.
Täällä Äkäslompolo - Ylläs maastoissa kaikki morjestaa, olipa liikkeellä kävellen tai pyörällä 😀
Maastopyörällä polkiessa huomannyt sen ettei kovin moni vastaantulijoista tervehdi, eikä maantiepyöräilijöistä yksikään. Jollei itsellä koko käsi nouse, niin ainakin muutama sormi plus kohtelias nyökkäys. Vanhempi väki tuntuu olevan se jolle "moikkaus" luontevampaa. Näin siis ainakin Espoon rantaraitilla.
Itse tervehdin oma-aloitteisesti jokaisen vastaantulevan maantiefillarilla ajavan pyöräilijän ja vastatervehdyksen tekee noin 90% poislukien kaksi ryhmää. Naiset eivät tervehdi koskaan. En tiedä miksi maantiepyöräilyyn on niin ylpeää naisväkeä siunaantunut. Ehkä meitsi on varusteiden perusteella luokiteltavissa yhdellä vilkaisulla köyhäksi ja arvottomaksi. Tosin on tästä yksi poikkeus. Keväällä Tuusulassa naispyöräilijä oli pyyhkäisemässä minusta ohi kun hän hidasti ja vaihdettiin muutama pyöräilyyn liittyvä ajatus. Sitten hän kiihdytti taas ja katosi vikkelästi horisonttiin. Toinen tervehtimiseen vastaamaton porukka tuntuu olevan kalliilla kalustolla ajava aerotankopoppoo. Ilmeisesti pyöräilyn eliittijoukko, jonka arvolle ei rimpulampien moikkailu sovi.
Toisaalta itsekin oma-aloitteisesti moikkaan vain kippurasarvipyöräilijöitä mutta vastaan kyllä vaikka jopoa taluttavalle pultsarille jos hän ensin tervehtii. Ei se parin sormen nostaminen kahvalta paljoa energiaa syö ja hyvä mieli siitä tulee :)
"Toinen tervehtimiseen vastaamaton porukka tuntuu olevan kalliilla kalustolla ajava aerotankopoppoo. Ilmeisesti pyöräilyn eliittijoukko, jonka arvolle ei rimpulampien moikkailu sovi"
Oon kans saman havainnon tehnyt. Mutta fakta on se, että samalta korkeudelta täällä kaikki paskantaa ja kaikki täältä lähdetään.
Ei kai aerotankopoppoota lähtökohtaisesti lasketa pyöräilijöiksi? Nistit on ihan eri ihmisrotu, eikä niitä tervehditä.
Vastapuolen ylpeys on kyllä katsojan silmissä ja omaa alemmuuskompleksia... Usein se tervehdys vain tulee yllätyksenä eikä ehdi tai tajua vastata kun ajatuksissaan ajelee.
On se varmaankin omaporukka noi kovat kuskit. Itse taluttelin pyörää kun tuli ongelmia, vastaan tuli 3 pyöräilijää ja kyllä kattoivat, yksi sitten sanoi uusi ja lisäsivät vauhtia. Näin Oulussa.
Ei kai sitä sormia voi TT-pöörän ratissa nostaa, menee airotynamiikka pilalle?
iLuurilla tapatalkista
Tänään oli Kouvostoliiton alueella aikas korkea tervehdys protsentti,melkein kaikki kippuratankoiset tervehti/vastas tervehtimiseen.
Tänään aamupäivästä vakiolenkillä pyörittäessä ei joutanut laskemaan morjenstus-prosenttia kun vastaan sattui tulemaan muutamassa isossa ryppäässä TdM-porukkaa :) . Mutta lapa nousi niin miehillä, naisilla, nuorilla kuin vanhoilla. Hyvän sään johdosta oli kyllä muutenkin varsin hyvin pyöräilijöitä liikenteessä.
Jumalauta! TriatloniCerveeloäijä morjesti mulle tänää ku olin satkun lenkil😎 ja muuten n. 30 pyörää tuli vastaan eikä kukaan muu morjestanu😁, mutta en mäkä😎
Toi on niin suomalaista;toisen ois tehtävä se tervehdys ensiks,et vois vastata sit siihen,kun en mä voi ensiks ,ja kun ei toi toinenkaa...
Tänään tuli Kainuun Prikaatin järjestämä yhteislenkki vastaan. Hieman oli raskaannäköiset kypärät vastaantulijoilla. Ajovaatteetkaan eivät olleet lycraa. Käsi kuitenkin nousi monella hymyssä suin.
Tällaisen aloittelevan maantiefillaristin näkökulmasta tervehtiminen lisää mukavasti harrastuksen imua ja tuo muutenkin hyvän mielen. Eilen Espoon suunnalla oli tässä mielessä erinomaiset olosuhteet. Ymmärrän toki esim. jos alamäessä kovemmassa vauhdissa keskittyy morjenstelun sijaan ajamiseen ja muuhun liikenteeseen. Alustava tuntuma on lisäksi se että muut kuin lycraan pukeutuvat :) saattavat hämmentyä ajoturvallisuuden näkökulmasta liikaa mikäli vetää kättä lippaan.
Naiset moikkaa joo vähän huonommin, ehkä joku voisi kommentoida onko etikettikysymys vai pelkääkö tytöt että jätkät kaartaa perään :)
Myös vanhat äijät on heikkoja tervehtimään.
Muuten lapa nousee hyvin, esim. eilisellä 88 km lenkillä hyvin nousi käsi merkistä riippumatta: Trek, Cannondale, Bianchi, olikohan Canyon... Oli sitten maantiepyörää ja aerotankoakin. Moikkaan yleensä ensin. Kypärättömiä en moikkaa.
Kattelin Google Mapsistä oikeaa osoitetta ja huomasin että joku maantiepyöräilijä oli oikein päässyt Google-auton bongaamaksi. Eli 140:llä kohta Nuuttilantie. Sieltä ajoi eilen täysperävaunurekka, hiekkakuormaa. Mä just satuin kohdalle kun kuski aikoi kiihdyttää maantielle. Se huomas mut ja jarrutti, joutui pysäyttämään koko yhdistelmän mut sivutieltähän se olikin tulossa. Olisin itse joutunu jarruttaa melkein täpöillä, et siksi en oikein tietäkään voinut antaa. Pääsin siitä hyvin ohi, nostin kättä kiitokseks kun kuski joutuu yhdistelmänsä pysäyttämään et pääsee vapaapäivää (töistä livennyt) viettänyt kuluttaa kaloreita aurinkoon. :) Kuski vastas kohteliaasti, kuten aito rekkamies konsanaan.
Keskisormella?
Lähetetty minun D5503 laitteesta Tapatalkilla